EURA, KAUTTUA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 KAAVASELOSTUS Selostus koskee 11.9.2018 päivättyä ranta-asemakaavan muutosluonnosta Vireilletulo 20.9.2018 xx Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä Kaava lainvoimainen
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Ranta-asemakaavan vaiheet... 4 2.2 Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö... 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.1 Yhdyskuntarakenne... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta... 5 3.1.3 Luonnonympäristö... 7 3.1.4 Topografia... 8 3.1.5 Maisema... 8 3.1.6 Muinaismuistot... 9 3.1.7 Liikenne... 9 3.1.8 Virkistys... 9 3.1.9 Väestö... 9 3.1.10 Palvelut... 9 3.1.11 Pohjavesialueet...10 3.1.12 Maanomistus...10 3.1.13 Kunnallistekniikka...10 3.2 Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset...11 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...11 3.2.2 Maakuntakaava...11 3.2.3 Yleiskaava...12 3.2.4 Ranta-asemakaava...13 3.2.5 Rakennusjärjestys...13 3.2.6 Rakennuskiellot...13 3.2.7 Pohjakartta...13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...13 4.1 Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve...13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...14 4.3.1 Osalliset...14 4.3.2 Vireilletulo...14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...14 4.4 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet...14 5 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...14 5.1 Kaavan rakenne...14 5.2 Aluevaraukset...15 5.2.1 Korttelialueet...15 5.2.2 Maa- ja metsätalousalueet...15 5.2.3 Muut alueet...15 5.3 Mitoitus...15 5.4 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset...16 6 KAAVAN VAIKUTUKSET...17 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...17 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön...17 6.3 Vaikutukset maisemaan...17 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon...17 6.5 Ekologiset vaikutukset...17 7 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...18 7.1 Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta...18 Kannen valokuva: Heikki Hiedo 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 2(18)
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos koskee: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI Kortteli 2, tontti 2 KIINTEISTÖT Kuuselanranta 50-406-2-750 Kuusela 50-406-13-49 sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELIT Kortteli 2, tontti 2 sekä siihen liittyvät maa- ja metsätalous- (M) sekä venevalkama-alueet (LV). 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Kauttuan kylässä Pyhäjärven rannalla noin 7 km Euran keskustasta etelään. Kauttuan keskustaajama on noin 5 km etäisyydellä. Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta. Suunnittelualueen koko on n. 1,94 ha. Suunnittelualueen sijainti ympyröity punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavamuutoksen nimi on Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, Kortteli 2. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa ranta-asemakaava jo toteutuneen loma-asumisen lähtökohdista tarkistamalla tilan 50-406-13-49 RA-tontin rakennusoikeus. Kiinteistölle 50-406-2-750 on tavoitteena osoittaa venevalkama mm. Pyhäjärvellä lisääntyvän melontaharrastuksen tarpeisiin. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 3(18)
1.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Tilaaja: Kiinteistöjen 50-406-2-750 ja 50-406-13-49 yksityinen maanomistaja. Kaavan laatija: Isolinnankatu 22 A 28100 Pori 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 1. Ranta-asemakaavan seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) 2. Ranta-asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Natura-tarveharkinta (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2017) 5. Liito-oravaselvitys (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, syyskuu 2018), liitetään selvityksen valmistuttua 2.1 Ranta-asemakaavan vaiheet Vireilletulo 20.9.2018, kh xx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymispäätös Kaava lainvoimainen 2.2 Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö Suunnittelualueeseen sisältyvän jo rakennetun omarantaisen loma-asuntotontin (RA) rakennusoikeus tarkistetaan. Maa- ja metsätalousalueelle (M) osoitetaan uusi venevalkamaalue. Luonto- ja muinaismuistokohteiden sekä maiseman säilyminen taataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.1 Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaavan muutosalue sijoittuu Pyhäjärven länsirannalle. Pyhäjärven ranta-alueille on rakentunut yli 200 kiinteistöä (noin 20 mökkiä / km) pienin rakennusoikeuksin. Suunnittelualueen lähialueilla on rantaan rajautuvia loma-asuntotontteja ja metsäaluetta. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 4(18)
Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskanta. (Lähde: MML) 3.1.2 Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta Kiinteistöt 50-406-2-750 ja 50-406-13-49 ovat yksityisomistuksessa. Kiinteistö 50-406-2-750 on 1,6350 ha:n suuruinen sekä rakentumaton ja puustoinen. Kiinteistöllä 50-406-13-49 sijaitsee 39 m 2 :n suuruinen loma-asunto ja 20 m 2 :n suuruinen saunarakennus sekä varastorakennus. Piha-alueita lukuun ottamatta loma-asuntokiinteistö on puustoinen. Kiinteistön 50-406-13-49 ala on 0,3223 ha. Kiinteistöllä 50-406-13-49 sijaitsevat saunarakennus ja polttopuukatos. ( Rejlers Finland Oy) 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 5(18)
Kiinteistön 50-406-13-49 loma-asuntorakennus. ( Rejlers Finland Oy) Kiinteistöllä 50-406-13-49 sijaitsevat rakennukset piiloutuvat rantapuuston suojaan. Oy) ( Rejlers Finland 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 6(18)
3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueen rakentamattomat osat ovat täysikasvuista sekametsää, rannassa nuorta lehtipuustoa, pensaita ja ruokokasvillisuutta. Euran keskustan osayleiskaavan luontoselvitystyön mukaan suunnittelualueella ei ole suojeltavia/arvokkaita kasvilajeja. Suunnittelualueen pohjoispuolella, n. 120 metrin päässä alueesta, sijaitsee yksi Harolanlahden lehtoalueista, osayleiskaavaan osoitettu luo-2 kohde 7.3.11 Pieniemen lounaispuolen metsäluhdat. Suunnittelualueelle on paraikaa laadittavana liito-oravaselvitys (syyskuu 2018). Suojelualueet Miltei koko Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 ohjelmaan ja siinä Natura-direktiivin luontotyyppiin karut kirkasvetiset järvet. Pyhäjärven Natura-alue (FI0200161) kattaa suurimman osan järvestä Euran, Säkylän ja Pöytyän kuntien alueella. Suunnittelualue rajautuu rantaviivassa juuri tähän Natura-alueeseen. Pyhäjärven Natura-alueen ulkopuolelle jäävä järven pohjoisin osa kuuluu puolestaan Harolanlahden Natura-alueeseen (FI0200026), joka on niin ikään suojeltu paitsi luontodirektiivin, myös lintudirektiivin perusteella. Harolanlahden Natura-alueen luontoarvot sijaitsevat lähimpänä suunnittelualuetta. Pyhäjärvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan (Luvalahti-Harolanlahti) ja kansainvälisesti arvokkaaksi tunnistettujen lintuvesien verkostoon (Important Bird Areas, IBA). (Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) Pyhäjärven linnustollisesti arvokkaimmat alueet vuoden 2010 selvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2011). Kaavamuutosalue on merkitty sinisellä ympyrällä. (Lähde: Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 7(18)
3.1.4 Topografia Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Lounaisimmat osat alueesta on savea. Kallioperä on Ahvenanmaan rapakiveä. Topografia Suunnittelualue sijoittuu Pyhäjärven rantaan. Pyhäjärven vedenpinnankorkeus on n. 44,9 metriä merenpinnasta (vaihteluväli 44,65 45,23 mmp). Suunnittelualueen maasto kohoaa pohjoiseen ollen korkeimmillaan n. 50 mmp. Jyrkintä ranta-alue on tilan 50-406-2-750 kohdalla. Suunnittelualueen ja ympäristön topografia. (Lähde: www.paikkatietoikkuna.fi) 3.1.5 Maisema Euran maisemarakennetta hallitsee luode-kaakko suuntautuneisuus. Kaavan muutos- ja laajennusalue sijoittuu maisemassa metsäiselle loivalle rinteelle Pyhäjärven rantaan. Maasto kohoaa loivasti pohjoiseen. Pyhäjärveltä päin suunnittelualueen maisemassa erottuu Kolakoskenlahden hiekkaranta suunnittelualueesta etelään ja tiheähkö rantapuusto sekä rannan suuret kivenlohkareet. Rantapuuston takana kohoaa täysikasvuinen sekametsä seassaan nuorta lehtipuutaimikkoa. Euran osayleiskaavan laadintatyön yhteydessä tehtiin maisemaselvitys osayleiskaava-alueesta, johon myös nyt laadittava ranta-asemakaavan muutosalue sisältyy (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 26.8.2014). Selvityksen mukaan kaavamuutos- ja laajennusalueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon. Suunnittelualueelta etelään. ( Heikki Hiedo) 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 8(18)
