Liite 1: SVOL 21.6.2006 KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Liite 1: SVOL 21.6.2006 KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 6/ 2006

Saatteeksi 2 Kädessäsi on Kirkkonummen kunnan suomenkielinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on hyväksytty Suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa 20.4.2005 sekä korjattu versio 21.6.2006. Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan 1.8.2005 alkaen kaikissa päivähoitomuodoissa, päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Kirkkonummen suomenkielisessä kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat vaikuttaneet siihen, että kunnan tasolla ollaan päivähoidossa luomassa uudenlaista toimintakulttuuria. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa painotettiin lapsuuden omaleimaisuutta, kasvatusyhteisön roolia, vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta sekä eri hallintokuntien yhteistyön merkitystä lasten ja perheiden varhaiskasvatuspalvelujen järjestelyssä. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen aloitettiin yhdessä vanhempien kanssa kokoamalla yhteiset arvot, joiden pohjalle kunnan varhaiskasvatussuunnitelma rakentuu. Arvoissa nousivat tärkeimmiksi lapsuuden itseisarvo, turvallisuus, rakkaus ja huolenpito, toisen ihmisen arvostaminen, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys, oma äidinkieli ja kulttuuri, uskonto tai katsomus. Nämä arvot ohjaavat päivähoidon arjessa toteutettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta päämääränä ja tavoitteena hyvinvoiva lapsi. Vaikka valtakunnallisesti varhaiskasvatussuunnitelmalla on ns. informaatio-ohjauksellinen asema, on kuntatasolla lautakunnan vahvistama varhaiskasvatussuunnitelma sitova. Tämä edellyttää varhaiskasvatushenkilöstöä noudattamaan suunnitelmaa ja toisaalta takaa kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen sen, että heillä on oikeus odottaa lapsensa saavan sellaista varhaiskasvatusta kuin mitä varhaiskasvatussuunnitelmassa on kuvattu. Lapsuuden omaleimaisuus, lapsen tapa toimia, tutkia ja oppia on varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvattu ja tehty näkyväksi. Lapsuutta halutaan vaalia omana itsenäisenä ja ainutlaatuisena ajanjaksona ihmisen elinkaaressa vaikkakin se nähdään myös jaksona, jonka aikana lapsi kasvaa ja kehittyy ja oppii asioita tulevia kouluvuosia ja elämää varten. Kasvattajan ja kasvatusyhteisön on aikaisempaa tietoisemmin työskenneltävä varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Tämän roolin lunastaminen tuo kasvattajille ja kasvatusyhteisölle uusia haasteita toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yhdessä tekemisen kulttuuri tulee näyttäytymään ja näkymään lasten toiminnassa, vanhempien yhteistoiminnassa sekä varhaiskasvatusyhteisöjen yhä tiiviimpänä yhteistyönä. Kasvatuskumppanuus, vanhempien ja henkilöstön yhteinen ymmärrys kasvatuksen tavoitteista ja käytänteistä sekä tämän yhteisen ymmärryksen ja tavoitteiden rakentamiseen tarvittavat uudet työtavat ja keinot, tuovat aikaisempaan yhteistyöhön uudenlaisen lähestymistavan, jonka odotetaan luovan pohjaa vuoropuheluun perustuvalle kasvatuskumppanuudelle. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omien edellytystensä mukaan ja saada päivähoidossa elämyksiä, rikkaita kokemuksia, oppimisen riemua ja leikin iloa yhdessä muiden lasten kanssa. Kirkkonummella 12.6.2006 Raili Santavuori päivähoitopäällikkö

3 SISÄLLYS 1. KUVAUS KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA 6 Sivistystoimen koulutuspoliittinen ohjelma 6 Sosiaalistrategia 6 Päivähoidon visio 6 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 7 1.1 Varhaiskasvatuksen palveluiden tuottamistavat, toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet 7 1.2 Tukipalveluiden järjestäminen 10 1.3 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä 10 1.4 Yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet 11 1.5 Pelastussuunnitelma 14 1.6 Varhaiskasvatukseen liittyvät erilliset kunnan tai seutukunnan ohjelmat ja hankkeet 14 2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS 15 3. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 16 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 16 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 17 4.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 17 4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 17 4.3 Varhaiskasvatusympäristö 18 4.4 Oppimisen ilo 19 4.5 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 19 4.6 Lapselle ominainen tapa toimia 20 4.6.1 Leikki 20 4.6.2 Tutkiminen 21 4.6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 21 4.6.4 Liikkuminen 22 4.7 Sisällölliset orientaatiot 22 4.7.1 Matemaattinen orientaatio 23 4.7.2 Luonnontieteellinen orientaatio 23 4.7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 23

4 4.7.4 Esteettinen orientaatio 24 4.7.5 Eettinen orientaatio 24 4.7.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 24 5. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE 25 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi 25 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet _26 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 27 5.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa 27 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN 28 6.1 Romanilasten varhaiskasvatus 28 6.2 Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus 28 6.3 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus 29 7. KIELIKYLPY, VIERASKIELINEN VARHAISKASVATUS JA VAIHTOEHTOISEEN PEDAGOGIIKKAAN PERUSTUVA VARHAISKASVATUS 31 7.1 Kielikylpy 31 7.1.1 Sisällöt ja menetelmät 31 7.2 Vieraskielinen varhaiskasvatus 32 7.3 Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai kasvatusfilosofiaan perustuva varhaiskasvatus 32 8. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖN JA JATKUMON RAKENTUMINEN 33 9. YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN 34 9.1 Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen 34 9.1.1 Kasvatuskumppanussuhteen rakentuminen 34 9.1.2 Dialogisuus kasvatuskumppanuudessa 35 9.2 Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö: kunnalliset tahot, kolmas sektori ja seurakunnat 37 10. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET 38 10.1 Päivähoidon aloitus 38 10.2 Suunnitelman laatiminen ja arviointi 38 10.3 Lapsen erityisen tuen huomioiminen suunnitelmassa 39 10.4 Esiopetuksen aloittaminen 39 11. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA varhaiskasvatuksen keskeiset kehittämisalueet kunnassa 41

