Lukiokoulutus Karvin uusimpien arviointien valossa karvi.fi Kuntaliiton Lukiofoorumin ja lukiorehtoriverkoston yhteisseminaari 20.6.2018 Arviointiasiantuntija Sami Julin, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa Metsämuuronen, J. & Tuohilampi, L. 2017. Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa 2015. Julkaisut 3:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
prosemnttia opiskelijoista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% ei tietoa tai ei kirjoita kirjoitti lyhyen matematiikan kirjoitti pitkän matematiikan 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 matematiikan kurssien määrä lukiossa (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 3
Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) 750 700 650 600 550 500 450 519 553 591 625 693 keskiarvo lukioissa (628) 714 400 6 tai vähemmän (n = 154) yli 6-7 (n = 130) 8-9 (n = 311) 10-11 (n = 148) 12-13 (n = 247) enemmän kuin 13 (n = 261) Kurssien määrä lukioissa (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 4
Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 704 620 591 535 500 506 519 424 471 458 445 351 ammatillinen lukio, <7 kurssia 137 lukio, 7-11 kurssia lukio, 12 kurssia tai enemmän 96 87 56 0. luokka (arvio) 3. luokka 6. luokka 9. luokka lukio/ammatillinen (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 5
Asenteen osatekijät lukiokoulutuksen aineistossa Kokonaisasenne Minä osaajana Oppiaineesta pitäminen Oppiaineen koettu hyöty Kokonaistunnetila (Positiivinen) Positiivinen tunnetila Negatiivinen tunnetila 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 1,7 1,9 1,9 2,0 1. Quisque 2,6 metus 2,1 nunc 0 1 2 3 4 2,1 2,2 2,2 2,4 2,4 2,6 2,5 2,6 2,8 12 kurssia tai enemmän 7-11 kurssia (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 6
Sukupuolten väliset osaamisen erot lukioaineistossa Kokonaisosaaminen Algebra 606 1. Quisque 656 metus nunc 646 693 nainen mies Funktiot 610 661 Geometria 553 612 Luvut ja laskutoimitukset 600 628 Tilastot ja todennäköisyys 554 584 300 400 500 600 700 800 osaamisen taso (500 = 9-luokan keskiarvo) (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 7
Parhaiden oppilaiden ja opiskelijoiden sukupuolijakauma osuus oppilaista/opiskelijoista (%) 70 60 50 40 30 20 10 52,6 47,4 52,2 47,8 Yläkvintiili miehet (%) Yläkvintiili naiset (%) Ylädesiili miehet (%) Ylädesiili naiset (%) 55,4 44,6 53,7 46,3 62,5 64,8 58,4 61,3 41,6 38,7 37,5 35,2 0 0-luokka (arvio) 3. luokka 6. luokka 9. luokka lukio (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 8
Sukupuolten väliset erot asenteiden osa-alueilla koko aineistossa Kokonaisasenne Minä osaajana Oppiaineesta pitäminen Oppiaineen koettu hyöty Kokonaistunnetila (Pos.) Positiivinen tunnetila Negatiivinen tunnetila 1. Quisque 2,1 metus nunc 2,4 1,9 nainen 2,2 mies 2,0 2,2 2,6 2,7 2,1 2,4 2,0 2,1 1,8 1,3 0 1 2 3 4 (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 9
Sukupuoli ja matematiikka Miehet osaavat matematiikkaa merkitsevästi naisia paremmin lukiokoulutuksen lopussa. Naisten keskiosaaminen on lukiossa noin yhden vuoden jäljessä miesten osaamisesta. Kaikissa taitotasoryhmissä naisopiskelijat kokivat opintojensa aikana merkitsevästi ja merkittävästi enemmän negatiivisia tuntemuksia, ja heidän käsityksensä itsestään osaajina olivat matalampia kuin miesopiskelijoilla. 10
Vanhempien ylioppilastutkinnon vaikutus lukiokoulutuksen lopussa Kokonaisosaaminen Algebra Funktiot Geometria Luvut ja laskutoimitukset Tilastot ja todennäköisyys kumpikaan ei ole ylioppilas molemmat ovat ylioppilaita 1. Quisque 606 metus nunc646 645 685 612 647 556 593 597 627 549 576 300 400 500 600 700 800 Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017)