3.1.6 Muinaismuistot Suunnittelualueen pohjoisosaan ulottuu pieni osa Harolan muinaisjäännösaluetta. Kaikkiaan muinaisjäännösalue on n. 50 hehtaarin laajuinen ja käsittää 690 kiviröykkiötä ja kolme kiviriviä. Röykkiöiden koordinaatit on mitattu gps-paikantimella. Yksi röykkiöistä ulottuu suunnittelualueelle. Harolan muinaismuistoalue. (Lähde: Euran keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013, Tiina Vasko, Satakunnan Museo) 3.1.7 Liikenne Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta. 3.1.8 Virkistys Pyhäjärven alue on sekä paikallisten että matkailijoiden virkistyskohde, jossa hiihdetään, pilkitään ja luistellaan talvella sekä kalastetaan ja veneillään kesällä. Viime vuosien aikana Pyhäjärvellä on ollut havaittavissa lisääntyvä melontaharrastus. Järvi sopii myös lintujen bongaamiseen ja sen ympäristössä on pyöräilymahdollisuuksia. 3.1.9 Väestö Suunnittelualueella ei asuta tai työskennellä ympärivuotisesti. Loma-asunnon asukkaat ovat kesäasukkaita. 3.1.10 Palvelut Suurin osa julkisista ja yksityisistä palveluista sijaitsee Euran kuntakeskuksessa n. 7 kilometrin päässä ja Kauttuan taajamassa n. 5 kilometrin päässä suunnittelualueelta. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 9(18)
3.1.11 Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.12 Maanomistus Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat yksityisen omistuksessa. 3.1.13 Kunnallistekniikka Suunnittelualueen loma-asuntokiinteistö on liitetty yleiseen vesijohtoverkostoon. Alueelle kulkee kunnan 2 x 200 mm vesijohtorunkolinja. Haaroitukset 2 x 63 mm Kolakosken suuntaan ovat yksityisessä omistuksessa olevia putkia, jotka palvelevat jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Ote johtokartasta Kolakosken alueelta. (Lähde: Euran kunta) Ilmakuva suunnittelualueesta. (Lähde: MML) 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 10(18)
3.2 Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen suunnittelua ohjaavat Euran kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden sekä maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäytön yleistavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Pyhäjärven ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa korostuvat tavoitteet toimivasta aluerakenteesta, eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä toimivista yhteysverkostoista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavamuutostyössä huomioidaan virkistysalueyhteydet, virkistykseen soveltuvat luonnonarvokohteet sekä matkailuun ja lomaasumiseen varattujen alueiden säilyminen. Suunnittelutyössä otetaan huomioon myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja luonnonympäristöt sekä luonnonsuojelukohteet. 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. (Violetti soikio kuvaa suunnittelualueen sijaintia.) Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2) Mv-merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suunnittelualueen lähellä kulkevat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v, ruskea viiva) ja siirtoviemäri (j, sininen viiva). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä yhdystie yt nro 2053 Honkilahdentie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 11(18)
Ympäristöministeriö on vahvistanut 3.12.2014 tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 6.5.2016. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä 1.2. 3.3.2017 välisen ajan. Tavoitteena on, että kaavan ehdotusvaiheen materiaali olisi luonnoksena nähtävillä syksyllä 2018. Suunnittelualueelle ei ole varauksia tai merkintöjä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen kaavakartassa. 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Euran keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 23.5.2016, 46. Turun hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on saanut lainvoiman myös valituksen alaisilta osiltaan 1.2.2018. Ote Euran keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueelle on osayleiskaavassa osoitettu: Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue (nat) Merkinnällä on osoitettu Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura 2000 alueet. Suojelu-/muinaismuistoalue (sm) Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan museon lausunto. Vallitseva maankäyttö sallittu, paitsi koneellinen metsämaan muokkaus ja kannonnosto. Merkinnällä on osoitettu 2. Harola. Ranta-asemakaava-alue (rak) Alueet on ranta-asemakaavoitettu. Alueen maankäyttö ratkaistaan ranta-asemakaavoituksella. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 12(18)
