VERKAKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, A2451

KAARINAN KAUPUNKI VERKAKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, A2451 KAAVASELOSTUS 14.2.2018 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2018

2 VERKAKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, KAAVASELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Littoinen, korttelit 2450/10-12, 2451-2462, 2561/7 Verkakylän asemakaavan laajennus Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Littoisten, 2. kaupunginosan, korttelin 2561 osaa sekä puisto-, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Littoisten, 2. kaupunginosan, korttelin 2450 tontit 11-12, korttelit 2451-2462 ja korttelin 2561 tontti 7 sekä puisto-, lähivirkistys-, liikenne-, suojaviher- ja katualueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 27.4.2015 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Kaarinantien, rautatien, Rohdintien ja Verkakaaren rajoittamalla alueella. Asemakaavan tavoitteena on rakentaa uusi pientaloalue Kaarinantien, rautatien, Rohdintien ja Verkakaaren rajoittamalle alueelle. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 Muut lähtötiedot 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote Littoisten osayleiskaavasta 4. ote ajantasakaavakartasta 5. ote vesihuoltokartasta 6. Kaarinan kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös 27.4.2015 38 1. Kaarinan päätieverkoston meluselvitys, Akukon oy, 2014 2. Littoisten kaava-alueiden liikenteen meluselvitys, Akukon oy, 2016 3. Littoisten Verkakaaren tärinäselvitys, Akukon oy, 2016 4. Littoisten Verkakylän maaperäselvitys, Geo-master oy, 2014 5. Littoisten Verkakylän hulevesisuunnitelma, Pöyry oy, 2016 6. Väriojan kehittämisen ideasuunnitelma, FCG 2011

3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Nykytilanne Verkakylän asemakaavan laajennuksen laatimisesta Kaarinantien, Verkakaaren, Rohdintien ja rautatien rajoittamalle alueelle on neuvoteltu alueen yksityisten maanomistajien kanssa pitkään. Kaavoittamisen haasteina on pidetty alueen mahdollisesti vaikeita perustamisolosuhteita ja hulevesien heikkoa poistumista alueelta. Alueen halki kulkee myös suurehko vesihuoltolinja. Vuosien 2012-2014 välisenä aikana on kaavoituksen käynnistämisestä ja maankäyttösopimuksista neuvoteltu alueen 12 maanomistajan kanssa. Sopimuksista on päästy neuvottelutulokseen ja niiden perusteella on päädytty alueen kaavoittamiseen. Yksityisten maanomistajien lisäksi Kaarinan kaupunki omistaa maata Pirtakadun ja Rohdintien kulmassa. 3.1.2 Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa. Olemassa olevat asuinrakennukset sijaitsevat Pirtakadun varrella ja Rohdintien päässä lähellä rautatietä. Suunnittelualueen luoteisosassa, Kaarinantien ja rautatien tuntumassa on metsäinen kalliomäki. Alueella ei ole Kaarinan luontoselvityksen (2001) mukaisia arvokkaita luontokohteita. Alueen luonne huomioon ottaen, ei erillisen luontoselvityksen laatiminen ole tarpeellista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee noin 20 olemassa olevaa asuinrakennusta, jotka muodostavat kaksi pientä erillistä rakennusryhmää. Toinen keskittymä sijaitsee Pirtakadun varrella ja toinen Rohdintien päässä lähellä rautatietä. Verkakylän taajama sijaitsee välittömästi Rohdintien itäpuolella. Myös Kaarinantien länsipuolella ja rautatien sekä Littoistentien pohjoispuolella suunnittelualue rajoittuu rakennettuun alueeseen. Rakennettu ympäristö kaava-alueen ulkopuolella on suurelta osalta omakotitaloaluetta sisältäen joitakin pieniä rivitaloryhmiä. Etelässä suunnittelualue rajoittuu kaavoittamattomaan alueeseen. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennussuojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Radan lähellä oleva pieni rakennusryhmä kuuluu Littoisten osayleiskaavassa alueeseen, jolla ympäristö säilytetään, /s. Vanha taajama-alue. Laadittaessa alueelle asemakaavoja tulee vanhan rakennuskannan, tieverkon ja olemassa olevan puuston olla suunnittelun lähtökohtana. Väestö, palvelut ja työpaikat Verkakylän taajama muodostuu pienehköstä pientaloalueesta, jossa on kaikkiaan noin 200 omakotitaloa Kaarinantien, Verkakaaren ja rautatien rajoittamalla alueella. Asukkaita alueella on noin 500. Koko Littoisten taajama-alueella Kaarinassa ja Liedossa asuu noin 7 000 asukasta. Littoisten alueella on paikallisia kaupallisia palveluita. Littoisten terveysasema sijaitsee noin yhden kilometrin päässä suunnittelualueen pohjoispuolella. Päiväkoti ja Ristikallion koulu sijaitsevat noin 700 metriä suunnittelualueen koillispuolella ja Kotimäen koulu noin 1,2 kilometriä alueen itäpuolella. Littoisten alueen työpaikat ovat melko paikallisia, eivätkä ne ole keskittyneet tiettyihin alueisiin. Liedon Avantin suuri yritysalue sijaitsee noin 3 kilometriä alueen koillispuolella ja Kaarinan Krossin yritysalue noin 2 kilometriä suunnittelualueen eteläpuolella.

