EURA, MESTILÄ. PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 19 (osa) Kelkonnokka

Transkriptio

1 EURA, MESTILÄ PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 19 (osa) Kelkonnokka KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavan muutosehdotusta Vireilletulo: Kaavamuutosluonnos nähtävillä: Kaavamuutosehdotus nähtävillä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: Kaava lainvoimainen: Sivu 1(14)

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavamuutosalueen sijainti Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavamuutosprosessin vaiheet Ranta-asemakaavamuutoksen keskeinen sisältö Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIHEET Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ratkaisu ja perusteet RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavamuutoksen rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Asemakaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavamuutoksen vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Ympäristön häiriötekijät Nimistö RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Toteutus, ajoitus ja seuranta (14)

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos koskee: Kunta Eura 050 Kylä: Mestilä 417 Kortteli 19 tontti 9 Kiinteistö Pihlaranta Suunnittelualueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava (hyväksytty ). Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu loma-asuntojen korttelialue (RA) ja maa- ja metsätalousalue (M) sekä maiseman ja loma-asuntojen kannalta merkittävä metsätalousalueen osa (s), jolla maisema on säilytettävä. Alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. RA -rakennuspaikkaa kohti saa rakentaa enintään 80 k-m 2 :n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m 2 :n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Kunta Eura 050 Kylä: Mestilä 417 Kortteli 19 tontti 9 Kiinteistö Pihlaranta Loma-asuntojen korttelialue (RA-5). Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2 suuruisen loma-asunnon, yhden saunarakennuksen sekä yhden talousrakennuksen, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan. Maa- ja metsätalousalue (M-1). Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen sekä loma-asumiseen liittyviä talousrakennuksia ja rakennelmia niille osoitetulle rakennusalalle Kaavamuutosalueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Mestilän (417) kunnanosassa Pyhäjärven rannalla. Etäisyys Euran ja Kauttuan keskustaan on noin 10 km. Suunnittelualue muodostuu kiinteistöstä Pihlaranta ja se on Laitilantieltä poikkeavan Tiitisentien varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on 0,816 ha. Näkymä Tiitisentieltä M-alueelle (@Rejlers Finland Oy) Sivu 3(14)

4 Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavamuutoksen nimi on Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, kortteli 19, Kelkonnokka. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa siten, että rakennusoikeus muutetaan vastaamaan ympärivuotisen loma- ja vapaa-ajanasumisen tarpeita. Nykyisessä kaavassa RA Loma-asuntojen korttelialue rakennuspaikkaa kohti saa rakentaa enintään 80 k- m 2 :n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m 2 :n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tarkoituksena on lisäksi tutkia M-alueelle osoitettavan rakennusalan mahdollisuus Tiitisentien läheisyyteen, jolloin se vähentää rakentamisen tuomaa painetta rantavyöhykkeellä Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Tilaaja: Yksityinen maanomistaja Kaavan laatija: REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A Pori 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Ranta-asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Muistio työneuvottelusta Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavoittajan vastineet (luettelo täydentyy kaavaprosessin edetessä) 4(14)

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavamuutosprosessin vaiheet Vireilletulo: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä: alkaen koko kaavaprosessin ajan Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävänä: Hyväksymispäätös: Kaava lainvoimainen: 2.2. Ranta-asemakaavamuutoksen keskeinen sisältö Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa siten, että rakennusoikeus muutetaan vastaamaan ympärivuotisen loma- ja vapaa-ajanasumisen tarpeita. Nykyisessä kaavassa RA Loma-asuntojen korttelialue rakennuspaikkaa kohti saa rakentaa enintään 80 k-m2:n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m2:n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tavoitteena on lisäksi tutkia M-alueelle osoitettavan rakennusalan mahdollisuus Tiitisentien läheisyyteen, jolloin se vähentää rakentamisen tuomaa painetta rantavyöhykkeellä Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ilmakuva alueesta (MML). Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Mestilän (417) kunnanosassa Pyhäjärven rannalla. Etäisyys Euran ja Kauttuan keskustaan on noin 10 km. Suunnittelualue muodostuu kiinteistöstä Pihlaranta ja se on Laitilantieltä poikkeavan Tiitisentien varrella. Kiinteistön alue on pääosin avaraa, mutta pihaalue ja kiinteistön länsireuna on puustoista. 5(14)

6 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen tontit ovat piha-alueita lukuunottamatta puustoisia. Alue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura ohjelmaan Rakennettu ympäristö Väestö Suunnittelualueen läheisyydessä on loma-asutusta. Lähinnä vakituista asutusta on Mestilän kylässä. Yhdyskuntarakenne Pyhäjärven rantamille on rakentunut yli 200 kiinteistöä (noin 20 mökkiä / km) pienin rakennusoikeuksin. Suunnittelualueen lähialueilla on rantaan rajautuvia loma-asuntotontteja ja metsäaluetta. Palvelut Euran keskustaan, jossa sijaitsee valtaosa lähialueiden palveluista, on noin 10 kilometriä. Virkistys Pyhäjärven alue on sekä paikallisten että matkailijoiden virkistyskohde, jossa hiihdetään, pilkitään ja luistellaan talvella sekä kalastetaan ja veneillään kesällä. Järvi sopii myös lintujen bongaamiseen ja sen ympäristössä on pyöräilymahdollisuuksia. Liikenne Kiinteistö sijaitsee Laitilantieltä poikkeavan Tiitisentien varrella. Rakennuskanta Kiinteistölle on rakennettu loma-asuinrakennus ja piharakennus. Kiinteistön Pihlaranta rakennuksia (@Rejlers Finland Oy) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole muinaismuistoja tai rakennetun kulttuuriympäristön suojeltuja kohteita. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualuetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeät yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. Alue on liitetty sähköverkkoon Maanomistus Alue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. 6(14)