3.2.4 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava (vahvistettu 26.2.1991). Kiinteistö 50-406-13-49 on merkitty on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). RA-rakennuspaikka koskevan määräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 80 k-m2:n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m2:n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Ote Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavasta. Kiinteistö 50-406-2-750 on maa- ja metsätalousaluetta (M). M-alueelle on merkitty metsätalousalueen osa (mt), jolla sallitaan normaali metsänhakkuu ja uudistaminen. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Lisäksi M-alueelle kohdistuu merkintä s: Loma-asuntojen kannalta merkittävä metsätalousalueen osa, jolla maisema on säilytettävä. Alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. 3.2.5 Rakennusjärjestys Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymä Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 3.2.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.7 Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :n vaatimukset. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Voimassa oleva ranta-asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaava on vanhentunut eikä se vastaa enää toteutunutta tilannetta ja maanomistajan tavoitteita maankäytölle alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Euran kunnanhallitus on maanomistajan hakemuksesta päättänyt kokouksessaan 20.9.2018 xx käynnistää ranta-asemakaavamuutoksen. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 13(18)
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Satakunnan ELY-keskus - Satakunnan Museo - Satakuntaliitto - sekä muut, joita hanke saattaa koskea 4.3.2 Vireilletulo Ranta-asemakaavamuutos on tullut vireille 20.9.2018, kh xx. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa ranta-asemakaavan muutosluonnokseen sen ollessa nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston kanssa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Tarpeen mukaan järjestetään viranomais- ja työneuvotteluja. Ranta-asemakaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheissa pyydetään lausunnot viranomaisilta. 4.4 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Laajempana tavoitteena on säilyttää kohteiden erityispiirteet, jotta koko järvialueen elämänkirjo pysyy näkyvillä ainutlaatuisessa maisemassa. Pyhäjärven aluekokonaisuus muodostuu erityisistä maisema- ja luonnonympäristöistä sekä rakennetuista lomaasuntopaikoista, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa ranta-asemakaava toteutuneen loma- ja vapaa-ajan-asumisen lähtökohdista ja tarkistaa RA-tontin rakennusoikeus. Lisäksi tavoitteena on löytää alueelle mm. melontaharrastusta palvelevan venevalkaman paikka. Uudelle venevalkama-alueelle on tavoitteena rakentaa veneiden säilytystiloja sekä varastoja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa olevaan loma-asutukseen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Yksittäisen olemassa olevan loma-asuntotontin sijainti ja rajaus säilyy ennallaan. Kulku lomaasuntotontille on osoitettu olevia teitä pitkin, jotka on merkitty kaavamuutosalueelle ohjeellisina ranta-asemakaavateinä. Loma-asuntotonttia ympäröivät alueet on merkitty maaja metsätalousalueeksi (M). M-alueelle on annettu määräys sen säilyttämisestä rakentamattomana. Pyhäjärven rantaan kaava-alueen pohjoisosaan on merkitty venevalkama (LV), jolle saa rakentaa kaksi venesuojaa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 60 k-m 2 (ve/60). 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 14(18)
5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet RA Nykyisen vapaa-ajanasunnon tontti on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Kortteliin saa rakentaa loma-asunnon lisäksi kolme muuta alueen käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon. Lisäksi alueelle saa rakentaa kolme muuta alueen käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta, joista yksittäisen rakennuksen kerrosala saa olla enintään 45 k-m2. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m 2. Alueella tulee säilyttää maiseman kannalta merkittävä puusto. 5.2.2 Maa- ja metsätalousalueet M Korttelialueita ja venevalkamaa ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M). M-alueelle on annettu määräys, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana. 5.2.3 Muut alueet LV Pyhäjärven rantaan on osoitettu venevalkama-alue (LV). sm Merkinnällä on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen alue. s Merkinnällä on osoitettu maiseman ja loma-asuntojen kannalta merkittävät alueen osat, joilla maisema on säilytettävä. mt Merkinnällä on osoitettu metsätalousalueen osa, jolla sallitaan normaali metsänhakkuu ja uudistaminen. 