4 Virkistys Suunnittelualue on vanhaa peltomaata, joka ei sovellu erityisen hyvin virkistyskäyttöön. Pienehköjä virkistyskäyttöön soveltuvia kohteita on suunnittelualueen ympäristössä rakennetuilla alueilla. Laajoja ja yhtenäisiä virkistysalueita on lähinnä alueen kaakkoispuolella Paltassa sekä lännessä Lähteenmäen asuntoalueiden lähistöllä. Liikenne Asemakaava-alue sijaitsee olemassa olevan taajamarakenteen sisällä Kaarinantien itä- ja Verkakaaren pohjoispuolella. Kaarinantieltä ei ole liittymää alueelle. Suunnittelualueen nykyinen liikenne kulkee Rohdintieltä Verkakaarelle alueen itäosasta. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty uuden kokoojakatuliittymän avaamista Verkakaarelle lähempää Kaarinantien risteystä. Suunnittelualueen ainoa merkittävä katu on Pirtakatu, jonka varrella sijaitsevat useimmat alueen asuinrakennuksista. Osalla kiinteistöistä on hyvin pitkät tonttiliittymät. Pohjoisessa liittymät ovat Rohdintien suunnalta. Alueen toteuttaminen vaatii huomattavasti uutta katuverkostoa ja koko liikennejärjestelyjen jäsentämistä uudelleen. Alueella ei ole sisäistä kevyen liikenteen verkostoa. Kaarinantien itäpuolella kulkee tärkeä alueellinen kevyen liikenteen yhteys. Verkakaaren varren pohjoispuolella on niin ikään hyvä kevyen liikenteen yhteys, jolta pääsee alikulkutunnelin kautta myös Kaarinantien länsipuolelle. Alueen itäpuolella sijaitsevalla Rohdintiellä ei ole kevyen liikenteen väylää, mutta Häkyläkadun varrelta alkaa kevyen liikenteen yhteys, joka jatkuu rautatien alitse Littoisten keskustan ja alueen koulujen suuntaan. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää uusien kevyen liikenteen yhteyksien rakentamista, jotta liikenneturvallisuus ei heikkene alueella. Suunnittelualueella on heikohkot joukkoliikenneyhteydet. Littoistentien varrelta, rautatien pohjoispuolelta, on kohtuullisen tiheä yhteys Turun keskustaan (n. 2 kertaa tunnissa). Matkaa lähimmälle pysäkille on kuitenkin yli 500 metriä. Verkakaaren ja Kaariantien varrelta on joukkoliikenteen yhteys Kaarinan keskustaan, mutta vuoroväli on hyvin harva (alle 1 vuoro tunnissa). Yhdyskuntatekniikka ja muut verkostot 3.1.4 Ympäristöhäiriöt 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueella on osittain rakennettu vesihuoltoverkosto. Alueen toteuttaminen vaatii verkoston täydennysrakentamista. Vesihuoltoverkoston suunnittelua toteutetaan kaavatyön yhteydessä. Alueen liikennejärjestelyt arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä. Suunnittelualue sijaitsee osittain Kaarinantien ja rautatien melualueella. Asemakaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarvittavat melumääräykset uusien tonttien osalta. Alueen pohjoisosassa tulee huomioida lisäksi rautatien tärinävaikutukset, jotka vaikuttavat kaavamääräyksiin. Rohdintien varrella on vanha kasvihuonealue, jonka kohdalla on merkintä mahdollisesti pilaantuneesta maa-alueesta. Tämä tulee ottaa huomioon asemakaavamääräyksissä. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaarinan kaupunki omistaa maata lähinnä alueen kaakkoisosasta.

