Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33310 www.poyry.fi Kaarinan Lakarin katuyhteys LUONTOVAIKUTUKSET Päiväys 25.10.2017 Sivu 1 (8) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com 1 JOHDANTO Luontovaikutusten arvioinnissa on arvioitu kadun rakentamisen vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Vertailtavana on kolme katulinjausvaihtoehtoa (kuva 1). Vaikutusarviointi perustuu Kaarinan kaupungilta saatuihin luontoselvityksiin ja -karttoihin. Maastokäyntejä ei tehty. 2 SUUNNITTELUALUEEN LUONTOARVOT 2.1 Lähtötiedot Kaarinan luontokohteiden selvityksessä mainitaan arvokkaina luontokohteina Hiiskanmäen korpi ja kalliometsä suunnittelualueen keskiosassa sekä Väriojan suunnittelualueen itäreunalla (Kaarinan kaupunki 2016) (kuva 1). Lakarin metsä suunnittelualueen itäpuolella jää katulinjausvaihtoehtojen vaikutusalueen ulkopuolelle. Kaarinan luontokohteiden selvitykseen on koottu alueita koskeva aikaisempi tieto ja tehty maastotarkistuksia kesällä 2016. Hiiskanmäen alue on kartoitettu myös kaupungin metsien suojeluarvokartoituksessa eli METSO-kartoituksessa vuosina 2011 2012 (Pusa 2012). Lisäksi Hiiskanmäen korven alue sisältyi Kaarinan kääväkässelvityksen kohteisiin (Kunttu & Kotiranta 2010). Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus, luontokohteet, METSO-inventoidut metsäkuviot ja katuvaihtoehdot.
2.2 Luontokohteet Liito-oravien esiintyminen suunnittelualueella on kartoitettu kaupungin liitooravaselvityksessä vuosina 2002-2003 (Kumpulainen & Saikkonen 2004). Hiiskanmäen korven alueelle sijoittui silloin elinpiirin ydinalue (kuva 1). Lakarin Hiiskanmäen alueen liito-oravia on sen jälkeen seurattu vuoteen 2009 asti (Kumpulainen ym. 2009). Myös METSO-raportissa mainitaan muutamia liito-oravahavaintoja (Pusa 2012). Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmään on talletettu suunnittelualueelta 7 liito-oravahavaintoa vuodelta 2002 ja yksi havainto vuodelta 2004 (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017) (kuva 1). Havaintoihin ei sisälly tietoa, ovatko ne papana- vai pesäpuuhavaintoja. Uudempia tai tarkempia tietoja liito-oravista ei ollut käytettävissä. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa havaintoja uhanalaisista lajeista (Rassi ym. 2010, Liukko ym. 2016, Tiainen 2016) (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017). Liito-orava arvioitiin viimeisimmässä arvioinnissa silmälläpidettäväksi (NT). 2.2.1 Tammenmäen kalliometsä Tammenmäen kalliometsä on eteläisempi osa Kaarinan arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvaa kokonaisuutta Hiiskanmäen korpi ja kalliometsä (Kaarinan kaupunki 2016). Tammenmäen alue on kallioista kangasmetsää, joka on inventoitu kaupungin MET- SO-selvityksessä (Pusa 2012). Selvityksen mukaan korkeimmat kallion lakialueet itäja länsireunoilla ovat kitukasvuista ja osin jo iäkästä kalliomännikköä (kuviot 153, 155 ja 160). Niiden välissä on mäntyvaltainen sekametsä (kuvio 151), jossa on joukossa vanhoja järeitä mäntyjä ja melko runsaasti lahopuuta. Tammenmäen pohjoisrinteen alla on nuorta ja vähän vanhempaa puustoa (kuviot 150 ja 152). Tammenmäen lounaiskulmassa on harvennettu istutusmännikkö (kuvio 154). Tammenmäen alue on suosittua virkistysaluetta, vaikka moottoritien melu kantautuukin sen etelärinteille (Kaarinan kaupunki 2016). Hiiskamäen korven alueelle sijoittuva liito-oravan elinpiirin ydinalue ulottuu Tammenmäen pohjoisrinteen alaosiin (Kumpulainen & Saikkonen 2004, Kumpulainen ym. 2009, ks. luku 2.2.2.). 