Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila
Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen vaihtelevat kriteerit Epätasa-arv maishitajien kesken kunnasta riippuen Omaishitspimuksia liian vähän tarpeeseen nähden Tuen piirissä levien maishitajien lakisääteisten vapaiden käyttämättömyys alimmissa palkkilukissa ei vapaapäiväikeutta Tuen ulkpulella levien maishitajien vapaan järjestelyt Ktiin saatavien palveluiden riittämättömyys Lähipalvelujen turvaaminen Omaishitajien hyvinvinnin ja terveyden humiinen Kunnan ja maishitajan yhteistyön parantaminen Omaishidn tukipalkkin vertuksen keventäminen Omaishidn tuen saaminen etuikeutetuksi tulksi Ansityön ja maishidn yhteensvittamisen kehittäminen
KOHO työryhmän tehtävät ja lppuraprtin esitykset Kataisen hallitushjelma v. 2011-2014 edellytti maishidn kehittämistä Liitt esitti hallitushjelmavaatimuksissaan Kansallisen maishidn kehittämishjelman laatimista Ssiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti Kansallista maishidn kehittämishjelmaa (KOHO) valmistelevan työryhmän 2012-2013 Lppuraprtti luvutettiin 19.3.2014 (STM raprtteja ja muistiita 2014:2) Kehittämishjelman (2014-2020) keskeinen sisältö ja tavitteet Omaishidn kehittämisen strategiset tavitteet ja kehittämistimenpiteet Spimusmaishidn ja muun maishidn määritelmät Ehdtus maishita kskevan lain säätämisestä Muuttaa iäkkäiden palvelujen rakennetta avhitpaintteisemmaksi ja hillitä siten kustannusten kasvua ikäihmisten määrän kasvaessa. Mahdllistaa massa kdissa asuminen (= elämänlaatu) mahdllisimman pitkään Tukea sitvasta ja vaativasta hidsta vastaavia maisia
Pimintja KOHO työryhmän esityksestä Laki spimusmaishidsta krvaa nykyisen lain (vudelta 2006) Palvelutarpeen arviinti tehdään hitmuta valittaessa. Arviinnin yhteydessä selvitetään mahdllisuus maishitn (sisältyy ssiaalihultlakiin 2015) Omaishidn tukeen ja sen mukaiseen vapaaseen tulee subjektiivinen ikeus, js edellytykset täyttyvät (eriarvisuus asuinpaikan mukaan pistuu eivätkä määrärahat le ratkaisevia) Spimusmaishitajan sekä maishidn tuen ulkpulella levan maishitajan asema ja tuki määritellään Omaishidn tuen piiriin klme maksulukkaa (1-3), palkkiiden määrät 1/1100 2/700 3/500 /kk Palkkiiden verllisuus säilyy Hit- ja palvelusuunnitelman merkitystä krstetaan Rahitusmalleina jk Vahvennettu kuntamalli tai KELA malli, mlempien kustannusvaikutukset n arviitu KOHO - raprtissa
Mitä muuta maishitn liittyvää viime hallituskaudella KOHO -työskentelyn hella? Päätettiin: Laitshidn vähentämisestä vanhustenhullssa, säästötavite 300 milj. (tteutumassa kvaa vauhtia) Vammaispalvelujen uudistamisesta ja vammaisten laitshidn lakkauttamisesta vuteen 2020 mennessä (lakiuudistus valmisteilla, vammaisten laitshita puretaan) Ssiaalipalvelujärjestelmän uudistamisesta ja uuden ssiaalihultlain säätämisestä v. 2015 (tteutui)
Omaishitajat ja läheiset -liitn vaatimukset hallitushjelmaan keväällä 2015 Kehittämishjelmassa esitetty uusi maishitlaki tulee tteuttaa viivytyksettä Lisäksi: Omaishidn tuen vertusta tulee laskea Omaishidn tuki säädettävä ssiaalietuuksia myönnettäessä etuikeutetuksi tulksi Sekä lyhyt- että pitkäaikaisen palveluasumisen mutja eriikäisille tulee lisätä Asiakasmaksulakia muutettava kskemaan myös palveluasumista Työn ja maishidn yhteensvittamista tulee kehittää Järjestöjen rlia maishitajien jaksamista tukevan timinnan tteuttajana vahvistettava ja järjestöjen timintaedellytykset turvattava.