5 3.1.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.1.7 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualue on maarekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. (liitekartta) 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys Suunnittelualue sijaitsee Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaisella alueella 56: Littoinen, Verkakylä: uusi tiivis pientaloalue. Rakennemallin alueen asukasmäärän lisäyksen tulisi olla vuoteen 2025 mennessä 1200 asukasta. Radanvarsipyörätien rakentaminen Kupittaan ja Littoisten välille on rakennemallin liikenteen kehittämisen toimenpiteenä vuoteen 2025 mennessä. Suunnittelualueella on voimassa Littoisten osayleiskaava (18.4.2001). Osayleiskaavassa suunnittelualue on uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, AO-2, joka on tarkoitettu toteutettavaksi vuoden 2010 jälkeen. Omakotitalovaltainen asemakaavoitettava alue. Aluevarausmerkintä sisältää tonttikadut ja pienet puistot. Tavoitteellinen tonttitehokkuus on e=0.20 ja kerrosluku I I u 2/3. Radan lähellä oleva pieni rakennusryhmä kuuluu osayleiskaavassa alueeseen, jolla ympäristö säilytetään, /s. Vanha taajama-alue. Laadittaessa alueelle asemakaavoja tulee vanhan rakennuskannan, tieverkon ja olemassa olevan puuston olla suunnittelun lähtökohtana. Verkakaaren, Kaarinantien ja rautatien liepeillä on osayleiskaavassa suojaviheraluetta, EV, ja lähivirkistysaluetta, VL. (liitekartta) Suunnittelualueella ovat osittain voimassa Verkakylän asemakaavat (18.4.1979 ja 28.8.2000) sekä Untolantien asemakaava (14.1.2004). Asemakaavoissa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO, puistoa, P ja VP, suojaviheraluetta, EV, sekä rakennuskaavatiealuetta. Suurin osa alueesta on kaavoittamatonta. (liitekartta) Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011.

6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja vireille tulo Kaarinan kaupunginvaltuusto on tehnyt asemakaavaa koskevan kaavoituspäätöksen 27.4.2015 38. Kaavoituksen käynnistämissopimukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.4.2015 37. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Kaavatyön käynnistyminen on julkaistu kaavoituskatsauksen 2015 yhteydessä ja vireille tulo on pantu täytäntöön kaupunginvaltuuston päätöksellä. 4.2 Osallistuminen ja kaavatyön vaiheet 4.3 Sopimukset Asemakaavan valmisteluvaiheessa on osallisilla ollut mahdollisuus tutustua kaavaaineistoon osallistumiskokouksessa, internetissä tai käymällä kaavoitustoimessa. Tietoja kaavoituksesta on saanut myös puhelimitse tai sähköpostilla. Palautetta on lisäksi erikseen voinut jättää kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana tai palautepalvelun kautta. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Verkakylän asemakaavan valmisteluvaiheessa on alueelta laadittu neljä selvitystä. Ne ovat maaperäselvitys, hulevesiselvitys, meluselvitys ja tärinäselvitys. Selvitysten tavoitteena on ollut tutkia mahdollisia rakentamisrajoitteita suunnittelualueella. Saatujen selvitysten perusteella on kaavaluonnokseen rajattu korttelialueet niin, että niihin ei kohdistu merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Osalle tonteista joudutaan vielä kaavatyön edetessä antamaan tarkempia rakentamismääräyksiä. Asemakaavaa koskeva osallistumiskokous pidettiin 4.10.2016. Kokouksessa esiteltiin kaavaluonnoksen sisältöä ja alueelta tehtyjä selvityksiä. Paikalla oli 39 osallista. Kokouksessa keskusteltiin alueen maankäytön lisäksi yleisesti hulevesiasioista sekä Kaarinantien ja Verkakaaren liikenteestä. Verkakylän asemakaavan kaavaluonnos hyväksyttiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 9.11.2016 155. Kaavaluonnos oli nähtävillä 16.11.-1.12.2016. Luonnoksen nähtävillä olon yhteydessä kokeiltiin myös palautepalvelun käyttöä osallisten kuulemisessa. Palautepalvelun kautta oli mahdollista jättää mielipiteitä joulukuun loppuun saakka. Kaavaluonnoksesta saapui kolme kirjallista mielipidettä, joista kaksi saapui palautepalvelun kautta. Palautteet käsitellään kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdään maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimus, maankäyttösopimus ja sopimus yleisten alueiden luovuttami-

