Turun opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma 2009-2010 TURUN KAUPUNKI Opetuspalvelukeskus Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikkö 15.5.2009
TURUN KAUPUNKI Opetuspalvelukeskus Opetus- ja koulupalvelujen toimintayksikkö Turun opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma 2009-2010. SISÄLTÖ Sivu 1 TÄYDENNYSKOULUTUS OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ 2 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TÄYDENNYSKOULUTUSVELVOITE 2 3 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ORGANISOIMINEN 3 4 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN PAINOPISTEALUEIDEN VALINTA 4 5 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5 6 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ARVIOINTI 6 1
1 TÄYDENNYSKOULUTUS OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ Täydennyskoulutus on keskeinen ammattitaidon ylläpitämisen ja henkilöstön ammatillisen kehittämisen sekä työkyvyn ylläpitämisen väline. Systemaattisella ja suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella lisätään henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssä sekä koulutuksen kohdennettavuutta tarpeita vastaavaksi. Osaamisen kehittämiselle täydennyskoulutuksen avulla asetetaan tavoitteet opetustoimen kehittämisohjelmassa 2009-2012. Opetustoimen arviointisuunnitelmassa asetetetaan aikataulut osaamisen kartoittamiselle ja määritellään täydennyskoulutuksen seurantamittareiksi koulutuksen saavutettavuus ja työnkierron toteutuminen. Opetustoimen kehittämisohjelmassa asetetaan yhdeksi tavoitteeksi henkilöstön valmiuksien ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat täydennyskoulutuksen mahdollistaminen ja kannustaminen elinikäiseen oppimiseen työnohjaus-, työnkierto- ja vertaistukimahdollisuuksien tarjoaminen osaamisen ja koulutustarpeiden säännöllinen arviointi täydennyskoulutusorganisaation uudistaminen Turun opetustoimen arviointisuunnitelmassa 2009-2012 todetaan, että opetustoimi osallistuu Turun Seudun Opetustoimen Foorumin joka kolmas vuosi opettajille toteuttamaan seudulliseen osaamiskartoitukseen ja vuosittain opetustoimen koko henkilökunnalle toteuttamaan seudulliseen koulutustarvekartoitukseen. Turun opetustoimen henkilökunnan kuntakohtainen osaamiskartoitus toteutetaan joka kolmas vuosi samana ajankohtana kuin seudullinen kysely. Kunnallista osaamiskartoitusta ei kohdenneta opettajille, koska he osallistuvat seudulliseen kartoitukseen. Tämän täydennyskoulutussuunnitelman kohderyhmään kuuluu suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetustoimen koko henkilöstö. 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TÄYDENNYSKOULUTUSVELVOITE Opetusministeriö on syksyllä 2008 nimittänyt opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan valmistelemaan koulutuksen järjestäjälle asetettavaa velvoitetta huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamistaan parantavaa täydennyskoulutusta. Työryhmän väliraportti on julkaistu 15.4.2009. Raportin mukaan valtakunnalliset täydennyskoulutuksen laatukriteerit pyritään julkistamaan vuoden 2009 aikana. Työryhmämuistion mukaan laatukriteerit tulee täsmentää paikallisesti ja sisällyttää koulutus- tai kehittämissuunnitelmaan. 2
