PS4-kurssin raivoisa kertaussetti
Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia Psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu mm.: itsensä arvostaminen tunteiden säätelykyky toimivat ihmissuhteet mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä elämän kokeminen merkitykselliseksi Mielenterveys liittyy psyykkiseen hyvinvointiin mielenterveyden häiriöillä viitataan psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen
Tunne eli emootio Emootio eli tunne on lyhytkestoinen, tietyssä tilanteessa heräävä mekanismi. Mieliala on pitkäkestoinen, positiivisesti tai negatiivisesti sävyttynyt tunteenomainen kokemus, esim. masentuneisuus. Tunteissa on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Tunteet auttavat toimimaan eri tilanteissa. Ne luovat valmiuden käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti.
Tunne voidaan jakaa biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin osatekijöihin Psyykkistä osatekijää edustaa tunnekokemus ja kognitiiviset tulkinnat tilanteesta: olen peloissani. Biologiseen osatekijään liittyvät fysiologiset muutokset kehossa ja aivojen aktivaatio. Sosiaalinen osatekijä näkyy siinä, miten muut ihmiset, esimerkiksi heidän läsnäolonsa, vaikuttaa tunteisiin.
Perustunteisiin liittyvät ilmeet tunnistetaan maailmanlaajuisesti Perustunteet ovat synnynnäisiä ja niitä ilmaistaan universaalisti samankaltaisin ilmein. Paul Ekman on luokitellut perustunteiksi ilon, hämmästyksen, surun, pelon, vastenmielisyyden ja vihan.
Tunteiden vaikutukset tuntuvat kehossa Autonominen hermosto säätelee automaattisia kehon reaktioita, kuten sydämensykettä.
Tunneteoriat selittävät tunnekokemuksen syntyä eri tavoin Eri teorioissa korostetaan eri tavoin sitä, miten kehon toiminnan muutokset liittyvät tunteiden kokemiseen Esimerkiksi Damasion somaattisten vihjeiden teorian mukaan jokin merkityksellinen ärsyke tai tilanne laukaisee kehon toiminnassa muutoksia, ja nämä somaattiset vihjeet rekisteröidään ja muutetaan tunteeksi. Kognitiiviset tulkinnat vaikuttavat siihen, miten fysiologisia muutoksia tulkitaan Kognitiiviset tulkinnat ovat yksilöllisiä tulkintoihin vaikuttavat skeemat, attribuutiotyyli (yksilöllinen tulkintatapa) ja kulttuuri
Tunnetiedon käsittely aivoissa Aivoissa ei ole vain yhtä, yksittäistä tunnejärjestelmää. Keskeinen rakenne tunteiden säätelyn kannalta on aivojen sisäosissa sijaitseva limbinen järjestelmä, johon kuuluu motivaatiota, muistitoimintoja ja mielihyvää sääteleviä aivorakenteita: mantelitumake, hippokampus, hypotalamus ja pihtipoimu. Limbisen järjestelmän aivoalueista on yhteyksiä esimerkiksi otsalohkoihin ja aivorunkoon. Aivotutkija Joseph LeDoux on tutkinut sitä, miten aivot käsittelevät tunnepitoista informaatiota.
Aggression määrittely Ilmiö, joka liittyy tunteisiin ja niiden säätelyyn. Aggressiolla tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää muiden ihmisten tai ympäristön vahingoittamiseen. Aggressio voi ilmetä eri tavoin: suora aggressio epäsuora aggressio emotionaalinen aggressio tavoite on purkaa tai viestittää tunnetta välineellinen aggressio aggressiolla on jokin tavoite esim. valta Aggression eri lajien erottaminen toisistaan on hankalaa.
Eri teoriat selittävät aggressiota Aggressiota voidaan selittää biologisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Tunteiden sääteleminen on tärkeää hyvinvoinnille Ensisijaisella tunteella tarkoitetaan tunnetta, jonka jokin tilanne herättää: se on välitön ja auttaa suhtautumaan tilanteeseen sen vaatimalla tavalla (esimerkiksi suru seurustelusuhteen loputtua). Toissijaiseen tunteeseen vaikuttavat aiemmat kokemukset, ja se syntyy ensisijaisen tunteen pohjalta (esimerkiksi viha seurustelukumppania kohtaan, sillä suru tuntuu nololta). Tunteiden säätelyyn liittyy myös niiden voimakkuuden hallintaa ja tilanteeseen vaikuttamista omalla toiminnalla. Otsalohkojen ja limbisen järjestelmän yhteydet ovat olennaisia tunteiden säätelyn kehittymiselle.
