Tilinpäätös 2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 4 1.1 Johtajan katsaus...4 1.2 Vaikuttavuus...8 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...9 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...9 1.3.2 Toiminnan tuottavuus...19 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...22 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...24 1.4.1 Suoritteiden määrät...24 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut...24 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut...36 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut...38 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu...41 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...50 1.6 Tilinpäätösanalyysi...53 1.6.1 Rahoituksen rakenne...53 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...53 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...53 1.6.4 Tase...53 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...54 1.8 Arviointien tulokset...55 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...55 2. Talousarvion toteumalaskelma... 56 3. Tuotto- ja kululaskelma... 57 4. Tase... 58 5. Liitetiedot... 59 6. Allekirjoitus... 62 1
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 2
Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. KAAVIO 1: Organisaatio 1.1.2016 3
1. Toimintakertomus samalla kevennettiin johtoportaita kolmesta kahteen. Myös Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä sopeutettiin varuskuntien lakkautusten jälkeiseen tilanteeseen. Kertomusvuonna otettiin käyttöön valtakunnallinen, Logistiikkalaitoksen Esikunnan johdolla valmisteltu palvelusopimus, jolla yhtenäistettiin palvelujen sisältöä ja hinnoittelua. Vuoden 2015 toimintasuunnittelussa ja budjetoinnissa huomioitiin lisäksi kevään 2014 kehyspäätöksen 7 milj. euron säästövelvoite. Edellä mainitut uudistukset vaikuttavat sekä puolustusvoimien että Rakennuslaitoksen toimintaan merkittävällä tavalla. Muutoksiin liittyy runsaasti toimintaprosesseihin sisältyviä yksityiskohtia, joiden jalkautusta on jatkettava yhteistyössä puolustusvoimien kanssa vielä vuonna 2016. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2015 oli 166,8 milj. euroa. Liikevaihto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 13,0 milj. euroa eli 7,2 %. Supistuminen johtui pääosin puolustusvoimien erillistilausten suunnitelmallisesta vähentämisestä ja asetetusta 7 milj. euron säästövelvoitteesta. 1.1 Johtajan katsaus Kertomusvuoden 2015 toiminta alkoi haastavassa muutostilanteessa. Edellisenä vuonna oli tehty merkittäviä puolustusvoimauudistukseen liittyviä päätöksiä, jotka koskivat sekä puolustusvoimia että Puolustushallinnon rakennuslaitosta. Keskeisimpiä päätöksiä Rakennuslaitoksen kannalta olivat puolustushallinnon tilahallinnan kehittämispäätös, sopimustoiminnan keskittäminen sekä laitokseen kohdistetut säästövelvoitteet. Näiden päätösten perusteella asetettiin Rakennuslaitokselle myös merkittävimmät tulostavoitteet. Päätösten toimeenpanoa voidaan pitää onnistuneena. Rakennuslaitoksen organisaatiorakenne sovitettiin yhteen Logistiikkalaitoksen organisaation kanssa ja Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 2,7 milj. euroa. Ylijäämä muodostui pääosin energiapalveluista. Kun palvelutuotantoa koskevat, säästövelvoitteen sisältävät tulostavoitteet pääosin saavutettiin, voidaan kertomusvuoden toimintaa pitää tehokkaana ja taloudellisena. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2,65 milj. m 2, josta puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m 2. Puolustusvoimauudistukseen liittyen ylläpidettävä huoneistoala laski 0,21 milj. m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Puolustusvoimauudistuksen kokonaisvaikutukset arvioidaan puolustusministeriön pyynnöstä vuonna 2016. Ylläpitotoimialan keskeisimpiä muutoksia oli sopimustoiminnan ja asiakkuuden hallinnan keskittäminen. Toimivaltaa keskitettiin puolustusvoimissa Logistiikkalaitoksen Esikunnalle ja Rakennuslaitoksessa vastaavasti keskusyksikköön. Tämän johdosta Rakennuslaitoksen keskusyksikköön nimettiin asiakkuusjohtaja ja kolme asiakasryhmäkohtaista asiakkuus- 4
päällikköä. Nimitykset tehtiin tehtäväjärjestelyillä ilman henkilölisäyksiä. Uuden toimintamallin käyttöönoton voidaan arvioida onnistuneen. Sopimusprosessin yksityiskohdissa on kuitenkin parannettavaa sekä keskustasolla että keskustason ja paikallistason välisessä yhteistyössä. Toinen keskeinen muutos oli Asiakastukikeskuksen toiminnan käynnistyminen keväällä 2015. Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus palvelee ympärivuorokautisesti. Asiakastukikeskus ohjaa koko puolustushallinnon tilahallinnan Help Desk- toimintaa, kiinteistöjen huollon toiminnanohjausjärjestelmää ja keskitettyä rakennusautomaatiovalvontaa sekä edistää tilojen olosuhdehallintaa ja energian kulutusseurannan kehittämistä ja hyödyntämistä. Asiakastukikeskus ja uudet työnteon mobiiliutta kehittävät ohjelmat ovat jatkossa Rakennuslaitoksen keskeinen välinen ylläpitotoimintojen tehostamisessa. Kertomusvuoden aikana valmistui 46 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 59,5 milj. euroa. Suurimpia rakennushankkeita olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus, Santahaminatalo ja KARPR:n keskusvaraston korjaus- ja laajennus Vekaranjärvellä. Santahamina-taloa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä ns. kampus-ajattelusta, jolla ratkaistiin Maanpuolustuskorkeakoulun sijoittaminen kokonaisuudessaan yhdelle kampusalueelle. Kasarmien peruskorjaushankkeita valmistui kertomusvuonna kaksi kappaletta Santahaminassa ja Raaseporissa. Myös varastorakentamista jatkettiin vuonna 2015.Tulevien vuosien rakentamisen painopistealueita ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Vuonna 2015 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä seitsemässä kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Kauhavan Lentosotakoulun ja Riihimäellä Panssariprikaatin alueilla sekä Isosaaren ja Örön linnakesaarissa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 10 kohteessa. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitykset valmistuivat Pahkajärven ja Kyläjärven osalta. Ampumarata-alueilla toteutettiin teknisiä parannustoimenpiteitä kuudella eri paikkakunnalla. Rakennuslaitoksen suunnitelmallisuus muutosten hallinnassa näkyy myös henkilöstöpolitiikassa. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä henkilötyövuosien määrä väheni kokonaisuudessaan yhteensä 100 henkilötyövuotta. Henkilöstöjärjestelyt kyettiin hoitamaan lähes kokonaan ilman irtisanomisia. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 749 (790). Julkisen talouden suunnitelman tavoiteluku oli 760. Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 3 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 64 vuotta. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuosityöajasta nousi, mikä johtui sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen sekä henkilöstökoulutuksen määrän vähenemisestä. Asiakastyytyväisyyden taso aleni hieman edellisvuodesta. Toteutunut indeksi oli 3,92 (4,03). Tulos ylitti kuitenkin asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1 5. Tulos on edelleen tutkimuksen vertailuryhmiä korkeampi ja sitä voidaan pitää hyvänä haasteellisessa muutostilanteessa. Työtyytyväisyyden taso oli tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan 3,6 asteikolla 1 5. Tulos ylitti hieman tavoitteeksi asetetun 3,5 tason. Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2016 tulee olemaan puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman toteuttamisen tukeminen ja siihen liittyvien muutosten hallinta. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja Kertomusvuonna käynnistyi Suomen aloitteesta kansainvälinen yhteistyöhanke raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja tekniikoiden määrittelemiseksi. Rakennuslaitos on aktiivisesti mukana hankkeessa. 5
Rakennuslaitoksen johtokunta 1.1.2016 Kenraaliluutnantti (evp) Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Controller Virpi Heikkilä jäsen Pääluottamusmies Arto Tulonen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto pysyvä asiantuntija Rakennusarkkitehti Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokunta 1.1.2016 lukien: Kenraaliluutnantti (evp) Paavo Kiljunen, 1.2.2016 lukien puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Controller Virpi Heikkilä jäsen Henkilöstön edustaja Arto Tulonen jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto pysyvä asiantuntija Rakennusarkkitehti Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri 6
Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt: Ekonomi, OTK Eero Lavonen Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha Controller Virpi Heikkilä Henkilöstön edustaja Arto Tulonen Johtaja Pekka Salojärvi Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Rakennusarkkitehti Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Johtokunnan toimikausi on 1.1.2015-31.12.2017. Puheenjohtaja Eero Lavoselle on myönnetty ero johtokunnasta 18.12.2015 lukien. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 oli 749. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli kahdeksan henkilötyövuotta. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 9 300 m 2, työtiloja 10 200 m 2 sekä varastotiloja 10 300 m 2 eli yhteensä 29 800 m 2 (33 200, 34 400). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,39 milj. euroa (1,4) ja ylläpitokulut 1,42 milj. euroa (1,3). Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (2,7, 2,6) eli 7,59 euroa/m 2 /kk (6,75, 6,35). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2015 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä 5.2.2015 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet. Rakennuslaitoksen johtoryhmä (Kuvaaja: Oskari Lindel). Eturivi: Ritva Peura, Ari-Pekka Laxen, Pekka Salojärvi, Heikki Ilmonen, Sara Kajander Keskirivi: Reima Johansson, Jyrki Siirtola, Aki Toivonen, Raimo Huttunen, Raimo Jokela Takarivi: Jorma Sillman (Jani Haatajan sij.), Mikko Matilainen, Taisto Hämäläinen, Jouni Aro, Pekka Kettunen 7
