EURA, MANNILA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN II. MUUTOS, kortteli 36 KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 EURA, MANNILA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN II MUUTOS, kortteli 36 KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavan muutosluonnosta Vireilletulo: Kaavamuutosluonnos nähtävillä Kaavamuutosehdotus nähtävillä Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä:.. Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:.. Kaava lainvoimainen Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 1(12)

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavamuutosalueen sijainti Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavamuutosprosessin vaiheet Ranta-asemakaavamuutoksen keskeinen sisältö Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIHEET Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ratkaisu ja perusteet RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavamuutoksen rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamuutoksen vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Toteutus, ajoitus ja seuranta...12 Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 2(12)

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kunta Eura 050 Kylä: Mannila 416 Kortteli 36, tontit 1 ja 2 Kiinteistöt Letkuranta Heikintalo Loma-asuntojen korttelialue (RA-1). Alueelle saa rakentaa koulutus- ja majoitustiloja sekä saunoja yhteisöjen ja yhdistysten käyttöön rantakaavassa osoitetun enimmäisrakennusoikeuden ja rakennusten lukumäärän mukaan (mk(400), mu(200) / ra 6). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Kunta Eura 050 Kylä: Mannila 416 Kortteli 36 Tontit 1 ja 2 Loma-asuntojen korttelialue (RA-5). Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m 2 suuruisen loma-asunnon, yhden saunarakennuksen sekä yhden talousrakennuksen, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan Kaavamuutosalueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Mannilan (416) kunnanosassa Pyhäjärven rannalla Humalistonnokalla ja sen lähiympäristössä noin 12 km Euran keskustasta etelään. Suunnittelualueen sijainti Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 3(12)

4 Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä, Letkuranta 26-1 ja Heikintalo 26-2, Letkuranta -nimisen tien päässä. Kiinteistön Letkuranta omistaa Euran kunta, kiinteistö Heikintalo on yksityisomistuksessa. Molemmilla kiinteistöillä on vapaa-ajanrakennus ja varasto- ja/tai saunarakennuksia. Alue on metsikköinen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,8 ha. Suunnittelualueen kiinteistöt Ilmakuva alueesta (MML) 1.3. Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen nimi on Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36. Voimassa olevan ranta-asemakaavan suunnittelualuetta koskeva merkintä ei vastaa maanomistajien tarpeita ja on vanhentunut. Kaavamuutoksen tarkoituksena on hakea korttelialueelle kaavamuutosta siten, että se mahdollistaa kaksi lomarakennuspaikkaa ja ympärivuotisen loma-asumisen. Samalla tarkistetaan rakennusoikeus Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Tilaaja: Maanomistaja (Euran kunta) Kaavan laatija: REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A Pori 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake ( liitetään ehdotusvaiheessa) 2. Ranta-asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Muistio työneuvottelusta (Luettelo täydentyy kaavaprosessin edetessä.) Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 4(12)

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavamuutosprosessin vaiheet - Vireilletulo: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä: - Valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä: - Kaavaehdotus nähtävänä: - Hyväksymispäätös: - Kaava lainvoimainen: 2.2. Ranta-asemakaavamuutoksen keskeinen sisältö Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi omarantaista loma-asumisen rakennuspaikkaa jo rakennetuille erillisille kiinteistöille Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven rannalla Humalistonnokalla ja sen lähiympäristössä rajautuen Pyhäjärven Natura-alueeseen. Suunnittelualue on pihaalueita lukuun ottamatta lähes luonnontilaista metsää. Alueen pinta-ala on noin 0,8 ha. Suunnittelualueelle johtaa Letkuranta -niminen tie Honkilahdentieltä kääntyvän Koruniementien kautta. Aluetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeät yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. Kiinteistön Letkuranta lomarakennus Kiinteistölle Letkuranta 26-1 (pinta-ala 0,32 ha) on rakennettu 3 rakennusta, lomamajoitus-, varasto- ja saunarakennus. Kiinteistölle Heikintalo 26-2 (pintaala 0,45 ha) on rakennettu 2 rakennusta, loma- ja saunarakennus. Molemmille kiinteistöille on rakennettu arviolta 140 k-m2. Käytetty rakennusoikeus suunnittelualueen korttelissa 36 on yhteensä noin 280 k-m². Kortteliin osoitetusta rakennusoikeudesta, 600 k-m², on toteutunut alle puolet. Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 5(12)

6 Kiinteistön Letkuranta piharakennus Kiinteistön Heikintalo lomarakennus Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontit ovat piha-alueita lukuunottamatta puustoisia. Alue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura ohjelmaan Rakennettu ympäristö Väestö Suunnittelualueella ei ole vakituista asumista. Yhdyskuntarakenne Pyhäjärven rantamille on rakentunut yli 200 kiinteistöä (noin 20 mökkiä / km) pienin rakennusoikeuksin. Suunnittelualueen lähialueilla on rantaan rajautuvia loma-asuntotontteja ja metsäaluetta. Läheisessä Mannilan kylässä on vakituista asutusta. Palvelut Pyhäjärven ympäristössä on matkailupalveluita. Euran keskustan palvelut sijaitsevat noin 12 km päässä. Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 6(12)