Psyykkinen itsesäätely Kun ihminen kokee stressiä tai kielteisiä tunteita, hänellä on pyrkimys psyykkisen tasapainon säilyttämiseen. Puolustuskeinot (eli defenssit) Selitetty esim. psykodynaamisessa teoriassa Esim. torjunta, regressio, arvon kieltäminen ja lohkominen Usein tiedostamattomia Usein toistuvana voi olla haitallista mielenterveydelle Hallintakeinot (eli coping-keinot) Esim. lenkkeily, jutteleminen, kognitiivinen uudelleenmuotoilu jaotellaan usein sosiaalisiin, fyysisiin ja kognitiivisiin Tietoisia, ongelman ratkaisuun pyrkiviä Usein puolustuskeinojen ja hallintakeinojen raja on liukuva.
Psyykkinen työ ja minän hallintakeinot
Coping- eli hallintakeinot - Tietoisia ja rakentavia tapoja ylläpitää psyykkistä tasapainoa - Vaikka hallintakeinot edistävät omaa psyykkistä tasapainoa, niin ne eivät välttämättä edistä hänen läheistensä psyykkistä tasapainoa. Esimerkiksi henkilöiden psyykkiset hallintakeinot saattavat poiketa ratkaisevasti toisistaan, jolloin ne luovat uusia ristiriitoja - Tunteiden säätelyn lisäksi yksilö voi aktiivisesti pyrkiä ratkaisemaan kohtaamansa ongelman. Psyykkistä tasapainoa voidaan ylläpitää myös fyysisesti kehon toimintaan vaikuttamalla
Defenssit - Defenssit ovat tiedostamattomia psyykkisiä säätelyprosesseja - Defenssien suhteen tiedostamattomuus viittaa siihen, että vaikka defenssinmukainen käyttäytyminen on ihmisen nähtävissä ja tiedostettavissa, hän ei tiedosta miten defenssi vääristää todellisuutta - Defenssejä tutkimalla voidaan sekä ymmärtää henkilön sopeutumista jossakin kriisitilanteessa että selittää irrationaalista käyttäytymistä
Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Adaptiivisia defenssejä: - sublimaatio: tunteiden kanavointi, purkaa tunteensa esimerkiksi tekemiseen; työhön, taiteeseen jne. - auttaminen eli altruismi: purkaa pahaa oloaan auttamalla muita - tietoinen torjunta: ongelmaa ei kielletä, mutta se siirretään pieneksi hetkeksi syrjään - huumori - arvon kieltäminen; esim. kahden opiskelupaikan väliltä valittaessa rupeaa vähättelemään toista vaihtoehtoa päätöksen jälkeen - kompensaatio; olen huono urheilussa, mutta hyvä kirjoittamaan, harrastan siis sitä.
Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Neuroottiset defenssit: - torjunta: ikäviä asioita ei päästetä mieleen - älyllistäminen ja isolaatio: tunteet eristetään ja asiaa pohditaan vain älylliseltä kannalta - kohteensiirto: tunteille etsitään sijaiskohde; kiukettelee kumppanilleen, jos töissä ei mene hyvin - reaktionmuodostus: tunne muutetaan vastakohdakseen; viha esimerkiksi sivistyneeksi käytökseksi
Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Epäadaptiiviset defenssit: - projektio: oma ominaisuus tai tunne heijastetaan toiseen; mustasukkainen huomaa muiden mustasukkaisuuden, muttei omaansa - fantasia: esimerkiksi fantasia toisista vanhemmista, jotka tulevat hakemaan pois epämiellyttävästä tilanteesta - acting out: toiminnallistaminen; huonoa oloa yritetään poistaa esimerkiksi ryyppäämällä tai väkivallalla - passiivis-aggressiivisuus: esimerkiksi mykkäkoulu - taantuma; henkilö taantuu aikaisemmalle kehitystasolle. Esimerkiksi sisar uuden vauvan synnyttyä - kosto
Defenssit Defenssit voidaan jakaa neljään luokkaan Vaillantin jaon mukaan. Alkukantaiset ja psykoottiset defenssit: - kieltäminen; tosiasioita ei haluta kohdata; hän ei ole kuollut tai hän ei ole lopettanut parisuhdettamme - lohkoaminen: hyvän ja pahan jyrkkä jakaminen; muut ovat vain pahoja, minä en'' - aistiharhat ja hallusinaatiot