1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: suorituskykyinen puolustusjärjestelmä turvallinen yhteiskunta kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, joiden toteutumisesta on raportoitu jäljempänä. Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden tukemista on arvioitu itsearviointina seuraavasti: TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) 2013 (tot) 2014 (tot) 2015 (tot) Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 3 4 4 Turvallinen yhteiskunta 3 4 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 4 4 4 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan itsearviointina asteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu/heikko, 2=Välttävä, 3=Tyydyttävä, 4=Hyvä ja 5=Erinomainen. TAULUKKO 2: Rakennuslaitoksen säästöohjelma SÄÄSTÖOHJELMA TOIMIALOITTAIN KUMULATIIVISESTI, 1000 EUROA 2015 2016 2017 2018 2019 Kiinteistönhoito pv -50-200 -250-800 -1 350 Vuosikorjaukset pv -1 000 0-400 -600-900 Siivouspalvelut pv -50-150 -350-650 -750 YLLÄPITOTULOT YHTEENSÄ -1 100-350 -1 000-2 050-3 000 ENERGIAPALVELUT Kiinteistöenergia pv -1 900-2 100-3 200-3 700-4 000 YHTEENSÄ -3 000-2 450-4 200-5 750-7 000 ERILLISTILAUKSET pv -4 000-4 550-2 800-1 250 0 KAIKKI YHTEENSÄ -7 000-7 000-7 000-7 000-7 000 8
1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus, ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2015 oli 166,8 milj. euroa, kun se vuonna 2014 oli 179,8 milj. euroa. Liikevaihto pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 13,0 milj. euroa eli 7,2 prosenttia. Liikevaihdon pieneneminen johtui pääosin puolustusvoimien erillistilausten suunnitelmallisesta vähentämisestä ja keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästövelvoitteesta. Ympäristöpalvelujen tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. euroa. Kasvu johtui projektien läpilaskutuksesta liikevaihdon kautta. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,4 % (4,2 %) (budj. 5,1 %). Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmukaiset palautukset. Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 3,0 milj. euroa. Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle palautettiin talousarviokirjanpidon perusteella ylijäämän palautuksena 2,7 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista. Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 ylijäämäksi jäi 8 731 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen TAULUKKO 3: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2015 Budjetti 2015 Yhteensä 2014 Liikevaihto 34,9 17,8 39,2 58,1 9,8 6,8 166,8 161,2 179,8 Kulut -34,8-17,6-39,7-55,0-9,7-6,8-163,8-161,2-175,0 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 0,1 0,2-0,6 3,1 0,1 0,1 3,0 0,0 4,8 Palautus puolustusvoimille -2,7 0,0-4,9 Tilikauden jäämä 0,3 0,0 0,0 Henkilötyövuodet 315 192 94 39 32 6 749 Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (72 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2015 oli 760. 9
kasvusta, lomapalkkavelan vähentymisestä sekä käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Puolustusvoimauudistuksen vaikutus Rakennuslaitoksen toimintaan arvioitiin vuonna 2012. Arvio oli yhteensä 13,8 milj. euroa. Arvio perustui puolustusvoimista saatuihin tietoihin puolustusvoimien toiminnan muutoksista ja varuskuntien lakkautuksista. Taloudelliset vaikutukset otettiin huomioon Rakennuslaitoksen vuosien 2014-2015 talousarvioissa ja sopimuksissa sekä Rakennuslaitokselle asetetuissa tulostavoitteissa. Merkittävimmät vähennykset liittyivät varuskuntien lakkautuksiin (Kontiolahti, Keuruu, Halli, Kauhava, Hennala ja saarikohteet). Säästöä pienensivät kustannuslisäykset, joita olivat pv-uudistuksen investointien vaikutukset, sopimusten yhtenäistämiseen liittyvät lisäykset sekä indeksivaikutukset. Puolustusvoimauudistuksen toteutuneet kokonaisvaikutukset ilmoitetaan puolustusvoimauudistuksen toteutuksen loppuraportissa, joka annetaan puolustusministeriölle kesäkuussa 2016. Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 150,0 milj. euroa (167,6, 164,1). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpidon liikevaihto laski yhteensä 17,6 milj. euroa. Liikevaihdon lasku edelliseen vuoteen johtui puolustusvoimauudistuksen myötä poistuneista sopimuskohteista, puolustusvoimien erillistilausten määrän vähenemisestä, Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteuttamisesta sekä vuoden 2015 kunnossapitotöiden 1 milj. euron osuuden siirtämisestä vuodelle 2014. Rakennuslaitos tarkisti vuoden 2015 ylläpitosopimusten hintatasoa 1,45 % (2,8 %, v. 2014). Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli pienempi kuin markkinoiden hintakehitys. Sii- TAULUKKO 4: Maksullisen toiminnan eri tyyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut 2015 34 937 34 801 136 0 % 2014 36 443 35 178 1 265 3 % 2013 35 573 34 991 582 2 % Siivouspalvelut 2015 17 805 17 619 186 1 % 2014 18 657 18 261 396 2 % 2013 19 202 18 467 735 4 % Tekniset palvelut 2015 39 176 39 743-567 -1 % 2014 51 454 51 770-315 -1 % 2013 46 665 45 856 809 2 % Energiapalvelut 2015 58 097 55 018 3 077 5 % 2014 61 033 57 721 3 312 5 % 2013 62 686 59 241 3 445 5 % Rakennuttamispalvelut 2015 9 795 9 738 55 1 % 2014 10 473 10 332 140 1 % 2013 7 707 7 589 118 2 % Ympäristöpalvelut 2015 6 820 6 755 64 1 % 2014 1 611 1 575 34 2 % 2013 1 119 1 034 85 8 % Yhteensä 2015 166 800 163 849 2 952 2 % 2014 179 811 174 978 4 833 3 % 2013 173 085 167 311 5 772 3 % 10
vouspalvelusopimusten hintatasoa tarkistettiin Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta 1,45 % sekä ulkoistetun siivouksen osalta kilpailutuksen hintamuutosten (0 %) mukaisesti. Keskimäärin Rakennuslaitoksen siivouspalveluiden hinnat nousivat 0,7 %. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli 2,4 % (1,1 % v. 2014) ja siivousyritysten 2,6 % (2,0 % v. 2014). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytettäviä tuntiveloitushintoja tarkistettiin vuoden 2014 hintatasosta ansiotasoindeksin mukaisesti 0,4 %. Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Puolustusvoimille palautettiin vuonna 2015 yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. KAAVIO 2 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 KAAVIO 3 Liikevaihto, M 2013 2014 Ympäristöpalvelut Rakennuttamispalvelut Pieninvestoinnit Erillistilaukset 2015 Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 34,9 milj. euroa (36,4). Koko toimialan liikevaihto laski 4,1 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon lasku johtui Rakennuslaitoksen hoidossa olevan kiinteistökannan vähenemisestä puolustusvoimauudistukseen liittyen. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,72 euroa/ htm 2 /kk (Vuonna 2014 vastaava luku oli 0,69 euroa/htm 2 /kk). Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus on eriytetty arviolaskutettavaksi eräksi vuodesta 2011 alkaen. Sopimustoiminnan yhtenäistämiseen liittyen on kiinteistönhoidon sopimuspalveluja laajennettu sisällyttämällä sopimukseen aiemmin erillistilauksiin budjetoiduttuja puolustusvoimien omistamien määritettyjen hissien, nosto-ovien, nostimien (vast.) hoito- ja huoltopalveluita +170 000 euroa. 35 30 25 20 15 10 5 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Liikevaihto yksiköittäin, M Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä Keskusyksikkö Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut 11
Vuonna 2015 toimintansa aloittanut asiakastukikeskus aiheuttaa toimintansa alkuvaiheessa kustannusnousua. Jatkossa ylläpitokustannukset alenevat, kun asiakastukikeskuksen ja palveluyksiköiden välinen yhteistyö sekä kiinteistöhuollon toimintaprosessit tehostuvat. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 17,8 milj. euroa (18,7). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 15,2 milj. euroa (16,0). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,6 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,8 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (1,3 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto laski 4,6 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,2 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus siivottavaa neliötä kohden oli 1,01 euroa/sm 2 /kk (1,00) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuolisten tekemän siivouksen. Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina 2002-2015 on ollut yhteensä 23,2 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 42,1 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 13 vuoden aikana yhteensä 9,3 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 20,0 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo seitsemäntoista kertaa. Vuonna 2015 Rakennuslaitoksella oli mukana kuusi toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 94 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. TAULUKKO 5: Tunnuslukuja 2013 2014 2015 Liikevaihto, M *) 173,1 179,8 166,8 Kulut, M -167,3-175,0-163,8 Henkilöstön määrä 31.12. 866 822 790 Henkilötyövuodet 815 790 749 Henkilöstökulut, M 41,1 40,8 38,1 Henkilötyövuoden hinta **) 52 276 54 226 53 553 Palautus puolustusvoimille, M 6,12 4,85 2,7 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) 3 060 000 2 910 000 2 650 000 Rakennustilavuus (m 3 ) 15 200 000 14 500 000 13 400 000 Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) 9 800 000 9 300 000 8 700 000 *) Liikevaihdon pieneneminen vuonna 2015 johtui pääosin puolustusvoimien erillistilausten suunnitelmallisesta vähentämisestä ja keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästövelvoitteesta. Ympäristöpalvelujen tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. euroa. Kasvu johtui projektien läpilaskutuksesta liikevaihdon kautta. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. 12
Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 39,2 milj. euroa (51,5, 46,7) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastiketuloista. Käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty jäljempänä taulukossa 7. Kevään 2014 tulosneuvotteluissa sovittiin yhden miljoonan euron vuosikorjaustöiden siirtämisestä vuodelta 2015 vuodelle 2014. Siirron johdosta kunnossapitoa leikattiin vuonna 2015 yhdellä miljoonalla eurolla. Toimialan alijäämä oli 0,6 milj. euroa, mikä johtui pääosin ennakoimattomiin korjauksiin varatun rahoituksen ylittymisestä. Erillistilauksia tehtiin 12,0 milj. eurolla, mikä oli 5,2 milj. euroa budjetoitua suurempi. Rakennuslaitoksen laskutus puolustusvoimien erillistilauksista oli yhteensä 10,4 milj. euroa. Ko. summaan sisältyi puolustusvoimauudistukseen liittyviä hankkeita 2,4 milj. euroa, vuodelta 2014 siirtyneitä hankkeita 0,2 milj. euroa sekä Pääesikunnan UPS 0,3 milj. euroa. Edellä mainitun perusteella erillistilausten budjettivertailuluvuksi muodostui yhteensä 7,5 milj. euroa. Koska Pääesikunta oli asettanut tavoitteeksi erillistilausten määrän merkittävän vähentämisen, vuodelle 2015 asetettiin budjettitavoitteeksi 6,1 milj. euroa. Vaikka budjettitavoitetta ei täysin saavutettu, voidaan puolustusvoimien erillistilausten määrän vähentymistä pitää merkittävänä, kun sitä verrataan vuoden 2014 toteumaan, joka oli yhteensä 19,3 milj. euroa. Erillistilauksiin sisältyvät tuottavuusmäärärahalla tehdyt energiatehokkuutta parantavat hankkeet. Lisäksi erillistilauksina tehtiin lähes kahden milj. euron arvosta projekteja mm. Millog Oy:lle ja Leijona Catering Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 10,0 milj. eurolla, mikä oli 4,2 milj. euroa budjetoitua suurempi. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 58,1 (61,0, 62,7) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 22,7 milj. euroa, sähkön osuus 31,2 milj. euroa ja KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa 120 000 000 110 000 000 100 000 000 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 2003 Indeksoitu vuoteen 2015 KAAVIO 5 euroa 59 000 000 57 000 000 55 000 000 53 000 000 51 000 000 49 000 000 47 000 000 45 000 000 43 000 000 41 000 000 39 000 000 37 000 000 2005 2007 2009 2011 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 2013 2015 Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys -13-14 -15 13
KAAVIO 6 Sähkön osto- ja markkinahinnat vuosina 2011-2015 /MWH 70 60 50 40 30 20 10 PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP O T ) 0 2011 2012 2013 2014 2015 Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. veden osuus 4,2 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2014 energiamarkkinoiden hintaennusteiden mukaisesti lämmössä +4,2 %, sähkössä +2,7 % ja vedessä +5,0 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 3,1 (3,3, 3,6) milj. euroa. Ylijäämästä 1,8 milj. euroa syntyi sähköenergian myynnistä. Sähkön ylijäämä johtui siitä, että sähkön hankintakustannukset olivat ennakoitua pienemmät valmisteveron korotuksesta huolimatta. Lämmön hankintahintojen kehitys oli energiamarkkinoiden hintaennusteita maltillisempaa kertomusvuoden aikana. Polttoöljyjen ja maakaasun hinta laski kertomusvuoden aikana. Lämmön sopimuskulutuksia leikattiin sopimuskaudelle 2,5 %. Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset (1,7 milj. euroa) tehtiin kertomusvuonna keskitetysti Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle. Vuosi oli tilastointihistorian lämpimin eli 18 % keskimääräistä vuotta lämpimämpi. Sähkön kulutuksenmukainen lisälaskutus Logistiikkalaitokselle oli 0,19 milj. euroa ja veden 0,04 milj. euroa. Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 69,2 / MWh, joka oli 2,1 % edellisvuotta korkeampi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 66,3 /MWh ja oman puupohjaisen tuotannon ja pienten öljylämmityskohteiden tuotantohinta oli 87,6 /MWh. Asiakkaalle toimitetun lämmön yksikköhinta oli keskimäärin 81,4 (78,8) /MWh. Yksikköhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta oli 60,3 % (52,0). Aluelämmön osuus oli 24,1 % (32,9 ). Oman tuotannon osuus nousi lievästi 13,5 % (13,0) puolustusvoimauudistuksesta johtuen. Sähkölämmityksen osuus säilyi edellisen vuoden tasolla 2,2 %. Lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut kertomusvuonna. Uusiutuvien osuus lämmön loppukäytöstä oli 37,0 % (33,6). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edellisvuodesta tasolle 39,9 % (33,8). Oma lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön, uusiutuvien osuus oli 10 % (11). Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 38,6 kwh/rm 3 L (38,0). Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 1,6 % ja ylitti tulossopimuksessa asetetun tavoitearvon 36,9 kwh/rm 3 L. Puolustusvoimauudistuksen myötä käytöstä on poistunut rakennuskantaa, jonka ominaiskulutus on ollut alhainen. Lakkautetuista kohteista siirtyneet toiminnot ovat parantaneet käytössä olevien rakennusten tilatehokkuutta ja pidentäneet käyttöaikoja, minkä katsotaan lisänneen energian ominaiskulutusta. Rakennusten käyttöasteen kasvu heijastuu selvemmin sähkön ja veden ominaiskulutusten nousuna. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 96,2 / MWh, joka oli 2,8 % edellisvuoden hankintahintaa korkeampi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön osto- ja siirtohinnoista ja valmisteverosta sekä varavoimakustannuksesta. Sähköenergian ostohinta on noussut kertomusvuonna lievästi. Siirtohinnat ovat pysyneet vakaalla tasolla. Sähkön ostohintaa rasitti eniten valmisteveron korotus noin 3,5 /MWh vuoden 2015 alusta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla SPOT hinta aleni tuntuvasti. Asiakkaalle toimitetun sähkön yksikköhinta oli keskimäärin 123,0 /MWh (122,0). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, varavoimakustannukset, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. 14
TAULUKKO 6: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2013 (tot) 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (tavoite) Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) 0,7 1,7-1,00 0,0 Hoito /htm 2 /kk 0,67 0,69 0,72 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 1,0-2,0 0,3-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,46 0,45 0,46 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 1,00 1,00 1,02 Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 41 42 43 45 Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,55 0,59 0,54 Energiapalvelut Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 37,8 38,0 38,6 36,9 - toimistot 45,5 46,5 45,9 - kasarmit 44,4 45,1 47,2 - huoltorakennukset 38,5 40,8 40,5 - lämpimät varastot 29,4 30,5 32,9 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 15,8 15,9 16,5 15,6 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 85,4 78,5 79,7 84 Ympäristötavoitteet Sekajätteen määrä, % (puolustushallinto) 52 39 43 40 Hiilidioksidipäästöjen määrä 1000 tn CO 3) 2 134 109 90 Lämmöntuotannon CO 2 -ominaispäästö kg/mwh 236 223 213 219 Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % - lämmöntuotanto yhteensä 28,6 32,5 37,0 - lämpö, osto 31,8 36,6 40,5 35 - lämpö, oma tuotanto 10,0 10,8 11,3 15 - sähkö 4) 30,0 42,0 47,5 30 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 96 94 96 Vuosien 2013-2014 ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2015 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty erityispalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4832. 3) Hiilidioksidipäästöjen laskennassa on sähköntuotannon osalta vuoden 2015 toteutunutta ominaispäästöä. Vuoden 2014 päästöt on laskettu takautuvasti toteuman mukaisilla ominaispäästöillä. Kauko- ja aluelämmön päästöt on laskettu laitosten polttoainejakauman perusteella. 4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus sisältäen hankitut vihreät sertifikaatit. 15
