Tee taulukko avioliiton, avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen eroista

Transkriptio

1

2 Tee taulukk aviliitn, avliitn ja rekisteröidyn parisuhteen erista Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Lisäksi tee tehtävät 2 ja 4 s. 42

3 Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Avliittn ei kuulu juridisia ikeuksia ja velvllisuuksia - esim. eivät peri tisiaan, isän hultajuus vahvistettava, ei adptiikeutta Helpp alittaa ja lpettaa mutta tisaalta pitkän avliitn jälkeen maisuuden jak hankalaa Js avliitt n kestänyt pitkään, vi varakkaampi pulis jutua maksamaan tasinka Säätelee laki Tasa-arvisuus Elatusvelvllisuus Avi-ikeus: ikeus tisen maisuuteen Säätelee laki Ei ikeutta samaan sukunimeen Ei ikeutta adptida lasta perheen ulkpulelta Kirkk ei vihi Tasa-arvisuus Elatusvelvllisuus Oikeus tisen maisuuteen

4 2) Mitkä asiat vivat estää aviliitn slmimisen? - Alle 18-vutias - Vimassa leva aviliitt tai rekisteröity parisuhde - Liian läheinen sukulaisuussuhde - Hlhuksenalainen, esim. kehitysvammainen tarvitsee hlhjan sustumuksen 4) Mitä nimivaihtehtja n valittavana? - Emilia Virtanen ja Ville Salmentausta - Emilia ja Ville Salmentausta - Emilia ja Ville Virtanen - Emilia Virtanen-Salmentausta ja Ville Salmentausta - Emilia Virtanen ja Ville Salmentausta-Virtanen

5 Pulist jättävät yhdessä tai yksin avierhakemuksen käräjäikeudelle Pulen vuden harkinta-aika Harkinta-ajan jälkeen pitää hakemus uudistaa Ern vi saada ilman harkinta-aikaa, js pulist vat asuneet erillään viimeiset kaksi vutta Yhteisten lasten hultajuudesta n svittava Yleisin järjestely yhteishultajuus; vaihtehtna yksinhultajuus, jssa etävanhempi maksaa elatusmaksua Yli 12-vutiaan mielipide tettava humin Riitatapauksissa käräjäikeus päättää Ern jälkeen pitää maisuus sittaa avi-ikeuden mukaisesti Ilman aviehta maisuus jaetaan puliksi

6 Tee tehtävät 1 ja 3 s vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) a. Ketkä saavat adptida lapsen? b. Mitä tarkitetaan perheen sisäisellä adptilla? 2) Mitä ikeuksia lapsella n? 3) Minkälaisia rajituksia nimen antamisella n? 4) Mitä tarkittaa hustaantt ja miksi sellainen vidaan tehdä?

7 1) Erilaisia perheitä: = Ydinperhe, yksinhultajaperhe, uusperhe, sateenkaariperhe, sinkku 3) - Synnyttäjien keski-ikä n nussut - Elämä halutaan järjestää kuntn ennen lasta: piskelu, hyvä työpaikka ja ma asunt - Kehittyneet ehkäisymenetelmät - Ei haluta lapsia: dinkkupariskunta - Pätkätyöt vat yleistyneet - Lapsettmuus

8 1) a. Ketkä saavat adptida lapsen? V: Yli 25-vutiaat aviliitssa levat sekä yksinelävät. b. Mitä tarkitetaan perheen sisäisellä adptilla? V: Uusperheessä tai sateenkaariperheessä vi adptida pulisnsa edellisistä suhteista levat lapset. 2) Mitä ikeuksia lapsella n? V: Oikeus henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja nimeen sekä ikeus hyvään elämään 3) Minkälaisia rajituksia nimen antamisella n? V: Etunimiä saa lla krkeintaan klme, ja niiden tulee lla sumalaisen kirjitustavan mukaisia. Nimi ei saa lla spimatn tai aiheuttaa haittaa lapselle. 4) Mitä tarkittaa hustaantt ja miksi sellainen vidaan tehdä? V: Lapsi vidaan ttaa vanhemmiltaan pis tilapäisesti tai pysyvästi ssiaalitimen päätöksellä. Hustaantt tehdään sillin, kun lapsen ma kti n jstakin syystä turvatn paikka lla.

9 Kulinpesä luettelidaan perunkirjituksessa Mukana kaikki perilliset Ensimmäiseksi maksetaan mahdlliset velat, lput jaetaan lain mukaan perillisten kesken Leski saa avi-ikeuden perusteella pulet yhteisestä maisuudesta, tinen puli lapsille Leskellä asuntn ja sen tavarihin asumis- ja hallintaikeus Rintaperilliset ikeutettuja vähintään lakisaan perinnöstä Omaisuutensa jakn vi vaikuttaa testamentilla, jnka n allekirjittanut kaksi vähintään 15-vutiasta esteetöntä tdistajaa Perijöiden n maksettava valtille perintövera eura ylittävästä perinnöstä Alhaisinta vera maksavat leski, rintaperilliset sekä vanhemmat ja isvanhemmat

10 Selitä seuraavat sanat. a) Kulinpesä = Vainajan maisuus ja velat b) Perunkirjitus = Järjestettävä klmen kuukauden kuluessa kulemasta, tilaisuudessa luettelidaan vainajan maisuus ja velat. Paikalla pitää lla kaikki perilliset. c) Perukirja = Luettel vainajan maisuudesta ja velista d) Rintaperillinen = Vainajan lapset ja lapsenlapset e) Lakisa = Rintaperillisten ikeus perintöön: vähintään pulet siitä, mitä lapset saisivat ilman testamenttia f) Esteettömyys = Testamentin tdistaja ei saa itse hyötyä testamentista

11 Mitä vainajan maisuudelle tapahtuu, js vainajalla ei le perillisiä tai testamenttia? V: Omaisuus menee valtille Yrjö Milanen kuli. Häntä kaipaamaan jäivät pulis Esteri, heidän yhteinen lapsensa Alviira sekä Yrjön edellisestä liitsta leva lapsi Pertti. Yrjö li tehnyt testamentin, jnka mukaan pulet hänen maisuudestaan menee Yrjön glfkaveri Uunlle ja lput maisuudesta jaetaan Esterille sekä Alviiralle. Yrjö ei halunnut antaa pjalleen Pertille mitään, kska hänen mielestään Pertti li liian tuhlaavainen. Miten maisuus jaetaan lain mukaan? Esteri Pertti Uun