Keskiläntien laajennus asemakaavan luontoselvitys

T201710 29.6.2017 Kaavoitus Keskiläntien laajennus asemakaavan luontoselvitys

T201710 1 Esipuhe Liedon Littoisissa sijaitsevan Keskiläntien laajennuksen asemakaavan luontoselvitys on tehty Liedon kunnan Kaavoituksen toimeksiannosta. Työ on tehty asemakaavatasoisesti ja toimeksiannossa keskeisenä tehtävänä oli selvittää Keskiläntien laajennus -alueen ja sen vaikutusalueen nykyiset luontoarvot. Alueen merkittäviä luontotyyppejä kartoitettaessa huomioitiin myös alueen merkitys ulkoilun ja virkistyksen kannalta. Saatujen tietojen mukaan selvitysalueelle ei ole tehty aiempia luontoselvityksiä. Tämän raportin valokuvat KV Ympäristökonsultointi. Yhteystiedot: KV Ympäristökonsultointi Tmi Piilipuunkuja 10 Fin-21410 LIETO Kotipaikka Lieto Y-tunnus 2079783-8 Puhelin 0400 358 551 KV Ympäristökonsultointi Tmi Liedossa 29.6.2017 Kai Vuorinen Ympäristöasiantuntija

T201710 1 Sisältö Esipuhe 1 JOHDANTO 2 2 MENETELMÄT 2 3 YLEISTÄ 2 3.1 Selvitysalueen sijainti 2 3.2 Selvitysalueen ympäristön yleiskuvaus 3 3.3 Selvitysalueen olemassa olevat suojelualueet ja muut huomioitavat kohteet 4 3.4 Selvitysalueen eläimistö 4 3.5 Selvitysalueen kasvillisuus 5 3.6 Selvitysalueen topografia, kallio- ja maaperä 5 4 TULOKSET 6 4.1 Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit 6 4.2 Muut luonto- ja ympäristöarvot 6 5 TULOSTEN TARKASTELU 7 5.1 Luontoselvityksen tulosten tarkastelu 7 5.2 Luontoselvityksen tulosten epävarmuustekijät 7 6 LÄHTEET 7 Liitteet Liite 1. Luontoselvityskartta, tuloste A4

T201710 2 1 JOHDANTO 2 MENETELMÄT 3 YLEISTÄ on tilannut Keskiläntien laajennusalueen luontoselvityksen KV Ympäristökonsultointi Tmi:ltä. Selvitystyön alkuvaiheessa (4/2017) lähtötietoja on saatu Liedon kunnasta. Kartat ja ortoilmakuvat saatiin Liedon kunnan kaavoitusinsinööri Juha Mäeltä. Tiedonvaihto ja keskustelut antoivat puitteet luontoselvityksen tekemiselle. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet selvisivät jo tarjouspyynnössä. Tämän luontoselvityksen on laatinut FM Kai Vuorinen. Luontoselvitys koostuu raportista ja liitekartasta. Niissä esitetään alueen ympäristö ja luonto. Luontoselvityksen kenttätyöt tehtiin 24.4., 15.5., 13.6. ja 27.6., joiden aikana koko alue tarkistettiin maastossa huolellisesti. Maastokäyntien aikana tehtiin havainnot luontotyypeistä, kasveista ja eläimistä. Liedon kunnalta sekä ELY-keskukselta että SYKE:estä saatujen lähtötietojen perusteella alueelle ei sijoitu suojelualueita. Työn edetessä selvitysalue tarkistettiin suojeltavien luontotyyppien, kasvi- ja eläinlajien sekä arvokkaiden ja huomioitavien luontokohteiden että lajien varalta. Luontotietoja tarkistettiin myös eri tietojärjestelmien kautta mm. Herttajärjestelmä (Karpalo ja Liiteri), Lounaispaikka ja Maankamara. Työssä keskeinen huomio kohdistettiin erityisesti niihin luontoarvoihin, jotka voivat rajoittaa alueelle suunniteltua tulevaa maankäyttöä. Näitä luontoarvoja voivat olla: o Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit (1096/1996 4 luvun 29 ) o Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (N:o 1093/1996 3 luvun 10 ) o Vesilain mukaiset luonnontilaisena säilytettävät vesiluonnon kohteet (1961/264 1 luvun 15a, 17a ) o Uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit (www.ymparisto.fi Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 sekä Lintujen ja nisäkkäiden punaiset listat 2015) o Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit (92/43/ETY), Suomen ympäristökeskus 2017a. o Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit (79/409/ETY), Suomen ympäristökeskus 2017b. o Mahdolliset muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Erityistä huomiota kohdistettiin niihin edustavampiin lajeihin, joita voidaan tavata havupuuvaltaisissa metsissä, varjoisilla rinteillä ja niityllä. Lajistossa paikallisena erityishuomion kohteena olivat mm. lepakot, liito-orava, sammakot, linnut sekä hyönteiset kuten päiväperhoset. Alueen liito-oravien elinympäristöjen selvittämiseen varattiin yksi maastokäynti keväällä ja kaikkien maastokäyntien aikana selvitettiin lepakoille soveltuvia lisääntymisalueita, suoja- ja talvehtimispaikkoja. Viimeisellä käynnillä havaittiin yöllä lepakoita Pettersson D230-detektorilla. 3.1 Selvitysalueen sijainti Keskiläntien laajennusalue sijoittuu Liedon Littoisten alueelle, jonne on noin 8 km ajomatka Liedon keskustasta. Alue käsittää metsä- ja kalliomaata ja pienen pensoittuvan niityn (kuvat 1-3). Selvitysalueen koko on noin 1,3 ha.