Täydennyskoulutuksen laadukkuuteen liittyviksi tekijöiksi esitetään raportissa: tarvelähtöisyys, tavoitteellisuus osaamistarpeiden tunnistaminen sisältöjen kytkentä sekä yksilön että yhteisön kehittämiseen täydennyskoulutusohjelma ja sen organisoitu ja suunniteltu toteuttaminen taloudellisten ja inhimillisten resurssien seuranta vaikuttavuuden seuranta arviointi ja tiedonkeruu jatkuva kehittäminen Lakeihin (peruskoululaki, lukiolaki, laki vapaasta sivistystyöstä) ehdotetaan raportissa mainintaa täydennyskoulutusvelvoitteesta alkaen 2011, mutta velvoite ei sisältäisi määrällisiä säädöksiä. Lakiin ehdotetaan velvoitetta muodossa: koulutuksen järjestäjän tulee suunnitelmallisesti huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Velvoite ei tuone toistaiseksi muutoksia rahoituslainsäädäntöön. Työryhmä arvioi velvoitteen kustannusvaikutusten siirtämistä valtionosuuspohjaiseksi vuodesta 2016 alkaen. 3 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ORGANISOIMINEN Opetustoimen henkilöstön koulutustarjonta muodostuu koulutuksen järjestäjän itse suunnittelemasta ja organisoimasta kaupungin keskushallinnon henkilöstöasioiden yksikön ja muiden hallintokuntien järjestämästä opetustoimen kehittämishankkeiden järjestämästä Turun Seudun Opetustoimen Foorumin järjestämästä Suomen rehtorit ry:n, pedagogisten ainejärjestöjen ja ammattiyhdistysten järjestämästä muiden täydennyskouluttajien järjestämästä sekä Opetushallituksen, lääninhallitusten, Kuntaliiton ja korkeakoulujen järjestämästä koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjän täydennyskoulutusorganisaatioita ovat Turun opetuspalvelukeskus, Tietokone opetuksessa keskus (TOP-keskus), Teknologia opetuksessa -keskus (TOK -keskus), Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarsinstitut. Turun opetustoimi osallistuu pysyvänä jäsenenä ja koollekutsujana Turun Seudun Opetustoimen Foorumin (TSO) koulutusryhmän toimintaan. TSO:n koulutusryhmä on Turun ja sen lähialueen kuntien seudullinen organisaatio, jonka toimialueena on perusopetuksen ja toisen asteen opetusalan henkilöstön täydennyskoulutus. Ryhmä tekee myös seutujen välistä yhteistyötä muun muassa Vakka-Suomen seudun kanssa. Ryhmän tehtävänä on toimikaudellaan muun muassa yhtenäistää ja koordinoida koulutuskäytänteitä TSO -alueella tehostaa täydennyskoulutukseen varattujen resurssien käyttöä ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimista arvioida ja lisätä täydennyskoulutuksen ajankohtaisuutta, laatua ja saavutettavuutta 3
kehittää täydennyskoulutuksen strategiaa ja arviointimallia Opetustoimen täydennyskoulutusorganisaatioista etenkin TOP keskus ja työväenopistot tekevät seutukunnallista ja valtakunnallista koulutusyhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden ja kouluttajien kanssa koulutustarjonnan monipuolistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi. Täydennyskoulutuksen järjestämisen suurimpana haasteena on, että sen nykyorganisaatio on hajanainen ja sen tehokkuudessa on puutteita. Taloudelliset ja henkilöresurssit ovat haavoittuvia eivätkä riitä henkilökunnan koulutustarpeiden kattamiseen. Nykyinen täydennyskoulutusorganisaatio ei riittävässä määrin mahdollista työyhteisön laajamittaista kehittämistä ja pyrkimystä pitkällä aikavälillä nähtäviin positiivisiin vaikutuksiin. Täydennyskoulutuksen systemaattinen arviointi, laadun kehittäminen ja toiminnan laajentaminen kysyntää vastaavaksi ei ole nykymuotoisessa organisaatiossa mahdollista. Koulutuksen järjestäjille asetettavan täydennyskoulutusvelvoitteen myötä on huolellisesti harkittava täydennyskoulutuksen organisoimista uudelleen. Koulutuksen järjestäjän velvoitetta huolehtia henkilöstönsä osaamisesta ja elinikäisestä oppimisesta ei voida toteuttaa ulkopuolisen