5 11.1 Sisällöllinen arviointi 41 11.2 Kehittäminen 41 11.2.1 Erilaisten päivähoitopalvelujen kehittäminen 41 11.2.2 Varhaiskasvatussuunnitelma laadun ohjausvälineenä 42 11.2.3 Laadun kriteerit 42 11.2.4 Koulutus 42 11.3 Varhaiskasvatuksen seuranta 43 12. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN JA KONKRETISOIMINEN YKSIKÖN VASUKSI 44 12.1 Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto 44 12.2 Yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja niiden käyttöönotto 44 LIITTEET 45 Liite 1. Yhteistyöverkosto 46 Liite 2. Yhteistyöverkoston toiminta

1. KUVAUS KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA 6 Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymät valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset (2002) sekä linjausten mukaisesti laaditut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003). Sivistystoimen koulutuspoliittinen ohjelma Kirkkonummen varhaiskasvatussuunnitelma linkittyy sivistystoimen koulutuspoliittisen ohjelman arvoihin, painopistealueisiin ja kasvatustavoitteiden sisältöä koskevaan osioon sekä kunnan opetussuunnitelmaan. Yhteinen vastuu lapsista ja nuorista on eräs koulutuspoliittisen ohjelman lähtökohdista. Varhaiskasvatuksessa se tarkoittaa perheiden tukemista lasten hoidossa ja kasvatustehtävässä riittävän vanhemmuuden ja turvallisen lapsuuden toteutumiseksi jokaiselle lapselle. Sosiaalistrategia Varhaiskasvatussuunnitelman perustana on myös kunnan sosiaalistrategia, jonka työstämisessä päivähoitohenkilöstö on ollut mukana. Päivähoidon visio Päivähoidon visiona on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja siten, että varhaiskasvatuksen toteuttajat - perheet, päivähoidon kasvattajat ja muut varhaiskasvatusta toteuttavat tahot - toimivat kasvatuskumppaneina, yhteisenä tavoitteenaan edistää jokaisen lapsen hyvinvointia sekä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

7 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka on hyväksytty suomenkielisessä opetuslautakunnassa 28.8.2002, 97 ja 25.8.2004 95, ovat myös osana kunnan varhaiskasvatuksen linjauksia. 1.1 Varhaiskasvatuksen palveluiden tuottamistavat, toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet Kirkkonummen varhaiskasvatuspalveluista päivähoito toimii 1.1.2005 alkaen sivistystoimen alaisuudessa. Päivähoitoa järjestetään seuraavissa hoitomuodoissa suomen- ja ruotsinkielellä sekä kunnallisena että yksityisenä. Päiväkodit Päiväkodeissa tarjotaan päivähoitoa ja esiopetusta alle kouluikäisille lapsille pääsääntöisesti klo 6.30-17.30 välisenä aikana perheiden tarpeiden mukaan. Ympärivuorokautista hoitoa on tarjolla Jolkbyn päiväkodissa. Ruotsinkielistä kielikylpytoimintaa on Ravalsin päiväkodissa ja yksityisessä kerhossa ja kielikylpyesikoulussa. Päiväkotien lapsiryhmät muodostetaan siten, että alle 3-vuotaita voi olla yhtä koulutettua kasvatushenkilöä kohden enintään 4 ja 3-6-vuotiaita enintään 7 lasta silloin, kun lasten hoitoaika ylittää 5 tuntia päivässä (kokopäivähoito). Mikäli hoitoaika on enintään 5 tuntia päivässä (osapäivähoito) voi 3-6-vuotiaita lapsia olla 13 lasta yhtä kasvatushenkilöä kohden. Lapsiryhmien koko vaihtelee alle 3-vuotiailla 8-12 välillä ja 3-6-vuotiailla 14 ja 21 lapsen välillä.

Esiopetus Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kunnallisissa sekä useimmissa yksityisissä päiväkodeissa 760 tuntia lukuvuodessa eli noin 4 tuntia päivässä koulujen toimintapäivinä. Joillakin alueilla päiväkodin esiopetusryhmä toimii koulun tiloissa. Kaikilla esiopetusikäisillä on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Esiopetusryhmissä toteutamme kunnan yhteistä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. 8 Ryhmäperhepäiväkodit Ryhmäperhepäiväkodissa on hoidossa 8 tai 12 alle kouluikäistä lasta. Kahdeksan lapsen ryhmäperhepäiväkodissa voidaan lisäksi osapäiväisesti hoitaa enintään kahta esiopetusikäistä tai kouluikäistä lasta. Aukioloaika on klo 7.00-17.00 välillä. Ryhmäperhepäiväkodit ovat kodinomaisia hoitopaikkoja, jotka sopivat esimerkiksi sisaruksille. Perhepäivähoito Perhepäivähoito on hoitajan tai lapsen kotona tapahtuvaa kodinomaista hoitoa. Perhepäivähoitajalla voi olla hoidossa neljä alle kouluikäistä lasta hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien, sekä mahdollisesti osapäiväisesti esikoululainen tai koululainen. Perhepäivähoidossa pyritään luomaan lapsille pysyvä pitkäaikainen hoitosuhde. Pienessä hoitoryhmässä lapsi saa turvallista ja yksilöllistä hoitoa. Sekä kunnallisia että yksityisiä perhepäivähoitajia toimii eri puolilla kuntaa.