Unenpuute vaikuttaa hyvinvointiin Unenpuute heikentää mm. tiedonkäsittelyä toiminnanohjausta ongelmanratkaisukykyä valikoivaa tarkkaavaisuutta työmuistia harkintakykyä moraalista arviointia keskittymiskykyä loogista päättelyä psyykkistä tasapainoa ja mielialaa sosiaalisia suhteita
Unenpuutteen psyykkiset seuraukset ovat yhteydessä unenpuutteen aiheuttamiin fyysisiin häiriöihin - aivojen otsalohkoissa erityisen herkät univajeelle - kehon puolustusjärjestelmässä vastustuskyvyn aleneminen (seurauksena esim. flunssa) kroonisten sairauksien riskin kasvaminen - autonomisessa hermostossa - hormonitasapainossa
Unen vaiheet - Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää nukkua tarpeeksi pitkiä yhtäjaksoisia aikoja, jotta ehtii vaipua tiettyihin univaiheisiin tarpeeksi pitkäksi aikaa. - Univaiheet: Vaiheet 1 2: Kevyt uni Vaiheet 3 4: Syvä uni REM-uni
Miksi nukumme? kehon energiaa säästyy elimistö toipuu kehon vastustuskyky säilyy aivojen energiavarastot täydentyvät ja kuonaaineet poistuvat kasvuhormonia erittyy (hidasaaltounen aikana) kyky tiedonkäsittelyyn ja toimintaan säilyy oppiminen tehostuu (erityisesti REM-unen aikana)
Miksi näemme unia? Erilaisia teorioita: - Psykodynaaminen teoria Freud: Unet ovat symboliseen muotoon puettuja tiedostamattomien toiveiden toteumia. - Kognitiiviset teoriat Mieltä askarruttavien ongelmien työstäminen ja ratkaiseminen Turhien muistitietojen purkaminen ja tärkeiden muistitietojen järjesteleminen - Neurotieteellinen teoria Aktivaatio-synteesi -teoria: Unet ovat seurausta hermoimpulsseista, joita aivorunko lähettää. - Evoluutiopsykologinen teoria (Antti Revonsuo): Unet ovat uhkasimulaattori: mielikuvaharjoittelua uhkien varalle Millaisia unesi ovat? Pidä seuraavaan tuntiin asti unipäiväkirjaa. Jemmaa sänkysi viereen muistiinpanovälineet, jotta voit heti herättyäsi kirjoittaa unesi muistiin. Minkä teorian mukaisesti unesi olisivat selitettävissä?
Unihäiriöt Unettomuuden syitä: Sosiaaliset (esim. ihmissuhde- tai työongelmat) Biologiset (esim. piristävät aineet, kivut) Psyykkiset (esim. masennus) Pitkittyneet unihäiriöt heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Unihäiriöitä voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, psykoterapialla ja lääkkeillä.
Tutustutaan Sternbergin näkemykseen rakkaudesta Rakkaussuhteen kolme osatekijää Robert Sternbergin mukaan ovat: Läheisyys Intohimo Sitoutuminen Erilaisissa rakkaussuhteissa on eroa näiden kolmen osatekijän painottumisessa.
Seksuaalisuuden merkitys Seksuaalisuus on sitä, mitä ihminen on, seksillä viitataan seksuaalisiin tekoihin. Seksuaalisia tekoja ovat mm. seksuaalissävytteinen haaveilu, itsetyydytys, flirttailu, kiihottavat hyväilyt ja rakastelu. Seksuaalisuus on yksilöllistä: ihmiset eroavat siinä, kuka tai ketkä vetävät heitä puoleensa ja mikä heitä kiihottaa. Hyväksyvä suhtautuminen omaan seksuaalisuuteen on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Kaikille ihmisille on yhteistä pyrkimys läheisyyteen sekä psyykkiseen ja fyysiseen nautintoon.
Seksuaalinen tyytyväisyys ei välttämättä riipu seksuaalisesta aktivisuudesta. Kaikissa kulttureissa on säädelty seksuaalisuutta. Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille. Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus - tavoitella turvallista ja tyydyttävää seksiä - valita itse kumppaninsa - valita, haluaako lapsia vai ei.