7 Virkistys Pyhäjärven alue on sekä paikallisten että matkailijoiden virkistyskohde, jossa hiihdetään, pilkitään ja luistellaan talvella sekä kalastetaan ja veneillään kesällä. Järvi sopii myös lintujen bongaamiseen ja sen ympäristössä on pyöräilymahdollisuuksia. Liikenne Suunnittelualueelle johtaa Letkuranta -niminen tie Honkilahdentieltä kääntyvän Koruniementien kautta. Rakennuskanta Kiinteistölle Letkuranta 26-1 on rakennettu kolme rakennusta, lomamajoitus-, varasto- ja saunarakennus. Kiinteistölle Heikintalo 26-2 on rakennettu kaksi rakennusta, loma- ja saunarakennus. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai inventoituja muinaismuistokohteita. Yhdyskuntatekninen huolto Aluetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeät yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. Alue on liitetty sähköverkkoon Maanomistus Kiinteistön Letkuranta omistaa Euran kunta, kiinteistö Heikintalo on yksityisomistuksessa. Näkymä Pyhäjärvelle 3.2. Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 7(12)

8 Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympyrä kuvaa suunnittelualueen sijaintia. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu: Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2) Mv-merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Lähialuetta koskevat määräykset - Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura verkostoon. - Suunnittelualuetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v) ja siirtoviemäri (j). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä yhdystie yt nro 2053 Honkilahdentie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset Tulvasuojelu - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Suunniteltaessa alueelle tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 8(12)

9 Rantarakentaminen - Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen suunnitellaan ensisijaisesti sijoitettavaksi sietokyvyltään kestäville rantaalueille, turvaten kullakin vesistöalueella riittävät yleiset virkistyskäyttömahdollisuudet ja yhtenäisen vapaan ranta-alueen varaaminen rannan suunnittelussa. Suunnittelussa on turvattava myös maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. - Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon järjestäminen. - Omarantaisen loma-asutuksen mitoitus tulee sijoittua välille 0-8 lomaasuntoa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Yhteisrantaisena lomaasutuksena mitoitus voi olla perustellusti suurempi. Vesien tila - Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. - Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Vaihemaakuntakaavat Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö on vahvistanut tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on julkisesti nähtävillä välisen ajan Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa Ranta-asemakaava Alueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava II. ( ) Ranta-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-1). Korttelialueelle saa rakentaa koulutus- ja majoitustiloja sekä saunoja yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön rantakaavassa osoitetun enimmäisrakennusoikeuden ja rakennusten lukumäärän mukaan. Majoitus ja koulutustilojen (mk) kerrosalaksi on osoitettu 400 k-m2 ja muuksi (mu) kerrosalaksi 200 k-m2. Rakennusten sallittu lukumäärä on 6. Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 9(12)

10 Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Rakennusjärjestys Euran, Köyliön ja Säkylän kunnilla on yhteinen Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :n mukaiset vaatimukset. 4. RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Voimassa olevaa kaavaa on tarpeen tarkistaa, koska sen käyttötarkoitus ei vastaa enää maanomistajien tavoitteita Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadintatyö käynnistettiin Euran kunnan aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Satakunnan ELY-keskus - Satakunnan Museo - Satakuntaliitto - sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vireilletulo Vireilletulo: Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 10(12)

11 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavamuutosluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston kanssa Viranomaisyhteistyö Esiselvitysvaiheessa ennen kaavoituksen aloittamista on pidetty työneuvottelu LIITE 4 Muistio Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että molemmat kiinteistöt muodostavat erilliset RA -rakennuspaikat. Tavoitteena on myös muuttaa korttelin käyttötarkoitusta siten, että se mahdollistaa ympärivuotisen vapaa-ajan asumisen. Ranta-asemakaava laaditaan siten, että se huomioi maanomistajan ja kunnan maankäyttötavoitteet. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen Ranta-asemakaavan muutoksen ratkaisu ja perusteet Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi omarantaista loma-asumisen rakennuspaikkaa jo rakennetuille erillisille kiinteistöille. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavamuutoksen rakenne 5.2. Aluevaraukset Suunnittelualueelle on osoitettu Loma-asuntojen korttelialuetta (RA-5). Molemmille tonteille osoitetaan omarantainen lomarakennuspaikka, jonka kokonaiskerrosala on 160 k-m Korttelialueet Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 11(12)

12 5.3. Kaavamuutoksen vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on rakentunut, joten kaavamuutoksella ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ja maisema-arvoihin jäävät vähäisiksi Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla synny häiriötekijöitä Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavamuutoskartalla, liite Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteutus, ajoitus ja seuranta Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa REJLERS FINLAND Oy Isolinnankatu 22 A Pori Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA, ARK kirsti.kanerva@rejlers.fi Kaija Maunula, arkkitehti YKS kaija.maunula@rejlers.fi Leo Hari, LUK, FM leo.hari@rejlers.fi Eura Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 12(12)