2 2.2.2 Hiiskanmäen korpi Hiiskamäen korpi on pohjoisempi osa Kaarinan arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvaa kokonaisuutta Hiiskanmäen korpi ja kalliometsä (Kaarinan kaupunki 2016) (kuva 1). Hiiskanmäen korpialue sijoittuu kalliomäkien väliseen notkelmaan. Vanhasta ojituksesta huolimatta se on luokiteltavissa luonnontilaisen kaltaiseksi suoalueeksi. Puusto on yli satavuotiasta kuusikkoa, jossa on joukossa hieman koivua sekä reunoilla haapoja. Alueella on runsaasti lahopuuta, ja sen määrä vielä lisääntyi joulukuun 2011 talvimyrskyssä (Pusa 2013). Korpialue (kuvio 151 pohjoisosaa lukuun ottamatta sekä kuviot 158 ja 159) täyttää METSO-ohjelman I tai vähintään II luokan kohteen kriteerit (kuva 1). Sen palauttamista luonnontilaan ojia tukkimalla suositellaan. Suotyyppinä ovat osin saniaiskorpi ja ruoho- ja heinäkorpi, jotka ovat Kaarinassa harvinaisia luontotyyppejä ja on luonnontilaisina arvioitu koko maassa erittäin uhanalaisiksi (Raunio ym. 2008) (Kaarinan kaupunki 2016). Kääväkässelvityksessä aluetta pidettiin suojelul-
lisesti arvokkaana, vaikka uhanalaisia tai harvinaisia kääpiä ei löytynytkään (Kunttu & Kotiranta 2010). Hiiskamäen korven alueella oli liito-oravan elinpiirin ydinalue vuonna 2003 (Kumpulainen & Saikkonen 2004) (kuva 1). Sen jälkeen pesintöjä on ollut toistuvasti (Kumpulainen ym. 2009). Myös vuonna 2011 METSO-kartoituksessa Hiiskan korven alueelta löytyi liito-oravan papanoita ja sen arvioitiin olevan liito-oravan elinpiirin ydinaluetta (Pusa 2012). Pesäpuiksi sopivia puita ja ruokailupuustoa on etenkin korven kaakkoisja länsiosissa. 3 2.2.3 Värioja Värioja kuuluu Kaarinan arvokkaisiin luontokohteisiin (Kaarinan kaupunki 2016) (kuva 1). Se sijaitsee Lakarin vanhan maankaatopaikan länsipuolella. Puro mutkittelee savimaahan uurtuneessa uomassa ja sitä ympäröi luonnontilaisena kehittynyt puronvarsikasvillisuus. Virtaus on etelään päin. Paras metsäalue on maankaatopaikkaan rajoittuvan reunan puolivälissä, jossa kasvaa vanhaa kuusikkoa. Puron varressa kasvaa myös haapoja, tervaleppiä ja raitoja. Lahopuuta on runsaasti. Puron reunoilla kasvaa mm. hiirenporrasta, korpikaislaa ja mesiangervoa. Puro edustaa savimaiden purot luontotyyppiä, joka on arvioitu koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi (Raunio ym. 2008), ja puron lähiympäristö on metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö (Kaarinan kaupunki 2016). Puron yläosa Lakarin metsän alueella täyttää I ja osin II luokan METSO-kohteen kriteerit (Pusa 2013) (metsä-alueen rajausta ei ole merkitty kuvaan 1, koska se jää katulinjausvaihtoehtojen vaikutusalueen ulkopuolelle). Väriojan alueella oli liito-oravan elinpiirin ydinalue vuonna 2003 (Kumpulainen & Saikkonen 2004) (kuva 1). Sen pinta-alaltaan suurin osa on pohjoisessa Lakarin metsäalueella, mutta se jatkuu etelässä kapeana kaistaleena Lakarintielle asti. Puronvarsi toimii myös liikkumisyhteytenä. Vuonna 2003 papanoita löytyi kuusen alta pohjoisosasta (Sihvonen 2003). 