EURA, KAUTTUA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 EURA, KAUTTUA PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavan muutosluonnosta Vireilletulo Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä Kaava lainvoimainen

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan vaiheet Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta Luonnonympäristö Topografia Maisema Muinaismuistot Liikenne Virkistys Väestö Palvelut Pohjavesialueet Maanomistus Kunnallistekniikka Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Muut alueet Mitoitus Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Ekologiset vaikutukset RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta...18 Kannen valokuva: Heikki Hiedo Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 2(18)

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos koskee: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI Kortteli 2, tontti 2 KIINTEISTÖT Kuuselanranta Kuusela sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: KUNTA Eura 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELIT Kortteli 2, tontti 2 sekä siihen liittyvät maa- ja metsätalous- (M) sekä venevalkama-alueet (LV). 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Kauttuan kylässä Pyhäjärven rannalla noin 7 km Euran keskustasta etelään. Kauttuan keskustaajama on noin 5 km etäisyydellä. Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta. Suunnittelualueen koko on n. 1,94 ha. Suunnittelualueen sijainti ympyröity punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavamuutoksen nimi on Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos, Kortteli 2. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa ranta-asemakaava jo toteutuneen loma-asumisen lähtökohdista tarkistamalla tilan RA-tontin rakennusoikeus. Kiinteistölle on tavoitteena osoittaa venevalkama mm. Pyhäjärvellä lisääntyvän melontaharrastuksen tarpeisiin Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 3(18)

4 1.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tilaaja ja laatija Tilaaja: Kiinteistöjen ja yksityinen maanomistaja. Kaavan laatija: Isolinnankatu 22 A Pori 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 1. Ranta-asemakaavan seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) 2. Ranta-asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Natura-tarveharkinta (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2017) 5. Liito-oravaselvitys (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2018) 6. Luonnosvaiheen vastineet 2.1 Ranta-asemakaavan vaiheet Vireilletulo , kh 308 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymispäätös Kaava lainvoimainen 2.2 Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö Suunnittelualueeseen sisältyvän jo rakennetun omarantaisen loma-asuntotontin (RA) rakennusoikeus tarkistetaan. Maa- ja metsätalousalueelle (M) osoitetaan uusi venevalkamaalue. Luonto- ja muinaismuistokohteiden sekä maiseman säilyminen taataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavamuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaavan muutosalue sijoittuu Pyhäjärven länsirannalle. Pyhäjärven ranta-alueille on rakentunut yli 200 kiinteistöä (noin 20 mökkiä / km) pienin rakennusoikeuksin. Suunnittelualueen lähialueilla on rantaan rajautuvia loma-asuntotontteja ja metsäaluetta Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 4(18)

5 Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskanta. (Lähde: MML) Rakennettu ympäristö ja kiinteistöjen rakennuskanta Kiinteistöt ja ovat yksityisomistuksessa. Kiinteistö on 1,6350 ha:n suuruinen sekä rakentumaton ja puustoinen. Kiinteistöllä sijaitsee 39 m 2 :n suuruinen loma-asunto ja 20 m 2 :n suuruinen saunarakennus sekä varastorakennus. Piha-alueita lukuun ottamatta loma-asuntokiinteistö on puustoinen. Kiinteistön ala on 0,3223 ha. Kiinteistöllä sijaitsevat saunarakennus ja polttopuukatos. ( Rejlers Finland Oy) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 5(18)

6 Kiinteistön loma-asuntorakennus. ( Rejlers Finland Oy) Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset piiloutuvat rantapuuston suojaan. Oy) ( Rejlers Finland Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 6(18)