Seksuaalisen käyttäytymisen kannalta olennaisia biologisia tekijöitä: - mantelitumake: seksuaalisen halukkuuden voimakkuus - hypotalamus: - yhteys rottien parittelukäyttäytymiseen - ero naisten ja miesten hypotalamuksen toiminnassa ja rakenteessa perustuu sikiökauden aikaisten sukupuolihormonien vaikutukseen - testosteronin määrä
Onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä Onnellisuus on vain lievästi yhteydessä varallisuuteen. - Ratkaisevaa on oman taloudellisen tilanteen suhde ympärillä elävien taloudelliseen tilanteeseen. Onnellisuudella on myönteinen yhteys - terveyteen - ihmissuhteisiin - uskonnollisuuteen. Voimakkaasti onnellisuuteen vaikuttavat - työ - rakkaus ja parisuhde - Persoonallisuus.
- Voimakkaan stressin aiheet aiheuttavat psyykkistä ja somaattista (ruumiillista) sairastumista. - Myös vähäisillä stressin lähteillä on kielteisiä vaikutuksia. - Vähäinen ja lyhytkestoinen stressi voi olla hyödyksi.
Elimistön stressireaktioiden syntymekanismit
Elimistö reagoi stressiin kolmen vaiheen kautta: 1. Stressihormonit pikainen sokkitila ja sen jälkeen kehon hälytystila 2. Elimistön vastustusvaihe pyrkimys löytää tavat selvitä tilanteesta 3. Selviytyminen tai uupumus
Yleistä psykoterapioista Syitä mennä psykoterapiaan: Itseymmärryksen lisääminen Itsensä kehittäminen Kriisit Mielenterveyden häiriöt Psykoterapeutti auttaa asiakasta itse löytämään ja oivaltamaan esimerkiksi ongelmiin liittyviä ajattelutapoja. Terapiat ovat syntyneet eri psykologian suuntausten pohjalta. Usein luonteeltaan integratiivista eli eri puolia yhdistelevää
Psykodynaamiset terapiat Terapiassa pyritään tulemaan tietoiseksi: Tiedostamattomista haluista ja motiiveista Torjutuista kokemuksista ja tunteista Keskitytään paljon lapsuuteen Usein pitkäkestoinen Erilaisia psykodynaamisia terapioita: Psykoanalyysi Psykoanalyyttinen psykoterapia Lyhytkestoinen psykodynaaminen terapia
Kognitiiviset psykoterapiat Yksilön omat tulkinnat tilanteista vaikuttavat häiriön syntyyn. Keskitytään tunnistamaan ja muokkaamaan vääristyneitä ajattelu- ja toimintatapoja. Aina kielteisiä ajatuksia ei tarvitse edes muuttaa, vaan pelkkä niiden tiedostaminen riittää. Humanistiseen psykologiaan pohjautuvat terapiat Keskeisenä käsityksenä se, että jokaisella on itsellään motivaatio kehittyä ja muuttua. Pyrkimyksenä on omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen. Esimerkiksi hahmoterapia lyhytterapia tai pitkäkestoinen terapia Hahmoterapiassa psyykkistä kärsimystä lievennetäänkin tietoisuudella tästä hetkestä. Kun asiakas oppii terapiassa tiedostamaan nykyhetken juuri sellaisena kun hän sen kulloisellakin hetkellä kokee, psyykkinen ahdistus helpottaa ja vanhat toimintamallit antavat tilaa uusille valinnoille.
Behavioristiset terapiat Ongelmat johtuvat ihmisten oppimista tavoista. Keskitytään tämän hetkiseen käyttäytymiseen. Hiljalleen opetellaan pois ei-toivotusta käyttäytymisestä. Muita terapioita Kriisiterapia Pariterapia Perheterapia Ryhmäterapia
Vaikuttavuustutkimukset Vaikuttavuustutkimuksissa pyritään selvittämään sitä, miten hoitoon osallistuminen vaikuttaa. Menetelminä muun muassa itsearvioinnit, psykologiset testit ja muiden arvioinnit Noin 80 prosenttia hyötyy psykoterapiasta. Eri ongelmille ja ihmisille sopivat kuitenkin erilaiset terapiat. Usein lääkkeiden ja terapian yhdistelmä on myös tarpeen. Olennaista on asiakkaan ja terapeutin empaattinen kohtaaminen.