Kotitausta ja matematiikka Vanhempien lukiokoulutus on yhteydessä merkitsevästi parempaan matematiikan suoritukseen lukiokoulutuksen lopussa. Molempien vanhempien ylioppilastutkinto riippumatta heidän suorittamistaan ylioppilaskokeista tai niissä saaduista puoltopisteistä tuo noin puolentoista-kahden vuoden opintojen edun kokonaisosaamiseen verrattuna opiskelijoihin, joilla kumpikaan vanhemmista ei ole ylioppilas. Ylioppilastutkinnosta tuleva hyöty ei näytä kuitenkaan lisääntyvän enää lukio-opintojen aikana: ero ylioppilasvanhempien ja eiylioppilasvanhempien lasten välillä syntyy jo alemmilla luokilla ja säilyy saman suuruisena läpi kouluvuosien. 12
Kotikielen yhteys kokonaisosaamiseen eri kurssivalinnoissa Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) 800 700 600 500 400 suomi suomi ja ruotsi 518 513 511 ruotsi jokin muu 593 592 582 523 531 1. Quisque metus nunc 704 714 705 701 300 1-6 kurssia 7-11 kurssia 12 kurssia tai enemmän (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 13
Kotikieli ja matematiikka Eri kieliryhmissä on mahdollisuus saavuttaa yhdenvertainen matematiikan osaamisen taso. Ruotsinkieliset opiskelijat nousivat suomenkielisten tasolle selvästi heikommista lähtökohdista, ja saavuttivat suomenkielisten tason 6. luokan alkuun mennessä. 14
Pedagogiset ratkaisut ja matematiikka Opettajan pedagogisista ratkaisuista keskeinen osaamista selittävä tekijä on se, kuinka usein opiskelijat kokevat opiskeltavien asioiden tulevan selväksi. Näyttää siltä, että parhaiden opiskelijoiden ryhmässä opettajajohtoisesti saadaan parhaita tuloksia, kun siihen yhdistyy mielekäs eriyttäminen taitotason mukaisesti ja saatujen tulosten mielekkyyden arvioiminen. HUOM! Osaamisen muutosta ei juuri voida selittää opettajan pedagogisiin ratkaisuihin liittyvillä tekijöillä. 15
Arviointi Parhaita ja heikoimpia tuloksia saaneiden lukioiden arviointilinjat eivät kohtaa toisiaan. Samaan päättöarvosanaan vaaditaan selvästi enemmän osaamista parhaimpia tuloksia saavissa lukioissa kuin heikoimpia tuloksia saaneissa lukioissa. Erot arvosanaryhmien välillä ovat erittäin merkittäviä noin kolmen arvosanan verran: tiukkaa arviointilinjaa noudattavan lukion arvosana 6 näyttää vastaavan heikosti menestyneessä lukiossa arvosanaa 9. Ero on suuri ja johtaa ilmeiseen epätasa-arvoon opiskelijoiden hakeutuessa jatko-opintoihin, mikäli lukion päättötodistusta käytetään osana hakuprosessia. 16
Asennoituminen matematiikkaa kohtaan ja toisen asteen valinta prosenttia oppilaista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 25 75 erittäin negatiivinen 34 66 yli 1,14-1,57 lukioon menneiden osuus 42 58 51 49 62 38 1. Quisque metus nunc ammatilliseen koulutuksen menneiden osuus yli 1,57-1,88 neutraali yli 2,31-2,80 68 32 yli 2,80-3,00 22 78 erittäin positiivinen kokonaisasenne 9. luokalla jaoteltuna 7 luokkaan asteikolla 0-4 (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017) 17
Valtiotalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin lukiokoulutuksessa Pitkänen, K., Hievanen, R., Kirjavainen, T., Suortamo, M. & Lepola, L. 2017. Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Lukiokoulutuksen saavutettavuus alle 10 km etäisyydellä heikkeni hieman. Muutos ei heijastunut suosioon Verrattaessa vuotta 2015 vuosiin 2011 ja 2013, lähde AVI:en Peruspalvelujen arviointi 2015 Opiskelijakohtaiset kokonaiskustannukset kasvoivat, opetuksen kustannukset eivät Vuosina 2011-2015 Kustannukset suurimmat ja kasvaneet eniten maaseutumaisissa kunnissa 19
