EURA, KAUTTUA. PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, KORTTELIT 2 ja 3 KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 EURA, KAUTTUA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, KORTTELIT 2 ja 3 KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnosta Vireilletulo Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä Kaava lainvoimainen

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan vaiheet Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta Luonnonympäristö Topografia Maisema Muinaismuistot Liikenne Virkistys Väestö Palvelut Pohjavesialueet Maanomistus Kunnallistekniikka Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Muut alueet Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Vaikutukset elinkeinoelämään RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN ja LAAJENNUKSEN TOTEUTTAMINEN Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 2(21)

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos koskee: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELIT Kortteli 2, tontti 2 Kortteli 3, tontti 1 KIINTEISTÖT Kuuselanranta Kuusela Suurkolakoski Tapola (osa) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan laajennus koskee Pyhäjärven vesialuetta. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELIT Kortteli 2, tontti 2 Kortteli 3, tontit 1, 2, 3, 4 ja 5 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalous- (M), venevalkama- (LV) ja vesialueet (W). 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Kauttuan kylässä Pyhäjärven rannalla noin 7 km Euran keskustasta etelään. Kauttuan keskustaajama on noin 5 km etäisyydellä. Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta. Suunnittelualueen lähiympäristössä on useita lomarakennuksia. Suunnittelualueen sijainti ympyröity punaisella. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 3(21)

4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen nimi on Pyhäjärven länsirannan rantaasemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa tilalle osoitetun RM-alueen käyttötarkoitus ei ole toteutunut ja kiinteistö on rakentumaton. Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteena on ajanmukaistaa rantaasemakaava loma-asumisen lähtökohdista, tarkistaa myös tilan RA-tontin rakennusoikeus sekä löytää alueelle kokonaisratkaisu vapaa-ajan asumisen, etätyöskentelyn, puutarhaviljelyn ja virkistyksen lähtökohdista. 1.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Tilaajat: Kiinteistöjen , , , yksityiset maanomistajat. Kaavan laatija: Isolinnankatu 22 A Pori 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ranta-asemakaavan seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) 2. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennuskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Muistio työneuvottelusta Muistio työneuvottelusta Natura-tarveharkinta, Pekka Alho, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut (luettelo täydentyy kaavaprosessin edetessä) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Ranta-asemakaavan vaiheet Vireilletulo: Kaavatoimikunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä Valmisteluvaiheen aineisto nähtävilllä Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymispäätös Kaava lainvoimainen 2.2 Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö Nykyisen ranta-asemakaavan matkailua palvelevien rakennusten kortteli 3 (RM) osoitetaan kaavamuutoksessa ja -laajennuksessa erillisten loma-asuntojen rakennuspaikoiksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. RM-alueen rakennusoikeutta (lomamökit 1000 k-m 2 + matkailu- ja hotellipalvelut 800 k-m 2 ) pienennetään ja rakennusoikeus jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin lomaasuntotonteille. Ranta-asemakaavamuutoksella ja -laajennuksella mahdollistetaan myös työtilojen sekä puutarhaviljelyä palvelevien rakennusten sijoittaminen rakennuspaikoille. Erillisen olemassa olevan omarantaisen loma-asuntotontin rakennusoikeus tarkistetaan. Alueelle osoitetaan uusi venevalkama-alue. Luonto- ja muinaismuistokohteiden säilyminen taataan kaavamerkinnöin. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 4(21)

5 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen ja -laajennuksen saatua lainvoiman. Toteuttamista ohjaamaan laaditaan havainnepiirroksia rakennusten sijoittumisesta rakennuspaikoille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalue sijoittuu Pyhäjärven länsirannalle. Pyhäjärven ranta-alueille on rakentunut yli 200 kiinteistöä (noin 20 mökkiä / km) pienin rakennusoikeuksin. Suunnittelualueen lähialueilla on rantaan rajautuvia loma-asuntotontteja ja metsäaluetta Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta Suunnittelualueen kiinteistöt ja omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja ne ovat rakentumattomia. Kiinteistöt ja ovat myös yksityisomistuksessa. Kiinteistö on rakentumaton ja puustoinen. Kiinteistö on piha-alueita lukuun ottamatta puustoinen ja sillä sijaitsee loma-asunto ja saunarakennus. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 5(21)

6 Kiinteistön loma-asunto- ja saunarakennukset. ( Rejlers Finland Oy) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 6(21)