7 sesta kaupungille. Kaavoituksen käynnistämissopimukset hyväksytään kaavoituspäätöksen yhteydessä. Maankäyttösopimukset hyväksytään, kun kaavaluonnos on ollut nähtävillä. Esisopimus yleisten alueiden luovuttamisesta kaupungille tehdään ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. 4.4.1 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.xxxx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Liikennevirastolta, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4.2 Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on rakentaa uusi pientaloalue Kaarinantien, rautatien, Rohdintien ja Verkakaaren rajoittamalle alueelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Asemakaavan tavoitteena on rakentaa uusi pientaloalue Kaarinantien, rautatien, Rohdintien ja Verkakaaren rajoittamalle alueelle. Alue on suurehko ja se käsittää 98 omakotitonttia ja kaksi yhtiömuotoisen rakentamisen tonttia. Tonteista 20 on rakennettuja, joten uusia tontteja on kaikkiaan 80 kappaletta. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 250. Alueen toteuttaminen edellyttää meluntorjunnan rakentamista Kaariantien ja Verkakaaren varrelle. Lisäksi hulevesien käsittelyyn rakennetaan erillinen hulevesijärjestelmä. Asuinrakennusten korttelialueet Asuinpientalojen korttelialueet, AP Korttelit 2450 tontit 10 ja 11 ovat asuinpientalojen korttelialuetta, AP. Tonttien kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.25. Tontit ovat kooltaan hieman yli 2000 m 2, jolloin niiden rakennusoikeus on likimääräisesti hieman yli 500 k-m 2. Erillispientalojen korttelialueet, AO Asemakaavan muut korttelialueet ovat erillispientalojen korttelialuetta, AO. Uusia omakotitontteja on kaikkiaan 78 kappaletta. Rakennettuja tontteja on 20. Rakennetut