T201710 3 Kuva 1. Selvitysalue, noin 1,3 ha, sijoittuu kuvan mukaisesti tiloille 423-428-59-6 ja 423-428-1-365 (pohjoisosa). Mittajana on kartalla. Lähde KTJ 2017. Selvitysalueen raja P Kuvat 2 ja 3. Selvitysalue on rajattu punaisella. Kartat ovat samassa mittakaavassa, KTJ 2017 ja 2017. 3.2 Selvitysalueen ympäristön yleiskuvaus Keskiläntien laajennuksen alueella kookasta puustoa kasvaa metsässä yleisesti. Kookkaita kuusia ja mäntyjä esiintyy erityisesti tilalla 1-365. Selvitysalueen metsän ja niityn välimaaston muutamat haavat ovat varttuvia. Karun kallioalueen reunavyöhyke on jo vähäpuustoinen. Alueella esiintyy lisäksi useita tavanomaisia lehtipuita. Alueella ei ole merkittäviä soistumia. Niityn kasvilajisto on heinävaltaista (juolavehnä). Joukossa on muita niityille tyypillisiä kasvilajeja. Alueen ulkopuolelle jäävä kalliomäki on kasvilajistoltaan tavanomainen, joskin karu. Alueelle sijoittuu muutamia polkuja.