Miten maishit näkyy Sipilän hallitushjelmassa Hallitushjelmassa vain pari mainintaa maishidsta ja maisten tekemästä työstä vapaan järjestelyt Sen sijaan mnessakin khtaa kirjauksia jtka liittyvät maishitn ja maishittilanteisiin (jilla merkitystä) Jtain hyvää ja huna - miten turvaamme psitiivisen suunnan! Ratkaisujen Sumi - pimintja Kestävä kasvu ja julkinen talus Ktitalusvähennyksen krvausprsentin krtus, vanhusten hitpalvelut sveltuvin sin ktitalusvähennyksen piiriin Strategiset pinpisteet - ikäihmisten ktihidn kehittäminen Omaishidn vahvistaminen Hyvinvinti ja terveys Ktiin saatavat palvelut, maishidn vahvistaminen (ikäihmiset)
Omaishit Sipilän hallituksen hjelmassa - pimintja Tuetaan maishitajan jaksamista ja khdennetaan maishitn resursseja. Kehitetään maishitajien ja vastaavien vapaaehtishitajien sekä perhehitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hitajille vidaan turvata mahdllisuus hulettmiin vapaisiin tarvittaessa. Annetaan mais- tai perhehitsuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hitpaikkalupaus, että hidettava saa hitpaikan siinä vaiheessa, kun mais- tai perhehitaja ei enää jatka (liitn kannantt tähän, miten tämä tteutetaan?) Omais- ja perhehitajien vapaajärjestelmän kehittämiseen ja laajennukseen varataan 75 miljnaa eura vudessa. HUOM! alitetaan syksyllä 2016, jatkssa 75 miljnaa vudessa (ei valtinsuutena) Ikäihmisten ktihidn kehittäminen ja kaiken ikäisten maishidn vahvistaminen hallituksen kärkihankkeita. KOHOA ei mainita, mutta nämä kirjaukset kuitenkin sen mukaisia
Kehitetään ikäihmisten ktihita ja vahvistetaan kaiken ikäisten maishita Varmistetaan vanhuspalvelulain tteutuminen ktihita lisäten. Kehitetään eri asumismutja. Omaishitajan jaksamista tuetaan. Lisätään yhteisöllisyyttä ja sukuplvien välistä yhteyttä. Vanhuspalveluissa työskentelevien työnjaka uudistetaan. Lisätään lyhyt- ja pitkäaikaista perhehita. Vahvistetaan lääkehidn kknaisarviintia. Uudistetaan veteraanien palveluita vastaamaan heidän palvelutarpeitaan. Omaishitn khdennetaan resursseja. Työikäisten mahdllisuuksia maisen hitamiseen lisätään. - Lisääntyykö myös velvite hitaa? -
Muuta hallitushjelman liitteet Ssiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen krtus Pitkäaikaisesta laitshidsta, palveluasumisesta, ktiin annettavista palveluista ja muista ssiaali- ja terveydenhulln palveluista perittäviä asiakasmaksuja krtetaan. Samassa yhteydessä valmistellaan (ssiaalihultlakiin perustuvan) kunnallisen palveluasumisen ja ktna annettavien palvelujen asiakasmaksuja kskevat säädösmuutkset siten, että saadaan aikaan valtakunnallisesti mahdllisimman yhdenmukaiset maksujen määräytymisperusteet. Vanhuspalvelujen henkilöstömitituksen tarkistaminen tehstetussa palveluasumisessa ja vanhainkdeissa henkilöstön ehdtn vähimmäismäärä lisi 0,40 0,50 hittyöntekijää / asiakas (nykyisin 0,50). Terveyskeskusten vudesastjen pitkäaikaishidssa susitus säilyisi taslla 0,60 0,70 hittyöntekijää / asiakas. Terveydenhulln suunnitteluvelvtteiden vähentäminen Näillä vaikutusta maishitperheiden arkeen ja maishitajan jaksamiseen
Rakennepliittiset uudistukset SOTE uudistuksen tteuttaminen Eläkeuudistus - lakimuutkset 1.1.2017 Kuntien kustannusten karsiminen e Ei uusia tehtäviä, 1 miljardi karsitaan Tulevaisuuden kunta Kuntien timinnan lähtökhtana n paikallisuus. Kunta n ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä n hulehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdllisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan rlin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinviman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvimaan liittyvissä asiissa ja vahvistaa paikallista vastuuntta, harkintaa ja päätöksenteka. Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen maa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa.