Henkilöstöön kohdistuneet muutokset pääosin myönteisiä Kelpoisten opettajien osuus kasvanut 93 prosentista 98 prosenttiin vuosina 2010-2016, suurin osa (75 %) järjestäjistä ei ollut muuttanut lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 periaatteita, joiden mukaan opettajien palkallisten poissaolojen ajaksi palkataan sijainen. Aiempaa harvemmin sijaisen palkkasi neljäsosa järjestäjistä Pitkän matematiikan ja useampaa kuin 2 kieltä valinneiden osuus laski jonkin verran Pitkä matematiikka laskua 2 %-yksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2015, 3 tai useampaa kieltä opiskelleiden osuus pienennyt hieman vuodesta 2011 vuoteen 2015 20
Koulutuksen järjestämisessä tapahtunut muutoksia osalla järjestäjiä Opiskelijaryhmien vähimmäiskoot kasvaneet Noin neljäsosa järjestäjistä kasvattanut vähimmäisryhmäkokoa lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 Itsenäisen ja etäopiskelun määrä lisääntynyt Lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 etäopiskelua lisännyt 38,4 % ja itsenäistä opiskelua 37,1 % järjestäjistä Paikallisesti tarjottavien syventävien kurssien määrä vähentynyt 29,6 % järjestäjistä tarjonta vähentynyt lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 Soveltavien kurssien määrä vähentynyt 34,6 % järjestäjistä tarjonta vähentynyt lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 21
Yhteistyö muiden järjestäjien kanssa yleistynyt Lukuvuodesta 2010/11 lukuvuoteen 2016/17 useimmiten lisätty yhteistyötä muiden lukioiden kanssa. Myös kvyhteistyö on lisääntynyt. Yhteistyön lisääminen ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen tai yliopistojen kanssa harvinaisempaa 22
Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi lukiokoulutuksessa Julin, S. & Rumpu, N. 2018. Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Julkaisut 6:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Lähtökohtana ja tavoitteena oli selvittää työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön nykytila sekä se, miten niihin liittyvät lakimuutokset olivat toteutuneet. Arviointi oli osa eduskunnan edellyttämää selvitystä vuonna 2014 toteutettujen lakimuutosten vaikutuksista, ja arvioinnin taustalla olivat vuoden 2014 alusta voimaan tulleet muutokset perusopetus- ja lukiolakiin. Kolmas -luokkalaisten Lukion toisen vuosikurssin Opiskelijoiden kysely (n = 5 287) Opettajien kysely (n = 2 688) kysely (n = 5 242) Kahdeksasluokkalaisten kysely Koulu-kohtaisen oppilashuoltoryhmän Kysely (n = 506) Opetuksen järjestäjien Kysely (n = 196) (n = 8 121) 24
PERUSOPETUS- JA LUKIOLAKIEN MUUTOKSIA JA LISÄYKSIÄ OLIVAT MM. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Osallisuus ja oppilaskunta Kasvatuskeskustelu Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Oikeus tarkastaa oppilaiden tavarat Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraaminen 25
Suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja oppimisen turvaava työrauha keskimäärin saavutetaan. Yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla. Kolmasluokkalaisista, lukiolaisista 90 % ja kahdeksasluokkalaista vähän yli puolet koki, että lähes kaikki opettajat osasivat ylläpitää hyvää työrauhaa luokassa. Oppilaista lähes kaksi kolmasosaa ja opettajista kolme neljäsosaa vastasi, että opettajilla ja heidän opetusmenetelmillään sekä pedagogisilla ratkaisuillaan on ratkaiseva rooli työrauhan ylläpitämisessä. 26
Mitä useammin luokkahuoneissa opetusta eriytettiin, sitä harvemmin siellä myös koettiin häiriö- ja ongelmatilanteita. Oppilaiden osallisuudella koulun toimintaan oli yhteyksiä oppilaiden ja opettajien luokkahuoneissa havaitsemiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin. Koulukohtaiseen kyselyyn vastanneista rehtoreista ja oppilashuoltoryhmän jäsenistä kolme neljäsosaa koki, että koulun yhteisellä toiminnalla on työrauhaa joko hieman tai selkeästi parantava vaikutus. Kahdeksasluokkalaisten ja lukiolaisten häiriö- ja ongelmatilanteiden määrät olivat yhteydessä siihen, miten aktiivisesti huoltajat osallistuvat lapsen koulunkäyntiin. Pikainen puuttuminen häiriö- ja ongelmatilanteisiin! 27