Tilapäinen hoito Tilapäistä hoitoa järjestetään kaikissa yksiköissä mahdollisuuksien mukaan. 9 Leikkitoiminta Leikkitoimintaa järjestetään yksityisissä leikkipuistoissa. Leikkipuistot toimivat osapäiväisinä. Leikkitoiminnasta vastaavat leikkipuistojen ohjaajat. Muuta leikkitoimintaa järjestävät mm. seurakunta, musiikkiopisto, eri järjestöt ja seurat sekä yksityiset palveluntuottajat. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään sivistystoimen sekä sosiaalitoimen vammaispalvelun yhteistyönä. Toimintaa ohjaa perusopetuslain mukaisesti koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2004 ja sille tullaan laatimaan myös toimintasuunnitelma, joka linkittyy kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toiminta toteutetaan pääasiassa avustamalla kunnassa toimivia yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia ja kerhot sijaitsevat joko koulujen tiloissa tai muissa tiloissa koulujen läheisyydessä. Toimintaa tarjotaan koulupäivinä klo 12 ja klo 17 välillä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisinä tavoitteina on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden sekä kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Yksityisen hoidon tuki Kirkkonummen kunta maksaa Kelan kautta vanhempien hakemuksesta yksityiselle palveluntuottajalle yksityisestä päivähoidosta hoitorahaa, tulosidonnaista hoitolisää sekä kunnallista lisää. Tämän lisäksi päivähoitotoimistosta on mahdollista hakea tukea yksityisessä perhepäivähoidossa olevan koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, erityistä

hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen päivähoitoon sekä 3-5 v:n lapsen osapäivähoitoon lisätukea. 10 Kotihoidon tuki Kirkkonummen kunta maksaa lakisääteisen lasten kotihoidon tuen lisäksi kuntalisää kotona tapahtuvaan hoitoon. Kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta, tulosidonnaisesta hoitolisästä ja kunnallisesta lisästä ja se maksetaan Kelan kautta niissä tapauksissa, joissa perheeseen kuuluu alle 3-vuotias lapsi. Jos perheessä ei ole alle 3-vuotiasta lasta, tuki maksetaan päivähoitotoimistosta. 1.2 Tukipalveluiden järjestäminen Varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä. Erityistukea tarvitsevat lapset voivat hakea päivähoitoa haluamastaan päivähoitomuodosta. Esiopetus järjestetään päiväkotien esiopetusryhmissä pääsääntöisesti lapsen omalla oppilaaksiottoalueella. Lapsen tarpeiden mukaan tarjoamme myös päivähoidon erityispalveluja (esim. erityislastentarhanopettajan ja puheterapeutin palvelut) sekä erilaisia tukitoimia, joita ovat mm. ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja sekä yksilö- ja pienryhmäohjaus. 1.3 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä Päivähoitoon tullaan laatimaan laatukäsikirja, jonka avulla ylläpidetään varhaiskasvatuksen laatua. Keskeisiä alueita laadunhallinnassa ovat varhaiskasvatusprosessien kuvaus, kriteerien luominen varhaiskasvatukseen kasvatuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen dokumentoinnin sekä arvioinnin suunnittelu.

1.4 Yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet 11 Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa toimintaperiaatteena on yhteistyön tekeminen niiden toimijoiden kanssa, joiden toiminta tukee perheitä ja vanhemmuutta (ks. luku 10. Moniammatillinen- ja verkostoyhteistyö). Sosiaalitoimi Päivähoito tukee perheiden kasvatustehtävää tehden yhteistyötä varhaiskasvatuksen alueella kunnan lastensuojelu- ja sosiaalityötä tekevien sekä vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kunnan kotihoidon kanssa. Uutena yhteistyökumppanina on kunnan perheneuvola. Muu Sivistystoimi - Kouluvalmiustutkimukset Lain mukaan lapset aloittavat koulunkäyntinsä sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän vuotta. Kirkkonummelaisten lasten kouluvalmiutta selvitetään tarvittaessa päiväkodeissa järjestettävissä ryhmätutkimuksissa. Vanhempien ja päiväkodin havaintojen sekä ryhmätutkimusten tulosten perusteella joillekin lapsille suositellaan koulupsykologien tekemiä kouluvalmiustutkimuksia. Näissä tutkimuksissa kartoitetaan lapsen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Tutkimusten perusteella pohditaan yhdessä vanhempien kanssa lapselle parasta ratkaisua. Suurin osa lapsista aloittaa koulunkäyntinsä lähikoulussa, yleisopetuksen opetusryhmissä. Muita lapsen kehitystä tukevia ratkaisuja voivat olla toisen esiopetusvuoden käyminen päiväkodissa, koulun esiluokka (Heikkilän koulun yhteydessä) tai koulun aloitus erityisluokalla. Nämä ratkaisut, samoin kuin koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin, edellyttävät psykologin tutkimusta ja suositusta. Kouluvalmiutta voivat arvioida kunnan koulupsykologien lisäksi myös muut lapsipsykologit. Päätöksen lapsen koulunkäynnin aloittamisesta tekevät vanhemmat.

12 - Musiikkileikkikoulu Musiikkiopiston musiikkileikkikoulussa musiikkikasvatus aloitetaan vauva- ja perhemuskareista (0-3 vuotiaat) jatkuen musiikkileikkikouluun (3 5 vuotiaat), musiikkivalmennukseen (6 vuotiaat) ja muskaripohjalle perustuvaan soitinvalmennukseen (6 8 vuotiaat). Lisäksi varhaiskasvatuksen yhteistyönä Musiikkiopisto on tarjonnut koulutustilaa päivähoitohenkilöstön ja musiikkileikkikoulun yhteiseen koulutukseen. - Kuvataidekoulu Kuvataidekoulun opetuspisteissä Heikkilässä, Masalassa ja Veikkolassa tarjotaan vuodesta toiseen etenevää, päiväkotien ja peruskoulun opetusta täydentävää kuvataideopetusta, missä oppilaat kokoontuvat kerran viikossa ikäryhmittäin 1½ - 2 oppitunniksi kerrallaan kuvataiteiden pariin. 5-6-vuotiaiden opetuksessa tutustutaan leikinomaisesti kuvataiteeseen ja 7-8-vuotiaiden opetus tähtää jo kuvataiteen perustietojen ja taitojen oppimiseen. - Kirjastotoimi Kirjastossa on lainattavana lastenkirjallisuutta, AV-materiaalia ja lastenlehtiä sekä perheiden että päivähoidon tarpeisiin. Myös Satutunteja järjestetään viikoittain kaikissa kirjastoissa 3-6 -vuotiaille. Kirja- ja kirjastoleikki tutustuttaa lapset kirjastoon. Lastenosastolla järjestetään oheistoimintana myös lastenteatteria ja elokuvaviikkoja sekä lapsille suunnattuja tapahtumapäiviä eri teemoista. Päiväkodeille ja kouluille kirjasto tarjoaa lisäksi kirjavinkkausta ja teemalaatikoita eri aiheista sekä kirjallisuutta koskevaa asiantuntemusta esim. perhe- ja vanhempainiltoihin. - Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorisotiloja (kokoontumistilat ja liikuntasalit) varhaisnuoriso-ikäisten ryhmien käyttöön. Masalan nuorisotilan yhteydessä olevan skeittiparkin käyttöä on kohdistettu myös 7-12 -vuotiaille. Nuorisotiloilla toteutettavat kesäkerhot tarjoavat monipuolista ohjelmaa 7-10 -vuotiaille.