7 3.2. Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu: Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2) Mv -merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue ympyröity. Lähialuetta koskevat määräykset Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suunnittelualuetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v) ja siirtoviemäri (j). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen länsipuolella on Arvokas geologinen muodostuma (ge-2), merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat kallioalueet. Suunnittelualueen luoteispuolella on kantatie kt 43 Laitilantie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 7(14)

8 Koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset: Tulvasuojelu Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Suunniteltaessa alueelle tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen Rantarakentaminen Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen suunnitellaan ensisijaisesti sijoitettavaksi sietokyvyltään kestäville rantaalueille, turvaten kullakin vesistöalueella riittävät yleiset virkistyskäyttömahdollisuudet ja yhtenäisen vapaan ranta-alueen varaaminen rannan suunnittelussa. Suunnittelussa on turvattava myös maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon järjestäminen. Omarantaisen loma-asutuksen mitoitus tulee sijoittua välille 0-8 lomaasuntoa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Yhteisrantaisena lomaasutuksena mitoitus voi olla perustellusti suurempi. Vesien tila Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Vaihemaakuntakaavat Ympäristöministeriö on vahvistanut tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 8(14)

9 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava (hyväksytty ). Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu lomaasuntojen korttelialue (RA) ja maa- ja metsätalousalue (M) sekä maiseman ja loma-asuntojen kannalta merkittävä metsätalousalueen osa (s), jolla maisema on säilytettävä. Alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. RA -rakennuspaikkaa kohti saa rakentaa enintään 80 k-m 2 :n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m 2 :n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Ote Pyhäjärven länsirannan rantakaavasta (hyväksytty ) Rakennusjärjestys Euran, Köyliön ja Säkylän kunnilla on yhteinen Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :n mukaiset vaatimukset. 9(14)

10 4. RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Voimassa olevaa kaavaa on tarpeen tarkistaa, koska sen käyttötarkoitus ei vastaa enää maanomistajan tavoitteita Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadintatyö käynnistettiin maanomistajan aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Satakunnan ELY-keskus - Satakunnan Museo - Satakuntaliitto - sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vireilletulo Ranta-asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavamuutosluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston kanssa Viranomaisyhteistyö Esiselvitysvaiheessa ennen kaavoituksen aloittamista on pidetty työneuvottelu , muistio on liitteenä Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on säilyttää alueella edelleen maastonmuotoihin sopivaa, pienipiirteisyyttä vaalivaa vapaa-ajan rakentamista. Pyhäjärven aluekokonaisuus muodostuu erityisistä maisema- ja luonnonympäristöistä sekä rakennetuista loma-asuntopaikoista, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Kohteiden erityispiirteet tulee säilyttää, jotta koko järvialueen elämänkirjo pysyy näkyvillä ainutlaatuisessa maisemassa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. 10(14)

11 4.5. Ranta-asemakaavan muutoksen ratkaisu ja perusteet Maisemaan ja ympäristöön sovittamisen tärkeyden korostamiseksi on rakennusoikeutta osoitettu 40 k-m² talousrakennuksille M-alueelle, Tiitisentien läheisyyteen. Rakentuneen lomarakennuspaikan (RA) rakennusoikeutta on nostettu 120 k-m²:iin nykyisestä 100 k-m²:stä. Havainnekuva 11(14)

12 5. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavamuutoksen rakenne Suunnittelualueelle on osoitettu Loma-asuntojen korttelialue (RA-5). Lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala on 120 k-m². Maa- ja metsätalousalue (M- 1) saa rakentaa maa- ja metsätalouteen sekä loma-asumiseen liittyviä talousrakennuksia ja rakennelmia niille osoitetulle rakennusalalle 40 k-m² Aluevaraukset Korttelialueet RA-5, Loma-asuntojen korttelialue Rannan suuntaisen loma-asuntorakennuksille menevän tien ja rantaviivan välinen alue tilasta on varattu loma-asuntojen kortelialueeksi. Korttelialuetta koskee määräys: Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2 suuruisen lomaasunnon, yhden saunarakennuksen, yhden vierasmajan sekä yhden talousrakennuksen, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokoaniskerrosalaan Maa- ja metsätalousalueet M-1, maa- ja metsätalousalue. Tilan ne alueet, jotka eivät ole loma-asuntojen korttelialuetta on varattu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). M-1-aluetta koskee kaavamääräys: Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen sekä loma-asumiseen liittyviä talousrakennuksia ja rakennelmia niille osoitetulle rakennusalalle. 5.3 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 12(14)

13 5.4. Ranta-asemakaavamuutoksen vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön RA- korttelialueella. Kaavamuutosalueen läheisyydessä ja ympäristössä sijaitsee enimmäkseen loma-asuntoja Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisema-arvoihin jäävät vähäisiksi. M-1 -alueelle osoitetulla rakennusalalla jäsennetään tienvarren maisemaa ja vähennetään rakennusoikeuden lisäyksen tuomaa painetta rantavyöhykkeellä. Loma-asunnot ja vakituiset asunnot suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. 13(14)

14 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla synny häiriötekijöitä Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteutus, ajoitus ja seuranta Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa REJLERS FINLAND Oy Isolinnankatu 22 B Pori Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA ARK kirsti.kanerva@rejlers.fi Kaija Maunula, arkkitehti YKS kaija.maunula@rejlers.fi Leo Hari, LUK, FM leo.hari@rejlers.fi 14(14)