3 LUONTOVAIKUTUKSET Seuraavassa on tarkasteltu katulinjausvaihtoehtojen luontovaikutuksia ja niiden merkittävyyttä. Metsäkuvioiden tiedot perustuvat METSO-kartoitukseen (Pusa 2012). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto vaikutuksista. 3.1 Yleiskaavan mukainen vaihtoehto VE1a Vaihtoehdossa katu rakennetaan Hiiskanmäen metsäalueen keskiosan kautta (kuva 1). Se sijoittuu Tammenmäen kalliometsäalueen ja Hiiskanmäen korven rajalle koko niiden pituudelta eli noin 400 metrin matkalla. Pääosin katu kulkee kangasmetsän puolella mäen pohjoisrinteiden alla. Metsän länsiosassa on kadun kohdalla ensin nuori kuivahkon kankaan männikkö (kuvio 150) ja sitten varttunutpuustoinen sekametsärinne ja sen alaosan nuorempaa kuusi-mäntysekapuustoa (kuvio 152). Jälkimmäisellä kuviolla on lahopuita, ja se on luokiteltu tärkeäksi ulkoilualueeksi ja tukialueeksi METSO-kuvioille. Sen jälkeen katu kulkee kahden METSO-kelpoiseksi luokitellun kuvion kautta. Niistä läntisempi on (kuvio 157) on erirakenteista lahopuustoista kangasmetsää ja itäisempi metsäalueen itäreunalle sijoittuvaa ojitetun korven rehevää
seka- ja lahopuustoista kuusikkoa (kuvio 159). Jälkimmäisellä kuviolla kasvaa järeitä haapoja, ja sen lahopuun määrä lisääntyi vuoden 2011 myrskyssä (Pusa 2013). Heti sen pohjoispuolelta (kuvio 158) löytyi liito-oravan papanoita pönttöpuun alta vuonna 2012. Myös aikaisempien selvitysten mukaan Hiiskamäen korven kaakkoisosassa on pesäpuita (Kumpulainen ym. 2009). Elinpiirin ydinalueen rajaus ulottuu korven eteläpuolella Tammenmäen pohjoisrinteeseen asti, niin että katulinja kulkee sen kautta. Myös elinpiirin länsiosassa mainitaan olevan pesä- ja ruokailupuita, mutta niiden tarkemmasta sijainnista ei ole tietoa (Kumpulainen & Saikkonen 2004). Kadun rakentaminen Hiiskanmäen metsäalueen läpi jakaa sen kahteen osaan. Rakentaminen sijoittuu pääosin kivennäismaan puolelle, mutta ulottuu itäosassa korven reunaan. Todennäköisesti rakentaminen vaikuttaa välillisesti suon vesitalouteen koko alueella, koska valumavesien luonnonmukainen kulkeutuminen rinteestä suolle estyy. Lisäksi avoimen katulinjan reunassa ilmenee useiden kymmenien metrien päähän ulottuvaa reunavaikutusta, mm. valaistuolosuhteiden ja pienilmaston muuttumista metsä- ja suoalueella. Tammenmäen alarinteessä ja korven kaakkoisosassa katurakentaminen ulottuu liito-oravan elinpiirin alueelle. Liito-oravan pesäpuista alueella ole tarkkoja sijaintitietoja, ja elinpiirin rajauskin on vuodelta 2002. Jos katuvaihtoehdon suunnittelua jatketaan, tulee liito-oravatiedot päivittää. Muuten ei voida varmuudella sanoa, aiheuttaako rakentaminen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä tai heikentämistä. Joka tapauksessa rakentaminen pienentää elinpiirin pinta-alaa. Myös mm. rakentamisaikainen melu voi häiritä liito-oravia. Hiiskanmäen metsäalueen itäpuolella katu tekee mutkan pohjoiseen kiertäen tallirakennuksen. Hiiskanmäen korven alueelle sijoittuva liito-oravan elinpiiri on rajattu vuonna 2002 niin, että se jatkuu metsäalueen itäpuolella alueelle, johon kadun mutka sijoittuu. Vuoden 2009 tarkastelun mukaan alueen havusekametsä on oleellinen liito-oravien länsi-itäsuuntaisessa liikkumisessa eikä sille ole vaihtoehtoja (Kumpulainen ym. 2009). Alueelta ei ole olemassa METSO-kartoitusta eikä se sisälly Kaarinan arvokkaiden luontokohteiden rajauksiin. Ilmakuvan perustella alueella on edelleen varttunutta kuusimetsää. Kadun rakentaminen heikentää liito-oravien liikkumisyhteyttä. Liikkumisyhteyden säilyminen tulee varmistaa jatkosuunnittelun aikana. Myös länsiosassa ennen Hiiskanmäen metsäaluetta katu kulkee pellon eteläpuolella metsäalueella, joka on merkitty liito-oravaselvityksessä muuksi liito-oraville tärkeäksi metsä-/ruokailualueeksi (Kumpulainen & Saikkonen 2004). Mahdollisesti sillä on arvioitu olevan merkitystä liito-oravien itä-länsisuuntaiselle liikkumiselle Krossinkaaren yli. Kadun rakentaminen ei todennäköisesti hävitä yhteyttä, vaan liito-oravat pystyvät liikkumaan Krossinkaaren yli sen eteläpuolelta. Liikkumisyhteyden säilyminen tulee varmistaa jatkosuunnittelun aikana. Itäosassa katu ylittää Väriojan hieman Lakarintien pohjoispuolella ja yhtyy sitten Lakarintiehen. Vaikutukset Väriojaan jäävät vähäisiksi, koska luontokohde sijaitsee tiehen nähden ylävirran puolella ja arvokkain osa on kauempana pohjoisessa. Rakentamisvaiheessa puro tulee kuitenkin ottaa huomioon. Väriojan alueelle sijoittuu liitooravan elinpiirin ydinalue (Kumpulainen & Saikkonen 2004). Todennäköisesti vaikutus liito-oraviin jää vähäiseksi, mutta jos puita kaadetaan, tulee varmistaa, ettei niissä ole liito-oravalle tärkeitä puita. 4
3.2 Yleiskaavan mukainen vaihtoehto, mutka itäosassa VE1b Vaihtoehdossa katu kulkee suunnittelualueen länsiosassa kuten vaihtoehdossa VE1a. Vaikutukset Tammenmäen kalliometsäalueen ja Hiiskanmäen korven alueelle ovat samat kuin siinä (ks. luku 3.1. ja taulukko 1). Hiiskanmäen metsäalueen itäpuolella katu tekee jyrkemmän mutkan pohjoiseen kuin vaihtoehdossa VE1a ja kääntyy sen jälkeen etelään Lakarintielle. Vaikutus liitooravien itä-länsisuuntaiseen liikkumisyhteyteen on sama kuin vaihtoehdossa VE1a. Liikkumisyhteyden säilyminen tulee varmistaa jatkosuunnittelun aikana. Väriojan kohdalla linjaus on sama kuin Lakarintiellä nykyisin. Puro ja liito-oravien esiintyminen Väriojan alueella tulee ottaa huomioon rakennusvaiheessa, mutta vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. 