Liikuntapalvelut tarjoaa lisäksi päiväkoti-ikäisille ja koululaisille luistelumahdollisuuden jäähallilla (Varuboden areena) ja liikuntasalin käyttömahdollisuuden Masalan alueella (Blue1 Areena). Kesäaikana toteutetaan uimakoulut päiväkoti- ja kouluikäisille Evitskogissa ja Syväjärvellä. 13 Koskentorin päiväkodissa järjestetään myös erityisryhmien liikuntaa Veikkolan alueen lapsille ja vanhuksille. Terveystoimi Päivähoidon ja lastenneuvoloiden yhteistyö on toiminut päivähoitoalueilla jo pitkään, koska perheiden tukeminen on toiminnan yhteinen tavoite. Uusia yhteistyömuotoja ovat mm. Kasvatuskarusellit Veikkolassa liittyen Matkalla kumppanuuteen -projektiin ja Viitosviesti kunnan eri alueilla. Seurakunnan lapsityö Seurakunnan lapsityö tukee perheiden lisäksi päivähoidon henkilökuntaa uskonnollis-katsomuksellisen ja eettisen orientaation toteuttamisessa. Yhteistyömuotoja ovat esim. seurakunnan työntekijän säännölliset vierailut päiväkodeissa, päiväkotikummit, päivähoidon syys-, joulu- ja kevätkirkot, pääsiäistapahtumat ja päivähoitohenkilöstön koulutus. Järjestöjen ja seurojen toiminta Päivähoidon ja järjestöjen yhteistyö varhaiskasvatuksessa liittyy tilojen tarjoamiseen järjestöille avoimen toiminnan puitteissa tai päinvastoin. Yhteistyökumppaneita ovat mm. MLL, urheilu- ja nuorisoseurat ja Yksinhuoltajien olohuonetoiminta. Muut Päivähoidon muu yhteistyö varhaiskasvatuksen alueella liittyy tutkimus, koulutus ja hankesuunnitelmiin ja toteutukseen mm. tutkimus- ja oppilaitosten kanssa ja sairaanhoitopiirien asiantuntijayhteistyöhön sekä koulutuksen ja hankkeiden suunnitteluun. Yhteistyökumppaneita ovat esim. Stakes, Laurea, Etso, Erityishuoltopiiri, Folkhälsan, HUS ja Sosiaalitaito Oy

14 1.5 Pelastussuunnitelma Kunnan päivähoidossa noudatetaan riskienhallinnan ohjeistusta ja kunnan pelastussuunnitelmaa. Ohjeistuksia päivitetään vuosittain tai tarpeen vaatiessa useamminkin. 1.6 Varhaiskasvatukseen liittyvät erilliset kunnan tai seutukunnan ohjelmat ja hankkeet Kirkkonummen päivähoito on ollut mukana mm. seuraavissa valtakunnallisissa tai kunnan omissa hankkeissa: Matkalla kumppanuuteen -projekti 2003-2005 (Tykes, Kirkkonummen päivähoito) Varttua TIVA hanke 2002-2005 (Stakes) Kasvatuskumppanuus hanke 2003-2005 (Stakes) Viitosviesti (Yhteistyö kunnan neuvoloiden kanssa) Avaimia päivähoidon arkeen 2005-2007(Sosiaalitaito Oy, Kirkkonummen päivähoidon erityispalvelut) Esikko projekti 2005 2007 (Helsingin seudun erilaiset oppijat, Kirkkonummen päivähoidon erityispalvelut)

2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS 15 Varhaiskasvatuksessa lapsi kehittyy ja oppii sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa leikin ja toiminnan avulla. Tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus omien edellytystensä mukaiseen kehittymiseen. Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsuuden vaaliminen, lapsen mielikuvituksen, leikin ja luovuuden ymmärtäminen. Lasta tuetaan aktiivisena toimijana hänen omaa äidinkieltään, uskontoaan, kulttuuriaan ja vakaumustaan kunnioittaen. Arvostamme kasvatuskumppanuutta, jossa huolehditaan yhdessä perheen kanssa lapsen turvallisesta kasvuympäristöstä myönteisen kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Vanhempien ja henkilökunnan tasavertaisessa vuorovaikutuksessa molempien osapuolten kokemuksia, näkemyksiä ja asiantuntemusta kuullaan ja hyödynnetään lapsen parhaaksi. Yhteistyöhön osallistuvat myös muut perheitä tukevat tahot. Esiopetuksen toiminta-ajatus: Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, oppimaan oppimista ja tukea tervettä itsetuntoa antamalla hänelle mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Esiopetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on lähtökohtana lapsen kiinnostuksen kohteet ja halu oppia.

3. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 16 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2003, 13) mukaisesti varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään.

4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 17 4.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen eri ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattaja tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 13-14). 4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kirkkonummella varhaiskasvatusta toteutetaan moniammatillisesti ja toiminta perustuu yhteisiin arvoihin ja toimintamalleihin. Toimintaa ohjaa lapsen kiinnostuksen kohteet.

