Tammentuvan päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma 2013-2014
SISÄLTÖ 1. Yksikkö 2. Toiminta-aika Ajalle Päivittäinen toteutus Loma-ajat 3. Toimintaympäristön kuvaus 4. Toiminnan painopistealueet 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet 6. Menetelmät 7. Esiopetuksen oppilashuolto 7.1 Esiopetuksen pedagoginen oppilashuoltoryhmä 7.2 Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot 7.3 Esiopetusikäisten kuljetus 8. Retket ja tapahtumat 9. Yhteistyö vanhempien kanssa 10. Yhteistyö koulun kanssa 11. Arviointi A) Keskustelut vanhempien kanssa B) Lapsen itsearviointi C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen D) Osallistumistodistus
1. YKSIKKÖ Tammentuvan päiväkoti, Tuohenpesän esiopetus Nummenniityntie 14 05450 Nukari p. 040-317 4464 Päiväkodin johtaja Tarja Rajamäki p. 040-317 2296 Tammentuvan päiväkoti sijaitsee Nurmijärven Nukarilla, koulun välittömässä läheisyydessä. Tammentuvan esiopetusryhmälle peruskorjattiin uudet tilat Nukarin koululta. Nämä tilat otettiin käyttöön elokuussa 2009. Tammentuvassa, päiväkodin puolella, toimii tällä hetkellä kaksi ryhmää: alle 3-vuotiaiden ryhmä Terhot sekä 3-5 vuotiaiden ryhmä Tikut. Päiväkodissa on paikat 33 lapselle. Päiväkodin puolella henkilökuntaa on 8, joista kasvattajia on kuusi ja laitosapulaisia kaksi. Esikoulun puolella on paikat 21 lapselle. Tällä hetkellä esikoulussa on 17 lasta, joista 10 lasta on osapäiväisiä. Heistä osa tulee taksikyydillä esiopetukseen. Henkilökuntaan kuuluvat 6- tuntinen lastentarhanopettaja, 6 ja 8 tuntinen lastenhoitaja sekä 6-tuntinen laitosapulainen. 2. TOIMINTA-AIKA Ajalle: 12.8.2013-28.5.2014 Päivittäinen toteutus: Toiminta-ajat noudattavat koulujen toiminta-aikoja. Syys- ja kevätkaudella esiopetusta on yhteensä vähintään 700 tuntia. Päivittäinen esiopetuksen toimintaaika on klo 9.10-13.10. Esiopetusaikamme on sopeutettu taksikuljetusaikataulujen mukaan. Loma-ajat: Syysloma 14.-20.10.2013 Joululoma 23.12.2013-6.1.2014 Talviloma 17.-23.2.2014 Pääsiäisloma 18.-21.4.2014 Helatorstai 29.5. ja perjantai 30.5.