7 3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen. Euran osayleiskaava-alueen luontoselvityksen mukaan (Luontopeili, 2013) Kolakoskenlahden rannalla on luonnontilaista kasvitonta hiekkarantaa, joka rajoittuu luoteissivuiltaan törmämäiseen noin puolen metrin korkuiseen ja kymmenen metrin levyiseen hiekkaharjanteeseen. Hiekkaharjanne on kasvillisuudeltaan tiheä ja runsaslajinen. Kolakoskenlahden hiekkaranta on maakunnallisesti arvokas ja valtakunnallisesti vaarantunut luontotyyppi (luontoselvityksen kohde ). Kolakoskenlahden hiekkaranta, kohde (Lähde: Euran osayleiskaava-alueen luontoselvitys, Luontopeili, 2013) Kolakoskenlahden hiekkaranta. (Valokuvalähde: Euran osayleiskaava-alueen luontoselvitys, Luontopeili, 2013) Rakentamattomat alueet ranta-alueen ulkopuolella ovat täysikasvuista sekametsää. Alueelta ei löytynyt osayleiskaavan luontoselvitystyön yhteydessä suojeltavia/arvokkaita luontokohteita tai suojeltavia lajeja. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 7(21)

8 Suojelualueet Miltei koko Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 ohjelmaan ja siinä Natura-direktiivin luontotyyppiin karut kirkasvetiset järvet. Pyhäjärven Natura-alue (FI ) kattaa suurimman osan järvestä Euran, Säkylän ja Pöytyän kuntien alueella. Suunnittelualue rajautuu rantaviivassa juuri tähän Natura-alueeseen. Pyhäjärven Natura-alueen ulkopuolelle jäävä järven pohjoisin osa kuuluu puolestaan Harolanlahden Natura-alueeseen (FI ), joka on niin ikään suojeltu paitsi luontodirektiivin, myös lintudirektiivin perusteella. Harolanlahden Natura-alueen luontoarvot sijaitsevat lähimpänä suunnittelualuetta. Pyhäjärvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan (Luvalahti-Harolanlahti) ja kansainvälisesti arvokkaaksi tunnistettujen lintuvesien verkostoon (Important Bird Areas, IBA). (Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan rantaasemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) Pyhäjärven linnustollisesti arvokkaimmat alueet vuoden 2010 selvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2011). Kaavamuutosalue on merkitty sinisellä ympyrällä. (Lähde: Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 8(21)

9 3.1.4 Topografia Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Lounaisimmat osat alueesta on savea. Kallioperä on Ahvenanmaan rapakiveä. Topografia Suunnittelualue sijoittuu Pyhäjärven rantaan. Pyhäjärven vedenpinnankorkeus on n. 44,9 metriä merenpinnasta (vaihteluväli 44,65 45,23 mmp). Suunnittelualueen maasto kohoaa pohjoiseen ollen korkeimmillaan n. 50 mmp. Jyrkintä ranta-alue on tilan kohdalla. Suunnittelualueen ja ympäristön topografia. (Lähde: Maisema Euran maisemarakennetta hallitsee luode-kaakko suuntautuneisuus. Kaavan muutos- ja laajennusalue sijoittuu maisemassa metsäiselle loivalle rinteelle Pyhäjärven rantaan. Maasto kohoaa loivasti pohjoiseen. Pyhäjärveltä päin suunnittelualueen maisemassa erottuu Kolakoskenlahden hiekkaranta ja tiheähkö rantapuusto sekä rannan suuret kivenlohkareet. Rantapuuston takana kohoaa täysikasvuinen sekametsä seassaan nuorta lehtipuutaimikkoa. Euran osayleiskaavan laadintatyön yhteydessä tehtiin maisemaselvitys osayleiskaava-alueesta, johon myös nyt laadittava ranta-asemakaavan muutosalue sisältyy (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ). Selvityksen mukaan kaavamuutos- ja laajennusalueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 9(21)

10 3.1.6 Muinaismuistot Suunnittelualueen pohjoisosaan ulottuu pieni osa Harolan muinaisjäännösaluetta. Kaikkiaan muinaisjäännösalue on n. 50 hehtaarin laajuinen ja käsittää 690 kiviröykkiötä ja kolme kiviriviä. Röykkiöiden koordinaatit on mitattu gps-paikantimella. Yksi röykkiöistä ulottuu suunnittelualueelle. Harolan muinaismuistoalue. (Lähde: Euran keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013, Tiina Vasko, Satakunnan Museo) Liikenne Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta Virkistys Pyhäjärven alue on sekä paikallisten että matkailijoiden virkistyskohde, jossa hiihdetään, pilkitään ja luistellaan talvella sekä kalastetaan ja veneillään kesällä. Järvi sopii myös lintujen bongaamiseen ja sen ympäristössä on pyöräilymahdollisuuksia Väestö Suunnittelualueella ei asuta tai työskennellä ympärivuotisesti. Loma-asunnon asukkaat ovat kesäasukkaita Palvelut Suurin osa julkisista ja yksityisistä palveluista sijaitsee Euran kuntakeskuksessa n. 7 kilometrin päässä ja Kauttuan taajamassa n. 5 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 10(21)