7 3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueen rakentamattomat osat ovat täysikasvuista sekametsää, rannassa nuorta lehtipuustoa, pensaita ja ruokokasvillisuutta. Euran keskustan osayleiskaavan luontoselvitystyön mukaan suunnittelualueella ei ole suojeltavia/arvokkaita kasvilajeja. Suunnittelualueen pohjoispuolella, n. 120 metrin päässä alueesta, sijaitsee yksi Harolanlahden lehtoalueista, osayleiskaavaan osoitettu luo-2 kohde Pieniemen lounaispuolen metsäluhdat. Metsäluhdat sijaitsevat Tapolan luonnonsuojelualueen ja Pyhäjärven Natura 2000-alueen välittömässä läheisyydessä. Alueella esiintyy valtakunnallisesti vaarantunutta luontotyyppiä (tervaleppäluhta). Kohde on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi osayleiskaavan luontoselvityksessä (Luontopeili, 2013). Liito-oravat Suunnittelualueelle ja sen ympäristöön on laadittu liito-oravaselvitys (Varsinais-Suomen Luonto- ja ympäristöpalvelut, 2018). Selvitys on liitteenä 5. Selvitysalueelta löytyi suhteellisen paljon liito-oravalle mahdollista elinympäristöä, mutta suunnittelualueen tuntumassa vähemmän. Suoria merkkejä liito-oravasta tai sen papanoista ei selvityksessä löytynyt. Lähde: Suurkolakosken liito-oravaselvitys 2018, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut) Selvitysalueen liito-oravalle soveliaat alueet ovat nykytilassaan yhteydessä laajempiin metsäaluekokonaisuuksiin ja lähtökohdat liito-oravan esiintymiseen ja liikkumiseen ovat jatkossakin olemassa, mikäli selvityksessä esitetyt ekologiset käytävät säilyvät. Liito-oravan kohdalla se tarkoittaa yhtenäistä metsäjatkumoa. Ranta-asemakaavamuutos ei vaikuta liitooravan elinympäristöön heikentävästi, vaan mahdollinen heikentyminen tapahtuu kaavamuutosaluetta arvokkaampien metsänosien ja/tai niiden välisten metsäkäytävien hakkaamisen kautta. Suojelualueet Miltei koko Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 ohjelmaan ja siinä Natura-direktiivin luontotyyppiin karut kirkasvetiset järvet. Pyhäjärven Natura-alue (FI ) kattaa suurimman osan järvestä Euran, Säkylän ja Pöytyän kuntien alueella. Suunnittelualue rajautuu rantaviivassa juuri tähän Natura-alueeseen. Pyhäjärven Natura-alueen ulkopuolelle jäävä järven pohjoisin osa kuuluu puolestaan Harolanlahden Natura-alueeseen (FI ), joka on niin ikään suojeltu paitsi luontodirektiivin, myös lintudirektiivin perusteella Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 7(18)

8 Harolanlahden Natura-alueen luontoarvot sijaitsevat lähimpänä suunnittelualuetta. Pyhäjärvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan (Luvalahti-Harolanlahti) ja kansainvälisesti arvokkaaksi tunnistettujen lintuvesien verkostoon (Important Bird Areas, IBA). (Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) Pyhäjärven linnustollisesti arvokkaimmat alueet vuoden 2010 selvityksen mukaan (Yrjölä ym. 2011). Kaavamuutosalue on merkitty sinisellä ympyrällä. (Lähde: Natura Tarveharkinta, Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos, kortteli 2 ja 3; Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017) Topografia Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Lounaisimmat osat alueesta on savea. Kallioperä on Ahvenanmaan rapakiveä. Topografia Suunnittelualue sijoittuu Pyhäjärven rantaan. Pyhäjärven vedenpinnankorkeus on n. 44,9 metriä merenpinnasta (vaihteluväli 44,65 45,23 mmp). Suunnittelualueen maasto kohoaa pohjoiseen ollen korkeimmillaan n. 50 mmp. Jyrkintä ranta-alue on tilan kohdalla. Suunnittelualueen ja ympäristön topografia. (Lähde: Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 8(18)

9 3.1.5 Maisema Euran maisemarakennetta hallitsee luode-kaakko suuntautuneisuus. Kaavan muutos- ja laajennusalue sijoittuu maisemassa metsäiselle loivalle rinteelle Pyhäjärven rantaan. Maasto kohoaa loivasti pohjoiseen. Pyhäjärveltä päin suunnittelualueen maisemassa erottuu Kolakoskenlahden hiekkaranta suunnittelualueesta etelään ja tiheähkö rantapuusto sekä rannan suuret kivenlohkareet. Rantapuuston takana kohoaa täysikasvuinen sekametsä seassaan nuorta lehtipuutaimikkoa. Euran osayleiskaavan laadintatyön yhteydessä tehtiin maisemaselvitys osayleiskaava-alueesta, johon myös nyt laadittava ranta-asemakaavan muutosalue sisältyy (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ). Selvityksen mukaan kaavamuutos- ja laajennusalueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon. Suunnittelualueelta etelään. ( Heikki Hiedo) Muinaismuistot Suunnittelualueen pohjoisosaan ulottuu pieni osa Harolan muinaisjäännösaluetta. Kaikkiaan muinaisjäännösalue on n. 50 hehtaarin laajuinen ja käsittää 690 kiviröykkiötä ja kolme kiviriviä. Röykkiöiden koordinaatit on mitattu gps-paikantimella. Yksi röykkiöistä ulottuu suunnittelualueelle. Harolan muinaismuistoalue. (Lähde: Euran keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013, Tiina Vasko, Satakunnan Museo) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 9(18)