5 3.3 Eteläinen vaihtoehto VE2 Eteläinen vaihtoehto kulkee Tammenmäen lounaiskulman kautta. Tammenmäen lounaiskulmassa on harvennettua istutusmännikköä (kuvio 154), jolla ei ole luontoarvoja. Sen ja Krossinkaaren välinen kalliokumpareen alue on merkitty liitooravaselvityksessä muuksi liito-oraville tärkeäksi metsä-/ruokailualueeksi (Kumpulainen & Saikkonen 2004). Mahdollisesti sillä on arvioitu olevan merkitystä liito-oravien itä-länsisuuntaiselle liikkumiselle Krossinkaaren yli. Kadun rakentaminen ei todennäköisesti hävitä yhteyttä, vaan liito-oravat pystyvät liikkumaan Krossinkaaren yli sen pohjois- tai eteläpuolelta. Liikkumisyhteyden säilyminen tulee varmistaa jatkosuunnittelun aikana. 3.4 Pohjoinen vaihtoehto VE3 Pohjoinen vaihtoehto on suora reitti Krossinkaarelta Hiiskamäen korven kautta Lakarintielle. Se kulkee korven keskeltä (iso keskiosan kuvio 151 ja pieni itäreunan kuvio 159). Rakentaminen heikentäisi merkittävästi suon luonnontilaa ja sen arvoa luontokohteena. Korpi on liito-oravan elinpiirin ydinalue, jossa on havaittu liito-oravan pesintöjä useina vuosina (Kumpulainen ym. 2009, Pusa 2012). Liito-oravan pesäpuista alueella ole tarkkoja sijaintitietoja, ja elinpiirin rajauskin on vuodelta 2002. Vaikutukset liito-oraviin olisivat samanlaiset kuin vaihtoehdoissa VE1a ja VE1b tai mahdollisesti vielä suuremmat, sillä katu kulkisi elinpiirin keskiosan läpi. Hiiskanmäen korven itäpuolella katu kääntyy kohti Lakarintietä, joten sen vaikutus korven itäpuoliseen liikkumisyhteyteen on todennäköisesti vähäisempi kuin vaihtoehdoissa 1a ja 1b. Väriojan kohdalla linjaus on sama kuin Lakarintiellä nykyisin. Puro ja liito-oravien esiintyminen Väriojan alueella tulee ottaa huomioon rakennusvaiheessa, mutta vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi.
6 Taulukko 1. Yhteenveto luontovaikutuksista eri katuvaihtoehdoissa. Tammenmäen Hiiskanmäen metsäaluekokonaisuus Tammenmäen kalliometsäalue METSOkuvio 157 tukikuvio 152 Hiiskanmäen korpi METSOkuvio 151 METSOkuvio 158 METSOkuvio 159 Värioja liito-orava VE1a VE1b VE2 VE3 katu jakaa kokonaisuuden katu jakaa kokonai- katu kulkee lou- katu jakaa kokonai- kahteen suuden kahteen naiskulman kautta suuden kahteen osaan, kokonaisuuden osaan, kokonai- osaan, kokonaikenee, arvo heiksuuden arvo heiksuuden arvo ja melu ja muu kenee, melu ja muu etenkin Hiiskanmäen häiriö lisääntyvät häiriö lisääntyvät korven arvo etenkin keskiosasssa etenkin keskiosas- heikkenevät, melu ja muu häiriö li- sääntyvät etenkin katu kulkee alueen pohjoisreunan kautta, merkittävä heikentävä vaikutus siellä, muussa osassa lievä heikentävä vaikutus katu kulkee pohjoisreunan kautta katu kulkee lounaiskulman kautta, pinta-ala pienenee vähän mutta luontoarvot ovat vähäiset pohjoisosassa ei vaikutusta katu kulkee pohjoisreunan ei vaikutusta ei vaikutusta kautta katu kulkee läpi katu kulkee läpi ei vaikutusta ei vaikutusta katu sijoittuu eteläreunan katu sijoittuu etelä- ei vaikutusta katu kulkee suon lähelle ja reunan lähelle ja läpi jakaen sen kulkee kaakkoiskulman kulkee kaakkoiskulman kahteen osaan, kautta, hei- kentää suon vesitaloutta, kautta, hei- kentää suon vesita- pinta-ala pienenee, luonnontila muuttuu melu ja reuloutta, melu ja reu- ja ominaispiirteet navaikutus lisääntyvänavaikutus lisääntyvät häviävät katu sijoittuu lähelle