KAARINAN KAUPUNKI MAKARLAN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 18.4.2018 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2018
2 MAKARLAN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Makarla, korttelit 24215-24227 Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutos Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Makarlan, 24. kaupunginosan, kortteleita 18-21, 23-30 ja 33-34 sekä puisto-, rakennuskaavatie- ja maatalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Makarlan, 24. kaupunginosan, korttelit 24215-24227 sekä lähivirkistys-, maa- ja metsätalous- ja katualueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 3.2.2016 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti Männistöntien, Kalliotien, Alhontien, Palomäentien, Ratatien ja Hietatien rajoittamalla alueella. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu lisäksi osa Makarlan taajaman pohjoispuolella sijaitsevasta Männistönmäen virkistysalueesta. Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa nykyinen vanha kaava vastaamaan todellista tilannetta alueella. Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutos käsittää Makarlan taajaman itäosan sekä suuren osan Männistönmäen metsää. Alueella on myös kaupungin omistamaa maata mukaan lukien mäen päällä sijaitseva vanha vesilaitos. Asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuus Alhontien pienen omakotitaloalueen sekä Männistöntien välissä. Suunnittelualueen itäosassa on nykyisen asemakaavan mukaisia rakentamattomia omakotitontteja, joiden kulkuyhteydet ja muut järjestelyt tarkistetaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote ajantasakaavasta 4. ote vesihuoltokartasta 5. kaavoituspäätös, krl 20.1.2016 1
3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Asemakaavan muutoksen lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Makarlan alueella asemakaavat ovat osittain teknisesti vanhentuneita ja toteutumattomia. Monin paikoin nykyisissä kaavoissa esitetyt ratkaisut ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Tämä koskee sekä rakentamattomia katuja että kiinteistöjen ja korttelialueiden välisiä rajoja. Kiinteistö- ja paikkatietolaitos on kokenut alueella olevien tonttien lohkomisen haasteelliseksi. Edellä mainitun perusteella on syytä laatia koko Makarlan alueelle asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa olemassa olevien asuntoalueiden asemakaavoja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja korjata kiinteistötekniset virheet nykyisten asemakaavojen osalta. Lisäksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan olemassa olevien rakennusten sijainnit, rakennusoikeudet ja muut tiedot ja tarvittaessa muutetaan kaavamääräyksiä niiden osalta. Asemakaavan muutoksen jälkeen alueelle voi muodostua myös uusia rakennuspaikkoja. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Makarlan asemakaavan kaavoituksen tilannetta 7.9.2016 117. Lautakunta päätti tuolloin, että Makarlan alueen eri osien erilaisten tarpeiden vuoksi asemakaava laaditaan kolmessa osassa, jolloin kunkin osa-alueen ominaispiirteitä voidaan työn kuluessa tutkia tarkemmin. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on osittain väljästi rakennettua taajamaa ja osittain melko luonnontilaista kalliomännikköä. Rakennetut alueet sijaitsevat pääasiassa suunnittelualueen eteläosassa Männistöntien ja Ratatien varrella. Lisäksi Alhontien varrella Männistönmäen keskiosassa on erillinen pieni omakotitaloryhmä. Alueen tontit ovat pääasiassa väljiä ja sisältävät melko runsaasti puustoa. Ratatien varrella sijaitsevien tonttien ympäristössä on myös avoimempaa maastoa. Männistönmäki on kuivahkoa ja kallioista rinnettä, jossa Varsinais-Suomelle tyypilliseen tapaan korkeuserot ovat jyrkähköjä. Männistönmäen metsät muodostavat melko laajan kokonaisuuden, joka ulottuu pohjoisessa aina Turku-Helsinki moottoritielle saakka. Paikoin metsän alueella on painanteita, joihin on muodostunut pieniä suomaisia kosteikkoja. Makarlan taajama sijaitsee aivan Kaarinan taajamarakenteen laidalla, joten on oletettavaa, että Männistönmäen metsät ovat kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään monipuolisempia kuin useimmat muut metsät keskimäärin Kaarinan muiden taajama-alueiden läheisyydessä. Suunnittelualueelta ei ole laadittu luontoselvitystä. Piikkiön keskeisten alueiden luontoselvitys (Pöyry, 25.11.2014) on rajattu Turun Kehätiehen saakka, aivan
4 suunnittelualueen lounaispuolelle. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä on esitetty täydennysrakentamista Männistönmäen laelle Kalliotien varteen. Alueella ei ole alustavien arviointien mukaan merkittäviä luonnonarvoja. Männistönmäen alueelta tehdään kuitenkin erillinen luontotyyppikartoitus, jolla koko Männistönmäen alueen luonnonympäristö saadaan arvioitua ja mahdolliset luonnonarvot varmistettua. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Makarlan pohjoisosan alue on rakennettua omakotitaloaluetta. Omakotitaloja on noin 30 kappaletta ja asukkaita noin 70-80. Alueen itäosassa on jonkin verran rakentamattomia rakennuspaikkoja. Nykyisen asemakaavan mukainen Savitie on rakentamaton. Makarlan alue on yhdyskuntarakenteeltaan hyvin väljää omakotitaloaluetta, jota voisi olla mahdollista tiivistää jonkin verran asemakaavaa uudistamalla. Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot Palvelut ja työpaikat Virkistys Koko Makarlan alue muodostaa Piikkiön keskustan itäisen taajaman, joka sijaitsee kantatien 40, Turku-Helsinki rautatien ja Hepojoen rajoittamalla alueella. Makarlan alueella on noin 120 omakotitaloa ja asukasmäärä on noin 300. Rakennuskanta on melko vaihtelevaa, sillä alue on muodostunut useiden vuosikymmenien aikana. Suurin osa omakotitaloista on rakennettu alueen ensimmäisen kaavan voimaan tulon jälkeen 1970-luvulla. Rakentamista on ollut harvakseltaan myös sen jälkeen ja uusia omakotitaloja on rakennettu myös 2000-luvulla. Alueella on ollut rakennuksia jo ennen ensimmäisen asemakaavan voimaan tuloa noin 10-15 kappaletta. Nämä omakotitalot ovat peräisin pääasiassa 1940-luvun lopulta ja 1950-luvulta. Maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei juurikaan ole palveluita tai työpaikkoja. Piikkiön keskusta sijaitsee 1-2 kilometrin päässä alueelta länteen. Piikkiön keskustasta löytyvät pienehkön kunnanosakeskuksen peruspalvelut sekä muutamia suurehkoja työpaikkakeskittymiä. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat aivan Turun Kehätien tuntumassa alle 1000 metriä suunnittelualueen länsipuolella. Koulukeskukseen on turvallinen kevyen liikenteen yhteys, joka alittaa Kehätien läheltä Mäenpääntien ja Männistöntien risteystä. Männistönmäki soveltuu hyvin ulkoilualueeksi ja virkistyskäyttöön. Alueella ei ole rakennettuja tai ohjattuja ulkoilureittejä, mutta maastoon on vilkkaan käytön seurauksena muodostunut kattava polkuverkosto. Lähimetsiä käytetään myös alle kouluikäisten tutustumiskohteena luontoon, ns. Metsämörri-toiminnassa.