8 5.2.2 Muut alueet Puistot ja virkistysalueet asuinrakennukset sijaitsevat pääosin kahdella alueella. Rohdintien ja Aivinakadun risteysalueen tuntumassa on 10 asuinrakennusta. Pirtakadun varrella rakennettuja tontteja on seitsemän. Tonttien kerrosluku on sijainnista riippuen I tai I u 3/4. Kerroslukumääräys perustuu tärinäselvityksen tulokseen ja suosituksiin. Tehokkuusluku kaikilla omakotitonteilla on e=0.20 lukuun ottamatta kortteleita 2458, 2459 ja korttelin 2561 tonttia 7. Näillä tonteilla rakennusoikeus on ilmoitettu kiinteänä lukuna. Tonttien pinta-alat ovat pääosin hieman yli 1000 m 2. Tonteille ei ole asetettu merkittäviä rakentamiseen liittyviä rajoitteita sijainnin tai muiden määräysten osalta, sillä rakentamisessa on olosuhteiden johdosta runsaasti haasteita. Tonteille rakennettaessa on otettava huomioon melu- ja tärinäselvityksen tulokset ja noudatettava niissä annettuja ohjeita ja suosituksia. Alueelle laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet, joissa ohjeistus on esitetty korttelikohtaisesti. Alueen hulevesien ohjaamistarpeen vuoksi, on asemakaavassa määrätty myös tonttikohtaiset hulevesiohjeet. Korttelin 2454 tontin 3 pohjoisreunassa on rasite hulevesiputkelle. Kortteleiden 2452 ja 2453 pohjoisreunan rakennusalojen rajoilla on asemakaavassa ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Kortteleissa 2453 ja 2461 on lisäksi rakentamista rajattu mahdollisimman kauas rautatiestä, jotta juna- ja autoliikenteen aiheuttamat tärinähaitat saadaan minimoitua. AO-korttelialueen tonteilla saa tontille rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee olla samassa rakennuksessa. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. Rakennukset on sijoitettava vähintään kahden metrin päähän naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa 4 m lähemmäksi naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. Alueen tonteille tehdään erillinen tonttijako. Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon välittömästi liittyvä, maan tasossa oleva ulko-oleskelutila. Tarvittaessa oleskelupiha tulee suojata liikennemelulta. Puistot, VP Suunnittelualueella on kaksi puistoa, VP. Molemmat puistot palvelevat hulevesien käsittelyä ja niihin toteutetaan viivytysaltaat. Puistojen sijainti ja toiminnallisuus perustuvat alueelta laadittuun hulevesiselvitykseen. Pienempi puisto sijaitsee alueen keskellä, korttelin 2454 ympäröimänä. Suurempi puisto sijaitsee puolestaan Verkakaaren ja Rohdintien risteyksen tuntumassa. Puistojen pinta-alat ovat noin 3400 ja 11700 m 2. Lähivirkistysalueet, VL Suunnittelualueen länsiosassa Kaarinantien varrella on pieni lähivirkistysalue. Alue soveltuu pienimuotoiseen ulkoiluun, mutta Kaarinantien läheisyyden ja maastonpiirteiden vuoksi, sillä ei ole merkittävää vaikutusta virkistyksen kannalta. Laajempia virkistysalueita sijaitsee Kaarinantien länsipuolella Lähteenmäen taajaman ympäristössä sekä Verkakaaren eteläpuolella Teerimäen ja Paltan ympäristössä. Asemakaavan lähivirkistysalueelle pääsee lähinnä Kaarinantien varren kevyen liikenteen väylän suunnalta. Kapea kaistale lähivirkistysaluetta sen itäreunassa toimii lähinnä hulevesien ohjaamisen apuna.

9 Suojaviheralueet Liikennealueet Katualueet 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan alueella on suojaviheralueita suurempien liikenneväylien varrella. Kaarinantien ja Verkakaaren varrella sijaitsevat suojaviheralueet on varattu meluesteen rakentamista varten. Alueen kautta ohjataan myös jonkin verran hulevesiä Rohdintien ja Verkakaaren risteyksessä sijaitsevaan hulevesialtaaseen. Melueste pitänee toteuttaa aitana, sillä olemassa olevat kevyen liikenteen väylät sekä Kaarinantien ja Verkakaaren teiden profiilit pakottaisivat meluvallin toteutumisen liian kauaksi teistä, jolloin melunsuojaus ei ole riittävän tehokasta. Korttelin 2453 ja rautatien välissä sijaitseva suojaviheralue toimii junaradan suoja-alueena. Alueelle ei välttämättä tarvitse toteuttaa erityisiä suojaustoimenpiteitä. Suojaviheralueen muodostamisella saadaan kuitenkin riittävä etäisyys tonttien ja junaradan välille, jotta junaliikenteen aiheuttamalta mahdolliselta tärinähaitalta vältytään. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi merkittävää liikennealuetta, joiden tarvitsemat aluevaraukset todetaan asemakaavassa. Asemakaavalla ei muuteta liikennealueiden asemaa nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Liikennealueet ovat rautatiealue, LR, jolla sijaitsee Turku Helsinki rautatie sekä yleisen tien alue suoja- ja näkemäalueineen, LYS, jolla puolestaan sijaitsee Kaarinantien liikennealue. Asemakaavan toteuttamisen yhteydessä rakennetaan meluaita liikennemeluhaittojen ehkäisemiseksi. Suunnittelualueen toteuttaminen edellyttää uuden katuverkoston rakentamista. Alueen nykyiset kadut eli lähinnä Pirtakatu ja Rohdintie jäävät paikalleen, mutta niitä parannellaan osittain ja niiden hulevesijärjestelmää uusitaan. Uutta katuverkkoa tarvitaan lähes kaksi kilometriä. Alueen pääkokoojakadut ovat Flanellikatu ja Samettikatu, joiden varrelle rakennetaan myös kevyen liikenteen tie. Flanellikadulta tulee lisäksi uusi liittymä Verkakaarelle lähelle Kaarinantien risteystä. Liittymä toimii pääyhteytenä alueelliseen katuverkkoon. Muilta osin katuverkko palvelee pääasiassa tonttiliikennettä. Plyysikatu rakennetaan hidaskatuna. Sen yhteydessä toimii myös hulevesien siirtymälinja kahden puistoalueen välillä. Kevyelle liikenteelle osoitetaan yhteys Kaarinantien varrelle Pirtakadun ja Samettikadun päistä. Suunnittelualueen pohjoisosaan tulee niin ikään erillinen kevyen liikenteen yhteys, Popliinipolku. Yhteys liittyy Ratavahdinraittiin rautatien varrella. Ratavahdinraitilla varaudutaan kevyen liikenteen pikayhteyden rakentamiseen Turun Kupittaan ja Littoisten välille tulevaisuudessa. Verkakaari todetaan asemakaavassa olemassa olevana katuna. 5.3.1 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Asemakaava noudattelee maakuntakaavan, Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja Littoisten osayleiskaavan mukaisia periaatteita rakentamisen osalta. Läheiset suuret liikenneväylät ja alueen olosuhteet ovat aiheuttaneet kaavan laatimisen aikana selvitystarpeita. Selvitysten perusteella on voitu osoittaa rakentamiseen soveltuvat paikat ja määritellä niitä koskevat erityismääräykset. Selvitysten perusteella ei ole tullut esiin sellaisia esteitä, että muiden kaavojen mukaisten alueiden käyttöönotto ei olisi mahdollista. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