katu sijoittuu lähelle ei vaikutusta katu kulkee läpi, eteläreunaa, ei välttämättä eteläreunaa, ei vält- pinta-ala pienenee, suoraa vaitämättä suoraa vai- luonnontila muuttuu kutusta, heikentää kutusta, heikentää ja ominaispiirteet vesitaloutta, melu ja vesitaloutta, melu ja häviävät reunavaikutus lisääntyväsääntyvät reunavaikutus li- katu kulkee eteläreunan katu kulkee etelä- ei vaikutusta katu kulkee läpi läheltä reunan läheltä katu kulkee läpi katu kulkee läpi ei vaikutusta katu kulkee pohjoiskulman kautta katu ylittää puron nykyinen katu nykyinen katu nykyinen katu lähellä nykyistä katua liito-oravan elinpiiri liito-oravan elinpiiri mahdollinen kulkuyhteys liito-oravan elinpiiri Hiiskanmäen korven Hiiskanmäen kornee Tammen- Hiiskanmäen kor- alueella pieneven alueella pienemäen lounaisosan ven alueella piene- eteläreunalta, nee eteläreunalta, kautta Krossinkaaren nee keskiosasta, ei voida sanoa aiheuttaako ei voida sanoa aiminen yli säilyy todennäköisesti rakentaheuttaako rakenta- rakentaminen aihe- lisääntymisja minen lisääntymisuttaa lisääntymis- ja levähdyspaikkoja levähdyspaikko- levähdyspaikkojen jen hävittämistä tai jen hävittämistä tai hävittämistä tai heikentämistä, heikentämistä, vaatii heikentämistä, vaa- vaatii tarkemman selvitii tarkemman selvi- tarkemman selvi- tyksen, voi estää rakentamisen jos tyksen, voi estää rakentamisen jos tyksen, voi estää rakentamisen jos
poikkeuslupaa ei saada, korven itäpuolella yhteys heikkenee ja sen säilyminen pitää varmistaa, Väriojan elinpiiriin ei todennäköisesti vaikutusta poikkeuslupaa ei saada, korven itäpuolella yhteys heikkenee ja sen säilyminen pitää varmistaa, Väriojan elinpiiriin ei todennäköisesti vaikutusta 7 poikkeuslupaa ei saada, vähäinen vaikutus korven itäpuoliseen liikkumisyhteyteen, ei todennäköisesti vaikutusta Väriojaan 4 YHTEENVETO Kaikki tarkasteltavat katuvaihtoehdot aiheuttavat muutoksia alueen luonnonympäristössä. Suoria vaikutuksia ovat nykyisen kasvillisuuden ja eläimistön häviäminen rakennetavalta katualueelta sekä nykyisen rakentamattoman metsäalueen ja sen elinympäristöjen pirstoutuminen. Rakentamisen seurauksena alueelle tulee liikenteen melua ja liikkumisesta johtuvaa häiriötä. Myös rakentamisvaihe aiheuttaa melua ja pölyn leviämistä. Katujen ympäristössä voivat muuttua valaistus- ja kosteusolosuhteet ja kasvi- ja eläinlajisto. Eteläisessä vaihtoehdossa VE2 vaikutukset luontoon ovat vähäiset ja erittäin paljon pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaikki muut vaihtoehdot aiheuttavat Tammenmäen kalliometsän ja Hiiskanmäen korven muodostaman yhtenäisen luontokohdekokonaisuuden pirstoutumisen. Etenkin Hiiskanmäen korven luonnonarvot tulevat kadun rakentamisen seurauksena merkittävästi heikkenemään. Suurin haitallinen vaikutus olisi korven läpi rakennettavalla pohjoisella suoralla vaihtoehdolla VE3, mutta myös korven eteläreunaan sijoittuva yleiskaavan mukainen vaihtoehto VE1a ja sen mutkavaihtoehto VE1b todennäköisesti heikentäisivät suon vesitaloutta. Merkittävin negatiivinen vaikutus on vaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE3 vaikutus liitooraviin, sillä Hiiskanmäen korven alue ja Tammenmäen pohjoisrinne ovat liito- oravien elinpiirin ydinaluetta. Käytettävissä olevien tietojen perustella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, etteikö katulinjausten kohdalla olisi liito-oravan pesäpuita tai muita liito-oravalle tärkeitä puita. Joka tapauksessa rakentaminen pienentäisi elinpiirin pinta-alaa ja vaikuttaisi liikkumisyhteyksiin. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdys-paikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla (49 ). ELY-keskus voi myöntää poikkeuksen kiellosta luontodirektiivissä mainituilla perusteilla mm. siinä tapauksessa, että kyseessä on yleisen edun kannalta tärkeä hanke, jolle ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa. Luvan saaminen on epätodennäköistä tai ainakin epävarmaa, koska kadulle on olemassa vaihtoehto, joka ei kulje liito-oravaelinpiirin kautta. Jos vaihtoehdot VE1a, VE1b ja VE3 halutaan pitää mukana katuyhteyden jatkosuunnittelussa, tulee suunnittelualueelle tehdä liito-oravaselvitys ja päivittää vaikutusten arviointi sen perusteella. Myös vaihtoehdon VE2 osalta on suositeltavaa tarkastella liito-oravien kulkuyhteyksiä maastossa ja varmistaa niiden säilyminen, vaikka vaihtoehdolla ei arvioidakaan olevan vaikutuksia liito-oraviin. Luotettava tekoaika liitooravaselvitykselle on kevättalvi kevät. Tarvittaessa alueen soveltuvuutta liitooravalle ja mm. kolopuiden esiintymistä voidaan tarkastella maastokäynnillä jo syksyn aikana.
8 LÄHTEET Kaarinan kaupunki 2016. Kaarinan luontoselvitys 2016. Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelu. Kumpulainen, J. & Saikkonen, T. 2004. Kaarinan liito-oravahavainnot, esiintymien määrittäminen 2002 2004 ja esiintymisen hoitotarve. Kaarinan kaupungin erillisselvitys sekä kartta Tennus-Hiiska-Lakari-oravahavainnoista. Kumpulainen, J., Kumpulainen, L. & Saikkonen, T. 2004. Lakarin seudun liitooravaseuranta 2002-2009 Kaarinan kaupungille. Raportti lisääntymis- ja levähdyspaikoista sekä niiden vaikutuksesta. Kunttu. P. & Kotiranta, H. 2010. Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys. Lemunniemi, Länsi-Krossi, Lakari Kellarimäki ja Nunna. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Pusa, J. (toim) 2012. Kaarinan omistamien metsien luonnonarvojen kartoitus. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, metsäjaos. Pusa, J. 2013. Kaarinan kaupunginmetsien METSO-raportin täydennys 2012. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Sihvonen, M. 2003. Kaarinan Lakarin liito-oravat inventointi maankaatopaikan laajennusalueella ja sen läheisyydessä. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017. Eliölajit-tietojärjestelmän lajihavaintotiedot 19.9.2017. Kuvan 1 pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, peruskarttarasteri 9/2017, lisenssi: Creative Commons, http://www.maanmittauslaitos.fi/avoimen-tietoaineiston-cc-40-lisenssi. Kuvan metsäkuvio- ja luontokohderajaukset on piirretty karttakuvien perusteella.