Oppilaiden osallisuus järjestyssääntöjen ja muiden suunnitelmien laadintaan oli vähäistä. Oppilaista vajaa yhdeksän kymmenestä ilmoitti tietävänsä, että koulussa on järjestyssäännöt. Noin neljännes kahdeksasluokkalaista ja lukiolaisista tiesi, että koulussa on käytössä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaat kokivat järjestysäännöt toimiviksi ja oikeudenmukaisiksi. 28
OPETTAJIEN KÄSITYKSET SÄÄNTÖJEN JA SUUNNITELMIEN TOIMIVUUDESTA 100 % 90 % 80 % 1,5 1,3 3,1 4,0 23,0 31,0 4,0 2,3 16,6 32,4 33,2 35,1 29,8 28,4 38,3 70 % 2,3 2,9 2,8 2,8 1,5 60 % 50 % 56,5 17,6 22,5 11,5 19,9 24,2 1,1 12,3 40 % 61,9 30 % 20 % 57,5 40,2 36,4 35,5 41,1 39,5 33,1 10 % 0 % 10,4 5,5 20,2 6,2 4,5 16,1 6,6 4,4 Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 14,7 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä Erittäin hyvin Melko hyvin Tyydyttävästi Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa (Lähde: Julin & Rumpu 2018)
Suurin osa opetuksen järjestäjistä, rehtoreista, oppilashuoltoryhmän jäsenistä ja opettajista vastasi, että kouluissa tapahtuvat häiriö- ja ongelmatilanteet ovat pysyneet ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana. Lähes kolmannes opetuksen järjestäjistä ja neljännes koulujen henkilökunnasta koki, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet. 8.-luokkalaisilla esiintyi oppilaiden ja opettajien mukaan häiriö- ja ongelmatilanteita moninkertaisesti enemmän kuin 3.-luokkalaisilla tai lukiolaisilla. 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten mukaan yleisin häiriötilanne oli matkapuhelimen tai tabletin käyttö ilman opettajan lupaa sekä oppitunnilta myöhästyminen ja se, että oppilaat eivät kuuntele opettajaa tai että oppilaalta puuttuu oppitunnilla tarvittavat välineet. 30
Oppilaiden ja opettajien vastaukset poikkesivat selvästi toisistaan, kun kysyttiin opettajien epäasiallisesta käytöksestä oppilaita kohtaan. Opettajat vastasivat kohtelevansa oppilaita asiallisesti. Useat sadat yläkoululaiset ja lukiolaiset kuitenkin raportoivat, että opettajat huutavat ja hermostuvat oppilaille toistuvasti. Osa yläkoulun ja pieni osa lukion oppilaista vastasi kokeneensa koulussa seksuaalista häirintää. 31
HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET 3. luokan oppilaat 8. luokan oppilaat Lukion 2. vsk opiskelijat Luokkien 1-6 opettajat Luokkien 7-9 opettajat Lukioluokkien opettajat 2,4 0,7 1,2 2,4 4,3 4,4 6,3 5,4 6,4 OSUUS OPPILAISTA JA OPETTAJISTA (%) 28,1 9,2 11,8 16,3 40,5 19,7 32,4 21,9 24,4 38,7 38,3 41,5 32,0 31,3 10,9 28,0 14,5 27,4 11,3 43,9 44,5 [EI KOSKAAN, MUUTAMAN KERRAN VUODESSA[ [MUUTAMAN KERRAN VUODESSA, MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA[ [MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA, NOIN KERRAN VIIKOSSA[ [NOIN KERRAN VIIKOSSA, USEAMMAN KERRAN VIIKOSSA[ [USEAMMAN KERRAN VIIKOSSA, JOKA OPPITUNTI] (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 32
VAKAVAT HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET 3. luokan oppilaat 8. luokan oppilaat Lukion 2. vsk opiskelijat Luokkien 1-6 opettajat Luokkien 7-9 opettajat Lukioluokkien opettajat 1,6 2,6 2,8 0,5 0,7 1,8 0,4 1,4 0,7 6,7 OSUUS OPPILAISTA JA OPETTAJISTA (%) 27,5 27,1 14,2 28,2 50,8 24,7 21,1 11,9 9,8 69,5 70,9 69,7 77,7 77,7 EI KOSKAAN [MUUTAMAN KERRAN VUODESSA, MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA[ [MUUTAMAN KERRAN KUUKAUDESSA, NOIN KERRAN VIIKOSSA[ [NOIN KERRAN VIIKOSSA, JOKA PÄIVÄ] (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 33