rahoituksen tai ulkopuolisten täydennyskoulutusorganisaatioiden varassa. Osaamis- ja koulutustarvekartoitusten avulla sekä tutkimusten avulla on voitu osoittaa, että työpaikkakunnalla tapahtuva, aiheeseen kattavasti perehtyvä monimuotoinen koulutus on kysyttyä ja vaikutuksiltaan myönteistä. Koulutuksen järjestäjällä on oltava vahvaa asiantuntemusta järjestää koulutusta tai muulla muodoin tapahtuvaa osaamisen kehittämistä siten, että se on sisällöllisesti ja rakenteellisesti hyvin lähellä osallistujan työyhteisöä ja tehtävänkuvasta syntyvää, ehkä spesifiäkin, koulutustarvetta. Tehtävänkuvien muuttuessa ja työssä jaksamisen ja ajanhallinnan paineiden lisääntyessä tämä nousee entistä tärkeämmäksi. Perinteisen täydennyskoulutuksen rinnalle nousee useita osaamisen vahvistamisen muotoja, esimerkiksi työnohjauksen, työnkierron ja vertaistuen menetelmät. Näillä tuetaan henkilön työssä jaksamista, työn hallintaa ja elinikäistä oppimista. 4 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN PAINOPISTEALUEIDEN VALINTA Opetustoimi valitsee vuosittain koulutuksen painopistealueet, jotka perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin strategioihin ja kehittämisohjelmiin, opetustoimen toiminnan tavoitteisiin ja painopistealueisiin sekä alueellisiin osaamis- ja koulutustarvekartoituksiin sekä opetustoimen koulutuksesta keräämiin palautteisiin. Turun opetustoimi järjestää koulutusta, ostaa koulutuspalveluja sekä tukee henkilökunnan omaehtoista koulutusta ensisijaisesti painopistealueilla. Opetustoimella on käytössään koulutuksen järjestämiseksi keskitetty koulutusmääräraha, jonka suuruudesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Kouluilla on omat koulukohtaiset määrärahansa. Lisäksi opetustoimen hankkeilla on erillisten suunnitelmien ja päätösten mukaiset hankekohtaiset määrärahat, joihin usein sisältyy koulutusmäärärahaa. Opetustoimen omarahoitteinen koulutus on omalle henkilökunnalle maksutonta. Lisäksi oppilaitoksen rehtori tai johtaja voi tukea henkilökunnan täydennyskoulutukseen osallistumista koulukohtaisen koulutusmäärärahan turvin. Henkilökunnan omaehtoisen koulutuksen tulee tukea opetustoimen ja oppilaitoksen henkilöstön kouluttautumiselle asetettuja tavoitteita. 4
5 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Opetustoimi laatii suunnitelmakauden 2009-2010 loppuun mennessä täydennyskoulutuksen kunnalliset laatukriteerit tai osallistuu seudullisten laatukriteerien laadintaan. Jokaisella oppilaitoksella tulee olla suunnitelmakauden loppuun mennessä käyttöön otettu täydennyskoulutussuunnitelma tai muulla tavoin osoitettavissa olevat, yhteisesti hyväksytyt lukuvuodeksi laaditut periaatteet täydennyskoulutukseen osallistumiselle. Opetustoimi kehittää täydennyskoulutuksen saavutettavuutta taatakseen tasaarvoiset osallistumismahdollisuudet koko henkilökunnalleen. Osallistumismahdollisuuksien järjestämiseen tulee kuitenkin vaikuttamaan henkilön ammatillinen osaaminen, työn vaativuus ja toimenkuva. Erityisesti kiinnitetään huomiota aikuiskoulutuksen toimijoiden ja pienten koulujen henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksien parantamiseen. Lisäksi pyritään parantamaan yhdistelmävirkojen haltijoiden, tuntiopettajien ja oppijan tukeen liittyvän henkilökunnan täydennyskoulutukseen osallistumismahdollisuuksia. Globaalikasvatuksen henkilöstölle ja monikulttuuriselle sekä monikulttuurisesta opetuksesta huolehtivalle henkilöstölle järjestetään koulutusmahdollisuuksia opetustoimen