10 Suunnittelualue rajoittuu idässä olemassa olevaan Verkakylän asuinalueeseen. Pohjoisessa ja lännessä aluetta rajoittavat suuret liikenneväylät, Turku Helsinki rautatie ja Kaarinantie. Niiden toisella puolella jatkuu yhtenäinen taajamarakenne Littoisten keskustassa ja Lähteenmäessä. Alueen eteläpuoli on väljemmin rakennettua aluetta, mutta lähellä sijaitsevien Hiiskanmäen ja Teerimäen taajamien läheisyydessä on osayleiskaavassa osoitettu mahdollisuus täydennysrakentamiseen. Liikenneväylien läheisyys ja nykyinen taajamarakenne puoltavat alueen täydennysrakentamista. Alueen toteuttaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta erittäin suositeltavaa. Suunnittelualueen rakennukset ovat eri aikakausilta 1940-luvun lopun ja 2010-luvun alun väliseltä ajalta. Noin puolet rakennuksista on vanhempaa perua 1950-luvun taitteesta. Rakennukset edustavat perinteisiä rintamamiestaloja. Yleiskaavan mukainen alue, jolla ympäristö säilytetään, /s. Vanha taajama-alue, on iältään vaihtelevaa. Alueella ei sijaitse yksittäisiä rakennussuojelukohteita. Asemakaavan tavoitteena ei ole heikentää olemassa olevien rakennusten tai tonttien asemaa. Asemakaavan voimaan tulon jälkeen rakennuksiin voi tehdä korjauksia tavallisella rakennusluvalla. Uusi alue soveltuu rakenteeltaan hyvin olemassa olevaan taajamaan, eikä poikkea merkittävästi olemassa olevasta rakennetusta ympäristöstä. 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen Suunnittelualueelle rakennetaan huomattava määrä uutta katuverkkoa. Alueen sisäiset liikennejärjestelyt perustuvat kaupungin omaan suunnitelmaan ja olemassa olevaan katuverkkoon. Katuverkon rakenne on katsottu sellaiseksi, että se toimii hyvin tulevalle tonttiliikenteelle sekä myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Katuverkkoa suunniteltaessa on arvioitu, että nykyisen Rohdintien lisäksi on alueelta tarpeen rakentaa uusi liittymä Verkakaarelle. Uusi liittymä sijaitsee noin 150 metrin päässä Kaarinantien risteyksestä, joka riittää toiminnallisuuden kannalta. Uusi liittymä vähentää edestakaista ajoa ja parantaa liikenneturvallisuutta. Noin 80 uuden omakotitontin rakentaminen lisää liikennettä alueen läheisyydessä, mutta ei aiheuta ruuhkaantumista. Asukasmäärän kasvu saattaa ajan mittaan lisätä myös joukkoliikenteen palveluita, jotka nykyisin ovat lähes olemattomat. Asemakaavan toteuttamisella on vähäisiä vaikutuksia liikennemäärien osalta. Liikenneturvallisuuden kannalta asemakaavalla ei ole juurikaan vaikutuksia. 5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön Suunnittelualueen rakennettava osa sijaitsee pääosin avoimella peltoalueella olemassa olevan taajaman liepeillä. Peltoalue voidaan luokitella käytännössä joutomaaksi, jolla on varsin vähän merkitystä luonnonympäristön osalta. Nykyinen peltomaa tulee käytännössä kokonaan rakennettavaksi ja alueelle jää vain vähän luonnontilaisia kohteita. Aluetta ympäröivät suuret liikenneväylät rajaavat jo nykyisin useiden eläimien vapaata liikkumista, eikä rakentamisesta voi katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa luonnolle tai luonnonympäristölle. Suunnittelualueelle rakennettaan kaksi hulevesiallasta, jotka hidastavat vesien virtaamista puroihin ja ojiin. Tällä voidaan ehkäistä ravinteiden kulkeutumista mereen. Altaat ovat osa laajempaa Väriojan hulevesisuunnitelmaa, jonka valuma-alueelta laadittiin selvitys vuonna 2011. Alueella ei ole nykyisin virkistyskäyttöön soveltuvia alueita. Asemakaavan toteuttaminen ei niin ikään tuo uusia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita. Laajempia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita sijaitsee Kaarinantien länsipuolella Lähteenmäen taaja-