T201710 4 Kuvat 4 ja 5. Yllä on näkymä pensoittuneesta niitystä ja oikealla on kuva kuusikosta selvitysalueen eteläosassa. 3.3 Selvitysalueen olemassa olevat suojelualueet ja muut huomioitavat kohteet Tarkistettujen lähtötietojen perusteella selvitysalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, kaavojen suojelualueita, Natura 2000-alueita, luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien mukaisia alueita eikä perinnemaisemaselvityksen, kallioinventoinnin tai pienvesiselvityksen kohteita. Selvitysalueella ei ole liioin tärkeiksi arvioituja pohjavesivarantoja. Selvitysalue on pieneltä osaltaan Liedon kaavayhdistelmässä TY -merkinnällä. Yleiskaavassa alueen merkintänä on lähinnä TP (työpaikka-aluetta). Suullisen tiedon ( 2017a) mukaan alueelle ei sijoitu ennalta tiedossa olevia liito-oravan elinympäristöjä. Uhanalaisten tai rauhoitettujen kasvien tai eläinten esiintymiä selvitysalueella ei ole. 3.4 Selvitysalueen eläimistö Selvitysalueella nisäkkäistä havaittiin rusakko (Lepus europaeus) ja orava (Sciurus vulgaris). Muiden havaintojen perusteella alueen nisäkäskantaan kuuluu lisäksi metsämyyriä (Myodes glareolus) ja metsäpäästäinen (Sorex araneus). Alueella ojat olivat monin paikoin kuivuneita. Selvitysalueen länsireunassa oli pieni ojan laajennus (kuva 6), jossa oli surviaissääskien toukkia ja vesimittareita (Gerridae). Liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöistä pyrittiin löytämään havaintoja ensimmäisen maastokäynnin yhteydessä huhtikuussa 2017. Kaikki selvitysalueen haavat, kookkaat raidat ja kuuset tarkistettiin pesäkolojen, pesinnän ja papanahavaintojen varalta. Selvitysalueelta ei tehty yhtään papanahavaintoa. Lepakoille (Chiroptera) soveliaita päivä- ja yöpiiloja on lähinnä alueen ulkopuolelle sijoittuvissa teollisuus- ja työpaikkakiinteistöissä. Alueella ei ole mainittavia kallioiden koloja eikä alueella ole kolopuita. 27.6.2017 tehdyn yöajan detektori-havaintojen pohjalta huomattiin, ettei selvitysalue ole lepakoille merkittävä alue. Alueelta ei löytynyt lepakoiden käyttämiä ruokailualueita. Sammakoita pyrittiin havainnoimaan alkukevään ja kesän käynneillä. Erityisiä hyviä potentiaaleja löytyi vain yksi. Kyseessä oli selvitysalueen rajalle sijoittuva pieni ojan laajennus, jossa kasvoi runsaasti korpikaislaa (kuva 6). Viitasammakkoa (Rana arvalis) tai ruskosammakkoa (Rana temporaria) ei alueella havaittu. Kekomuurahaisia (Formica (Formica)) esiintyi alueella runsaasti. Pesiä laskettiin kaikkiaan 9 kpl, joista suurin osa sijoittui valoisaan lounaismetsään taikka avoimen sähkölinjan aukkokohdan reunoille. Useimmat kekomuurahaislajit ovat Suomessa elinvoimaisia ja alueella havaitut muurahaiset olivat punakekomuurahaisia (Formica rufa).