globaalikasvatuksen ja monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ruotsinkielistä koulutustarjontaa ja koulutuspalveluita pyritään lisäämään. Lisäksi valmistellaan mahdollisuudet kansainvälisen yhteistyön aloittamiseen opetustoimen omassa täydennyskoulutuksen tarjonnassa. Suunnitelmakaudella kartoitetaan mahdollisuudet uusien koulutusmuotojen, kuten asiantuntijaklinikka, käyttöönottoon. Tämä edellyttää myös kustannus- ja hinnoitteluperusteiden uudistamista. Uusia koulutusmuotoja tarvitaan ammattiosaamisen ylläpitämisen varmistamiseksi, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja mielekkäiden oppimistapojen mahdollistamiseksi eri oppimistyylejä omaavalle henkilökunnalle. Opetustoimessa on spesifejä koulutustarpeita, joihin ei voida vastata nykyisellä lähi- tai etäkoulutustarjonnalla. Uusilla koulutusmuodoilla on mahdollista päästä pitkäkestoiseen vaikuttavuuteen nykyistä laajemmin. Osaamisen vahvistamisen ohella on tärkeää tukea henkilön työssä jaksamista, työn hallintaa ja elinikäistä oppimista. Tukimuodoista esimerkkinä ovat työnohjauksen, työnkierron ja vertaistuen menetelmät, joiden käyttöä pyritään mahdollistamaan suunnitelmakauden aikana. Opetustoimen täydennyskoulutuksen järjestämistapaa pitää kehittää siten, että toiminta on entistä laadukkaampaa ja siihen on riittävästi resursseja. Lisäksi toimintamuotoja on monipuolistettava ja toimintaa laajennettava tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmakaudella perustetaan työryhmä selvittämään täydennyskoulutusorganisaation uudistamistarpeita. Työryhmä saa raporttinsa valmiiksi suunnitelmakauden loppuun mennessä. arviointiin Suunnitelmakaudella jatketaan sellaisten seurantavälineiden etsimistä, joiden luotettavuus työhön kohdistuvien pidempikestoisten vaikutusten mittaamisessa on riittävä. Suunnitelmakaudella aloitetaan toimenpiteet, jonka tuloksena täydennyskoulutuksen tehokkuuden arvioinnista laaditaan kokonaissuunnitelma. 5
6 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ARVIOINTI Turun opetustoimi kartoittaa koulutustarvetta Koulutuskohtaisen palautteen yhteydessä Kehityskeskusteluissa Henkilöstön osaamiskartoitusten yhteydessä Koko henkilöstön koulutustarvekartoitusten yhteydessä Alueellisiin kartoituksiin osallistumalla Koulutuskohtaista palautetta kerätään kaikista koulutuksista. VESOkoulutuksista palautetta kerätään otantaperiaatteella. Kehityskeskusteluissa selvitetään vuosittain yksilötasolla henkilöstön koulutustoiveita ja tarpeita. Tässä yhteydessä keskustellaan myös koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksista. Henkilöstön osaamiskartoitukset toteutetaan arviointisuunnitelmassa määritellyn aikataulun mukaisesti. Henkilöstön koulutustarvekartoitus toteutetaan vuosittain seudullisena kartoituksena koko henkilöstölle. Rekisteriseurannan avulla kerättäviä tietoja ovat muun muassa: täydennyskoulutuksen saavutettavuus työnkiertomahdollisuuksien toteutuminen. Täydennyskoulutuksen arviointiin liittyy tehokkuuden arviointi, jota ensi vaiheessa toteutetaan eri yksiköissä määrärahaseurannan avulla ja kartoittamalla mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen käyttämiseen tai käytön tehostamiseen. Täydennyskoulutussuunnitelman toteutumisen arviointi Täydennyskoulutussuunnitelma hyväksytään opetuslautakunnassa. Täydennyskoulutussuunnitelman toteutuminen arvioidaan suunnitelmakautta seuraavan vuoden tammi-helmikuussa. Arviointi kohdistetaan suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumiseen. 6