PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAN II MUUTOS, KORTTELI 36

Transkriptio

1 PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAN II MUUTOS, KORTTELI 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KUNTA Eura 050 KYLÄ Mannila 416 KIINTEISTÖT Kaavan laatija REJLERS FINLAND OY Aloite tai hakija Maanomistaja (Euran kunta) Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitellään seuraavat asiat: Mihin suunnitellaan (sijainti) Kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohdat Mitä vaikutuksia kaavalla saattaa olla ja miten niitä arvioidaan Miten ja missä vaiheessa osalliset voivat vaikuttaa kaavan valmisteluun Miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenevät Mistä saa tietoa kaavoituksesta Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Sivu 1(9) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Mannilan (416) kunnanosassa Pyhäjärven rannalla Humalistonnokalla noin 12 km Euran keskustasta etelään. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä, Letkuranta 26-1 ja Heikintalo 26-2 Letkuranta - nimisen tien päässä. Kiinteistön Letkuranta omistaa Euran kunta, kiinteistö Heikintalo on yksityisomistuksessa. Molemmilla kiinteistöillä on vapaa-ajanrakennus sekä varastoja/tai saunarakennuksia. Metsikköisen suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,8 ha. Suunnittelualue ympyröity Suunnittelualueen kiinteistöt Ilmakuva alueelta (MML) Kiinteistölle Letkuranta 26-1 (pinta-ala 0,32 ha) on rakennettu 3 rakennusta, lomamajoitus-, varasto- ja saunarakennus. Kiinteistölle Heikintalo 26-2 (pinta-ala 0,45 ha) on rakennettu 2 rakennusta, loma- ja saunarakennus. Molemmille kiinteistöille on rakennettu arviolta 140 k-m2. Käytetty rakennusoikeus suunnittelualueen korttelissa 36 on yhteensä noin 280 k-m². Kortteliin osoitetusta rakennusoikeudesta, 600 k-m², on toteutunut alle puolet. OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 2(7)

3 Suunnittelualueen rakennuksia Kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että molemmat kiinteistöt muodostavat erilliset RA rakennuspaikat. Kiinteistöt ovat rakentuneet ja kaikilla rakennuksilla on asianmukaiset luvat. Lähtökohtana on tarkistaa RA-tonttien rakennusoikeus vastaamaan ympärivuotisen loma- ja vapaa-ajan asumisen tarpeita. Arvioitavat vaikutukset Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan ranta-asemakaavan toteuttamisen vaikutukset maisemaan ja ympäristöön. Taustalla olevat suunnitelmat Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu: Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2) Mv -merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Mv-2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Lähialuetta koskevat määräykset - Suunnittelualue rajautuu Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 3(7)

4 - Suunnittelualuetta sivuavat vesihuollon kannalta tärkeä yhdysvesijohto (v) ja siirtoviemäri (j). Näiden alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Suunnittelualueen länsipuolella on tärkeä yhdystie yt nro 2053 Honkilahdentie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Punainen ympyrä kuvaa suunnittelualueen sijaintia. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset Tulvasuojelu - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Suunniteltaessa alueelle tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen Rantarakentaminen - Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen suunnitellaan ensisijaisesti sijoitettavaksi sietokyvyltään kestäville ranta-alueille, turvaten kullakin vesistöalueella riittävät yleiset virkistyskäyttömahdollisuudet ja yhtenäisen vapaan ranta-alueen varaaminen rannan suunnittelussa. Suunnittelussa on turvattava myös maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. - Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon järjestäminen. - Omarantaisen loma-asutuksen mitoitus tulee sijoittua välille 0-8 loma-asuntoa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Yhteisrantaisena loma-asutuksena mitoitus voi olla perustellusti suurempi. OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 4(7)

5 Vesien tila - Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. - Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Vaihemaakuntakaavat Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö on vahvistanut tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on julkisesti nähtävillä välisen ajan. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ranta-asemakaava Ote Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavasta II. Alueella on voimassa Pyhäjärven länsirannan rantakaava II (hyväksytty ). Ranta-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA- 1). Korttelialueelle saa rakentaa koulutus- ja majoitustiloja sekä saunoja yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön rantakaavassa osoitetun enimmäisrakennusoikeuden ja rakennusten lukumäärän mukaan. Majoitus ja koulutustilojen (mk) kerrosalaksi on osoitettu 400 k-m2 ja muuksi (mu) kerrosalaksi 200 k-m2. Rakennusten sallittu lukumäärä on 6. OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 5(7)

6 Rakennusjärjestys Euran, Köyliön ja Säkylän kunnilla on yhteinen Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat Paikallisyhdistykset Euran kunta Satakunnan Museo Satakunnan ELY-keskus Satakuntaliitto Sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vuorovaikutus Vireilletulo Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä kunnantalolla ja kunnan internet-sivuilla kaavan laadinnan ajan. (MRL 63 ). Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan (MRL 6, 62 ). Luonnosvaihe Ranta-asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavamuutosluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. (MRL 63, MRA 30 ) Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta laadittu kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Ranta-asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla vähintään 30 päivän ajan. Kuntalaiset ja osalliset voivat nähtävilläolon aikana tehdä kaavaa koskevia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja ranta-asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan (MRL 65 ). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Mikäli ehdotusta olennaisesti muutetaan nähtävillä olon jälkeen, asetetaan tarkistettu ehdotus uudelleen nähtäville. Ranta-asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen Ranta-asemakaavan muutoksen hyväksyy Euran kunnanvaltuusto. Päätöksestä voi valitusajan puitteissa valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituksella paikallislehdessä, kirjeitse osallisille sekä Euran kunnan verkkosivuilla. Kaavamuutos tulee voimaan valitusajan päätyttyä tai valitusten ratkaisemisen jälkeen, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on yleisesti kuulutettu (MRA 93 ). OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 6(7)

7 Aikataulu Suunnitteluprosessin aikana järjestetään tarvittavat viranomaisneuvottelut. Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. KEVÄT 2017 Vireilletuloilmoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Ranta-asemakaavan muutosluonnoksen asettaminen nähtäville KEVÄT KESÄ 2017 Vastineet kaavamuutosluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin Kaavamuutosluonnoksen mahdollinen tarkistaminen SYKSY 2017 Ranta-asemakaavan muutosehdotus nähtävillä Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin SYKSY TALVI 2017 Ranta-asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Euran kunnanvaltuuston käsittely, kaavan hyväksyminen ja vahvistaminen Palaute ja yhteystiedot Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot osoitetaan luonnos- ja ehdotusvaiheessa Euran kunnan kaavatoimikunnalle nähtävilläoloajan kuluessa. Ranta-asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyössä Euran kunnan ja Rejlers Finland Oy:n kanssa. Kaavan laatijana toimii: Rejlers Finland Oy Isolinnankatu 22 A Pori Euran kunta Tekniset palvelut Tekninen johtaja Kimmo Haapanen kimmo.haapanen@eura.fi Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA, ARK kirsti.kanerva@rejlers.fi Kaija Maunula, arkkitehti, YKS kaija.maunula@rejlers.fi Leo Hari, LUK, FM leo.hari@rejlers.fi OAS Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavan II muutos, kortteli 36 Sivu 7(7)