T201710 5 Kuvat 6 ja 7. Kuvissa näkyy korpikaislan rehevöittämä ojan laajennus ja eräs länsireunan kekomuurahaispesistä. Linnut: Kaikkien maastokäyntien yhteydessä alueen lajistoon kuuluivat mm. peippo, varis, harakka, viherpeippo, punarinta, leppälintu, västäräkki, kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, sepelkyyhky, räkätti- ja mustarastas. Selvitysalueen metsä on lintulajien määrien suhteen tavanomainen. Niityllä ei ole erityistä merkitystä lintulajistolle. 3.5 Selvitysalueen kasvillisuus Keskiläntien laajennusalue on puulajeiltaan tavanomainen. Puuston muodostavat yleisten havu- ja lehtipuiden lisäksi mm. kataja, tuomi, raita, harmaaleppä ja pihlaja. Alueella ei tavattu luontaisia jalopuita. Ojat ja ojien varsialueet peittyvät tyypillisesti pajuihin (kiiltopaju, mustuvapaju ja tuhkapaju). Kenttä- ja pohjakerroksen kasvilajit ovat alueellisesti tyypillisiä valtalajeja. Kenttäkerroksen lajeista puolukka, mustikka, juolukka ja kanerva esiintyvät alueella tyyppilajeina. Muina lajeina alueella tavattiin mm. sananjalkaa, metsälauhaa ja kevätpiippoa. Tuoreissa kuusivaltaisissa metsälaikuissa kasvaa mm. metsäkortetta, metsäalvejuurta, metsäimarretta ja käenkaalta. Kalliorinteessä esiintyy kallioimarretta. Metsässä kasvavat myös sinivuokko, valkovuokko, kielo, rätvänä, oravanmarja, metsätähti, käenkaali ja nuokkuhelmikkä. Niityllä, jota dominoi juolavehnä, kasvaa lisäksi rentukka, kevätleinikki, niittyleinikki ja rönsyleinikki, nurmitädyke, rohtotädyke, maitohorsma, koiranputki, vuohenputki, voikukka, peltokorte, peltohatikka, vadelma, nokkonen ja timotei. Sammallajiston pohjakerroksessa muodostavat yleiset seinä-, kynsi- ja metsäkerrossammalet. Rahka- ja karhunsammalet peittävät pieninä kasvustoina soistuneita ojien reunoja. Jäkälälajit ovat alueellisesti tavanomaista pallero- ja harmaaporonjäkälää, torvijäkälää ja hirvenjäkälää. Kallioilla kartta-, rupi- ja lehtijäkälät esiintyvät sammalien kanssa vuorotellen. Muutamin paikoin havupuiden alimmilla oksilla oli karvetta. Selvitysalueella metsätyypit vaihtelevat kallioisuuden ja maanpeitteen paksuuden mukaisesti MT (tuore kangas), kuiva kangas (VT) ja CT (karuhko kangas). 3.6 Selvitysalueen topografia, kallio- ja maaperä Selvitysalueella on pienet korkeusvaihtelut (10 m), sillä alueen itäreunan kallio on vain osaksi mukana selvitysalueessa. Korkeustaso on korkeimmillaan itäreunan kalliomäellä noin 40 m (mpy) ja matalimmillaan pohjoisessa noin 30 m. Maan pinta on pääosin tasaista ja ilman kallionreunan huomiointia korkeusvaihtelu olisi vain 4 m. Selvitysalueelle ei sijoitu merkittäviä irtolohkareita. Kalliomaa kattaa selvitysalueesta itäisen osan ja tasainen länsipuolisko on puolestaan savea. Kallioperä muodostuu mikrokliinigraniitista.

T201710 6 4 TULOKSET Kuvat 8 ja 9. Tasaista maastoa löytyy länsi- ja pohjoisosasta. Maaperä on savea. Selvitysalueella ei ole vesilain, metsälain eikä luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaisia kohteita. Alueen luontotyypit eivät täyttäneet vesilain mukaisia vesiluonnon tyyppejä, metsälain mukaisia kohteiden eivätkä luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueella ei havaittu Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lintulajeja eikä Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisia eläinlajeja. 4.1 Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit Selvitysalueelta ei löydetty luontodirektiivin mukaisia lajeja kuten esim. liito-oravaa, viitasammakkoa tai lepakkoja. Liito-oravan papanoita etsittiin mm. kaikkien haapojen, kookkaiden raitojen, koivujen ja kuusien juurilta, niitä kuitenkaan löytämättä. Alueella ei sijainnut sellaisia lammikkoja tai ojien allikoita, joihin sammakot olisivat kuteneet. Pettersson D230 -detektorilla havainnointi ei tuottanut ainoatakaan lepakkohavaintoa. 4.2 Muut luonto- ja ympäristöarvot Kohde 1. Selvitysalueen itäreunasta alkaen alkaa kallioalue, joka on laaja kokonaisuus. Se edustaa pääosin karuhkoa kangasta ja kasvilajisto on tyypillistä. Selvitysalueen ulkopuolella, idässä, on laajalti avokalliota ja/tai karua kallioalueen lajistoa mm. ahosuolaheinä ja nurmilauha. Puusto on pääosin mäntyä, mutta joukossa on myös pihlajaa ja katajaa. Toimintasuositus. Kallion luonnontilan säilyttäminen lisää paitsi alueen monimuotoisuutta, mahdollistaa kallioalueen käyttöä virkistysalueena. Kalliolla kulkee pieni polkuverkosto ja se levittäytyy siten myös selvitysalueelle. Työpaikkoja varten rakennettavien toimitilojen suunnittelussa olisi kallion reuna hyvä säästää ehjänä. Kohde 2. Useat lähekkäiset punakekomuurahaisten keot sijaitsevat lounaaseen avautuvan metsän reunalla. Toimintasuositus. Pesät tulisi huomioida siten että rakennusvaiheen alussa ne siirretään kaivinkoneella sivummalle paikkaan, joka säästyy rakentamiselta. Metsäsaarekkeessa on hyvä neulastuotanto, joten keon korjaaminen onnistunee siirron jälkeen. Luonnollisesti keot hajoavat siirrossa. Tärkeätä on kuitenkin tehdä siirto talvella, jolloin kuningatar ja yhdyskunta ovat kaikki samassa paikassa. Muurahaiskekojen siirtäminen tulisi tehdä talvella vähäisen roudan aikana ja eräänä siirtomahdollisuutena on siirto jäävän metsäalueen reunaan, jotta ne lämpiävät keväällä. Kohteet on esitetty liitekartalla, Liite 1.