Vain hieman yli kolmannes oppilaista kertoi saaneensa riittävästi tietoa opettajilta tai rehtorilta siitä, millaisia puuttumis- ja rangaistuskeinoja koulussa voidaan tarvittaessa käyttää. 8.-luokkalaisten ryhmissä käytettiin selvästi enemmän puuttumiskeinoja kuin 3.-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmissä. Yleisimmät puuttumiskeinot olivat luokkahuoneesta poistaminen, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, rehtorin puhuttelu, huoltajalle ilmoittaminen ja se, että oppilas siivoaa sotkemansa tilan. Kasvatuskeskustelua lukuun ottamatta uusia kurinpito- ja puuttumiskeinoja käytettiin kouluissa erittäin vähän. Uudet keinot koettiin toimiviksi häiriötilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niihin puutumisessa. 34
KURINPITO- JA PUUTTUMISKEINOT Pääsääntöisesti luokkien 1-6 opettajat 28,2 66,0 5,8 Pääsääntöisesti luokkien 7-9 opettajat 20,5 73,4 6,1 Pääsääntöisesti lukioluokkien opettajat 75,6 23,6,9 En opeta erityisop. pienryhmiä tai -luokkia 41,2 55,6 3,2 Opetan erityisop. pienryhmiä tai -luokkia 17,6 69,5 12,9 Opetusvuodet kouluissa alle 5 31,5 60,8 7,7 Opetusvuodet kouluissa 5-15 32,8 61,5 5,8 Opetusvuodet kouluissa yli 15 41,2 54,8 3,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Muutaman kerran vuodessa Muutaman kerran kuukaudessa tai useammin (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 35
NOIN KERRAN VIIKOSSA TAI USEAMMIN ESIINTYVÄT HÄIRIÖ- JA ONGELMATILANTEET [Erittäin hyvä, Melko hyvä[ [Melko hyvä, Tyydyttävä[ [Tyydyttävä, Melko huono[ [Melko huono, Erittäin huono[ [Erittäin huono, Ei lainkaan] 4,0 10,3 12,4 3,0 9,0 4,3 10,5 5,1 7,1 10,6 17,6 OSUUS OPPILAISTA (%) 51,4 64,3 71,2 36,7 46,8 53,4 32,4 57,3 22,5 40,3 62,9 25,3 54,8 67,3 70,4 39,3 53,9 56,1 54,3 60,2 62,6 65,4 70,2 37,8 41,6 43,5 42,8 54,8 75,1 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK KOULUVIIHTYVYYS 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK OPETTAJIEN OPETUSKÄYTÄNTEET JA KOULUN TYÖRAUHA 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK KOULUTURVALLISUUS 3. LUOKKA 8. LUOKKA LUKION 2. VSK HUOLTAJIEN OSALLISUUS OPPILAIDEN KOULUNKÄYNTIIN (Lähde: Julin & Rumpu 2018) 36
Opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi lukiokoulutuksessa Summanen, A.-M., Rumpu, N. & Huhtanen, M. 2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Julkaisut 4:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on: edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä 38
. Eduskunta antoi opetusja kulttuuriministeriölle seurantatehtävän uudistuksen vaikutuksista opiskeluhuollon vaikuttavuuteen, tehostumiseen, palveluiden saatavuuteen ja henkilöstön riittävyyteen eri puolilla maata. Esiopetus Palvelujen saatavuus Ammatillinen peruskoulutus Vaikuttavuus Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Henkilöstön riittävyys Perusopetus Tehostuminen Lukiokoulutus.. 39
Arviointiaineisto Opiskeluhuollon ohjausryhmät Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Sidosryhmät ja viranomaistahot Sähköinen itsearviointi (n = 264) Esiopetuksen yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 159) Opetussuunnitelman oppilashuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 34) Perusopetuksen koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 459) Opetussuunnitelman oppilashuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 91) Sähköinen oppilaskysely, 5. ja 8. lk (n = 13 199) Lukion oppilaitokset, opiskeluhuoltoryhmät, sähköinen itsearviointi (n = 215) Opetussuunnitelman opiskelijahuoltoosuuden laadullinen aineistoanalyysi (n = 61) Sähköinen opiskelijakysely, II vuosikurssi (n = 8 038) Koulutuksen järjestäjät, sähköinen itsearviointi (n = 102) Opetussuunnitelmien opiskelijahuoltoosuuksien laadullinen aineistoanalyysi (n = 20) Sähköinen opiskelijakysely, II vuosikurssi (n = 4 395) Teemahaastattelut (n = 9 haastattelua, 15 haastateltavaa, 11 tahoa) 1 200 + 25 600 40