TAULUKKO 7: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Toimistot 1,35 1,37 1,35 0,84 0,84 0,78 Asuinkerrostalo 0,99 1,02 1,07 0,50 0,50 0,47 Asuinpientalo 1,19 1,17 1,31 0,58 0,59 0,55 Kasarmi 0,77 0,79 0,76 0,54 0,54 0,50 Koulu 0,97 1,06 1,05 0,67 0,67 0,63 Oppilasasuntola 0,94 0,97 0,92 0,63 0,63 0,59 Korjaamo 0,85 0,87 0,94 0,57 0,57 0,53 Huoltorakennus 1,07 1,11 1,13 0,72 0,72 0,67 Tuotantorakennus 1,93 2,22 2,15 0,61 0,61 0,57 Vaatetuskorjaamo 0,97 0,99 0,99 0,52 0,53 0,49 Laboratorio 1,29 1,42 1,45 1,05 1,05 0,98 Lämpimät varastot 0,73 0,77 0,77 0,44 0,44 0,41 Kuivat varastot 0,28 0,33 0,34 0,19 0,19 0,18 Kylmät varastot 0,16 0,17 0,18 0,16 0,16 0,15 Katokset 0,20 0,19 0,19 0,13 0,13 0,12 Varuskuntaravintola 1,51 1,55 1,49 1,17 1,17 1,09 Sotilaskoti 1,32 1,36 1,38 0,95 0,95 0,89 Kuntotalo 0,99 1,02 1,11 0,88 0,88 0,82 Uimahalli 2,12 2,46 2,43 0,75 0,76 0,70 Kerho 0,99 0,94 0,89 0,91 0,91 0,85 Sauna 1,53 1,59 1,63 0,62 0,62 0,58 Muu sosiaalirakennus 0,99 0,99 1,04 0,44 0,44 0,41 Sairaalat 1,06 1,10 1,02 0,84 0,84 0,78 Kalliosuoja 1,14 1,14 1,36 1,40 1,40 1,29 Kalliosuoja, varasto 0,29 0,32 0,36 0,46 0,46 0,43 Muu suojarakennus 0,92 1,11 0,99 1,14 1,15 1,07 Muu rakennus 0,84 0,76 0,98 0,28 0,28 0,26 Yhteensä 0,75 0,78 0,77 0,56 0,56 0,52 Vuodet 2013-2014 on indeksoitu vuoden 2015 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Sähkön ominaiskulutus oli 16,5 kwh/rm 3 S (15,9). Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 3,9 % ja tulossopimuksen tavoitetta 15,6 kwh/ rm 3 S ei ollut saavutettavissa. Sähkön ominaiskulutuksen nousun syynä on ensisijaisesti lakkautettujen varuskuntien toimintojen siirtyminen jäävään kiinteistökantaan. Rakennusten käyttöasteen kasvu ja tilatehokkuuden paraneminen nostavat tyypillisesti sähkön ja veden ominaiskulutuksia. Vaikutus lämmön ominaiskulutukseen ei ole yhtä selvä. Sähkön ominaiskulutus on laskettu kokonaissähkön kulutuksesta prosessienergia vähentämällä. Käyttäjäsähkön osuus oli noin 30 % kiinteistösähkön kokonaiskulutuksesta. Veden hankinnan yksikköhinta oli 2,93 eur/m 3, joka oli 2,0 % edellisvuoden hintaa alhaisempi. Asiakkaalle toimitetun veden yksikköhinta oli keskimäärin 4,84 euroa/m 3. Yksikköhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan (vesi ja jätevesi) lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. 16
Veden ominaiskulutus oli 79,7 l/rm 3 L (78,5) ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen, 84 l/rm 3 L. Veden ominaiskulutuksen kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna oli syynä ensisijaisesti puolustusvoimauudistuksen myötä käyttöön jäävän rakennuskannan tilatehokkuuden ja käyttöasteen parantuminen. Tuottavuusmääräraha Rakennuslaitokselle myönnettiin vuonna 2015 kaksivuotinen tuottavuusmääräraha 1,3 milj. euroa energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Määrärahaa käytettiin 0,2 milj. euroa mm. rakennusten lämmön talteenoton parantamiseen, rakennusten yläpohjan eristämiseen, LED-valaistuksen käytön lisäämiseen ja energiakatselmointeihin. Pääosa hankkeista toteutetaan vuonna 2016. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 9,8 milj. euroa (10,5, 7,8). Liikevaihto pieneni 7 % edellisestä vuodesta. Suomen Erillisverkot Oy:n, Leijonaverkot Oy:n ja STUVEN laskutus oli yhteensä 2,9 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen laskutus jakautui hankesuunnitteluun 0,1 milj. euroa, rakennuttamiseen ja valvontaan 2,9 milj. euroa sekä alikonsultti- ja urakoitsijakustannuksiin 0,7 milj. euroa, yhteensä 3,7 milj. euroa. Puolustusvoimille tehdyistä töistä merkittävin oli 1,9 milj. euron edestä kevytrakenteisia varastoja. Toimialan ylijäämä oli 0,05 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen ja paikallisvalvonnan osuus Senaattikiinteistöjen vuosittaisista puolustushallinnon investointien kustannuksista oli 3,3 % (3,8, 4,1). Rakennuttamispalvelut ja paikallisvalvonta sisältää myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää edelleen erittäin KAAVIO 7 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) 70 60 50 40 30 20 10 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 KAAVIO 8 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 KAAVIO 9 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V) 700 600 500 400 300 200 100 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 17
TAULUKKO 8: Rakennuttamisen laskutus asiakasryhmittäin Laskutus asiakasryhmittäin, M 2013 2014 2015 Senaatti-kiinteistöt 4,9 5,8 3,7 Pääesikunta 0,9 0,8 0,8 Muu PV ja PLM 0,3 2,6 0,5 Kevytrakenteiset varastosuojat 0,0 0,0 1,9 STUVE, Suomen Erillisverkot, Leijonaverkot 1,7 1,3 2,9 YHTEENSÄ 7,8 10,5 9,8 KAAVIO 10 KAAVIO 11 euroa 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2015 SKOL-PHRAKL 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka 0 02 03 04 SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa. Sopimuskumppanina puolustusvoimien puolesta on Logistiik- 18
kalaitoksen Esikunta. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Ympäristöyksikkö tuottaa ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Toimialan liikevaihto oli vuonna 2015 noin 6,8 (1,6, 1,1) milj. euroa, joka muodostui asiantuntija- ja rakennuttamispalveluista puolustusvoimille (6,0 milj. euroa) ja Senaattikiinteistöille (0,8 milj. euroa). Toimialan liikevaihdon huomattava kasvu johtui projektien laskutuksen siirtymisestä Rakennuslaitoksen kautta läpilaskutettavaksi. Ulkopuolisten palveluhankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 6,1 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,06 milj. euroa. Erityyppisiä ja -kokoisia ympäristötutkimus-, kunnostus-, rakentamis- ja selvityshankkeita toteutettiin noin 40 kpl, lisäksi järjestettiin puolustusvoimien ympäristötarkkailu noin 60 kohteessa viranomaisvelvoitteiden mukaisesti. 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Vuoden 2015 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 749 henkilötyövuotta. Kauhavan, Hennalan ja Keuruun varuskuntien lakkauttamisiin liittyen henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 5,2 %. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala väheni vuosina 2014-2015 noin 370 000 htm 2. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Rakennuslaitoksen henkilöstö väheni noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 77 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli kertomusvuonna 43 % (42 %, 41 %). Vuonna 2015 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,271 milj. sm 2 ) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 43 % (0,548 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 71 % (74, 72), tavoite oli 75 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 63 % (63, 59), erillistilauksissa 74 % (83, 80) ja pieninvestoinneissa 82 % (81, 83). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. KAAVIO 12 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2015 HTV 3000 2500 2000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1500 1000 500 0 2012 2013 2014 2015 19
TAULUKKO 9: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2013 (tot) 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Hoito htm 2 /htv * 9 300 9 600 8 800 ASUNTOTOIMI Vuokrattavat asunnot kpl/htv 229 225 290 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 41 % 42 % 43 % 45 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv 3 600 3 700 3 800 TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 72 % 74 % 71 % 75 % * Tunnusluvun heikkeneminen johtuu puolustusvoimauudistuksen aiheuttamista rakenteellisista muutoksista toimitilakannassa. KAAVIO 13 KAAVIO 14 1000 eur 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 210 209 Liikevaihto / htv, 1000 euroa 2013 2014 2015 liikevaihto/htv 225 225 219 219 rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 163,9 M (suluissa vuosien 2014 ja 2013 prosentit) 3 % 23 % (3 %, 3 %) 7 % (6 %, 5 %) (23 %, 25 %) 3 9 % ( 4 0 %, 38 %) Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut 28 % (28 %, 30 %) Henkilöstökulut Muut kulut 20
KAAVIO 15 KAAVIO 16 Kiinteistöpalvelut (34,8 M ) Energiapalvelut (55,1 M ) 13 % (11 %, 15 %) 7 % (7 %, 5 %) 3 % 2 % 5 % (2 %, 4 %) (2 %, 1 %) (5 %, 5 %) 7 % (5 %, 6 %) 35 % (34 %, 31 %) 46 % (48 %, 49 %) 84 % (86 %, 84 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 17 KAAVIO 18 Siivouspalvelut (17,6 M ) Tekniset palvelut (39,7 M ) 8 % 7 % (9 %, 11 %) (8 %, 5 %) 7 % (5 %, 7 %) 12 % (12 %,14 %) 10 % (8 %, 7 %) 41 % (42 %, 42 %) 43 % (42 %, 41 %) 71 % (74 %, 72 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 21
1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 40 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 34 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 23 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,4 milj. euroa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksessa ei työskennellyt työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyttöomaisuudelle 0,6 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 10: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1 000 2015 2015 2014 2013 toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 163 913,6 154 721 174 909,8 166 914,9 Maksullisen toiminnan muut tuotot 255,5 8 58,0 71,2 Tuotot yhteensä 164 169,1 154 729 174 967,8 166 986,1 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -55 946,4-55 621-58 625,6-56 237,2 Henkilöstökustannukset -38 050,0-40 187-40 770,6-41 130,6 Vuokrat -2 538,7-2 443-2 547,1-2 649,9 Palvelujen ostot -65 726,2-54 041-71 204,6-64 357,8 Muut erilliskustannukset -2 297,8-2 109-1 593,4-2 698,5 Erilliskustannukset yhteensä -164 559,1-154 401-174 741,2-167 074,0 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -312,3-328 -328,3-260,1 Korot -24,3-33,9-53,5 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -336,6-328 -362,2-313,6 Kokonaiskustannukset yhteensä -164 895,7-154 729-175 103,4-167 387,6 KUSTANNUSVASTAAVUUS -726,6 0-135,6-401,5 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2015 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (lisäystä), lomapalkkavelan muutoksesta (vähennystä), käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista ja laskennallisista koroista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 2,7 milj. euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman kuluihin sisältyy tuottavuusmäärärahan käyttöä 0,9 milj. euroa. 22
Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 11: Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1 000 2015 2014 Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Tuotot rakennuttamisesta 8 946 6 175 15 121 9 555 58 Tuotot pieninvestoinneista 10 095 10 095 9 979 1 Tuotot asiantuntijapalveluista 96 849 645 117 1 707 2 689-37 Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 30 383 30 383 31 920-5 Tuotot siivouksesta, ph 15 215 15 215 16 004-5 Tuotot vuosikorjauksista, ph 16 891 16 891 19 403-13 Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 48 537 48 537 51 243-5 Tuotot muusta energian myynnistä 9 234 9 234 9 394-2 Tuotot asukasisännöinnistä 895 895 892 0 Tuotot erillistilauksista 3 485 2 569 11 980 127 28 18 189 28 247-36 Muut tuotot 78 21 210 199 25 533 486 10 Tuotot yhteensä 34 937 17 805 39 176 58 097 9 795 6 820 170 166 800 179 811-7 Aineet ja tarvikkeet -2 426-1 189-3 970-1 149-1 902-19 -178-10 834-10 678 1 Lämmitys, sähkö ja vesi -46 312-46 312-49 425-6 Henkilöstökulut -15 922-7 283-4 869-2 511-2 524-417 -4 524-38 050-40 771-7 Toimitilavuokrat -456-154 -314-158 -149-36 -231-1 498-1 544-3 Muut vuokrat -666-41 -218-55 -21-2 -38-1 041-1 003 4 Palvelujen ostot -12 046-7 661-28 237-3 695-3 902-6 140-1 462-63 144-68 830-8 Palkeet -641-641 -812-21 Muut kulut -517-179 -251-149 -721-44 -221-2 083-2 287-9 Poistot -128-6 -19-15 -88-57 -312-328 -5 Omien tilojen ylläpito -124 5-34 416-82 -19-160 0 Hallinnon kulut -2 517-1 111-1 831-1 449-349 -78 7 335 0 Rahoituserät -1 8 6 4 50 Satunnaiset erät 60 60 697-91 Kulut yhteensä -34 801-17 619-39 743-55 018-9 738-6 755-170 -163 849-174 977-6 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 136 186-567 3 077 55 64 0 2 952 4 833 Palautus puolustusvoimille -2 700-4 850 Tilikauden jäämä 252-17 23
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2 650 000 m 2 (2 910 000, 3 060 000), josta puolustushallinnon osuus oli 2 500 000 m 2. Puolustusvoimauudistukseen liittyen ylläpidettävä huoneistoala laski 210 000 m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 14 400 000 m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 8 700 000 m 3. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Rakennuslaitos solmi yhden valtakunnallisen palvelusopimuksen tilahallintapalveluista Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Ko. palvelusopimukseen sisältyi Rakennuslaitoksen tuottamat yhtenäiset kiinteistöjen ylläpidon palvelut puolustusvoimille. Logistiikkalaitoksen kanssa tehty sopimus korvaa aiemmin puolustusvoimien joukko-osastojen kanssa tehdyt erilliset energia-, ylläpito- ja siivouspalvelusopimukset. Logistiikkalaitoksen sopimukseen sisältyy myös Leijona Catering Oy varuskuntaravintoloiden (20 varuskuntaravintolaa) energia- ja ylläpitopalvelut sekä Millogin KUPI 15 kohteiden energia-, ylläpito- ja siivouspalvelut. Leijona Catering Oy:n kanssa Rakennuslaitoksella on erillinen sopimus jätehuollosta, keittiölaitteiden hoidosta ja huollosta, siivouspalveluista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Rakennuslaitoksen sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta päättyi 30.6.2015. Rakennuslaitoksen jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viidessä (5 kohdetta vuonna 2014) erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista 98 000 htm 2 (154 000, 154 000) kuului kertomusvuonna Millog Oy:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen. Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähdevarastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalueet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennussekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Toimitilakannasta vain 6 % on toimistotiloja (esikunnat). Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle TAULUKKO 12: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut 2013 2014 2015 Kiinteistönhoito M 31,3 31,9 30,4 Erillistilaukset M 3,2 3,5 3,5 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,0 0,0 0,1 Muut tuotot M 0,1 0,1 0,1 Henkilötyövuodet *) 337 326 315 Hoitovastuu (htm 2 ) 3 060 000 2 910 000 2 650 000 *) Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 24
turvallisuudelle. Ylläpitotoimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti teknisen turvallisuuden ja kiinteistötiedon hallinnan osalta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisinja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytön valvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirus tukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. KAAVIO 19 Huoneistoalat v. 2015 htm 2 (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) yhteensä 2,5 Mhtm 2 Asuinrakennukset Muut rakennukset Sairaalat 21 (1%) 27 (1%) 26 (1%) Ajoneu v okatokset 86 (3 %) Toimistot Sosiaalirakennukset 139 (6 %) 194 (8 %) Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit 249 (10 %) 385 (16 %) 458 (18 %) Varastot 893 (36 %) 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1000 htm 2 25
KAAVIO 20 Puolustushallinto, kiinteistönhoito välittömät kustannukset tehtävittäin 25,7 M (suluissa vuodet 2014 ja 2013) 11 % (12 %,14 %) 11 % (9 %, 10 %) 6 % (6 %,6 %) 6 % (6 %, 6 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 66 % (67 %, 64 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. GM HUTO järjestelmä sisältää ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän (GM KULU) Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty tilahallinnan palvelusopimuksen liitteessä kiinteistönhoidon sopimuspalvelut 2015. Rakennuslaitoksen Puolustusvoimille tuottamat kiinteistönhoitopalvelut sisältää yleisiä markkinoita laajemman palvelukokonaisuuden kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä puolustusvoimille suunnattuja erityispalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Uutena toimintamallina kiinteistöpalveluissa on otettu käyttöön mobiili toiminnanohjaus. Toimintamallia ohjataan asiakastukikeskuksesta, joka käsit- TAULUKKO 13: Jätemäärät JÄTEJAE 2012 2013 2014 2015 2015 2016 % % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 50,7 51,8 38,8 42,9 3 624 20,0 Biojäte 13 5,6 22,0 29,0 2 452 20,0 Energiajäte 11 12,1 9,0 9,8 828 30,0 Keräyspaperi 8 9,4 6,0 5,9 499 10,0 Keräyspahvi 4 5,2 4,5 6,9 585 7,0 Puu 2 3,3 2,5 1,6 134 3,0 SER 0,1 0,0 0,1 0,0 0 0,0 Pienmetalli 1 1,2 1,1 0,9 76 2,0 Vaarallinen jäte 1 1,4 1,0 0,1 11 0,0 Muu jäte 6 5,5 3,2 0,1 5 6,0 Rakennusjäte 2 3,1 11,2 1,2 101 2,0 Kartonki 1 1,0 0,3 0,9 72 - Lasi 0,2 0,4 0,3 0,7 57-100,0 100,0 100,0 100,0 8 443 100,0 26
telee ja välittää saadut palvelupyynnöt huoltohenkilökunnan mobiiliin käyttöliittymään. Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus vastaanottaa viikossa noin 400 palvelupyyntöä ja määrä kasvaa jatkuvasti. Palvelupyyntöjen vuosittaisen määrän arvioidaan vakiintuvan n. 20 000 palvelupyynnön tasolle. Mobiili toiminnanohjaus on käytössä myös ennakoivan huollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä energiankulutustietojen keräämisessä. Jätemäärien seuranta Kokonaiskuva puolustushallinnon tuottamista jätteistä muodostuu Rakennuslaitoksen puolustushallinnolle ja Leijona Catering Oy:lle tuottamien jätehuoltopalveluiden jätemääristä sekä puolustusvoimien omien jätehuollon erillissopimusten jätemääristä. Vuonna 2015 puolustushallinnon suoraan tuottaman, yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevan jätteen kokonaismäärä oli 8 443 tonnia (9 765) tonnia, mikä on noin 14 % vähemmän kuin edellisvuonna. Jätemäärän alenema johtuu pääasiassa rakennusjätteestä, jonka määrä oli 2014 poikkeuksellisen suuri johtuen rakenneuudistuksista. Nyt rakennusjätteen määrä on vakiintunut aiempien vuosien tasolle. Biojätemäärä oli 2 452 tonnia (2 147), jolloin sen määrä nousi 12 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALT- SU) mukaan kansallisena tavoitteena oli vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Tavoitteiden onnistumista arvioidaan parhaillaan, ja kansallisen suunnitelman päivittäminen vuoteen 2030 on aloitettu. Puolustushallinnon tavoitteet tullaan päivittämään uutta tavoitteenasettelua vastaaviksi. Sekajätteet toimitetaan nykyisin kaatopaikkojen sijaan pääasiassa jätteenpolttolaitoksiin johtuen muuttuneista jätteenkäsittelytavoista sekä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määräysten kiristymisestä. Vuodesta 2016 alkaen astuu voimaan biohajoavien jätteiden osalta kaatopaikkakielto. Puolustushallinnon jätteiden hyötykäyttö- ja käsittelytapoja voidaan tulevaisuudessa seurata tarkemmin vuonna 2015 käyttöön otetun ympäristötietojärjestelmä Ympäristö-Kiraven jätehuolto-osion avulla. Hyötyjätemäärien osuus on kasvanut tasaisesti jätteenkäsittelymenetelmien kehityksen myötä. Puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 47 (48) % (sisältää hyötyjätteitä, biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 