3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tammentuvan päiväkoti sijaitsee Nurmijärvellä Nukarilla, Nukarinkosken vieressä - luonnonhelmassa, rauhallisella paikalla. Esiopetustilat on remontoitu entisen rehtorin vanhasta asunnosta. Tilat ovat kodinomaiset ja viihtyisät. Erilaisille leikeille ja toiminnoille on hyvin tilaa sekä tilat antavat mahdollisuuden toteuttaa pienryhmätoimintaa. Esikoulun yhteydessä on oma piha-alue, joka on päivittäisessä käytössä. Talvisin nautimme hiihdon riemuista maastoon tehdyillä laduilla. Lähimetsät ja laavu kosken rannalla tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn. Sisäliikuntatuokiot toteutetaan lokakuusta alkaen koulun salissa. Esikoululaisten ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa, jossa jokainen esikoululainen harjoittelee omatoimisuutta ottamalla ruokansa itse ja viemällä sen tarjottimella omalle paikalleen. Kerran viikossa vierailemme kirjastoautolla koulun pihassa. Hyvän fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös henkisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on tärkeä merkitys. Tavoitteenamme on luoda turvallinen, positiivinen kasvu- ja oppimisympäristö lapsille, jossa jokaista arvostetaan, kunnioitetaan ja kannustetaan. Ilo, nauru ja huumori ovat iso osa esiopetuspäiväämme! Haluamme, että meillä jokaisella on täällä hyvä olla yhdessä. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen oppiminen ja oppimisen ilo! Positiivinen ja kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta yrittämään, opettelemaan ja erehtymään sekä iloitsemaan oppimisestaan. Lasten itsetunnon kehittymistä tuetaan, vuorovaikutustaitoja kehitetään ja hyviä tapoja arvostetaan. Avoimella keskustelulla on tärkeä merkitys. Juttelemme ja pohdimme paljon lasten kanssa erilaisia asioita. Keskusteluja käymme myös draaman välityksellä: käsinuket ovat usein yhdessä lasten kanssa ratkomassa pulmia tai muuten vaan osallisina keskusteluissa. Leikillä on myös tärkeä merkitys oppimisessa ja uusien asioiden sisäistämisessä. Lapsen jokaisessa esiopetuspäivässä on tilaa vapaalle leikille. Lapsilla on käytössä Leikkitaulu, josta he voivat valita itselleen mieluisan leikin tai muun puuhan. Leikkikaveriarpajaiset ovat myös mainio tapa tutustua toisiin lapsiin. Tänäkin vuonna kiinnitämme erityisesti huomiota pienryhmätoimintaan, lapsen sosiaaliseen, fyysiseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön, oppimisen iloon ja vuorovaikutustaitoihin. Lasta kuullaan ja kuunnellaan varhaiskasvatusympäristön rakentamisessa. Lapset saavat vaikuttaa oman toimintaympäristön rakentamiseen.
5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Päiväkoti Tammentuvassa tavoitteenamme on luoda lapselle turvallinen hoitopäivä, jonka aikana vahvistamme ja tuemme yksilöllisyyttä, omatoimisuutta ja itseluottamusta. Yhteisten sääntöjen ja hyvien tapojen noudattaminen sekä toisten huomioon ottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen antavat lapselle tärkeän ryhmään kuulumisen tunteen. Tammentuvassa kasvatus on lapsilähtöisyyteen perustuvaa, kokonaisvaltaista toimintaa, jossa huomioidaan lasten omat ideat ja kokemukset osana suunnittelua. Tämän vuoksi yksi tärkeistä toimintamuodoistamme on leikki, jolle jokaisesta päivästä löytyy rauhallinen hetkensä. Yhteen hiileen puhaltamisen kautta pyrimme siihen, että lapselle, vanhemmalle ja kasvattajalle jää jokaisesta päivästä hyvä olo. Vanhempien kanssa tavoitteenamme on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö. Kaikista asioista pystytään puolin ja toisin keskustelemaan. Esiopetusikäisten kanssa toimiessamme tavoitteenamme on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä sekä kehittää oppimaan oppimisen taitoja. Esikouluikäisille tarjotaan monipuolista toimintaa. Lapsen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä tuetaan. Pyrimme herättämään lasten mielenkiinnon uusiin asioihin sekä kannustamme heitä pohtimaan ja ratkaisemaan muun muassa ristiriitatilanteita. Esiopetusikäiset lapset opettelevat toimimaan ryhmän jäsenenä sekä huomioimaan ja auttamaan muita. Lisäksi tärkeitä asioita ovat oman vuoron odottaminen, toisten kuunteleminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja pienistä käytännön asioista huolehtiminen. Esikouluvuoden aikana tutustumme kirjain- ja numeromerkkeihin sekä harjoittelemme kirjainten äänteitä. Syksyllä ja keväällä meillä on käytössä Matikkataulu, josta lapsi tekee erilaisia matemaattista ajttelua tukevia tehtäviä. Pyrimme kehittämään jokaisen lapsen kouluvalmiuksia. 6. MENETELMÄT Toiminnan sisältöalueina ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys ja terveys, sekä taide ja kulttuuri, liitettynä kalenterivuoden tapahtumiin. Menetelminä ovat opetustuokiot, tutkiminen, kokeileminen, pienet työtehtävät, pelit, leikki, draama sekä teema- että projektityöskentely. Esimerkiksi metsäretkellä voimme laskea käpyjä ja samalla miettiä millä kirjaimella käpy alkaa ja kuinka monta hyppyä tarvitsemme seuraavan kävyn luokse. Näin yhdistämme sekä kielen, matematiikan ja liikkumisen ilon. Mediakasvatus on myös osana tämän päivän esiopetusta. Tutustumme kirjallisuuteen ja lehtiin. Katselemme dioja, valokuvia ja kuuntelemme musiikkia.