11 Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Maanomistus Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa Kunnallistekniikka Suunnittelualueen kiinteistöt on liitettävissä yleiseen vesijohtoverkostoon. Alueella kulkee kunnan 2 x 200 mm vesijohtorunkolinja. Haaroitukset 2 x 63 mm Kolakosken suuntaan ovat yksityisessä omistuksessa olevia putkia, jotka palvelevat jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Ote johtokartasta Kolakosken alueelta. (Euran kunta) Ilmakuva suunnittelualueesta. (Lähde: MML) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 11(21)

12 3.2 Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen suunnittelua ohjaavat Euran kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden sekä maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäytön yleistavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Pyhäjärven ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa korostuvat tavoitteet toimivasta aluerakenteesta, eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä toimivista yhteysverkostoista. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Ote Satakunnan maakuntakaavasta. (Punainen soikio kuvaa suunnittelualueen sijaintia.) Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2). Mv-merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suunnittelualueen lähellä kulkevat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v) ja siirtoviemäri (j). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä yhdystie yt nro 2053 Honkilahdentie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 12(21)

13 Ympäristöministeriö on vahvistanut tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavoissa 1 ja Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Euran keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä , 46. Turun hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on saanut lainvoiman myös valituksen alaisilta osiltaan Ote Euran keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueelle on osayleiskaavassa osoitettu: Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue (nat) Merkinnällä on osoitettu Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura 2000 alueet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti erityisen tärkeä elinympäristö. Alueelle ei suositella rakentamista. Alueen hoidossa huomioidaan luontoarvot. Suojelu-/muinaismuistoalue (sm) Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan museon lausunto. Vallitseva maankäyttö sallittu, paitsi koneellinen metsämaan muokkaus ja kannonnosto. Merkinnällä on osoitettu 2. Harola. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 13(21)

14 Ranta-asemakaava-alue (rak) Alueet on ranta-asemakaavoitettu. Alueen maankäyttö ratkaistaan ranta-asemakaavoituksella. Ohjeellinen ulkoilureitti Ulkoilureitti sivuaa kaavamuutos- ja laajennusaluetta poiketen osittain alueen pohjoisosalle Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava (vahvistettu ). Ranta-asemakaavassa suunnittelualueen kiinteistölle on osoitettu RM (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue) sekä VV-3 yk (uimaranta) -alue, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2000 m 2. RM-alueesta 1000 m 2 on osoitettu lomamökkien rakennusalaksi (lm) ja 800 m 2 matkailu- ja hotellipalvelujen rakennusalaksi (hm). Lisäksi uimarannalle (VV-3 yk - alue) saa rakentaa 200 m 2 saunan (sa). Suunnittelualueen etelä- ja itäosa rajautuu maiseman ja loma-asuntojen kannalta merkittävään metsätalousalueen osaan, jolla maisema on säilytettävä (s-alue). Määräyksen mukaan alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Kiinteistö on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). RA-korttelialuetta koskevan määräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 80 k-m 2 :n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m 2 :n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Kiinteistö on maa- ja metsätalousaluetta (M). M-alueelle on merkitty metsätalousalueen osa (mt), jolla sallitaan normaali metsänhakkuu ja uudistaminen. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Lisäksi M-alueelle kohdistuu loma-asuntojen kannalta merkittävä metsätalousalueen osa, jolla maisema on säilytettävä (s). S-alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Ote Pyhäjärven länsirannan rantakaavasta (hyväksytty ). Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 14(21)