T201710 7 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Luontoselvityksen tulosten tarkastelu Luontoselvityksen myötä voidaan todeta, että asemakaavoitettavat tontit on helppo sijoittaa kaava-alueelle muuttamatta ympäristölainsäädännössä mainittuja tärkeitä elinympäristöjä ja vähentämättä uhanalaisten, vaateliaiden lajien luontaista levinneisyyttä. Reuna-alueella puuston säilyttäminen ylläpitää eläinten soveliaat reitit ja pesintäpaikat. Rakentamiseen soveltuvalla osa-alueella ei katsota olevan poikkeuksellisen suurta merkitystä virkistyksen tai ulkoilun osalta. 5.2 Luontoselvityksen tulosten epävarmuustekijät Alueellinen lähtötieto on pystytty huomioimaan työssä hyvin. Luontoselvityksen maastokäynnit on tehty luontoselvityksen riittävyyden kannalta riittävään aikaan huhti- ja kesäkuun alun välisenä aikana. Maastokäynneillä tarkistettiin kaikki tärkeät luontotyypit sekä tehtiin havainnot linnuista, nisäkkäistä ja kasveista. Luontoselvityksen tiedot koostuvat kevät- ja kesälajistosta. Sama koskee myös lintujen havaintoja. Luontoselvityksestä puuttuu kasvillisuustiedot loppukesän lajeista. Alueella tehdyt havainnot luontotyypeistä indikoivat, että asemakaavan kannalta merkittäviä kasvi- tai eläinlajeja ei suurella todennäköisyydellä kuitenkaan löytyisi. Siten selvityksen epävarmuustekijät ovat hyvin pienet. 6 LÄHTEET 2017a. Keskiläntien laajennuksen asemakaavan lähtöaineisto. Tiedot - kaavoitusinsinööri Juha Mäki. Lieto 2017. 3 s + sähköpostitse saadut kartat ja tiedot (pdf). 2017b. Yleiskaavan ote v. 2006. 1 s. + kaavamerkinnät. Maa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö 2004. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje. 7 s. Helsinki. Maanmittauslaitos 2017. Kiinteistötietojärjestelmä www.ktj.fi Metsäkeskus Tapio 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 189 s. Suomen ympäristökeskus, 2017a. EU:n lintudirektiivin liitteen I linnut www.ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus, 2017b. EU:n luontodirektiivin liitteen II, IVa lajit www.ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö 2015. Lintujen ja nisäkkäiden Punaiset listat 2015. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/lintujen_ja_nisakkaiden_punaiset_listat_2015

T201710 8 LIITE 1 LUONTOSELVITYSKARTTA Selvitysalueen raja Kekomuurahaisten kekojen alue (2) Muurahaisten kekojen siirto tarvittaessa Ojan laajennus Kallioalueen karuhko kangas (1)