18 Kasvattaja kunnioittaa lasta, lapsen vanhempia ja työskentely tapahtuu kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Päävastuu kasvatuksesta on kodeilla ja kotona tapahtuvaa varhaiskasvatusta arvostetaan ja tuetaan. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuutensa ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Ammatillisuus, tieto ja kokemus ovat kasvattajan osaamisen perusta, ja siinä näkyy myös kasvattajan oma persoonallisuus. Kasvattaja toimii tietoisesti ja suunnitelmallisesti noudattaen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lisäksi hän sitoutuu oman työyksikkönsä tavoitteisiin. Hänellä on kokonaisvaltainen näkemys kasvatuksesta, hoidosta ja opetuksesta sekä lapsen/lapsiryhmän tarpeista. Kasvattaja toimii lapsen edun mukaisesti ja kannustaa lasta omatoimisuuteen. Oman työn arviointi, dokumentointi, koulutus ja halu kehittää omaa työtään ylläpitävät ammatillista kasvua. 4.3 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusta toteuttavat sekä kunnallinen että yksityinen päivähoito ja muut lapsen kasvua tukevat tahot (mm. seurakunta, kerhot, järjestöt). Hyvä kasvuympäristö houkuttelee ja luo mahdollisuuksia vanhemmille osallistua ja liittyä mukaan toimintaan arjen eri tilanteissa vanhempien tuodessa ja hakiessa lasta. Varhaiskasvatusympäristö rakentuu lapsen fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä ympäristöstä. Ympäristön tulee olla turvallinen, myönteinen, toiminnallinen ja viihtyisä sekä sellainen, missä lasta kannustetaan leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja toimimaan itse.

19 Suunnittelemalla varhaiskasvatusympäristö hyvin, voidaan mahdollistaa lasten vertaisryhmien toiminta sekä lasten ja kasvattajien välinen keskinäinen vuorovaikutus. Ympäristö välittää lapsille myös kulttuuriperintöä. Kirkkonummella hyödynnetään lisäksi monimuotoista ja kaunista luontoa varhaiskasvatusympäristönä. 4.4 Oppimisen ilo Lapsi on ympäristöstään kiinnostunut aktiivinen tutkija, leikkijä ja tiedon etsijä. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa jokaisella on oma yksilöllinen tapansa ja aikansa omaksua asioita. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja toistamalla, leikkimällä ja kokeilemalla kaikkia aistejaan apuna käyttäen. Oppimisen ilo syntyy mielekkäässä ja luovassa toiminnassa. Hyväksyvässä vuorovaikutteisessa ilmapiirissä lapselle rakentuu myönteinen kuva itsestään oppijana. 4.5 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsen ajattelun kehitys on monessa suhteessa riippuvainen kielen kehityksestä. Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanisti vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Turvallinen, kiireetön ja vuorovaikutukseen kannustava ilmapiiri edistää lapsen itseilmaisua. Lapsen kielellisten taitojen kehitystä ja ajattelua tuetaan oppimisympäristössä, jossa lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään, tehdä kysymyksiä ja keskustella. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa malleja erilaisista vuorovaikutustilanteista.

Sadut, kirjallisuus, lorut, leikit, pelit ja draama sekä rytmi, melodia ja liike ovat myös tärkeitä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseksi. Näitä lapsi voi kokea arjen vuorovaikutustilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. 20 Kirkkonummella käytetään sadutusmenetelmää, jossa aikuinen kirjaa lasten keskusteluja, ajatuksia ja satuja. Lapsi tulee kuulluksi sadutuksen kautta siten, että hän saa kertoa juuri niistä asioista, joista hän sillä hetkellä tuntee tarvetta kertoa. Satujen ja tarinoiden pohjalta voidaan tehdä mm. kuvia ja sävellyksiä. Sadutettaessa lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen ajatuksiaan arvostetaan. Oppimisympäristössä esillä olevat sanat ja tarinat innostavat lasta myös tutkimaan kielen kirjoitettua muotoa. Tavoitteena on saada lapsi pohtimaan kieltä, kääntämään huomio kielen merkityksestä myös sen muotoon, jolloin tuetaan lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksia. Kaksikielisessä kunnassamme monilla lapsilla on mahdollisuus tutustua toiseen kotimaiseen kieleen jo hiekkalaatikolla. Kunnassamme on myös eri kulttuuritaustaisia lapsia. Ympäristön monikielisyys herättää lapsen uteliaisuuden vieraan kielen oppimiseen. 4.6 Lapselle ominainen tapa toimia 4.6.1 Leikki Leikki on kaikille lapsille ominainen tapa toimia. Se on tutkimista ja oppimista. Leikin avulla lapsi käsittelee uutta tietoa, jäsentää sitä suhteessa kokemuksiinsa; sijoittaa sen johdonmukaisesti osaksi aiemmin oppimaansa. Tämä on välttämätöntä, jotta tiedon karttuessa kokemuksista rakentuu vahva perusta uuden oppimiselle. Leikissä lapset hahmottavat elämäänsä omatoimisesti, tutkivat ympäristöään ja sen tapahtumia, prosessoivat tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä leikin avulla. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, lasten oma huumori, leikin riemu ja toiminnan ilo.

21 Leikissä lapsi rakentaa, muokkaa ja muuttaa jatkuvasti ympäristöään. Leikissä lapsi myös luo uutta; etsii ja löytää uusia ratkaisuja kysymyksiinsä ja elämänsä ongelmiin. Leikin käyttövoimana ovat lapsen kokemukset ja mielikuvitus. Aikuisen tulee tukea lapsen leikkiä antamalla siihen aikaa, tilaisuuksia ja vapautta. Ympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen leikille. Turvallinen ja salliva ilmapiiri antaa mahdollisuuden lapsen erilaisille leikin ilmaisuille. Vanhemmat voivat olla lasten ja henkilökunnan rinnalla luomassa ja rikastuttamassa leikkiympäristöä. Aikuisen tehtävänä on olla läsnä, havainnoida ja kuunnella lasta, huomioida leikissä lapsen tapaa toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Joskus lapsi voi tarvita tukea leikissä ja häntä voidaan ohjata leikkimään. Vanhemmat voivat kertoa lapsensa vahvuuksista, joiden avulla lasta voidaan tarvittaessa innostaa leikkiin. 4.6.2 Tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias. Aikuinen tukee tätä luontaista uteliaisuutta järjestämällä oppimisympäristöä niin, että lapsi saa tilaisuuksia ja aikaa tapahtumien ja ilmiöiden tutkimiseen yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa pienryhmässä. Hän voi tehdä oletuksia ja testata niitä, yrittää ja erehtyä, oivaltaa ja keksiä uutta. Lapset voivat leikkiä tai esittää sekä piirtää ja kirjata tutkimuksiaan itse tai tarvittaessa aikuisen avulla liittää havaintonsa osaksi suurempaa kokonaisuutta. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutkiessa käyttää kaikkia aistejaan ja tehdä havaintoja sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä. 4.6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taide antaa iloa, energiaa ja elämänvoimaa. Antamalla mahdollisuuksia taiteellisiin elämyksiin ja kokemuksiin, kasvattajat rohkaisevat lasta hänelle ominaiseen luovaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön. Lapsen omaa ilmaisua tuodaan esille ja se näkyy ympäristössä. Innostava ja turvallinen ilmapiiri sekä eri materiaalien tutkiminen aktivoi lasta kokeiluihin.