15 3.2.5 Rakennusjärjestys Euran kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :n vaatimukset. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Voimassa oleva ranta-asemakaava on vahvistettu vuonna Kaava on vanhentunut eikä se vastaa enää maanomistajien tavoitteita maankäytölle alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Euran kaavatoimikunta on maanomistajien pyynnöstä päättänyt kokouksessaan käynnistää ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee Satakunnan ELY-keskus Satakunnan Museo Satakuntaliitto sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vireilletulo Ranta-asemakaavamuutos ja -laajennus on tullut vireille , Kaavatmk Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston kanssa Viranomaisyhteistyö Esiselvitysvaiheessa ennen kaavoituksen aloittamista on pidetty työneuvottelu , jonka tarkoitus oli selvittää ja selventää yhdessä keskustellen maanomistajien, kunnan, ELY:n edustajan ja konsultin kanssa samalla kertaa useamman ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavamuutoksien mahdollisuudet Pyhäjärven alueella. Suurkolakosken ranta-asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevat kaksi työneuvottelua on pidetty ja Muistiot, liite 4 ja liite 5. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 15(21)

16 4.4 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Laajempana tavoitteena on säilyttää kohteiden erityispiirteet, jotta koko järvialueen elämänkirjo pysyy näkyvillä ainutlaatuisessa maisemassa. Pyhäjärven aluekokonaisuus muodostuu erityisistä maisema- ja luonnonympäristöistä sekä rakennetuista loma-asuntopaikoista, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Nykyisessä kaavassa osoitetun RM-alueen käyttötarkoitus ei ole toteutunut ja kiinteistö on rakentumaton. Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteena on ajanmukaistaa ranta-asemakaava puutarhaviljelyn, työtilojen sekä loma- ja vapaa-ajan-asumisen lähtökohtien yhdistämisestä sekä tarkistaa RA-tontin rakennusoikeus. Lisäksi tavoitteena on löytää alueelle kokonaisratkaisu, jossa on tutkittu myös loma-asumista palvelevan venevalkaman sijoittuminen. Uudelle venevalkama-alueelle voidaan rakentaa veneiden säilytystiloja sekä varastoja. Tavoitteena on tarkastella laajemmin loma-asumisympäristöä tukevan yhteiskäytöllisen erityisalueen sisältöä ja sijoittumista kiinteistöjen pohjoispuoliselle M-alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavamuutokseen ja laajennukseen on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan RM-alueelle loma-asuntojen korttelialue (RA-t), jolle voidaan loma-asunnon lisäksi sijoittaa työtiloja sekä puutarhaviljelyä palvelevia rakennuksia. Korttelissa on viisi erillistä sisämaan tonttia. Korttelin ja Pyhäjärven rannan väliselle alueelle (e-v) voidaan sijoittaa puutarhaviljelyn kasteluvesikiertoon liittyviä laitteita ja rakennelmia. Yksittäisen olemassa olevan lomaasuntotontin sijainti ja rajaus säilyy ennallaan. Kulku loma-asuntotonteille on osoitettu osin olevia teitä pitkin ja osin kaavaan on merkitty ohjeelliset ranta-asemakaavatiet. Loma-asuntontteja ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. M-alueella on merkintä s, jonka mukaan alueen maisema on säilytettävä. M-alueelle on merkitty Pyhäjärven rannan suuntainen ulkoilupolku. Pyhäjärven rantaan kaavan pohjoisosaan on merkitty venevalkama, jolle saa rakentaa venesuojia ja muita veneilyyn liittyviä rakennelmia. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet RA-t Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen RM-alue on muutettu osin loma-asuntojen korttelialueeksi, jolle voidaan loma-asunnon lisäksi sijoittaa työtiloja sekä puutarhaviljelyä palvelevia rakennuksia (RA-t). RA-5 Nykyisen vapaa-ajanasunnon tontti on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-5). Kortteliin saa rakentaa loma-asunnon lisäksi alueelle saa rakentaa kolme muuta alueen käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta. Alueella tulee säilyttää maiseman kannalta merkittävä puusto Maa- ja metsätalousalueet M Korttelialueita ja venevalkamaa ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M) Muut alueet LV Pyhäjärven rantaan on osoitettu venevalkama-alue (LV). W Pyhäjärven vesialueet on merkitty kaavaan (W). Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 16(21)