10 3.1.7 Liikenne Suunnittelualueelle johtaa Kolakoskenkuja -niminen tie Laitilantieltä risteävän Kiperintien ja Kolakoskentien kautta Virkistys Pyhäjärven alue on sekä paikallisten että matkailijoiden virkistyskohde, jossa hiihdetään, pilkitään ja luistellaan talvella sekä kalastetaan ja veneillään kesällä. Viime vuosien aikana Pyhäjärvellä on ollut havaittavissa lisääntyvä melontaharrastus. Järvi sopii myös lintujen bongaamiseen ja sen ympäristössä on pyöräilymahdollisuuksia Väestö Suunnittelualueella ei asuta tai työskennellä ympärivuotisesti. Loma-asunnon asukkaat ovat kesäasukkaita Palvelut Suurin osa julkisista ja yksityisistä palveluista sijaitsee Euran kuntakeskuksessa n. 7 kilometrin päässä ja Kauttuan taajamassa n. 5 kilometrin päässä suunnittelualueelta Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Maanomistus Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat yksityisen omistuksessa Kunnallistekniikka Suunnittelualueen loma-asuntokiinteistö on liitetty yleiseen vesijohtoverkostoon. Alueelle kulkee kunnan 2 x 200 mm vesijohtorunkolinja. Haaroitukset 2 x 63 mm Kolakosken suuntaan ovat yksityisessä omistuksessa olevia putkia, jotka palvelevat jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Ote johtokartasta Kolakosken alueelta. (Lähde: Euran kunta) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 10(18)

11 Ilmakuva suunnittelualueesta. (Lähde: MML) 3.2 Ranta-asemakaavamuutosta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen suunnittelua ohjaavat Euran kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden sekä maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäytön yleistavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Pyhäjärven ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa korostuvat tavoitteet toimivasta aluerakenteesta, eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä toimivista yhteysverkostoista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavamuutostyössä huomioidaan virkistysalueyhteydet, virkistykseen soveltuvat luonnonarvokohteet sekä matkailuun ja lomaasumiseen varattujen alueiden säilyminen. Suunnittelutyössä otetaan huomioon myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja luonnonympäristöt sekä luonnonsuojelukohteet Maakuntakaava Ote Satakunnan maakuntakaavasta. (Violetti soikio kuvaa suunnittelualueen sijaintia.) Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 11(18)

12 Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2) Mv-merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suunnittelualueen lähellä kulkevat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v, ruskea viiva) ja siirtoviemäri (j, sininen viiva). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä yhdystie yt nro 2053 Honkilahdentie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ympäristöministeriö on vahvistanut tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Tavoitteena on, että kaavan ehdotusvaiheen materiaali olisi luonnoksena nähtävillä syksyllä Suunnittelualueelle ei ole varauksia tai merkintöjä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen kaavakartassa Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Euran keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä , 46. Turun hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset ja kaava on saanut lainvoiman myös valituksen alaisilta osiltaan Ote Euran keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueelle on osayleiskaavassa osoitettu: Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue (nat) Merkinnällä on osoitettu Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura 2000 alueet Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 12(18)

13 Suojelu-/muinaismuistoalue (sm) Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan museon lausunto. Vallitseva maankäyttö sallittu, paitsi koneellinen metsämaan muokkaus ja kannonnosto. Merkinnällä on osoitettu 2. Harola. Ranta-asemakaava-alue (rak) Alueet on ranta-asemakaavoitettu. Alueen maankäyttö ratkaistaan ranta-asemakaavoituksella Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava (vahvistettu ). Kiinteistö on merkitty on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). RA-rakennuspaikka koskevan määräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 80 k-m2:n loma-asunnon sekä erillisen enintään 20 k-m2:n saunan tai rakennuspaikkakohtaisesti osoitetun rakennusoikeuden. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Ote Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavasta. Kiinteistö on maa- ja metsätalousaluetta (M). M-alueelle on merkitty metsätalousalueen osa (mt), jolla sallitaan normaali metsänhakkuu ja uudistaminen. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Lisäksi M-alueelle kohdistuu merkintä s: Loma-asuntojen kannalta merkittävä metsätalousalueen osa, jolla maisema on säilytettävä. Alueella sallitaan puuston luontainen uudistaminen. Puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Erilaiset luonnonmuistomerkit ja rantapuut on säilytettävä koskemattomina. Alue tulee säilyttää rakentamattomana Rakennusjärjestys Euran kunnanvaltuuston hyväksymä Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54 :n vaatimukset. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Voimassa oleva ranta-asemakaava on vahvistettu vuonna Kaava on vanhentunut eikä se vastaa enää toteutunutta tilannetta ja maanomistajan tavoitteita maankäytölle alueella Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 13(18)