Toiminnan toteuttamisessa käytämme pien- tai kokoryhmä työskentelyä, riippuen tilanteesta ja aiheesta. Esiopetuskirjana meillä on Pikkumetsän esiopetus - harjoitusvihko. Lisäksi jokaisella esikoululaisella on oma kansio, johon kerätään vuoden aikana tehdyt lasten omat tuotokset, kuten piirustukset, maalaukset ja lisätehtävät. Lisäksi on käytössä Nallevihko, johon tehdään erilaisia tehtäviä. Retkillä lähimaastoon tutustumme luonnon ihmeisiin ja tarkkailemme eri vuodenaikojen merkkejä. Torstai aamuisin esikoululaisilla on oma Lasten kokous, jossa käydään edellisen viikon mukavat ja mahdolliset harmitusta aiheuttaneet asiat. Jokainen lapsi saa oman puheenvuoronsa. Lisäksi saa esittää toiveita seuraavalle viikolle. Ryhmän aikuiset kirjaavat kaiken ylös pöytäkirjaan ja se käydään läpi ryhmän aikuisten omassa tiimissä. Jokainen lapsi pääsee vaikuttamaan oman esiopetusvuotensa toimintaan. Lasta kuullaan aidosti ja hänen toiveensa huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Perjantaisin ryhmästämme arvotaan Viikon henkilö. Lapset ovat yhdessä aikuisten miettineet mitä asioita haluavat henkilöltä kysyä. Henkilö haastatellaan ja hänen oma keppinukkensa tulee yhdessä haastattelun kanssa esille eteisen seinälle. Tänä vuonna käytämme ryhmässämme Vatupassi-ohjelmaa, joka kuuluu Lions Questohjelmiin. Lapsille käytämme tästä nimitystä Nalle-tunti. Tunneilla ohjataan ja opetetaan lapsille elämisentaitoja. Tavoitteena on kasvattaa lapsista vastuuntuntoisia, terveitä ja vahvoja ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan. Menetelmä sisältää oppituokioita seuraavista aihepiireistä: turvallinen ryhmä, itseluottamus, vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja terveellinen elämä. Olennaisena osana ohjelmaa on Nalle Karhunen, joka tulee vierailemaan vuoden aikana jokaisen lapsen (viikon henkilön) kotona. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Päivähoidon esiopetuksessa lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtivat lastentarhanopettajat yhdessä muun henkilöstön kanssa, tarvittaessa varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan tuella. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa. Kasvattajien asiantuntemuksen avulla luodaan, ylläpidetään ja uudistetaan oppimisympäristöä ja sen turvallisuutta. Lepohetket ovat olennainen osa lasten hyvinvointia samoin kuin säännöllisesti tarjottavat ateriat. Esiopetuksessa huolehditaan päivittäisestä terveyskasvatuksesta mm. huolehtimalla säännöllisestä käsien pesusta.