22 Kasvattaja ja lapset voivat kokea yhdessä yllätyksellisyyden ja ilon taiteessa. Jokainen lapsi on yksilö ja taiteellinen kokeminen kehittää lapsen tunneilmaisua ja omien mahdollisuuksien löytämistä. Taiteellisessa kokemisessa tekeminen itsessään, yllätyksellisyys ja ilo ovat tärkeitä ei niinkään tuotos. 4.6.4 Liikkuminen Liikkuminen on lapsen perustarve. Se on vauhtia, elämyksiä, iloa ja tunteiden ilmaisemista. Lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen ja ohjattuun liikuntaan. Liikkumalla lapsi oppii ja tutkii ympäristöään. Monipuoliset ja vaihtelevat päivittäiset liikuntamahdollisuudet vahvistavat lapsen oman kehontuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Kasvattajat voivat lapsen tarpeen mukaan muovata ympäristöä turvalliseen liikkumiseen innostavaksi ja kannustaa lasta liikkumaan. 4.7 Sisällölliset orientaatiot Orientaatiot muodostuvat perusolemukseltaan toisistaan eroavista suuntautumis- ja suhtautumistavoista ilmiöihin ja asioihin. Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Kullakin orientaatiolla on omat kriittisen ajattelun tapansa, omat luovuuden ilmentämisen keinonsa, omat mielikuvituksen harjaannuttamisen menetelmänsä

ja omat ratkaisumallinsa jalostaa tunteita ja suunnata toimintaa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 23-24.) 23 4.7.1 Matemaattinen orientaatio Lapsi vertailee, rakentelee, mittaa ja luokittelee erilaisia asioita luonnostaan. Aikuisen tuella ja kannustuksella hän kiinnostuu matemaattisista ongelmista. Arkiset hetket, kuten esimerkiksi ruokailu ja pukeminen ovat oivallisia tilanteita laskemiselle, luokittelulle ja käsitteiden avaamiselle. Leikkiessään lapsi kohtaa matemaattisia ongelmia. Pelit ja leikit tukevatkin loogisen päättelykyvyn ja ajattelun kehittymistä. Lasta tulee rohkaista matemaattisiin tutkimuksiin ja tuomaan esille ja perustelemaan omia ratkaisujaan. 4.7.2 Luonnontieteellinen orientaatio Luonnossa tutustutaan kasveihin, eläimiin, vuodenaikojen vaihteluun ja sääilmiöihin. Retket lähiympäristöön tarjoavat lapselle elämyksiä ja kokemuksia, joiden kautta lapsen oma luontosuhde syntyy. On tärkeää, että retkillä on aikaa nauttia luonnon moninaisuudesta: tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista ja liikunnallisista haasteista. Luonnossa koettua voidaan tutkia myös kirjojen ja kokeiden avulla. Kun luonto tulee lapselle tutuksi, siitä tulee lapselle läheinen, turvallinen ja tärkeä Ympäristökasvatukselle syntyy näin hyvä lähtökohta. 4.7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lasten kanssa rakennetaan kuvaa menneisyydestä lähtien liikkeelle lapsen omasta kasvuympäristöstä, hänen omasta ja perheen kokemuksista ja henkilöhistoriasta. Lapsen aikakäsitys kytkeytyy usein hyvin konkreettisiin asioihin. Lapsen kanssa muistellaan kuvin ja sanoin hänen lähimenneisyyttään ja oman perheen ja suvun elämänkokemuksia. Vanhemmat ja lähiympäristössä asuvat isovanhemmat voivat siten olla mukana tuomassa näkökulmia menneeseen.

24 Ympäristöä ja kulttuuria tutkitaan erilaisten teemojen ja retkien yhteydessä. Verrattaessa historiallisia olosuhteita nykyisiin avautuu mahdollisuus tarkastella nyky-yhteiskunnan toimintaa. 4.7.4 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 26). 4.7.5 Eettinen orientaatio Eettinen kasvatus ohjaa lasta erottamaan mikä on oikein ja mikä väärin. Oikeudenmukaisuus, rehellisyys, erilaisuuden hyväksyminen ja toisen kunnioittaminen ovat arvoja, joita lapsi harjoittelee päivittäisessä keskinäisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Aikuinen keskustelee lapsia askarruttavista kysymyksistä sekä pohtii niihin vastauksia yhdessä lasten kanssa. 4.7.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sisällöstä. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat sekä ilmiöt.

5. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE 25 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Varhaiskasvatuksessa lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu. Lähtökohtana voi olla myös lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Erityispäivähoidossa on kehitetty palvelupolkua, jota seuraamalla lapsi pääsee tarvitsemansa tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelupolku korostaa ensimmäisten tapaamisten merkitystä. Niissä ovat mukana vanhemmat, päiväkodin johtaja tai perhepäivähoidon ohjaaja, päivähoidon henkilökuntaa ja erityislastentarhaopettaja. Tuen suunnittelun pohjaksi luodaan kokonaiskuva lapsesta: mitkä ovat hänen vahvuuksiaan, mistä hän on kiinnostunut ja mikä innostaa lasta. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto tai konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita. Kasvattajayhteisö voi kuitenkin aloittaa tukitoimet lapselle heti kun tuen tarve on havaittu. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisen tuen avulla ennaltaehkäistä tuen tarpeen kasautumista ja saannin pitkittymistä.