17 5.3 Mitoitus Ranta-asemakaavan muutokseen on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti (RA-5) sekä viisi (5) loma-asuntotonttia, joille voidaan loma-asunnon lisäksi sijoittaa työtiloja sekä puutarhaviljelyä palvelevia rakennuksia (RA-t). RA-5 korttelialueella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa kolme muuta rakennusta, joista yksittäisen rakennuksen koko ei saa ylittää 45 k-m2:ä. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m2. RA-t korttelialueen tontit on jaettu kahteen rakennusalaan: ra-t Loma-asumiselle ja työtiloille varattu rakennusala. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon, yhden saunarakennuksen, yhden vierasmajan sekä yhden talousrakennuksen, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 160 k-m2. Rakennusten yhteenlasketusta kerrosalasta saa käyttää työtiloiksi enintään 25 %. av Puutarhaviljelyyn liittyville rakennuksille ja rakennelmille varattu rakennusala. Rakennusalalle saa sijoittaa puutarhaviljelyyn liittyviä kasvihuone/talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 140 k-m2. RA-t korttelialueen muuta loma-asumista suuremmat rakennusoikeudet perustuvat siihen, että rakennuspaikoilla on loma-asumisen lisäksi mahdollista työskennellä etänä sekä harjoittaa kasvihuoneviljelyä. Ranta-asemakaavamuutoksella on haettu ratkaisua ei-paikkasidonnaisen työskentelyn mahdollisuuksiin ja sitä kautta uuteen entistä monipuolisempaan loma-asumisen konseptiin, josta Euran kunta voi hyötyä laajemmin sekä imagollisesti että taloudellisesti (ks. kappale Kaavan vaikutukset ). RA-t korttelissa rakennuspaikkojen koot vaihtelevat välillä 4144 m m2 eli tontit ovat väljiä. Tonttikohtainen rakennusoikeus RA-t korttelissa on 300 k-m2, josta loma-asumiselle / työtiloille saa käyttää yhteensä 160 k-m2 ja kasvihuoneelle 140 k-m2. Kasvihuoneen rakennusoikeutta ei saa käyttää loma-asuntojen rakentamiseen. RA-5 tontilla rakennusoikeus on 160 k-m2, jolloin loma-asumisen rakennusoikeudet ovat yhteneväiset kaavamuutoksessa ja vastaavat laajemminkin Pyhäjärven ranta-alueille viime aikoina laadittujen ranta-asemakaavamuutosten tonttikohtaisia rakennusoikeuksia. Tonttikohtaisella 300 k-m2:llä tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,06 0,07. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen rantaviivan pituus on 551 metriä. Tästä on muutoksessa varattu venevalkamalle 94 m ja yhdelle loma-asuntotontille (RA-5) 49 m, jolloin rakentamatonta rantaviivaa jää 408 m eli 74 % koko rantaviivan pituudesta. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ekologiset vaikutukset Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus mahdollistaa etätyöskentelyn loma-asunnolla. Etätyöskentelyllä loma-asunnossa on ekologisia vaikutuksia: liikkumisen tarve työpaikan sekä kodin ja loma-asunnon välillä vähenee. Kestävän kehityksen kannalta oleellista on etätyöstä saatavat myönteiset ympäristövaikutukset, jotka syntyvät siitä, että loma-asunnolta käsin työskentelevät etätyöntekijät eivät aja autolla varsinaiselle työpaikalleen töihin etätyöpäivinään. Tällöin säästyy aikaa, energiaa ja liikenteen päästöt pienenevät. Kaikki ranta-asemakaavan muutos- laajennusalueen tontit ovat liitettävissä yleiseen vesijohtoja viemäriverkostoon, jolloin vaikutukset Pyhäjärven vedenlaatuun minimoituvat. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 17(21)

18 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 18(21)

19 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalue sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Pyhäjärven ranta-alueet on paikoin rakennettu suhteellisen tiheään loma-asuntoja, joiden lomassa on myös pysyvää asutusta. Muutosalue sijaitsee vain n. 7 kilometrin päässä Euran keskustaajamasta. Lahdentien varressa runsaan kilometrin päässä muutosalueelta sijaitsee osayleiskaavaankin merkittyä asuinpientalojen aluevarantoa. Muutosalueen rakenne sulautuu olevaan rakenteeseen hyvin, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavan muutosalueelle laaditun Natura-esiarvion (Pekka Alho, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017, liite 6) mukaan voidaan arvioida, että kaavamuutoksen vaikutukset Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura-alueisiin jäävät pieniksi ja käytännössä teoreettisiksi, eikä vaikutusten voi katsoa heikentävän näiden Natura-alueiden perustana olevia arvoja. Verrattaessa ranta-asemakaavan muutosta ja laajennusta voimassa olevaan ranta-asemakaavaan muutoksella ja laajennuksella on ympäristömyönteisiä vaikutuksia. Voimassa olevan kaavan mukainen uimaranta-alue rakennusoikeuksineen (200 k-m 2 ) on poistettu muutoksille herkältä Kolakoskenlahden rannan osalta, joten hiekkarannan säilyminen voidaan turvata. Yleistä aluetta korvaamaan on kaavamuutokseen osoitettu venevalkama (LV), jolle on merkitty rakennusoikeutta 60 k-m 2 venesuojia varten. Lisäksi muutokseen on määritelty vesirajavyöhyke, jolla sovitetaan yhteen virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu (vvsl). Vvsl-alueelle on annettu kaavamääräyksiä puuston hoidosta ja rannan puhtaanapidosta siten, että sekä luonnonsuojelulliset että maisemalliset arvot säilyvät. 6.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Voimassa olevan kaavan RM-korttelialueelle merkittyä rakennusoikeutta k-m2 on pienennetty kaavamuutoksessa k-m2:iin ja se on lisäksi jaettu viidelle eri tontille. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan saisi rakentaa 800 k-m2:n suuruisen kaksikerroksisen hotellirakennuksen lisäksi 25 kpl enintään 60 k-m2:n suuruista kaksikerroksista lomamökkiä. Nämä rakennukset tulisivat näkymään pitkälle Pyhäjärven maisemassa. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 19(21)