7.1 Esiopetuksen pedagoginen oppilashuoltoryhmä Yksikön esimies kutsuu koolle kaksi kertaa toimintakaudessa esiopetuksen pedagogisen oppilashuoltoryhmän (OHR), johon kuuluu esiopetuksesta vastaavien lastentarhanopettajien lisäksi varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja sekä kutsuttaessa muita asiantuntijoita (psykologi, sosiaalityöntekijä, neuvolaterveydenhoitaja, alkuopettaja). Yksikön esimies toimii ryhmän puheenjohtajana. Pedagoginen OHR nostaa keskusteluun toimintaympäristöön, arjen huolenpitoon sekä erityiseen tukeen ja hoitoon liittyviä asioita. Esimerkkejä tästä ovat kiusaaminen ja sen ennaltaehkäisy, ruokailuun ja käyttäytymiseen liittyvät asiat, alueelliseen rajapintayhteistyöhön liittyvät asiat mm. lähikoulun kanssa. Pedagogisessa OHR:ssä ei käsitellä yksittäisen lapsen asioita, vaan sillä on ennalta ehkäisevä näkökulma koko esiopetukseen. 7.2 Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot Kasvun ja oppimisen tukeminen sisältyy päivittäiseen yhdessäoloon ja vuorovaikutukseen. Toisten huomioiminen ja huomioonottaminen sekä omien halujen ja tarpeiden säätelyn oppiminen ovat tärkeitä esiopetusikäisen taitoja, joita tuetaan. Näitä asioita harjoitellaan sekä kotona että esiopetusryhmässä. Yhteistyö vanhempien kanssa on lapsen tukemisen perusedellytys. Kasvun ja oppimisen tuen tasot jaetaan kolmeen eri osaan; yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki koskee kaikkia esiopetusikäisiä lapsia. Tehostetun tuen vaihe alkaa silloin, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Se on yleistä tukea säännöllisempää ja suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa otetaan huomioon vahvasti lapsen yksilöllisen tuen tarve. Lapsikohtaista esiopetuksen oppilashuoltoa tapahtuu silloin, kun lapsen asioita kokoonnutaan miettimään yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan ja mahdollisten muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisissa sovitut pedagogiset asiat kirjataan lapsen esiopetuksen suunnitelmaan sekä sen lisäksi yksikön oppilashuollolliseen arkistoon erillisellä lomakkeella, johon on kirjattu asian vireille panija, läsnäolijat, aihe sekä päätetyt jatkotoimenpiteet. 7.3 Esiopetusikäisten kuljetus Koulukuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkästään maksuttomaan esiopetukseen. Koulukuljetuksista päätetään perusopetuksen ja kunnan koululau-
takunnan tekemien periaatepäätösten mukaisesti. Esiopetuskuljetuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin 1. luokan oppilaan kuljetuksissa. Oppilaalle järjestetään koulukuljetus, mikäli hänen koulumatkansa on yli kolme kilometriä tai koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko matkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle koulumatkasta. Päätöksen koulukuljetuksesta tekee kunnan kuljetussuunnittelija. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Vanhempainilta 12.9.2013 Valokuvaus 26.9.2013 Minä ja iskä ilta 3.10.2013 Luistelut Klaukkalan jäähallissa 29.10 ja 12.12.2013 Isänpäiväkahvit 8.11.2013 Joulujuhla 4.12.2013 Lisäksi teemme retkiä lähimaastoon ja vierailemme kirjastoautolla sekä koululla. Kerran kuukaudessa on koko talon yhteinen lauluhetki. Syyskauden muista tapahtumista ilmoitamme perheille erikseen. Kevään osalta retket ja tapahtumat määritellään myöhemmin. 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Yhteistyö tulevien esikoululaisten ja vanhempien kanssa alkaa jo kesä- ja elokuussa, jolloin perheillä on mahdollisuus tulla tutustumaan Tuohenpesän aikuisiin ja tiloihin. Tällöin on mahdollisuus kysellä tulevasta esikoulusta mieltä askarruttavia kysymyksiä. Samalla tutustuminen myös varmasti helpottaa monen esikoululaisen jännitystä tulevasta syksystä. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa syyslokakuussa. Vanhempien kanssa keskustellaan kuulumisista sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista lähes päivittäin. Taksikyydityksissä olevien lasten mukana kulkevat reissuvihkot, jotka toimivat viestinviejinä esikoulun ja kodin välillä. Viikko-ohjelmasta tiedotamme eteisessämme ja taksilaisille menee oma viikkotiedote kotiin. Kuukausittain jaamme kaikille vanhemmille/huoltajille tiedotteen, jossa kerromme tu-
levan kuukauden tapahtumista. Vanhempainillassa kerromme vanhemmille ryhmämme toiminnasta sekä käymme läpi esiopetuksen käytäntöjä ja tavoitteita. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointikeskustelu käydään yhdessä vanhempien kanssa huhtikuussa. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Lokakuun loppuun mennessä pidetään esi- ja alkuopettajien yhteistyöpalaveri Nukarilla. Yhteistyön tarkoituksena on tukea lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Teemme yhteistyötä Nukarin koulun 1.luokan kanssa läpi vuoden. Tänä syksynä lähdemme yhteiselle metsäretkelle ja lisäksi pääsemme mukaan heidän musiikin tunnilleen. Kevään tapaamiset sovimme tammikuussa. Siirtymistä tukee myös esikoulun sijainti koulun yhteydessä. Esikoululaiset näkevät päivittäin koululaisia sekä ruokailevat ja jumppaavat koulun tiloissa. Esiopetuksessa käytettävä kirjasarja Pikkumetsä jatkuu Nukarin koulun alkuopetuksessa. Näin Pikkumetsän henkilöt ja tapahtumat ovat lapsille kouluun siirryttäessä jo ennalta tuttuja. Esiopetussuunnitelmat siirtyvät keväällä esikoulusta kouluun vanhempien suostumuksella. 11. ARVIOINTI A) Keskustelut vanhempien kanssa Vanhempien kanssa keskustellaan lähes päivittäin sekä lapsen päivään että esiopetukseen liittyvistä asioista. Syksyllä laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota täydennetään tarvittaessa joulukuussa. Huhtikuussa pidetään arviointikeskustelu. Syksyllä ja keväällä esiopetuksessa tehdään myös niin sanottu kontrolloitu piirrostarkkailutehtävä, jonka avulla havainnoidaan muun muassa lasten keskittymistä ryhmätilanteessa, kykyä työskennellä itsenäisesti, kielellistä ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa sekä hienomotoriikkaa. Havainnoista keskustellaan vanhempien kanssa. Toiminnassa huomioimme myös erityistä tukea tarvitsevat lapset. Tarvittaessa hyödynnämme muita yhteistyötahoja kuten varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityisopettajaa, neuvolaa sekä kasvatus- ja perheneuvolaa.
B) Lapsen itsearviointi Lapsen kanssa keskustellaan päivittäin hänen mieltään askarruttavista asioista. Lasten kokouksissa lapsilla on myös mahdollista ilmaista ajatuksiaan ja toiveitaan. Sekä syksyllä että keväällä lapsella on oma itsearviointiosio esiopetuksen oppimissuunnitelmassa. C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen, toiminnan ja menetelmien arviointia sekä lasten kehityksen arviointia teemme jatkuvasti. Arvioinnin välineinä käytämme kirjallisia lomakkeita, havainnointia, keskusteluja sekä lasten, vanhempien että työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa arvioimme ja kehitämme toimintaamme myös muiden yhteistyötahojen kanssa. Esiopettajien OHR:ssä keskustellaan esiopetukseen liittyvistä, ajankohtaisista asioista ja jaetaan erilaista osaamista esiopettajien kesken. D) Osallistumistodistus Jokaiselle esiopetuksessa mukana olleelle lapselle annetaan keväällä todistus esiopetusvuodesta.