Opiskeluhuollon tehostuminen 100 3 11 10 13 7 13 9 9 % 80 39 60 70 60 69 60 74 63 81 40 48 20 0 10 Esiopetus ennen 17 Esiopetus jälkeen 27 ennen 17 jälkeen 31 ennen 12 jälkeen 27 Perusopetus Perusopetus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus ennen 10 Ammatillinen koulutus jälkeen Opiskeluhuollon tila Erittäin heikko Heikko Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 41
Opiskeluhuollon tehostuminen lukiossa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki paransi opiskelijoiden ja erityisesti opiskelijakuntien vaikutusmahdollisuuksia, lisäsi opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta paransi opiskelijoiden tietosuojaa jäsensi opiskeluhuoltotoimintaa, selkeytti opiskeluhuollon vastuita, vahvisti opiskelijoiden osallisuutta yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja teki opiskeluhuollosta kokonaisuutena monialaisemman. 42
Opiskeluhuollon tehostuminen lukiossa Oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttaminen 1 44 55 Opiskeluhuollon toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen 3 42 55 Yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen 46 54 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 6 41 53 Yhteisten tavoitteiden linjaaminen oppilaitoksen opiskeluhuollon toiminnalle 5 44 51 Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen 52 48 Osallistavan toimintakulttuurin luominen 52 48 Oppilaitoksen opiskeluhuollon seuranta ja arviointi 1 58 41 Henkilöstön opiskeluhuoltotyötä koskevan osaamisen kehittäminen 3 63 34 0 20 40 60 80 100 Heikentynyt merkittävästi / Heikentynyt Pysynyt ennallaan Tehostunut / Tehostunut merkittävästi % (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 43
Opiskeluhuollon vaikuttavuus Koulun hyvinvointityöhön ja ennaltaehkäisevään työotteeseen on panostettu enemmän; aikaisemmin painopiste oli jo syntyneissä ongelmissa ja niiden ratkaisemisessa. Selkiytyneet toimintatavat oppilashuollossa. Keskitytään oikeisiin asioihin, ei enää puhuta yleisesti. Laki vaatii että asioihin puututaan. Lapsilähtöinen asenne, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentelyote ja ammatillisuus, jota ohjaa lapsen etu. Vilpitön halu auttaa oppilaita ja todella toimia heidän hyväkseen luo lämpimän ja tukevan hengen. Mahdollisimman avoin toimintakulttuuri. Pyrkimys löytää toimivat ratkaisut lain jähmeydestä huolimatta. Osaava ja nopeasti reagoiva henkilöstö. 44
Opiskeluhuollon vaikuttavuuden haasteita Edelleen opiskelijoilla on paljon tarvetta yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, ja yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämiseksi on vielä paljon tehtävää. On vaikea arvioida, mitkä muutokset ovat lain voimaantulon seurausta ja mitkä johtuvat jostakin muusta syystä. Opiskeluhuollon resursointi on parantunut, mutta opiskelijat eivät välttämättä löydä kaikkia palveluja. Haasteena on ollut aikaisempien käytäntöjen ja uuden lain yhteensovittaminen. Lakia voidaan tulkita monella eri tavalla, käytännöt vaihtelevat. Ilmaisut ja termit ovat osin epäselviä. 45
Palveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys Esiopetus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Perusopetus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Lukiokoulutus Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri Ammatillinen Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Lääkäri 3 5 3 5 5 3 5 7 7 7 7 8 9 11 13 18 29 37 45 0 20 40 60 80 100 Vähentynyt merkittävästi / Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt / Lisääntynyt merkittävästi 53 48 38 56 58 71 78 77 81 84 85 79 87 58 46 19 10 37 31 14 8 44 44 13 8 44 64 22 16 % (Lähde: Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018) 46
Palveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Noin kaksi viidesosaa oppilaitoskohtaisista opiskeluhuoltoryhmistä oli sitä mieltä, että kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuus parani lain myötä. Pääsääntöisesti opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus pysyi ennallaan. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuudessa oli vaihtelua. Enemmistön mukaan psykologipalvelujen saatavuus on tehostunut tai tehostunut merkittävästi. Kokemukset kuraattoripalveluiden tehostumisesta vaihtelivat. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi terveydenhoitajapalveluiden ja lääkäripalveluiden pysyneen ennallaan. 47
Lukio-opiskelijat ja opiskeluhuolto Terveydenhoitajapalveluissa hyvä saatavuus ja avun saaminen erilaisiin huoliin helpohkoa. Huoliin reagoidaan ja tukea saa tarvittaessa nopeasti. Avun pyytäminen koettiin vaikeammaksi kuin avun saaminen. Kouluviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen ollaan tyytyväisiä. Kehittämiskohteita ovat esim. kouluviihtyvyyden parantaminen sekä turvataitojen, fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden edistäminen. Syrjimisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen tärkeää. Opiskelijoiden mielipiteiden huomioiminen ja osallisuus, opiskelijakuntatoiminta sekä palautteenantomahdollisuus tärkeää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ei näy kovin selvästi oppilaitoksen arjessa. Opiskeluhuoltopalveluiden tiedottamisessa opiskelijoille on parannettavaa. 48
Opiskeluhuollon vahvuudet ja kehittämiskohteet (avovastaukset) Vahvuudet Kehittämiskohteet Moniammatillisuus ja toimijoiden välinen yhteistyö Ammattitaitoinen henkilöstö Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Nopea reagointi ja varhainen puuttuminen, yksikön koko Yhteisöllisyys ja osallisuus Toimintatavat, suunnitelmallisuus Resurssit ja kehittäminen Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sekä yhdenvertaisuuden parantaminen Yhteisöllinen opiskeluhuolto, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, osallisuus Opiskeluhuollon henkilöstön osallistuminen, osaamisen syventäminen ja yhteistyö Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi 49
Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Opiskeluhuolto on tehostunut monin osin oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä, mutta siinä on edelleen paljon kehittämistä. Kehittämiskohteita: 1. Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen 2. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja yhdenvertaistaminen 3. Lain kauaskantoisempien tavoitteiden toteutuminen 4. Painopisteen siirtäminen entistä tehokkaammin varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön 5. Poikkihallinnollisen yhteistyön tehostaminen (ml. tiedonsiirrot) 6. Opiskeluhuoltorekistereiden ja kirjaamiskäytänteiden parantaminen 7. Yhteisen hyvän ja välittävän, puuttuvan ilmapiirin luominen kouluihin ja oppilaitoksiin 50
Lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallintaja itsearviointikäytänteet Harjunen, E., Hietala, R., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A. 2017. Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Julkaisut 4:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointija laadunhallintakäytänteistä. Toisena tavoitteena on kartoittaa em. tilaa osallistamalla järjestäjiä arviointitiedon tuottamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Itsearviointiin osallistui 345 järjestäjää 381:sta (vastausprosentti 90,6 %). Itsearviointilomakkeista 41 % edusti perusopetusta, 50 % perusopetusta ja lukiokoulutusta ja 9 % lukiokoulutusta. Suurin osa vastanneista ei tehnyt eroa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinnan ja itsearvioinnin käytänteille (käytänteiden nähtiin olevan samanlaisia perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa). Eri kouluasteiden tuloksia ei juuri eroteltu raportissa (ei eroja). 52