14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Euran kunnanhallitus on maanomistajan hakemuksesta päättänyt kokouksessaan käynnistää ranta-asemakaavamuutoksen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Satakunnan ELY-keskus - Satakunnan Museo - Satakuntaliitto - sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vireilletulo Ranta-asemakaavamuutos on tullut vireille , kh 308. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavan muutosluonnos olivat yleisesti nähtävillä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa ranta-asemakaavan muutosluonnokseen sen ollessa nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston kanssa Viranomaisyhteistyö Tarpeen mukaan järjestetään viranomais- ja työneuvotteluja. Ranta-asemakaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheissa pyydetään lausunnot viranomaisilta. 4.4 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Laajempana tavoitteena on säilyttää kohteiden erityispiirteet, jotta koko järvialueen elämänkirjo pysyy näkyvillä ainutlaatuisessa maisemassa. Pyhäjärven aluekokonaisuus muodostuu erityisistä maisema- ja luonnonympäristöistä sekä rakennetuista lomaasuntopaikoista, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa ranta-asemakaava toteutuneen loma- ja vapaa-ajan-asumisen lähtökohdista ja tarkistaa RA-tontin rakennusoikeus. Lisäksi tavoitteena on löytää alueelle mm. melontaharrastusta palvelevan venevalkaman paikka. Uudelle venevalkama-alueelle on tavoitteena rakentaa veneiden säilytystiloja sekä varastoja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa olevaan loma-asutukseen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Yksittäisen olemassa olevan loma-asuntotontin sijainti ja rajaus säilyy ennallaan. Kulku lomaasuntotontille on osoitettu olevia teitä pitkin, jotka on merkitty kaavamuutosalueelle ohjeellisina ranta-asemakaavateinä. Loma-asuntotonttia ympäröivät alueet on merkitty maa Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 14(18)

15 ja metsätalousalueeksi (M). M-alueelle on annettu määräys sen säilyttämisestä rakentamattomana. Pyhäjärven rantaan kaava-alueen pohjoisosaan on merkitty venevalkama (LV), jolle saa rakentaa kaksi venesuojaa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 60 k-m 2 (ve/60). 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet RA Nykyisen vapaa-ajanasunnon tontti on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Kortteliin saa rakentaa loma-asunnon lisäksi kolme muuta alueen käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon. Lisäksi alueelle saa rakentaa kolme muuta alueen käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta, joista yksittäisen rakennuksen kerrosala saa olla enintään 45 k-m2. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m 2. Alueella tulee säilyttää maiseman kannalta merkittävä puusto Maa- ja metsätalousalueet M Korttelialueita ja venevalkamaa ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M). M-alueelle on annettu määräys, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana Muut alueet LV Pyhäjärven rantaan on osoitettu venevalkama-alue (LV). sm Merkinnällä on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen alue. s Merkinnällä on osoitettu maiseman ja loma-asuntojen kannalta merkittävät alueen osat, joilla maisema on säilytettävä. mt Merkinnällä on osoitettu metsätalousalueen osa, jolla sallitaan normaali metsänhakkuu ja uudistaminen. 5.3 Mitoitus Ranta-asemakaavan muutokseen on osoitettu yksi omarantainen loma-asuntotontti (RA), jonka koko on m 2. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2:n suuruisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa kolme muuta rakennusta, joista yksittäisen rakennuksen koko ei saa ylittää 45 k-m2:ä. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m2. RA korttelin uusi rakennusoikeus vastaa laajemminkin Pyhäjärven ranta-alueille viime aikoina laadittujen ranta-asemakaavamuutosten tonttikohtaisia rakennusoikeuksia. Kaavamuutokseen osoitetun venevalkaman koko on m 2. Venevalkamaan saa rakentaa venesuojia, joiden yhteenlaskettu rakennuoikeus on yhteensä enintään 60 k-m2. Maa- ja metsätalousaluetta sisältyy kaavamuutokseen m 2. Rantaviiva Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen rantaviivan pituus on 233 metriä. Tästä on muutoksessa varattu venevalkamalle 75 m ja loma-asuntotontille (RA) 47 m, yhteensä 122 m eli 52 % koko kaava-alueen rantaviivan pituudesta. Kokonaan vapaata rantaviivaa jää 48 %. Venevalkama ei tule yksityiseen käyttöön, joten valkaman osuus rantaviivasta voidaan laskea Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 15(18)