26 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Tarvittaessa päivähoitoa järjestetään myös yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan. Kirkkonummella pyritään toteuttamaan inkluusioperiaatetta, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen perhe valitsee mieleisensä päivähoitomuodon. Lapsen tarvitsemat tukitoimenpiteet järjestetään hänen hoitopaikkaansa. Kirkkonummen erityispäivähoidossa työskentelee laaja-alaisia erityislastentarhaopettajia (lelto), jotka osaltaan mahdollistavat inkluusion toteutumisen työskentelemällä oman alueensa päivähoidossa. Toimintamenetelmiä kehitetään siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken siten, että yhteiset tapaamiset aloitetaan heti päivähoitoon haettaessa ja niitä jatketaan yhdessä muun hoitavan ja tutkivan tahon kanssa. Päivähoidossa työskennellään etupäässä pienryhmissä, joissa voidaan helpommin mukauttaa suunniteltua toimintaa. Eräs suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen arjen kuntouttava elementti on selkeä struktuuri. Näin lapsi tietää, että asiat toistuvat ennalta kuvatussa ja kerrotussa järjestyksessä eikä yllätyksiä pääse tapahtumaan. Mahdollisista muutoksista kerrotaan myös hyvissä ajoin. Rutiinit ja rajat ovat selkeitä ja niistä pidetään kiinni. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä muokataan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa

muokataan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä menetelmillä, jotka vahvistavat lapsen myönteistä kuvaa itsestä. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan erilaisten tukimenetelmien käyttöön. 27 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja suunnitellun tuen järjestäminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä toteutetaan. Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta yhteistyössä erityislastentarhaopettajan, puheterapeutin ja muiden kuntoutukseen osallistujien kanssa. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan, tekemällä yhteistyötä muun päivähoidon ja koulutoimen kanssa. 5.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus, terapia ja/tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Ne järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja palvelujen yhteensovittamiseen kiinnitetään huomiota. Tämä edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä ja lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja.

6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN 28 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, maahanmuuttajataustaisia ja viittomakielisiä lapsia. 6.1 Romanilasten varhaiskasvatus Romanikulttuurin edistäjien kanssa luodaan yhteistyöverkostoja ja lisätään henkilöstön romanien kulttuurin tuntemusta. Romanilasten varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään romanivanhempien kanssa yhteistyössä. Romanilasten tulee saada tukea suomen tai ruotsin kielessä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 39). 6.2 Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan turvapaikanhakijoita, pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia sekä muusta syystä, esimerkiksi avioliiton vuoksi Suomeen tulleita henkilöitä. Maahanmuuttajat edustavat kieleltään ja kulttuuriltaan monia eri ryhmiä. Heidän maassaoloaikansa vaihtelee täällä syntyneistä juuri tänne muuttaneisiin, joten heidän suomen tai ruotsin kielen taitokin vaihtelee kieltä osaamattomista sitä jo osaaviin. Osa lapsista on lisäksi monikielisiä. Varhaiskasvatus pyritään järjestämään lähipäiväkotiperiaatteella siten, että lapsi pääsee hoitoon kodin lähelle. Päivähoidossa huomioidaan näiden lasten erityistarpeet, tasavertainen osallistuminen, suomen tai ruotsin kielen sekä oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Lähtökohtana on keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa ymmärretään ja tuetaan lasta ja hänen perhettään, heidän arvojaan sekä uskontoaan.

29 Vanhempia rohkaistaan säilyttämään ja tukemaan lapsen äidinkielen oppimista kotona sekä kodin ulkopuolella. Lapsen omaa identiteettiä tuetaan siten, että hänen omalle kielelleen ja kulttuurilleen annetaan tilaa päivähoidon arjessa ja juhlissa. Lasta hoitavilta henkilöiltä edellytetään perehtymistä lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan. Niiden arvostamisen ohella on tärkeää myös myönteinen suhtautuminen kaksi- ja monikielisyyteen. Sen tulee näkyä arkipäiväisessä kommunikaatiossa ja oppimisympäristön järjestämisessä sekä opetusmateriaalien valinnassa. Lapsi sijoitetaan lähipäiväkotiin, kun hoidon tarve alkaa. Jos päivähoitoa järjestetään tukitoimenpiteenä esimerkiksi kielen oppimisen kannalta, hoito pyritään järjestämään 3-vuotiaana, kun oma äidinkieli on vahvistunut. Päivähoidossa pyritään järjestämään säännöllistä oman äidinkielen opetusta. Keskusteluihin lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa järjestetään tarvittaessa tulkki, samoin perheiltoihin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään edistämään lapsen ja hänen perheensä kotouttamista ja vähennetään syrjäytymisen riskiä. 6.3 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Kuuron tai kuulovammaisen lapsen kielellisessä kuntoutuksessa vanhempien osuus on ratkaiseva, joten yhteistyö heidän kanssaan korostuu. Lapsen kommunikaation monipuolinen tukeminen eri menetelmiä käyttäen on tärkeää. Varhaiskasvatus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisten ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä, viittomakommunikaatiota ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista.

30 Tavoitteena on myös, että lapsi tutustuu tulkin käyttöön varhaiskasvatuksen eri tilanteissa. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2003, 39). Kuntouttajien, lapsen vanhempien ja lapsen ympäristön yhtenäinen näkemys kommunikaation tavoitteesta auttaa löytämään lapsen yksilölliset mahdollisuudet. Mikäli päivähoitoon tulee kuuro tai kuulovammainen lapsi, päivähoitohenkilöstön tulee hallita lapsen käyttämät kommunikaatiokeinot sekä apuvälineiden käyttö. Lisäksi lapsen oppimisympäristö tulee muokata lapsen leikkiä ja oppimista tukevaksi.