5 Liikenne Yhdyskuntatekniikka 3.1.4 Ympäristöhäiriöt 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla päätieverkoston läheisyydessä. Turun Kehätie sijaitsee aivan Makarlan alueen eteläpuolella. Kehätie yhtyy noin kilometrin päässä etelässä maantiehen 110, joka on entinen Turku-Helsinki päätie. Turku-Helsinki moottoritien Kirismäen liittymä sijaitsee puolestaan noin 2,5 kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen. Lisäksi suunnittelualueen luoteispuolella kulkee Hepojoentie, joka on paikallisesti merkittävä yhdystie Kaarinan, Paimion ja Liedon haja-asutusalueilla. Makarlan pohjoisosan sisäinen katuverkko perustuu muutamiin aluetta halkoviin kokoojakatuihin, joista tärkeimmät ovat Männistöntie, Kalliotie, Alhontie ja Ratatie. Näiltä kaduilta on muutamia pieniä tonttikatuja, jotka ovat päättyviä. Makarlan alueella ei käytännössä ole rakennettuja kevyen liikenteen teitä eikä merkittäviä joukkoliikenneyhteyksiä. Kevyen liikenteen verkosto Piikkiön taajaman suuntaan alkaa likimääräisesti Mäenpääntien ja Männistöntien risteyksen tuntumasta, josta on rakennettu alikulkuyhteys Piikkiön koulukeskukseen. Hepojoentiellä sekä Makarlantien ja Turun Kehätien liittymän kautta kulkee jonkin verran kaupunkiseudun linja-autoliikennettä. Matkaa alueelta lähimmille pysäkeille on noin 500 metriä. Suunnittelualueella on rakennettu yhdyskuntatekniikan verkosto olemassa olevaa rakennuskantaa varten. Turku-Helsinki rautatien varrella sijaitsee joitakin olemassa olevia taloja rautatien liikennemelualueella. Ratatien varrella sijaitsevien tonttien radan puoleisten rakennusalojen rajalle on merkitty määräys rakennusten ääneneristävyysvaatimuksista. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db(a). Rakennettaessa melualueelle, tulee pihapiirit suojata rakennusten tai muiden toimenpiteiden avulla. Suunnittelualue on rakennetun ympäristön osalta yksityisessä omistuksessa. Myös pohjoinen Männistönmäki on yksityisessä omistuksessa. Kaarinan kaupunki omistaa lähinnä nykyisen asemakaavan mukaisia yleisiä alueita sekä Männistönmäelle suunnitellut rakentamattomat korttelialueet. 3.1.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.1.7 Pohjakartta Suunnittelualue on maarekisterissä.
6 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Taajamatoimintojen alue: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualueen itäosa kuuluu osittain maakuntakaavan mukaiseen pohjavesialueeseen. (liitekartta) 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa kuitenkin todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 1.500 asukkaalla. Makarla on osa Piikkiön keskustaajamaa. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Makarlan asemakaava (4.4.1973). Asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO-1, kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten aluetta, YT-1, puistoaluetta, PL-1, maatalousaluetta, MMV-1, ja katualuetta. Erillispientalojen alueella rakennusoikeus on 300 k-m 2 / rakennuspaikka. (liitekartta) 3.2.5 Rakennusjärjestys Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset
7 Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen 20.1.2016 1. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 3.2.2016. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. 4.2 Vireille tulo ja osallistuminen Kaarinan kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä 20.1.2016. Kaavoituspäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsittivät koko Makarlan taajaman. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 3.2.2016. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikennevirasto - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Asemakaavan valmistelun yhteydessä on esitetty maanomistajille mahdollisuus kutsua kaavoittaja tarvittaessa maastokäynnille keväällä 2016. Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutoksen alueelta ei tullut pyyntöjä käynteihin. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Makarlan asemakaavan kaavoituksen tilannetta 7.9.2016 117. Lautakunta päätti tuolloin, että Makarlan alueen eri osien erilaisten tarpeiden vuoksi asemakaava laaditaan kolmessa osassa, jolloin kunkin osa-alueen ominaispiirteitä voidaan työn kuluessa tutkia tarkemmin. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Makarlan pohjoisosan muutosta koskevan kaavaluonnoksen 11.10.2017 50. Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.10.- 8.11.2017. Luonnoksesta saapui muutamia yhteydenottoja ja kyselyjä puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi saapui yksi kirjallinen palaute. Palaute käsitellään kaavaehdotuksen hyväksymisen yhteydessä. 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.2018 xxx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.- xx.xx.2018. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Liikennevirastolta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, ympäristölautakunnalta, tekniseltä