11 5.3.5 Ympäristöhäiriöt man ympäristössä sekä Verkakaaren eteläpuolella Teerimäen ja Paltan ympäristössä. Suunnittelualue sijaitsee osittain Kaarinantien ja rautatien melualueella. Asemakaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarvittavat melumääräykset uusien tonttien osalta. Alueen pohjoisosassa tulee huomioida lisäksi rautatien tärinävaikutukset, jotka vaikuttavat kaavamääräyksiin. Rohdintien varrella on vanha kasvihuonealue, jonka kohdalla on merkintä mahdollisesti pilaantuneesta maa-alueesta. Tämä tulee ottaa huomioon asemakaavamääräyksissä. Asemakaavan valmisteluvaiheessa on alueelta laadittu maaperäselvitys, meluselvitys, tärinäselvitys ja hulevesiselvitys. Selvitysten perusteella on osalle tonteista asetettu rakentamisrajoitteita esimerkiksi kerrosluvun tai rakennuksen sijainnin suhteen. Selvityksien suositukset tulee ottaa huomioon rakennuslupaa haettaessa ja niitä on syytä noudattaa haittojen ehkäisemiseksi. Asemakaavassa osoitetun uudisrakentamisen tueksi laaditaan rakentamistapaohjeet, jossa annetaan lisäohjeistusta muun muassa tärinästä aiheutuvien haittojen suojaamiseksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan mukainen yhdyskuntatekniikan rakentaminen voidaan käynnistää kaavan voimaan tulon jälkeen. Arvioitu kaavan voimaan tulo on loppuvuonna 2018. Maankäyttösopimuksiin on kirjattu, että tontit ovat rakentamiskelpoisia kahden vuoden kuluttua kaavan voimaan tulosta. Alueen todennäköinen rakentamisaikataulu lienee vuonna 2020. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 02.02.2018 Kaavan nimi Verkakylän asemakaavan laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 27.04.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A2451 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 29,4729 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 28,9658 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,5071 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 29,4729 100,0 26942 0,09 28,9658 26752 A yhteensä 13,7714 46,7 26942 0,20 13,6954 26752 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,8039 9,5 2,6473 R yhteensä L yhteensä 10,6960 36,3 10,4803 E yhteensä 2,2016 7,5 2,1428 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 29,4729 100,0 26942 0,09 28,9658 26752 A yhteensä 13,7714 46,7 26942 0,20 13,6954 26752 AO 13,7714 100,0 26942 0,20 13,6954 26752 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,8039 9,5 2,6473 VP 1,5074 53,8 1,3508 VL 1,2965 46,2 1,2965 R yhteensä L yhteensä 10,6960 36,3 10,4803 Kadut 8,7555 81,9 8,5398 Hidaskadut 0,1232 1,2 0,1232 Kev.liik.kadut 0,2162 2,0 0,2162 LR 1,2605 11,8 1,2605 LYS 0,3406 3,2 0,3406 E yhteensä 2,2016 7,5 2,1428 EV 2,2016 100,0 2,1428 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 2.2.2018 10.36 maakuntakaava 500 m

Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: 2.2.2018 10.40 osayleiskaava 100 m

1 3 2 3 5 3 2309 1 2 3 4 2313 6 2 1 2314 3 4 5 6 2 7 1 2310 8 10 9 1 3 2 2400 1 2 1 2 2450 2560 0 2561 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: 2.2.2018 10.44 ajantasa 100 m

Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: 2.2.2018 10.47 vesihuolto 100 m

Verkakylän asemakaavan laajennus DA: 563 /412/2014 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 4.3.2015 Esittely: Verkakylän alueella on osa maanomistajista tehnyt aloitteen asemakaavan laatimisesta Kaarinantien, Verkakaaren, Rohdintien ja rautatien rajoittamalle alueelle. Vuosien 2012 2014 välisenä aikana on kaavoituksen käynnistämisestä ja maankäyttösopimuksista neuvoteltu alueen 12 maanomistajan kanssa. Sopimuksista on päästy käytännössä neuvottelutulokseen. Yksityisten maanomistajien lisäksi Kaarinan kaupunki omistaa maata Pirtakadun ja Rohdintien kulmassa. Asemakaavan käynnistämissopimukset ovat esityslistalla erillisenä asiana. Suunnittelualue: Suunnittelualue sijaitsee Kaarinantien, Verkakaaren, Rohdintien ja rautatien rajoittamalla alueella pois lukien alueet, joiden kaavoittamisesta ei ole päästy sopimukseen. Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaisella alueella 56: Littoinen, Verkakylä: uusi tiivis pientaloalue. Rakennemallin alueen asukasmäärän lisäyksen tulisi olla vuoteen 2025 mennessä 1200 asukasta. Radanvarsipyörätien rakentaminen Kupittaan ja Littoisten välille on rakennemallin liikenteen kehittämisen toimenpiteenä vuoteen 2025 mennessä. Suunnittelualueella on voimassa Littoisten osayleiskaava (18.4.2001). Osayleiskaavassa suunnittelualue on uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, AO-2, joka on tarkoitettu toteutettavaksi vuoden 2010 jälkeen. Omakotitalovaltainen asemakaavoitettava alue. Aluevarausmerkintä sisältää tonttikadut ja pienet puistot. Tavoitteellinen tonttitehokkuus on e=0.20 ja kerrosluku I I u 2/3. Radan lähellä oleva pieni rakennusryhmä kuuluu osayleiskaavassa alueeseen, jolla ympäristö säilytetään, /s. Vanha taajama-alue. Laadittaessa alueelle asemakaavoja tulee vanhan rakennuskannan, tieverkon ja olemassa olevan puuston olla suunnittelun lähtökohtana. Verkakaaren, Kaarinantien ja rautatien liepeillä on osayleiskaavassa suojaviheraluetta, EV, ja lähivirkistysaluetta, VL. Suunnittelualueella ovat osittain voimassa Verkakylän asemakaavat (18.4.1979 ja 28.8.2000). Asemakaavoissa suunnittelualue on puistoa, P ja VP, sekä rakennuskaavatiealuetta. Suurin osa alueesta on kaavoittamatonta. Verkakylän alue on mukana Kaarinan kaupungin asumisen kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2019. Kohteen kaavoitus olisi sen mukaan valmiina vuoden 2017 lopussa.

Asemakaavan tarkoitus: Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja Littoisten osayleiskaavan mukainen pientaloalue Kaarinantien, Verkakaaren, Rohdintien ja rautatien rajoittamalle alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 36/2015. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. (02) 588 4806. Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää hyväksyä Verkakylän asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Verkakylän asemakaavan laajennusta. Päätös 28: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 30.3.2015 Esittely: Ehdotus: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 62/2015. Hallintojohtaja Päivi Antola: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Verkakylän asemakaavan laajennusta. Päätös 97: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 27.4.2015 Esittely: Ehdotus: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 49/2015. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Verkakylän asemakaavan laajennusta. Päätös 38: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta/kaavasuunnittelija Jani Laasanen