7. KIELIKYLPY, VIERASKIELINEN VARHAISKASVATUS JA VAIHTOEHTOISEEN PEDAGOGIIKKAAN PERUSTUVA VARHAISKASVATUS 31 7.1 Kielikylpy Kielikylpy on kielenomaksumismenetelmä, jossa paikkakunnan enemmistökielisiä lapsia kylvetetään vähemmistökielessä. Kirkkonummella kielikylpykieli on ruotsi. Kielikylpyvarhaiskasvatusta annetaan Kirkkonummella sekä kunnan päiväkodissa että yksityisessä kerhossa ja päiväkodissa. Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa 3-vuotiaana, jolloin äidinkieli on kehittynyt jo niin, ettei uuden kielen oppiminen hidasta äidinkielen kehitystä. Henkilökunta käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä. Tavoitteena on, että lapsi kykenee käyttämään sekä äidinkieltään että kielikylpykieltään kaikissa arkipäivän tilanteissa. Tavoitteena on myös laaja kielellinen tietoisuus ja ennakkoluuloton asenne monikulttuuriseen maailmaan. 7.1.1 Sisällöt ja menetelmät Henkilökunta kannustaa lasta määrätietoisesti käyttämään uutta kieltä ja luo mahdollisimman monipuolisia kielenkäyttötilanteita. Varhaiskasvatuksessa lapselle tärkeät leikki, laulut ja lorut johdattavat lapsen uuden kielen omaksumisen tielle. Kieltä käytetään välineenä ja omaksuminen tapahtuu käytännön kokemusten kautta, jolloin kielen salat avautuvat lapselle luonnollisesti. Kirkkonummella kielikylpypäiväkodit toimivat yhteistyössä toistensa sekä koulun kanssa. Kielikylpyesiopetukseen otetaan oppilaita sama määrä kuin kielikylpyyn perusopetuksen ensimmäiselle vuosiluokalle.

7.2 Vieraskielinen varhaiskasvatus 32 Vieraskielinen varhaiskasvatus tapahtuu jollakin muulla kuin kotimaisella kielellä. Vieraskielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmilla on vastuu lapsen äidinkielen kehittymisestä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 40.) Kirkkonummella vieraskielistä varhaiskasvatusta annetaan englanninkielellä. 7.3 Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai kasvatusfilosofiaan perustuva varhaiskasvatus Varhaiskasvatus voi perustua erilaisille pedagogisille tai kasvatusfilosofisille ratkaisuille, joita ovat mm. Steiner-, Montessori-, Freinet-, ja Reggio Emilian pedagogiset ratkaisut (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 41).

8. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖN JA JATKUMON RAKENTUMINEN 33 Yhteistyön tavoitteena on luoda pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma lapsen kasvulle ja oppimiselle varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta kouluun. Toimintasuunnitelma rakentuu yhteiselle arvopohjalle ja oppimiskäsitykselle. Samalla se luo rakenteet oppilaaksiottoalueen yhteistyölle. Varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden. Kirkkonummen perusopetussuunnitelman kanssa niistä rakentuu jatkumo, jonka tarkoituksena on lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen, seuraaminen ja arvioiminen. Yhtenä alueellisen yhteistyön muotona voi olla esim. yhteistoimintasuunnitelma, missä esiopetuksen ja perusopetuksen kesken sovitaan niistä yhteisistä toimintatavoista, joilla lapsi saatetaan esiopetuksesta perusopetukseen ja siitä, miten lapsen esiopetussuunnitelma ja mahdolliset kasvun kansiot tukevat tätä vaihetta. Yhteistyö ja jatkumo pohjautuvat yhteiseen tietoon ja ymmärrykseen tavoitteista ja toiminnasta, varhaiskasvatuksen sisällöllisistä orientaatioista, esiopetuksen sisältöalueista ja perusopetuksen oppiaineista. Moniammatillinen osaaminen ja tuki mahdollistavat monipuolisten työkäytäntöjen syntymisen ja käytännön yhteistyön toteutumisen. Yhteiset koulutukset ja kokemus vahvistavat yhteistyön ja jatkumon rakentumista.

9. YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN 34 9.1 Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, kunnioittamista ja kuulemista. 9.1.1 Kasvatuskumppanussuhteen rakentuminen Kasvattaja on aktiivinen kasvatuskumppanuussuhteen käynnistämisessä ja toimii yhteistyössä vanhempien kanssa. Päiväkodista otetaan yhteyttä lapsen kotiin ja sovitaan, miten yhteistyötä päivähoitopaikan henkilökunnan ja vanhempien kesken aletaan rakentamaan sen jälkeen, kun päätös päivähoitopaikasta on myönnetty. Ensimmäisessä tapaamisessa tai aloituskeskustelussa kasvattaja saa vanhemmilta ensiarvoista tietoa lapsesta ja perheestä ennen päivähoitosuhteen alkua kuulemalla vanhempia. Ensimmäinen tapaaminen on mahdollista toteuttaa päiväkodissa tai lapsen kotona ns. työntekijän kotikäyntinä. Yhteinen keskustelu käydään myös silloin, kun lapsi siirtyy päiväkodista toiseen, ryhmästä toiseen, aloittaa esiopetuksen tai lapsen tarvitessa erityistä tukea. Aloituskeskustelu voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Vanhemmilta voidaan esimerkiksi pyytää tarina lapsesta ja hänen perheestään. Tarina voi olla pohjana tapaamiselle, jonka tavoitteena on kuulla vanhempien ensitoiveita ja odotuksia päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä näkemyksiä kasvatuksesta. Tapaamisessa suunnitellaan yhdessä perheen kanssa lapsen tutustuminen uuteen hoitopaikkaan. Varsinkin pienille lapsille on hyvä varata riittävän pitkä tutustumisaika, jossa lapsi sekä vanhemmat yhdessä tutustuvat lapsen hoitopaikkaan. Lapsen on turvallista tutustua alussa yhteen kasvattajaan (mahdolliseen omahoitajaan). Tavoitteena on vähitellen - luoda pohjaa kumppanuussuhteen rakentumiselle