8 lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4 Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa nykyinen vanha kaava vastaamaan todellista tilannetta alueella. Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutos käsittää Makarlan taajaman itäosan sekä suuren osan Männistönmäen metsää. Alueella on myös kaupungin omistamaa maata mukaan lukien mäen päällä sijaitseva vanha vesilaitos. Asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuus Alhontien pienen omakotitaloalueen sekä Männistöntien välissä. Suunnittelualueen itäosassa on nykyisen asemakaavan mukaisia rakentamattomia omakotitontteja, joiden kulkuyhteydet ja muut järjestelyt tarkistetaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Makarlan pohjoisosan alue on rakennettua omakotitaloaluetta. Omakotitaloja on hieman yli 30 kappaletta ja asukkaita noin 80-90. Alueen itäosassa on jonkin verran nykyisen asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Lisäksi Männistönmäelle on osoitettu hieman yli 10 uutta omakotitonttia. Uusia omakotitaloja voidaan alueelle rakentaa kaikkiaan noin 25-30 kappaletta. Asukasmäärän kasvu olisi tällöin noin 60-70 henkilöä. Erillispientalojen korttelialueet, AO Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutoksen kaikki tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta, AO. Tontteja on asemakaavaehdotuksessa kaikkiaan 60 kappaletta. Suunnittelualueen tonteista 35 on rakennettuja. Loput 25 tonttia ovat rakentamattomia. Tonttien kerrosluvut ovat maaston mukaisesti joko I u 3/4 tai rinteeseen rakennettaessa (r 1/2) II u 3/4 tai (r 1/2) II u 2/3. Rakennusoikeus vaihtelee rakennetuilla alueilla ja nykyisen asemakaavan mukaisilla korttelialueilla
9 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet, VL 240 ja 450 k-m 2 välillä tontin koosta ja nykyisen asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta riippuen. Uusilla korttelialueilla (24225-24227) rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.20. Ratatien varrella on junaradan puoleinen rakennusalan sivulle merkitty rakenteiden ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Lisäksi erinäisissä määräyksissä on määrätty oleskelupihojen sijoittamisesta tonteille. Männistönmäen eteläosa on Kalliotien ja Alhontien ympäristössä lähivirkistysaluetta, VL. Alue on kaupungin omistuksessa. Lähivirkistysalue sisältää lähinnä kallioista mäntymetsää. Lähivirkistysalueeseen kuuluu myös vanha vesilaitoksen kiinteistö. Asemakaavan muutoksessa alueelle ei ole osoitettu erikseen ulkoilureittejä tai ulkoilun ohjaamistarvetta lukuun ottamatta vanhaa vesilaitokselle johtavaa tietä. Alueen nykyiset kulkuyhteydet ovat muodostuneet maastonmuotoihin soveltuviin paikkoihin. Rakentaminen voi muuttaa jo muodostuneita kulkureittejä toisaalle. Tarpeen vaatiessa voidaan alueelle toteuttaa ulkoilureittejä myös erikseen laadittavalla suunnitelmalla. Maa- ja metsätalousalueet, M Katualueet Männistönmäen pohjoisosa on maa- ja metsätalousaluetta, M. Alue on yksityisessä omistuksessa. Aluetta käytetään paljon ulkoiluun ja siellä on luonnollisesti muodostuneita kulkureittejä maastonmuotojen mukaisesti. Alueen tärkeimmät polut on merkitty asemakaavaan ohjeellisina kulkureitteinä. Suunnittelualue sisältää pääasiassa nykyisen asemakaavan mukaisia rakennettuja katuja. Alueen ainoa rakentamaton katu on Savitie suunnittelualueen itäosassa. Sen varrelle on osoitettu muutamia uusia omakotitontteja. Muutoin uudet omakotitontit sijaitsevat rakennettujen katujen varrella. Kaupungin maalle osoitetut tontit sijaitsevat Kalliotien ja Alhontien risteysalueen tuntumassa. Osa kaduista vaatii kunnostamista ja päällystämistä. Katujen saneerauksesta laaditaan erillinen suunnitelma. Männistöntien ja Hietatien välisen jyrkän rinteen tiepohja on asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen tieksi. Alueella ei ole muita erillisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Makarlan asemakaavan muutos on sisällöltään maakuntakaavan käyttötarkoitusmerkinnän mukainen. Maakuntakaavan mukainen pohjavesialue on merkitty asemakaavakarttaan. Pohjavesialueelle ei ole osoitettu uutta rakentamista.