20 Kaavamuutoksessa rakennukset sijoittuvat väljille tonteille lähimmillään metrin päähän Pyhäjärven rannasta. Lomarakennukset tulevat olemaan yksikerroksisia ja kaavamääräyksen mukaan niiden tulee olla muodoltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Lomarakennus saa olla enintään 100 k-m2, joten rakennusmassat eivät tule olemaan suuria. Kasvihuoneiden rakennusalat on määritelty siten, että kasvihuoneiden lyhempi julkisivu asettuu rantaa kohden. Rakennukset sopeutuvat maisemaan eivätkä näy häiritsevästi Pyhäjärvelle. Kaavamuutoksen mukaisesti rakennettaessa maisemalliset vaikutukset eivät siten ole merkittäviä. Voimassa olevan ranta-asemakaavan sallima rakentaminen. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksen mukainen rakentaminen Maa- ja metsätalousalueelle on kaavamuutoksessa annettu merkintä s: Maiseman ja lomaasuntojen kannalta merkittävä alueen osa, jolla maisema on säilytettävä. S-alueelle on annettu puuston hoidosta määräyksiä, jotka omalta osaltaan minimoivat kaavamuutosalueen toteutumisen maisemavaikutuksia. 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Liikenne tulee lisääntymään jonkin verran ranta-asemakaavan muutosalueelle johtavalla tieverkolla. Liikenteen kasvu on kuitenkin erittäin vähäistä eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia muuhun liikenteeseen tai liikenneverkkoon. Venevalkama-alueelle johtava metsätie tullaan kunnostamaan venetrailerikuljetuksen mahdollistavaksi. Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 20(21)

21 6.5 Vaikutukset elinkeinoelämään Ranta-asemakaava mahdollistaa pienimuotoisen kasvihuoneviljelyn sekä työskentelyn lomaasunnon yhteydessä. Teknologinen kehitys ja työelämän muuttuminen ovat johtaneet siihen, että työ ei välttämättä ole enää paikkasidonnaista. Mahdollistamalla työskentelyn lomaasunnolla voidaan aikaa myöten saada pysyviä asukkaita ja uusia työpaikkoja kuntaan. Ranta-asemakaavassa esitetty ratkaisu voi toimia alueellisena mallina Eurassa. Loma-asumisen perinteiset mallit ovat muuttumassa ja uudenlaisille ratkaisuille on tilausta. Kunnan elinkeinoelämä hyötyy mökeillään työskentelijöistä, jotka hankkivat päivittäistavaransa ja muut palvelut kunnan alueelta. Uudenlainen työn ja lomailun yhdistävä malli tuo kuntaan vireyttä ja verkostoitumista sekä uusia kohtaamisia ihmisten välille verkostoitumisen kautta. Tontteja työtiloineen luonnon ja veden äärellä voidaan markkinoida mm. pääkaupunkiseudun asukkaille. Malli on sekä työntekijä- että ympäristöystävällinen ja aikaansaa kunnalle taloudellisen hyödyn ohella imagon nousua. 7 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN TOTEUTTAMINEN 7.1 Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on saanut lainvoiman. Alueen rakentumista valvoo Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Porissa Isolinnankatu 22 A Pori Anne Karlsson, arkkitehti SAFA, YKS anne.karlsson@rejlers.fi Kaija Maunula, arkkitehti, YKS kaija.maunula@rejlers.fi Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA, ARK kirsti.kanerva@rejlers.fi Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 2 ja 3 Sivu 21(21)