On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Transkriptio

1 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin mielessä. Siksi valotan seuraavaksi valtion tavoitteita ja toimia kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Valtion asuntopolitiikan tavoitteena yleisesti on ollut pitkään kohtuuhintaisen asuntotarjonnan tukeminen erityisesti pienituloista väestönosaa varten.

2 Yleisen asuntopolitiikan toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kaikkien kohdalla, vaan osa tarvitsee asumiseensa erityistä tukea. Siksi valtio antaa avustusta erityisryhmien, kuten vammaisten ja muistisairaiden vanhusten palveluasumiseen. 2 ARAn investointiavustuksen tarkoituksena on kompensoida niitä lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat asukkaiden tarvitsemista erilaisista tarpeellisista tilaja varusteratkaisuista näissä erityisryhmäkohteissa. Siksi hallitusohjelma painottaa erityisryhmien investointiavustusten riittävyydestä huolehtimista. Tällä hallituskaudella avustusta onkin lisätty ja sen kokonaismäärä kaikille erityisryhmille on tänä vuonna 120 miljoonaa euroa. 2

3 Viime viikolla ARAn johtokunta hyväksyi erityisryhmien asumisen investointiavustusvarauksia noin 100 miljoonan euron edestä. Tästä kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden asumisen osuus oli 18,8 M. Tämän lisäksi ARA on aiemmin myöntänyt varauksia hankkeille, jotka eivät ole vielä käynnistyneet. 3 Tämän Kankaanpään ryhmäkodin rakentaminen on esimerkki kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta ns. Kehas-ohjelmasta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Sen mukaan osoitetaan julkista rahoitusta vuosittain 600 uuden asunnon rakentamiseen. Nämä asunnot on tarkoitettu laitoksista tuleville ja lapsuudenkodeista muuttaville. Myös olemassa olevien kohteiden peruskorjaus liittyy tähän. 3

4 Yhtä lailla huonokuntoisten tilojen korvaaminen uusilla asunnoilla on osa kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja elämisen laadun parantamista. 4 Pääosin rahoitus kehitysvammaisten asumiseen tulee ARAn investointiavustuksen kautta, tavoitteena on että 470 uutta asuntoa avustetaan vuosittain ARAn kautta. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys avustaa järjestöjä tukiasuntojen hankinnassa. Vuonna 2014 ARAn investointiavustusta jaettiin 524 kehitysvammaisille tarkoitetun uuden asunnon rakentamiseen ja avustuksena näille asunnoille yli 36 miljoonaa euroa. Lisäksi ARA avusti 20 asunnon peruskorjaamista. 4

5 Kehitysvammaisille tarkoitetut kohteet on priorisoitu viime vuosina juuri asumisen ohjelman takia ja ne ovat saaneet noin kolmasosan käytettävissä olevasta investointiavustusrahoituksesta. Vanhusten palveluasuntokohteet, ja niissä erityisesti muistisairaille tarkoitetut ryhmäkodit ovat edelleen suurin avustuskohde. 5 Jo valtioneuvoston vuoden 2010 Kehas-periaatepäätöksen lähtökohtana on vammaisten henkilöiden asuminen tavallisilla asuinalueilla. Tämä Kankaanpään kohde noudattaa hyvin tätä tavoitetta, sijaitseehan se viihtyisällä asuinalueella. 5

6 Vuonna 2012 hyväksyttiin toinen Kehas-ohjelman periaatepäätös jatkona ensimmäiselle. Siinä linjataan toimenpiteet ja periaatteet laitosasumisen lakkauttamiseksi ja asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittämiseksi. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan kehitysvammainen henkilö ei asu enää laitoksessa. 6 Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palvelujen tarpeet ovat hyvinkin erilaisia, eikä lievästi vammainen henkilö tarvitse raskasta ympärivuorokautista hoivaa, vaan pärjää tavallisessa asunnossa, kunhan saa tarvitsemansa tuen. Toisessa päässä on vaikeasti kehitysvammainen henkilö, joka tarvitsee koko ajan hyvin vaativaa hoitoa ja huolenpitoa. Joten asumistarpeet vaihtelevat tavallisista asunnoista ryhmäkoteihin. 6

7 7 Vuoden 2012 periaatepäätöksen linjausten mukaan tulevaisuuden asuntojen tulee olla esteettömiä ja niiden varustelutason tulee vastata yleisiä asumisen standardeja. Lähtökohtana on asuminen omassa asunnossa, tavallisessa asuntokannassa, silloin kun se on mahdollista. Myös monimuotoista ja laadukasta ryhmäasumista tarvitaan, kuten tällaista Kankaanpään ryhmäkotia valmistuessaan. ARAn investointiavustuksen merkitys on suuri siinä, että erityisryhmille saadaan tarpeita vastaavia laadukkaita asumisratkaisuja. Toki oman haasteensa toteutuksessa muodostaa asumiseen liittyvien palvelujen järjestäminen kustannustehokkaasti. 7

8 Niin laitosten lopettaminen kuin lapsuudenkodeista muuttaminen edellyttävät, että kunnissa on asuntojen lisäksi tarjolla yksilöllisiä palveluja riittävästi. Jotta asumisratkaisu vastaa vammaisen ihmisen tarpeita ja toiveita, tulee se läpikäydä huolellisesti hänen ja hänen omaistensa kanssa esimerkiksi palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä. Myös kuntien talouden kannalta on syytä tarkastella kunkin kehitysvammaisen tarvetta hyvin tarkkaan senkin vuoksi, ettei rakennetta ja tuoteta turhaan kallista ja raskasta ratkaisua, jos tarpeisiin pystytään vastaamaan kustannustehokkaammin. 8 8

9 Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi toteuttaa uudenlaisia lähiyhteisöjä ja kortteleita, joissa yksittäisistä asunnoista ja pienistä asuntoryhmistä muodostetaan verkostoja, joihin palvelutuotanto kytketään joustavasti ja ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet. 9 Hyvät kuulijat, Hyvä asuminen luo pohjaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle, mutta ei itsessään ole riittävä. Tarpeita vastaava asuminen luo perustan muulle elämälle ja yhteiskuntaan integroitumiselle, jota yksilölliset palvelut ja tuki edistävät. Siten asuminen ja asumista tukevat palvelut liittyvät yhteen. 9

10 Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden suhteen olemme muutoinkin etenemässä valtion tasolla. Vuonna 2007 hyväksytyn YK:n vammaissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille ihmisille ihmis- ja perusoikeudet ja edistää niiden toteutumista ja näin yhdenvertaisuutta. Suomessa yleissopimuksen ratifiointia koskeva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Asumisen osalta vammaissopimuksessa korostetaan, että vammaisella henkilöllä tulee olla mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat. 10 Kehitysvammaisten laitoshoidon lopettamisessa ja asumisen ja palvelujen tuottamisessa tarvitsemme alan toimijoiden, valtion ja kuntien yhteistyötä, ja kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa osallistumista, 10

11 sillä kyse on vaativasta tehtävästä. Yhteistyön ja innovatiivisuuden kautta saamme aikaan vammaisten ihmisten tarvitsemia yksilöllisiä asumisratkaisuja, olivatpa ne sitten ryhmäkodeissa tai yksittäisissä asunnoissa, ja niin, että kunkin henkilön tarvitsemat palvelut ja tuki elämiseen on saatavilla. 11 Tämäkin kohde on esimerkki hyvästä yhteistyöstä, onhan siinä mukana Kankaanpään kaupunki, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy sekä ARA rahoittajana. Näillä sanoilla toivotan mukavaa harjannostajaisjuhlaa! 11