10 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Makarlan pohjoisosan alue on rakennettua omakotitaloaluetta. Omakotitaloja on hieman yli 30 kappaletta ja asukkaita noin 80-90. Alueen itäosassa on jonkin verran nykyisen asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Lisäksi Männistönmäelle on osoitettu hieman yli 10 uutta omakotitonttia. Uusia omakotitaloja voidaan alueelle rakentaa kaikkiaan noin 25-30 kappaletta. Asukasmäärän kasvu olisi tällöin noin 60-70 henkilöä. Alueen rakennuskanta on muodostunut eri aikakausilla. Asemakaavan muutos ei laajenna olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta taajamarakenteen ulkopuolelle. Asemakaavan mukaiset uudet rakennuspaikat sijaitsevat yhdyskuntarakenteen sisällä ja sopivat hyvin täydennysrakentamiseen niin ajallisen kerroksellisuuden kuin taajamarakenteenkin osalta. Makarlan alueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa ja tästä johtuen se on tavoitteena kaikissa Makarlan alueen kaavamuutoksissa. 5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen Makarlan alueen katu- ja liikenneverkko on kattava ja kulkuyhteydet eri suuntiin ovat erinomaiset. Alueen sisäisen verkon välityskyky on hyvä, eikä alueen täydennysrakentaminen kuormita sitä merkittävästi nykyistä enemmän. Alueella ei ole kevyen liikenteen yhteyksiä, joten liikenneturvallisuuden kannalta voisi olla kannattavaa tehdä alueella vähäisiä parannuksia. Esimerkiksi Ratatien katualue on riittävän leveä jalkakäytävän rakentamiseen. Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutoksella ei ole käytännössä vaikutuksia liikenteeseen tai liikenneturvallisuuteen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. 5.3.3 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön Suunnittelualueen pohjoisosa on luonnontilaista kalliometsää, jossa kulkee paikoitellen virkistyskäyttöön soveltuvia ulkoilureittejä. Kaupungin omistamat virkistysalueen osat on asemakaavan muutoksessa merkitty lähivirkistysalueeksi ja yksityisessä omistuksessa olevat osat maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueelta ei ole laadittu luontoselvitystä. Piikkiön keskeisten alueiden luontoselvitys (Pöyry, 25.11.2014) on rajattu Turun Kehätiehen saakka, suunnittelualueen lounaispuolelle. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä on esitetty täydennysrakentamista Männistönmäen laelle Kalliotien ja Alhontien varteen. Alueella ei ole maastokäyntien perusteella tehtyjen arvioiden mukaan merkittäviä luonnonarvoja. Männistönmäen alueelta tehdään kuitenkin erillinen luontotyyppikartoitus, jolla koko Männistönmäen alueen luonnonympäristö saadaan arvioitua ja mahdolliset luonnonarvot varmistettua ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään. Männistönmäki soveltuu hyvin ulkoilualueeksi ja virkistyskäyttöön. Alueella ei ole rakennettuja tai ohjattuja ulkoilureittejä, mutta maastoon on muodostunut kattava polkuverkosto. Lähimetsiä käytetään myös alle kouluikäisten tutustumiskohteena luontoon, ns. Metsämörri-toiminnassa. Rakentaminen voi muuttaa
11 5.3.4 Ympäristöhäiriöt jo muodostuneita vakiintuneita kulkureittejä toisaalle. Tarpeen vaatiessa voidaan alueelle toteuttaa ulkoilureittejä myös erikseen laadittavalla suunnitelmalla. Männistönmäen virkistysalue on kokonaisuudessaan niin laaja, että sen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät asemakaavan muutoksen vuoksi vaarannu. Turku-Helsinki rautatien varrella sijaitsee joitakin olemassa olevia taloja rautatien liikennemelualueella. Ratatien varrella sijaitsevien tonttien radan puoleisten rakennusalojen rajalle on merkitty määräys rakennusten ääneneristävyysvaatimuksista. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db(a). Rakennettaessa melualueelle, tulee pihapiirit suojata rakennusten tai muiden toimenpiteiden avulla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava valmistunee vuodenvaihteessa 2018-2019. Asemakaavan muutos sisältää noin 20 rakentamatonta omakotitonttia. Näistä noin puolet on Kaarinan kaupungin omistuksessa. Tavoitteellinen rakentamisaikataulu tonteille on 2020. Yksityisellä maalla olevien tonttien rakentaminen riippuu maanomistajan toimenpiteistä. Osalle tonteista on mahdollista rakentaa vasta, kun asemakaavan mukainen Savitie on rakennettu. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 09.04.2018 Kaavan nimi Makarlan pohjoisosan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03.02.