SOTE uudistuksen nykyvaihe Selvityshenkilöiden aikatauluhahmtelma SOTE - uudistukselle: Vunna 2017 perustettaisiin itsehallintalueiden siirtymä- ja muutshallinnt Vunna 2018 muutshallinnt valmistelisivat varsinaisten SOTE - tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintalueille Vuden 2019 alusta tehtävät siirtyisivät alueille: 9 12 aluetta Palveluiden rahittamisessa ryhmä päätyi ehdttamaan ensisijaisesti valtin rahitusta, alueellinen vertusikeus phdittavana Miten maishidn tukeminen humiidaan uudistuksessa?
Pekka Järvinen. Ste-valmistelijiden tapaaminen. Kuntaliitt 3.9.2015.
Lpuksi Omaishitn ja sen tukemiseen vaikuttavat mnet muutkset, muutsprsessit lainsäädännössä sekä yhteiskunnassa vaativat jatkuvaa seurantaa ja vaikuttamistyötä Hyviä asiita vaikuttamistiminnan tueksi Eduskuntaan maishidn työryhmä Ray painpisteet tukevat laajasti erilaisia maishidn kehittämishankkeita Hallitushjelmassa elementtejä jtka linjassa Kansallisen maishidn kehittämishjelman ja myösliitn vaatimusten kanssa
Omaishitajat ja läheiset -liitn valitus nr 70/2011 Liitn valituksessa katsttiin, että Sumessa riktaan ikääntyneiden ikeutta ssiaaliturvaan (artikla 23), kska: Omaishitajat vat epätasa-arvisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat Sumessa. Syynä n riittämätön rahituksen varaaminen maishidn tukeen mnessa kunnissa tai maishitspimusten irtisanminen kuntien säästötavitteiden tteuttamiseksi Määrärahat vat lppuneet kesken kalenterivuden, jskus jpa varhaisessa vaiheessa tai maishita ei kunnassa myönnetä muutenkaan Mnissa kunnissa ei tarjta vaihtehtisiakaan palveluja, js maishidn tukihakemus hylätään määrärahan lppumisen vuksi tai js kunnassa ei ylipäätään susita maishita. Taustalla mm. Vantaan, Espn. Kkemäen jne. maishidn spimusten irtisanmiset säästöjen saavuttamiseksi v. 2009 ja eduskunnan ikeusasiamiehen kanteluumme antama hylkäävä lausunt
Kmitean päätös 70/2011 Kmitea katsi että rahituksen/määrärahjen erilaisuudesta jhtuva vanhuspalvelujen erilaisuus maan eri pulella ei sinällään rik peruskirjan artiklaa 23. Kuitenkin se seikka että lainsäädäntö sallii sen, että sa vanhusväestöstä jää maishidn tuen tai muun vaihtehtisen tuen ulkpulelle rikk tätä artiklaa vastaan. Jhtpäätös: Kmitea katsi yksimielisesti, että peruskirjan artiklaa 23 (ikääntyneiden ikeudet) n rikttu.