5.3 Mitoitus Ranta-asemakaavan muutokseen on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti (RA), jonka koko on 3 265 m 2. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa kolme muuta rakennusta, joista yksittäisen rakennuksen koko ei saa ylittää 45 k-m2:ä. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m2. RA korttelin uusi rakennusoikeus vastaa laajemminkin Pyhäjärven ranta-alueille viime aikoina laadittujen ranta-asemakaavamuutosten tonttikohtaisia rakennusoikeuksia. Kaavamuutokseen osoitetun venevalkaman koko on 1 206 m 2. Maa- ja metsätalousaluetta sisältyy kaavamuutokseen 14 991 m 2. Rantaviiva Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen rantaviivan pituus on 233 metriä. Tästä on muutoksessa varattu venevalkamalle 75 m ja loma-asuntotontille (RA) 47 m, yhteensä 122 m eli 52 % koko kaava-alueen rantaviivan pituudesta. Kokonaan vapaata rantaviivaa jää 48 %. Venevalkama ei tule yksityiseen käyttöön, joten valkaman osuus rantaviivasta voidaan laskea myös vapaaksi rantaviivaksi. Näin todellinen vapaa rantaviiva suunnittelualueella on 186 m eli n. 80 % koko rantaviivasta. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 15(18)
5.4 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 16(18)
6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ranta-asemakaavan muutosalue sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Pyhäjärven ranta-alueet on paikoin rakennettu suhteellisen tiheään loma-asuntoja, joiden lomassa on myös pysyvää asutusta (ks. sivu 5). Muutosalue sijaitsee vain n. 7 kilometrin päässä Euran keskustaajamasta.. Muutosalueen rakenne sulautuu olevaan rakenteeseen hyvin, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavan muutosalueelle laaditun Natura-esiarvion (Pekka Alho, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017, liite 6) mukaan voidaan arvioida, että kaavamuutoksen vaikutukset Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura-alueisiin jäävät pieniksi ja käytännössä teoreettisiksi, eikä vaikutusten voi katsoa heikentävän näiden Natura-alueiden perustana olevia arvoja. 6.3 Vaikutukset maisemaan Lomarakennus saa olla enintään 100 k-m2, joten loma-asuntotontin rakennusmassat eivät tule olemaan suuria. Rakennukset sopeutuvat maisemaan eivätkä näy häiritsevästi Pyhäjärvelle. Venevalkaman rannan profiili ja luonnonolosuhteet huomioiden valkamaan ei voida osoittaa kuin kuusi varsinaista venepaikkaa. Venevalkamaa tarvitaan lähinnä kasvavaa melontaharrastusta varten: lähtöpaikkana tuulisilla säillä ja kaluston varastointiin. Venevalkamaan vaikutukset maisemaan ovat siten vähäiset. Merkinnän s alueella sallitaan vain puuston luontainen uudistaminen ja puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Ranta-asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan. 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Kaavamuutokseen osoitettu venevalkama aiheuttaa jonkin verran lisääntyvää liikennettä muutosalueelle johtavalla tieverkolla. Liikenteen kasvu on kuitenkin erittäin vähäistä eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia muuhun liikenteeseen tai liikenneverkkoon. Venevalkamaan menevä tie on osoitettu kaavaluonnokseen jo olemassa olevan tien kohdalle. Ko. tieura on tehty vuonna 2008 ja se on hyväksytty ympäristötarkastaja Johanna Thesslerin tarkastuskäynnillä 5.6.2008. Tieura on hyvin maisemoitunut ja palvelee sellaisenaan tulevaa venevalkamaa. Venevalkamaan on annettu kaavamääräys, jonka mukaan leiriytyminen valkamassa on kielletty, joten valkamaan suuntautuva liikenne liittyy pelkästään veneily- ja melontaharrastukseen. 6.5 Ekologiset vaikutukset Ranta-asemakaavamuutoksen loma-asuntotontti on liitettävissä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkostoon, jolloin vaikutukset Pyhäjärven vedenlaatuun minimoituvat. 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 17(18)
7 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN 7.1 Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Alueen rakentumista valvoo Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 11.9.2018 Kaija Maunula, arkkitehti SAFA YKS 524 puh. 040 801 1884 kaija.maunula@rejlers.fi Isolinnankatu 22 A 28100 Pori 880164 Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 18(18)