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A24200 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 35,6807 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,2743 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 35,4064 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 35,6807 100,0 18850 0,05 0,2743 3150 A yhteensä 10,3197 28,9 18850 0,18 2,7674 4150 P yhteensä -2,5006 Y yhteensä -0,5021-1000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10,0374 28,1 10,0374 R yhteensä L yhteensä 2,9260 8,2-0,1920 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 12,3976 34,7-9,3358 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 35,6807 100,0 18850 0,05 0,2743 3150 A yhteensä 10,3197 28,9 18850 0,18 2,7674 4150 AO 10,3197 100,0 18850 0,18 2,7674 4150 P yhteensä -2,5006 PL -2,5006 Y yhteensä -0,5021-1000 Y -0,5021-1000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 10,0374 28,1 10,0374 VL 10,0374 100,0 10,0374 R yhteensä L yhteensä 2,9260 8,2-0,1920 Kadut 2,8630 97,8-0,1607 Kev.liik.kadut 0,0630 2,2-0,0313 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 12,3976 34,7-9,3358 M 12,3976 100,0-9,3358 W yhteensä
Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 9.4.2018 13.18 maakuntakaava 500 m
Liite 3 8 9 7 24 21 6 25 20 19 27 26 23 28 11 0 33 30 29 34 31 32 18 17 36 35 40 35 37 14001 37 37 37 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:6000 Pvm: 9.4.2018 13.25 ajantasakaava 200 m
Liite 4 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:6000 Pvm: 9.4.2018 13.28 vesihuolto 200 m
Makarlan alueen asemakaavojen uudistaminen DA: 635 /412/2015 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 20.1.2016 Esittely: Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Makarlan alueella asemakaavat ovat osittain teknisesti vanhentuneita ja toteutumattomia. Monin paikoin nykyisissä kaavoissa esitetyt ratkaisut ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Tämä koskee sekä rakentamattomia katuja että kiinteistöjen ja korttelialueiden välisiä rajoja. Kiinteistö- ja paikkatietolaitos on kokenut alueella olevien tonttien lohkomisen haasteelliseksi. Edellä mainitun perusteella on syytä laatia koko Makarlan alueelle asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa olemassa olevien asuntoalueiden asemakaavoja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja korjata kiinteistötekniset virheet nykyisten asemakaavojen osalta. Lisäksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan olemassa olevien rakennusten sijainnit, rakennusoikeudet ja muut tiedot ja tarvittaessa muutetaan kaavamääräyksiä niiden osalta. Asemakaavan muutoksen jälkeen alueelle voi muodostua joitakin uusia rakennuspaikkoja. Sijainti: Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti valtatien 40, Hepojoen, Männistönmäen, Palomäentien ja Turku-Helsinki rautatien rajoittamalla alueella. Asemakaavan muutos koskee noin 80 hehtaarin kokoista aluetta. Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Alueen lounaisreuna rajoittuu maakuntakaavan mukaiseen kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa kuitenkin todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 1.500 asukkaalla. Makarla on osa Piikkiön keskustaajamaa. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella ovat voimassa Makarlan asemakaava (3.4.1973) ja Makarlan asemakaavojen muutokset (31.8.1993 ja 15.3.1999). Asemakaavoissa suunnittelualue on rivitalojen korttelialuetta, AR-1, erillispientalojen korttelialuetta, AO ja AO-1, kunnallisteknisten rakennusten aluetta, YT-1, puistoa, PL-1,
lähivirkistysaluetta, VL, maa- ja metsätalousaluetta, MMV-1, ja rakennuskaavatiealuetta. Laadittava asemakaava: Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Makarlan alueen asemakaavat vastaamaan todellista tilannetta alueella. Makarlan alueen asemakaavojen muutos on mukana Kaarinan kaupunginhallituksen 14.9.2015 274 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa syksylle 2015. Asemakaavan muutosta koskevan kaavoituspäätöksen tekee kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä. Liite 1/2016. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. (02) 588 4806 Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää 1) hyväksyä Makarlan alueen asemakaavojen muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja 2) että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan likimääräisesti rajatulle alueelle laaditaan Makarlan alueen asemakaavojen muutos. Käsittely: Päätös 1: Ote: Jäsen Laura Langh-Lagerlöf ei osallistunut tämän pykälän käsittelyyn (osallisuusjäävi). Ehdotus hyväksyttiin. Varsinais-Suomen ELY- keskus kaavoitus