Kantelu 71/2011: Palvelutalssa asumisen maksut Laitshidssa kaikki palvelut sisältyvät maksuun, mutta palvelutalssa asujan n maksettava milla rahillaan asumisesta, palveluista, terveydenhidsta, lääkkeistä jne. Hinnat jpa EUR 4000/kk, kun keskimääräinen eläke nin EUR 1500/kk Usein tult eivät ei riitä eikä asiakasmaksulaissa le säännöksiä palvelutaln asiakasmaksuista Kunta päättää maksuista, vi alentaa niitä tai antaa timeentultukea, js asukkaan tult vat liian pienet kustannuksiin verrattuna
Kmitean päätös palvelutaljen asiakasmaksuista 71/2011 Kmitea katsi, että riittämätön maksujen sääntely palveluasumisessa ja tehstetussa palveluasumisessa (ympärivurkautinen hit) yhdistettynä siihen tsiasiaan, että näiden palvelujen kysyntä ylittää tarjnnan, ei täytä niitä edellytyksiä jtka n santtu artikla 23:ssa siltä sin kuin ne aiheuttavat epävarmuutta hidn tarpeessa levalle ikääntyneille henkilöille kirjavan ja mnimutkaisen maksuplitiikan vuksi Kuntien saadessa päättää maksuista ei le mitään tehkkaita sujakeinja sen varmistamiseksi että tehkas pääsy palveluihin n taattu jkaiselle ikääntyneelle henkilölle hänen tarvitessaan kuntnsa mukaisia palveluja Maksusäännösten puute mudstaa esteen ikeudelle saada infrmaatita palveluista ja apuvälineistä, jtka vat ikääntyneiden henkilöiden käytettävissä ja estää heitä käyttämästä näitä palveluja siten kuin näiden palveluiden saatavuus n taattu spimuksen artiklassa 23 Jhtpäätös: Kmitea katsi yksimielisesti, että n tapahtunut artiklan 23 rikkminen
Eurpan Neuvstn ihmisikeuskmissaari Eurpan Neuvstn ihmisikeuskmissaari vieraili Sumessa ja tutustui vanhustenhultn (kesäkuu 2012) Jhtpäätöksinä ja susituksina kmissaari ttesi, että: samalla kuin kunniitetaan kunnallista itsehallinta n valtin varmistettava, että ainakin minimimäärä hivaa ja hivaan pääsyä n saatavissa kaikissa kunnissa. Tämän vuksi n välttämätöntä järjestää riippumatnta valvntaa ja asiakkaille helpsti tteutettava valitusmekanismi
Valtin ja kunnan vastuunjak spimuksen nudattamisessa Merkittävää Sumen järjestelmän kannalta: Kmitea tteaa päätösten perusteluissa, että valti vastaa TSSspimuksen nudattamisesta, vaikka kunnat tteuttavat Sumessa ssiaali- ja terveyspalveluja Valtin tulee puuttua asiaan, js kunnat ssiaali- ja terveyspalveluja tteuttaessaan rikkvat TSS spimusta. Valvnta yksi tapa (Valvira, aluehallintvirastt, mavalvnta jne.), mutta mlemmissa kanteluissa kmitean jhtpäätös edellyttää Sumessa lain muuttamista.
Jatktimet kmitean päätösten jhdsta KOHO työryhmä jätti esityksensä maaliskuussa 2014 (maishitajien tasapulinen khtelu) Asiakasmaksujen uudistamista tutkinut työryhmä maaliskuussa 2015 (palveluasumiseen maksusäännöt) Ongelma: Ei mainintja Sipilän hallituksen hjelmassa, tteutuvatk? Sumi raprti Eurpan Neuvstlle vunna 2016 mihin timiin n ryhdytty Eurpan ssiaalisen kmitean päätösten jhdsta. Tilanne lkakuussa 2015 Sumi jutuu raprtimaan päätöksistä 70 ja 71/2011 Eurpan neuvstn ssiaalisten ikeuksien kmitealle Mitä EN san, js Sumi ei ta humin kmitean tteamia spimuksen rikkmuksia?