16 myös vapaaksi rantaviivaksi. Näin todellinen vapaa rantaviiva suunnittelualueella on 186 m eli n. 80 % koko rantaviivasta. 5.4 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 16(18)

17 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ranta-asemakaavan muutosalue sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Pyhäjärven ranta-alueet on paikoin rakennettu suhteellisen tiheään loma-asuntoja, joiden lomassa on myös pysyvää asutusta (ks. sivu 5). Muutosalue sijaitsee vain n. 7 kilometrin päässä Euran keskustaajamasta.. Muutosalueen rakenne sulautuu olevaan rakenteeseen hyvin, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavan muutosalueelle laaditun Natura-esiarvion (Pekka Alho, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2017, liite 6) mukaan voidaan arvioida, että kaavamuutoksen vaikutukset Pyhäjärven ja Harolanlahden Natura-alueisiin jäävät pieniksi ja käytännössä teoreettisiksi, eikä vaikutusten voi katsoa heikentävän näiden Natura-alueiden perustana olevia arvoja. Ranta-asemakaavamuutos ei vaikuta liito-oravan elinympäristöön heikentävästi, vaan mahdollinen heikentyminen tapahtuu kaavamuutosaluetta arvokkaampien metsänosien ja/tai niiden välisten metsäkäytävien hakkaamisen kautta. 6.3 Vaikutukset maisemaan Lomarakennus saa olla enintään 100 k-m2, joten loma-asuntotontin rakennusmassat eivät tule olemaan suuria. Rakennukset sopeutuvat maisemaan eivätkä näy häiritsevästi Pyhäjärvelle. Venevalkaman rannan profiili ja luonnonolosuhteet huomioiden valkamaan ei voida osoittaa kuin kuusi varsinaista venepaikkaa. Venevalkamaa tarvitaan lähinnä kasvavaa melontaharrastusta varten: lähtöpaikkana tuulisilla säillä ja kaluston varastointiin. Venevalkamaan vaikutukset maisemaan ovat siten vähäiset. Merkinnän s alueella sallitaan vain puuston luontainen uudistaminen ja puustoa uudistettaessa on noudatettava maisemanhoidollisia periaatteita. Ranta-asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan. 6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Kaavamuutokseen osoitettu venevalkama aiheuttaa jonkin verran lisääntyvää liikennettä muutosalueelle johtavalla tieverkolla. Liikenteen kasvu on kuitenkin erittäin vähäistä eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia muuhun liikenteeseen tai liikenneverkkoon. Venevalkamaan menevä tie on osoitettu kaavaluonnokseen jo olemassa olevan tien kohdalle. Ko. tieura on tehty vuonna 2008 ja se on hyväksytty ympäristötarkastaja Johanna Thesslerin tarkastuskäynnillä Tieura on hyvin maisemoitunut ja palvelee sellaisenaan tulevaa venevalkamaa. Venevalkamaan on annettu kaavamääräys, jonka mukaan leiriytyminen valkamassa on kielletty, joten valkamaan suuntautuva liikenne liittyy pelkästään veneily- ja melontaharrastukseen. 6.5 Ekologiset vaikutukset Ranta-asemakaavamuutoksen kiinteistöt tulee liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkostoon, jolloin vaikutukset Pyhäjärven vedenlaatuun minimoituvat Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 17(18)

18 7 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN 7.1 Ranta-asemakaavamuutoksen toteutus ja seuranta Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Alueen rakentumista valvoo Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen Kaija Maunula, arkkitehti SAFA YKS 524 puh Isolinnankatu 22 A Pori Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, Kortteli 2 Sivu 18(18)