Arvioinnin päätulokset perustuvat järjestäjien kriteeriperustaiseen itsearviointiin. Tuloksia täydentää arviointiasiakirjojen analyysi: arviointihankkeessa arvioitiin myös järjestäjien arviointiasiakirjoja (n = 45). Asiakirjoista 28 käsitteli perusopetusta, 5 lukiokoulutusta ja 12 perusopetusta ja lukiokoulutusta. Asiakirja-aineistosta valittiin ne asiakirjat hyviksi käytänteiksi, jotka kuvastavat järjestäjän hyvää toimintaa laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa. Lisäksi Karvi pyysi järjestäjiä lähettämään hyviä käytänteitään Karviin arvioitavaksi. Saapuneista käytänteistä (13 kappaletta) viisi täytti hyvän käytänteen kriteerit. 53
Tuloksia Yli puolet (58,7 %) perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjistä oli laadunhallinnassaan alkavalla tasolla Kehittyvällä tasolla oli 37,8 % järjestäjistä Puuttuvalla tasolla oli 3,5 % järjestäjistä Yksikään järjestäjä ei arvioinut olevansa laadunhallinnassaan edistyneellä tasolla. (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 54
Itsearvioiduissa laadunhallinnan osa-alueiden tasoissa ei ollut juuri eroja kouluasteittain vertailtuna. Kuitenkin pelkkää lukiokoulutusta koskevat vastaukset olivat homogeenisin ryhmä sekä johtamisessa että kehittämisessä ja parantamisessa. (Vaihtelu vastauksissa oli pienempää kuin muilla.) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin osa-alueista seuranta ja arviointi hallittiin vahvimmin. Järjestäjät olivat oman arviointinsa mukaan onnistuneet erityisesti arviointitiedon hankinnassa. Laadunhallinnan ja itsearvioinnin edellytykset (esim. resurssit ja arviointiosaaminen) arviointiin osa-alueista heikoimmaksi. (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 55
HAASTEET: Mitkä ovat järjestäjien suurimmat haasteet laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteissä? (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 56
TUEN TARVE: Mitä ja millaista kansallista tukea järjestäjät tarvitsevat laadunhallinnan ja itsearvioinnin kehittämiseen: (Lähde: Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017) 57
Läheskään kaikilla järjestäjillä ei ollut toimivaa arviointijärjestelmää eikä systemaattista arviointikulttuuria. Kaikkien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit eivät täytä niitä vaatimuksia ja luottamukseen perustuvia odotuksia, joita koko koulutuksen lainsäädännön vuonna 1998 tehty reformi edellyttäisi. Johdon sitoutuminen on laadunhallinnan edellytys. Resurssit ja osaaminen oltava myös kunnossa. Tietoa kerätään runsaasti, mutta sitä ei aina hyödynnetä toiminnan kehittämisessä. Osallisuutta ja vastuuta voitaisiin jakaa laajemmin, johdon ja henkilöstön lisäksi mukaan oppijat, huoltajat ja sidosryhmät. 58
Lähteet Harjunen, E., Hietala, R., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A. 2017. Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Julkaisut 4:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julin, S. & Rumpu, N. 2018. Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Julkaisut 6:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Metsämuuronen, J. & Tuohilampi, L. 2017. Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa 2015. Julkaisut 3:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 59
Pitkänen, K., Hievanen, R., Kirjavainen, T., Suortamo, M. & Lepola, L. 2017. Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Summanen, A.-M., Rumpu, N. & Huhtanen, M. 2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Julkaisut 4:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 60