10 (9) % (ei sisällä sekajätteen polttamista) ja sijoitettiin jätteenpolttolaitoksiin ja kaatopaikalle 43 (39) %. Loput noin 0,3 (4) % koostuu sähköja elektroniikkaromusta, vaarallisesta jätteestä ja muusta jätteestä, jotka käsitellään erikseen kunkin jakeen edellyttämällä tavalla. Asiakastukikeskus Rakennuslaitoksen käynnisti ympärivuorokautisen asiakastukikeskustoiminnan 18.5.2015 Jyväskylässä. Asiakastukikeskus ohjaa seuraavia toimintoja: Help Desk Asiakastukikeskuksen oman palveluportaalin kautta tehdyt kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt ohjataan nopeasti ja joustavasti asianomaiselle kiinteistöasiantuntijalle toimenpiteitä varten. Puheluiden osalta tavoitteena on, että puheluihin kyetään vastaamaan 20 sekunnin aikana. Keskimääräinen vastausaika vuonna 2015 oli 2 sekuntia. Puhelimitse tulleen palvelupyynnön keskimääräinen käsittelyaika Asiakastukikeskuksessa oli 4:59 minuuttia. Sähköisesti tulleen palvelupyynnön käsittelyaika oli 3:35 minuuttia. Puolustusvoimat voi tehdä palvelupyynnön suoraan GM HUTO -toiminnanohjausjärjestelmään. Huollon toiminnanohjaus GM HUTO on Asiakastukikeskuksen keskitetty kiinteistöjen huollon ja ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää puolustuskiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tarkastuksista. Järjestelmästä saadaan maanpuolustuksen kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden tilanneraportteja, mikä tukee poikkeusoloihin varautumista. Kentällä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla GM HUTO -järjestelmään. GM HUTO -järjestelmä on kokonaisuudessaan täydessä käyttövalmiudessa vuonna 2016. Puolustusvoimat voi käyttää järjestelmää huoltotoiminnan sekä lakisääteisten tarkastusten ja toimenpiteiden seuraamiseen. Kiinteistövalvonta Keskitetyn rakennusautomaatiovalvonnan (KIVA) avulla Asiakastukikeskuksessa valvotaan eri puolilla maata olevien kiinteistöjen talotekniikkaa, edistetään tilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkaillaan sisäilman laatua. Taloteknisten hälytysten seurannan osalta järjestelmän kattavuus on 80 %. Energiate- 27
TAULUKKO 14: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan Vuosikorjauksen syy %-osuus Normaalikuluminen 86,7 % Terveydellinen 5,3 % Viranomaismääräys 4,3 % Energiatalous 2,1 % Luonnonilmiö 1,0 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,2 % Kuntoarvion laadinta 0,2 % Vahingonkorjaus 0,1 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 15: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan %-osuus Rakennus 71,8 % Aluetyö 22,8 % Tie 2,2 % Muu rakenne 1,0 % Aita 0,7 % Laituri 0,6 % Lentokenttä 0,4 % Ampumarata-alue 0,3 % Silta 0,1 % Ulkoliikuntapaikka 0,1 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 16: Vuosikorjaukset TALO -90 järjestelmän mukaan Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan %-osuus Rakennustekniikka 50,1 % LVI-järjestelmät 22,7 % Sähköjärjestelmät 12,4 % Aluerakenteet 10,1 % Tietojärjestelmät 4,7 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 17: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut 2013 2014 2015 Energiasopimukset PH M 53,0 51,2 48,5 Prosessienergia PH M 3,9 4,5 4,1 Yritykset M 5,2 4,5 4,6 Muut M 0,6 0,8 0,9 Henkilötyövuodet 45 40 39 28
KAAVIO 21 KAAVIO 22 Palvelupyyntöjen määrä kuukausittain Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat 1800 1600 1592 20 % 22 % 1400 1200 1000 800 890 987 1007 944 20 % 600 400 393 377 460 38 % 200 0 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu Asiakastukikeskuksen puhelimella vastaanottamat palvelupyynnöt Asiakastukikeskuksen sähköpostilla vastaanottamat palvelupyynnöt Torni -portaalin kautta Hutoon tulleet palvelupyynnöt Palveluyksiköiden henkilöstön Hutoon syöttämät palvelupyynnöt hokkuuteen tähtäävän toiminnan osalta järjestelmän kattavuus on n. puolet lämmitetystä kiinteistöalasta. Energian kulutusseuranta GM KULU on Rakennuslaitoksen uusi energian- ja vedenkulutuksen seurantajärjestelmä. Järjestelmä on osa GM HUTO toiminnanohjausjärjestelmää. Järjestelmää hyödynnetään energian säästötoimenpiteiden toteuttamisessa. Vuoden 2016 tavoitteena on lisätä rakennuskohtaisten automaattiluentaisten mittareiden lukumäärää. Vuoden 2015 alussa sähkön ostopisteistä 98 % oli etäluennan piirissä. Myös kaukolämmössä siirrytään etäluentaan vuoden 2016 alkupuolella. Asukasisännöintipalvelut Pääesikunnan henkilöstöosaston Määräys palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta tuli voimaan 1.1.2015. Siinä määriteltiin Pääesikunnan henkilöstöosaston, Puolustusvoimien Palvelukeskuksen ja Rakennuslaitoksen välinen työnjako. Osa Rakennuslaitoksen aiemmin tuottamista asukasisännöintipalveluista siirtyi Puolustusvoimien Palvelukeskuksen Henkilöstöpalveluyksikön Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluepalvelut sektorin hoidettavaksi. Asuntohakemusten käsittely ja asuntojen myöntäminen siirtyi huoneistolautakunnilta Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Puolustusvoimauudistuksen ja Rakennuslaitoksen organisaatiomuutokseen liittyen Rakennuslaitos organisoi uudelleen asukasisännöintipalvelut vuoden 2015 alusta alkaen vastaamaan uutta hallintomallia. Verohallinnon päätös 27.11.2014 vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujenlaskentaperusteista muutti palvelussuhdeasuntojen laskennallisia verotusarvoja vuoden 2015 alusta lukien. Vuokrantarkistukset vuodelle 2015 toteutettiin 1.2.2015 alkaen. Vuokrien tarkistukset toteutettiin puolustusministeriön linjauksen mukaan maksimissaan 2 % niissä asunnoissa, joista muodostui verotettavaa asuntoetua vuonna 2015. Osaan puolustushallinnon palvelussuhdeasuntokantaa muodostui näin ollen verotettavaa asuntoetua. Kiraven Asuntojen vuokrauksen osajärjestelmän verotettavan asuntoedun laskenta päivitettiin vuoden 2015 alkupuolella vastaamaan Verohallinnon uutta päätöstä. Vuoden 2015 loppupuolella verotettavan asuntoedun laskenta päivitettiin vuoden 2016 laskentaperusteiden mukaiseksi. Pääesikunta antoi 6.11.2015 määräyksen Puolustusvoimien palvelussuhdeasuntostrategia, jossa ilmaistiin Puolustusvoimien tahtotila ja linjaus palvelussuhdeasumisen strategian toteuttamiseksi. 29
30
31
KAAVIO 23 KAAVIO 24 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin, M Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin, M 4 2 3 2 1 1 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä 2015 Jyväskylä Kajaani Sodankylä 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä 2015 Jyväskylä Kajaani Sodankylä TAULUKKO 18: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 2013 2014 2015 2015 LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 317 102 303 828 256 303 Myynti puolustushallinnon prosessiin 5 294 4 744 4 779 Muu myynti 23 797 19 204 21 861 Toimitettu lämpö 346 193 327 776 282 943 340 000 Verkostohäviöt 9 293 4 677 3 756 Yhteensä 355 486 332 453 286 699 2013 2014 2015 2015 SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 212 136 201 811 198 966 Myynti puolustushallinnon prosessiin 29 420 33 680 32 661 Muu myynti 24 509 22 641 23 971 Toimitettu sähkö 266 065 258 132 255 598 243 000 Verkostohäviöt 3 346 6 146 4 606 Yhteensä 269 411 264 278 260 204 2013 2014 2015 2015 VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 757 693 639 Myynti puolustushallinnon prosessiin 41 26 30 Muu myynti 299 243 208 Toimitettu vesi 1 097 962 877 1 020 Verkostohäviöt 52 43 13 Yhteensä 1 149 1 005 890 32
Puolustusvoimien/Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välinen sopimus asukasisännöintipalveluista on vuodelta 2011. Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta 2 290 (2 250, 2 200) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä ryhmävuokrasopimukseen. Asuntojen luovutukseen liittyvät tehtävät hoidettiin myös pääosin Rakennuslaitoksen toimesta. Palvelussuhdeasuntojen lukumäärä vaihtelee kuukausittain. Kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 2 082 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli 1501 kpl, Senaatti-kiinteistöiltä 213 kpl sekä muilta vuokranantajilta 368 kpl. Vuoden 2015 aikana alkaneiden yksittäisten jälleenvuokrasopimusten lukumäärä oli 647 kpl. Puolustusvoimat irtisanoi Rakennuslaitoksen nykyisen asukasisännöintisopimuksen päättymään 31.12.2016. Asukasisännöintipalveluun käytettiin 8 (10, 10) henkilötyövuotta. Siivouspalvelut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen vastuulla oli vuonna 2015 yhteensä 1,271 milj. sm 2 (1,36, 1,42 ). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle ja strategisille kumppaneille joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimuksissa sovittujen laatukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon ympäristötavoitteet. Palvelutuotannon laadunvalvontaa toteutetaan INSTA -800 standardin mukaan. Siivouspalvelujen henkilötyövuosien määrä oli 192. Kertomusvuonna käynnistettiin siivoustoimialalla merkittäviä kehityshankkeita yhteistyössä Logistiikkalaitoksen kanssa; Puolustushallinnon siivouspalvelun yleisohjeen päivittäminen, siivouspalvelun laatutasojen yhtenäistäminen valtakunnallisesti samantyyppisissä rakennuksissa ja toiminnan tehostaminen. Kaikissa uudistuksissa tavoitteena on mahdollisimman oikein kohdennettu, tasalaatuinen, tehokas siivouspalvelu. Toimintaa on tehostettu kertomusvuonna mm. koneellistamalla työmenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tarkoituksenmukaiset siivoustaajuudet viranomaismääräysten mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Vuonna 2015 suoritti Rakennuslaitoksessa 19 siivousalan asiantuntijaa INSTA-800 standardin mukaisen henkilösertifikaatin. Vuoden 2015 ympäristöteko siivouspalveluissa oli vaihtomattopalveluissa siirtyminen asteittain 100 %:sti kierrätysmateriaalista valmistettuihin vaihtomattoihin. Kierrätysmateriaalista tehdyt vaihtomatot ovat palvelukustannuksiltaan perinteisten uusiomateriaalista valmistettujen hintaisia. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1 150 projektia (1 300, 1 350). Rakennuslaitoksen laatiman ja puolustusvoimien sekä Senaattikiinteistöjen hyväksymän vuosikorjausohjelman mukaiset projektit ja ennakoimattomat korjaukset olivat yhteensä 17,0 milj. euroa. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen on pääasiallinen korjausperuste. Ko. toimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin säännöllisesti sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 12,0 milj. euroa (22,0, 15,8). Yksittäisiä projekteja oli 798 kpl (960, 955). Erillisprojekteista raportoitiin säännöllisesti puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 10,1 milj. euroa (10,0, 11,1). Yksittäisiä projekteja oli 168 kpl (165, 167), joista 158 kokonaishankintana ja 10 rakennuttamissopimuksin. Projekteista 13 kpl kohdistui sähkö-, vesi- tai jätevesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 94 (112, 124). 33
Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 58,1 milj. euroa (61,0). Liikevaihto on laskenut edellisestä vuodesta 4,7 %. Tämä on johtunut energian kokonaiskulutuksen vähenemisestä, joka on ollut pääosin seurausta varuskuntien lakkauttamisen aiheuttamasta kiinteistökannan muutoksista. Lisäksi vuosi 2015 on ollut tilastointihistorian lämpimin, mikä on vähentänyt lämmönkulutusta. Energian ja veden yksikköhintojen muutokset ovat pysyneet markkinatilanteesta johtuen maltillisina. Prosessienergian kulutus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Prosessienergian myynnin lasku (0,4 milj. euroa) johtui yksikköhintojen laskusta erityisesti sähkössä. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 282 942 MWh (327 776). Sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulutus oli noin 332 000 MWh. Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli 340 000 MWh. Vuosi 2015 oli 18 % normaalia lämpimämpi. Jyväskylän tasoon sääkorjattu lämmön kokonaiskulutus aleni 6,5 % edellisestä vuodesta, mikä oli vähemmän kuin poistuneen lämmitetyn kiinteistökannan muutos (8,0 %). Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 255 598 MWh (258 133). Kokonaiskulutus aleni 2500 MWh (1,0 %), mikä koostuu pääosin lakkautettujen kohteiden energiankulutuksesta. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli 243 000 MWh. Sähkön kokonaiskulutus ylittää tulossopimuksessa sovitun tason. Poikkeaman arvioidaan johtuvan ensisijaisesti lakkautettujen varuskuntien toimintojen siirtymisestä jäävään kiinteistökantaan. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n. 80 000 MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli 876 524 m 3 (961 429). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 1 020 000 m 3. Veden kokonaiskulutus laski 9 % edellisvuoteen nähden. Vedenkulutuksen lasku johtui kiinteistökannan muutoksista. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.: täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Käyttöhenkilöstön valmiutta vesihuollon poikkeustilanteisiin ylläpidetään osallistumalla säännöllisesti alan koulutuksiin. Oman tuotannon kohteissa on erityisesti kiinnitetty huomiota riskienhallintaan - riskien tunnistamiseen ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseen. 34
KAAVIO 25 Toimitettu lämpö 2015 286 698 MWh (suluissa vuosien 2014 ja 2013 prosentit) KAAVIO 27 Toimitettu vesi 2015 0,89 milj.m 3 (suluissa vuosien 2014 ja 2013 prosentit) 8 % 1 % (6 %, 7 %) (1 %, 3 %) 2 % (1 %, 1 %) 23 % (24 %, 26 %) 1 % (4 %, 5 %) 89 % (91 %, 89 %) 3 % (3 %, 4 %) 72 % (69 %, 66 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt KAAVIO 26 Toimitettu sähkö 2015 260 203 MWh (suluissa vuosien 2014 ja 2013 prosentit) 9 % (9 %,9 %) 13 % (13 %, 11 %) 2 % (2 %, 1 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 76 % (76 %, 79 %) Muu myynti Verkostohäviöt Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Vuoden 2015 aikana on puolustushallinnon kiinteistöissä tehty noin 50 investointityyppistä hanketta, joille oli energiansäästövaikutuksia. Lisäksi ylläpitotoimenpiteillä ja käyttäjäopastuksella on parannettu energiatehokkuutta. Hankkeiden arvioitu säästövaikutus on 0,35 milj. euroa vuodessa. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden 2011 2015 aikana kumulatiiviset säästövaikutukset puolustushallinnon energiapalveluissa ovat olleet noin 3,5 milj. euroa. Saavutetut energiansäästöt vastaavat pääosin Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS) määriteltyä tasoa. Vuoden 2015 aikana toteutettiin oman öljypohjaisen lämmöntuotannon kilpailutus uusiutuville energialähteille Länsi-Suomen alueella. Vuoden 2016 aikana pellettilämmitykseen siirrytään yhteensä viidessä puolustusvoimien kohteessa (Uusikylä, Tammela, Kaleton, Kettukallio sekä Säkylän erilliskohde). Erilliskohteiden lämmöntuotannon kilpailutusta jatketaan vuonna 2016 Pohjois-Suomen kohteisiin yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Itä-Suomen erilliskohteita kilpailutettiin vuonna 2014. Pellettilämmitykseen siirryttiin kertomusvuonna Savitaipaleen ja Koivujärven kohteissa. Kajaanin ampumaradalla toteutettiin öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä. Näiden hankkeiden taloudelliseksi energiansäästöpotentiaaliksi on arvioitu 1,2 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kertomusvuoden aikana on jatkettu energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+) kehitystä vuoden 2015 alussa voimaan astuneen energiatehokkuuslain suuntaviivojen mukaisesti. Tässä yhteydessä on käynnistetty puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten energiansäästöpotentiaalin tunnistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hybridienergiaselvitys geotermisen 35
energian sekä aurinkolämmön ja sähkön rinnakkaisesta hyödyntämisestä käynnistettiin Parolannummen varuskunnassa. Hankkeen tuloksia voidaan laajentaa toisiin varuskuntiin. Hankkeiden yhteydessä on kehitetty energianseurantaa ja raportointia vastaamaan puolustusvoimauudistuksen vaatimuksia sekä parannettu menetelmiä käyttötarkoitusryhmäkohtaiseen energiankulutuksen analysointiin. Kertomusvuonna aloitettiin 2014 allekirjoitetun Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpano puolustusvoimien kiinteistöissä. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja energiapalvelujen kustannustehokkuutta sekä edistää ympäristömyötäisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Rakennusten sisäilmaolosuhteiden keskitetty etävalvonta ja aktiivinen hallinta aloitettiin Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskuksessa syksyn 2015 aikana. Korjaavia, kustannussäästöön tähtääviä toimenpiteitä kohdistettiin useisiin rakennuksiin. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioidaan olevan merkittävä ja tuloksia voidaan todentaa vuoden 2016 aikana. Toiminta vakiintuu vuoden 2016 aikana. 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet optimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIStekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP- ja HPM-vaikutukset) Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Rakennuslaitos on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. 36
Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. Rakennuslaitos on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Vuonna 2015 käytettiin keskusyksikössä hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 19,7 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 12,3 henkilötyövuotta, yhteensä 32 henkilötyövuotta. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna 2015. Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Vuonna 2015 puolustusvoimien palvelusopimuksella tilaamien ja edelliseltä vuodelta siirtyneiden hankesuunnitelmien määrä oli yhteensä 38 kpl. Näistä vuoden 2015 aikana valmistui 20 kpl, neljä hankesuunnitelmaa keskeytettiin, neljäntoista hankesuunnitelman/selvityksen valmistuminen siirtyi vuodelle 2016. Lisäksi valmistui 3 kpl esikuntatarkasteluja sekä Haminan tilankäytön kartoitus. Hankesuunnittelussa olleiden hankkeiden keskikoko oli 2,86 milj. euroa (4,6, 2,8). Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen Senaatti-kiinteistöille toteuttamien isojen hankkeiden vuoden 2015 investointimäärä oli 88,5 milj. euroa (78,6, 78,4). Investointimäärään vaikuttaa jatkossa merkittävästi Senaattikiinteistöjen investointikehyksen supistuminen. Rakennushankkeita valmistui 20 kpl (46, 26) keskihinnaltaan 3,0 milj. euroa (1,7, 2,4). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 59,5 milj. euroa (79,3, 61,3). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 34 kpl (40, 44) arvoltaan 212,0 milj. euroa (212,2, 131,4). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille ja Puolustusvoimille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 4,2 milj. euroa (3,8, 2,8). Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 10 kpl (20, 11), joiden summa oli 1,25 milj. euroa (1,1, 1,1). Osaa hankkeista on viety eteenpäin lähinnä aikataulukysymysten keskeneräisyyden takia ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina 2010-2012 tehtyjen 78 kohteen jälkeen on toteutettu PVJJK:n ja Suomen Erillisverkot -konsernin tilaamia täydentäviä hankkeita v. 2013 yhteensä 1,7 ja v. 2014 1,3 milj. euron arvosta. Vuonna 2015 hankkeiden määrä oli 16, joista valmistui 11 hanketta. Hankkeiden arvo vuonna 2015 oli 2,88 milj. euroa. Rakennuttamisen hankekokonaisuus Rakennuslaitoksen rakennuttamisyksikön käsittelyssä on vuosittain merkittävä määrä puolustushallinnon investointiohjelman eri vaiheissa olevia hankkeita. Hankkeiden kokonaisarvo muodostuu valmisteilla ja käynnissä olevista sekä valmistuneista hankesuunnitelmista ja rakentamisprojekteista. Rakennuttamisen painopistealueet Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste on siirtynyt työkannan hankesuunnittelupainotteisuudesta lähemmäs tavanomaisempaa hankevaiheiden keskinäistä jakautumista. Hankkeiden keskeytysten ja investointikehyksen pienentymisen seuraukset näkyvät selvimmin suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden määrän vähäisyytenä (7 hanketta suunnitteluvaiheessa). Toinen tilauskantaan ja siten toimintaan vaikuttanut tekijä oli PVLOGL:n perustaminen ja sen toiminnan alkaminen vuoden 2015 alusta. Hankesuunnittelun tilaajan muuttuminen ja tilattavien hankkeiden uudelleentarkastelu viivästyt- 37
TAULUKKO 19: Rakennuttamisen volyymi Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M 2013 2014 2015 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 38,1 36,5 41,3 Valmistuneet hankesuunnitelmat 83,1 209,0 59,0 Käynnissä olevat hankkeet 131,4 212,3 212,0 Valmistuneet hankkeet 61,3 79,3 59,5 YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 313,9 537,1 371,77 tivät hankealoituksia ja siirsivät hankesuunnittelun painottumisen loppuvuoteen ja tilausten valmistumisen osittain vuoden 2016 alkuun. Vuoden aikana valmistuneista rakennushankkeista suurimpia olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus, Santahamina-talo ja KARPR keskusvarasto Vekaranjärvellä. F-rakennus oli peruskorjaus- ja -parannushanke, jossa erityiset haasteet olivat vanhan tilastruktuurin hyödyntäminen uudella tavalla sekä toiminnan vaatimien järjestelmien sijoittaminen vanhaan rakennukseen. Santahamina-talolla ratkaistiin Maanpuolustuskorkeakoulun sijoittaminen kokonaisuudessaan yhdelle kampukselle. Toiminnoista ainoastaan Sotamuseo ja Maanpuolustuskurssit sijaitsevat Helsingin kantakaupungissa. Uudisrakennus, keskittäminen ja nykyisten tilojen käytön tiivistäminen toivat merkittävän säästön henkilöstö- ja kiinteistömenoissa. Vekaranjärven keskusvarasto toteutettiin korjaamalla ja laajentamalla vanhaa keskusvarastoa. Merkittäviä uudisrakennuskohteita ovat lisäksi rakenteilla olevat Luonetjärven varuskunnan materiaalikeskus- ja monitoimirakennukset sekä Säkylän terveysasema. Kasarmikorjausten kokonaisuus edistyy siten, että Santahamina kas. C29 valmistui 6/2015, Dragsvik kas. 1 valmistui 12/2015, Hamina kas. 98 on rakenteilla ja valmistuu 1/2016, Vekaranjärvi kas. 3 on rakenteilla ja valmistuu 2016, Säkylä kas. 1 rakenteilla ja valmistuu 2016, Riihimäki kas. 18 on urakkakyselyssä ja toteutuksen osalta purku-urakkavaiheessa, Parola kas. 138 hankesuunnitelma valmistui 11/2015 ja Säkylä kas. 2 hankesuunnitelma valmistuu 2/2016. Varastorakentamista jatkettiin vuonna 2015. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Oma haastava kokonaisuutensa on PV:n toimitiloista luopumisohjelman seurannaisvaikutusten työt. Käynnissä on edelleen, tosin pidennetyllä kokonaisläpivientiajalla, mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Maarakennustöiden painopisteenä olivat Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t, kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät sekä varastojen vallitukset. Rakennuttamisen toimiala päivitti vuonna 2015 toimintaprosessinsa, -mallinsa ja niihin liittyvät asiakirjamallit vastuineen osana Rakennuslaitoksen laadunkehitystyötä. Rakennustoiminnan markkinatilanne oli vakaa ja indeksinousu maltillista. Rakennuskustannusindeksi nousi 0,2 % joulukuusta 2014 joulukuuhun 2015. Useita vuosia kestänyt hiljainen kausi kasvukeskusten ulkopuolella jatkui edelleen. 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2015 yhteensä noin 5 henkilötyövuoden verran. 38
Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen sekä ympäristöselvitykset Vuonna 2015 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä seitsemässä kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Kauhavan Lentosotakoulun ja Riihimäellä Panssariprikaatin (ent. Viestirykmentin) alueilla sekä Helsingin edustalla Isosaaren ja Kemiönsaaren Örön linnakesaarissa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 10 kohteessa, lisäksi vuonna 2014 aloitettu puolustusvoimien kaatopaikkakartoitus tutkimuksineen valmistui. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää puolustusvoimien toiminnassa syntyneiden entisten kaatopaikkojen ja täyttöalueiden sijainti sekä mahdolliset ympäristöriskit. Kahden varuskunta-alueen riskikartoitus valmistui (Riihimäki ja Pansio). Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin tulevien vuosien kunnostuskohteita, mm. puolustusvoimauudistukseen liittyen Lahdessa. Vuoden aikana toteutettiin myös ympäristökatselmus Afganistanissa Mazar-e Sharifissa. Ympäristö- ja luontoselvitykset Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteen ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Tavoitteena on laatia ympäristöselvitykset kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2015 aikana valmistuivat Pahkajärven ja Kyläjärven ympäristöselvitykset. Lisäksi aloitettiin Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys. Räjähdekeskuksen Palolammen ja Inhan toimipisteissä Ähtärissä suoritettiin ympäristötutkimuksia, joissa kartoitettiin käytöstä poistettavien räjähteiden hävittämisen aiheuttamia päästöjä maahan sekä pinta- ja pohjaveteen. Ympäristötutkimusten jatkotoimenpiteenä alueelle tehtiin pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa arvioitiin toiminnan aiheuttamia ympäristöriskejä. Rakennuslaitoksen ympäristötoimiala koordinoi ja toteutti valtakunnallisen tutkimuksen perfluorattujen alkyyliyhdisteiden esiintymisestä puolustusvoimien kohteissa. Perfluoratut yhdisteet (PFC) ovat erittäin pysyviä ja kulkeutuvia yhdisteitä, joita on käytetty mm. palontorjuntavaahdoissa sekä esim. erikoistekstiileissä lian- ja vedentorjuntapinnoitteena. Näytteitä (yhteensä 36 kpl) otettiin pinta- ja pohjavedestä, jätevedestä, sekä maaperä- ja sedimenttinäytteitä yhteensä 18 puolustusvoimien kohteesta. Tutkimuksessa todettiin PFC-yhdisteiden pitoisuuksia useissa eri toimipaikoissa. Korkeimmat pitoisuudet todettiin Keuruun vanhan polttotaistelualueen pohjavedessä, sekä puolustusvoimien Säkylän vaatetuskorjaamon jätevedessä. Työ jatkuu tarkentavin tutkimuksin vuonna 2016-2018. Aikaisempien ympäristöselvitysten jatkotoimenpiteinä tehtiin maaperätutkimuksia raskasasetoimintojen suorituspaikoille. Kyläjärvellä ja Pahkajärvellä tutkittiin raskaiden aseiden maalialueiden metalli- ja räjähdysainepitoisuuksia, sekä pitoisuuksia alueen marjoissa ja sienissä. Tulokset osoittivat että maalialueiden pintamaissa on alhaisia metalli- ja räjähdysainepitoisuuksia, mutta että ne eivät ole kertyneet alueen marjoihin tai sieniin merkittävissä määrin. Raskaiden aseiden ympäristövaikutuksiin liittyen tutkittiin raskaan kaluston pesupaikolla Niinisalossa ja Parolassa kaluston pesusta aiheutuvia raskasmetallipitoisuuksia. Pesuvesiä tutkittiin kuorma-autojen, tykin, panssarivaunujen ja raskaan raketinheittimen pesun yhteydessä. Kohenneita metallipitoisuuksia todettiin varsinkin raskaan raketinheittimen pesuvesissä. Ympäristötarkkailut Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen. Vuoden 2015 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 60 kohdetta tai aluetta. Uusia tarkkailuohjelmia valmistui vuonna 2015 Tammelan aluevarastolle, KARPR:n Pahkajärven ampumaja harjoitusalueelle, PORPR:n Jämin lentokentälle ja PORPR:n Kuninkaanlähteen ampumaradalle. Lisäksi tarkkailun piiriin otettiin uusina kohteina Ähtärin Palolampi, Mikkelin vaatetuskorjaamo, Pansion sotasataman polttoaineenjakopaikka, sekä Kyläjärven ampuma- ja harjoitusalue. Em. kohteisiin uudet tarkkailuohjelmat laaditaan vuonna 2016. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien 2012 2018 aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa ja teknistä suojelua. Rakennuslaitoksen 39
ympäristöyksikkö vastaa hankkeen toteuttamisesta Pääesikunnan erillisrahoituksella. Budjetti vuodelle 2015 oli 3 milj. euroa. Urakkakustannusten kasvaessa budjettia kasvatettiin noin 4 milj. euroon, mikä käytettiin täysimääräisesti. Hankkeeseen liittyvät ampumakatosten meluntorjunnan parannustoimenpiteet toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen investointirahoituksella (vuonna 2015 820 000 milj. euroa). Ympäristönsuojelun teknisiä parantamistoimenpiteitä toteutettiin kuudella eri ampumarata-alueella: Upinniemi (RPR), Tyrri (UTJR), Kyrönpelto (KARPR), Baggby (UUDPR), Taipalsaari (MAASK) ja Niinisalo (PORPR). Näistä Baggbyn ja Niinisalon hankkeet jatkuvat vuonna 2016 ja Tyrrin ampumaradan rakennustyöt oli aloitettu vuonna 2014. Lisäksi toimintavuonna tehtiin vähäisempiä viimeistelytöitä 2014 toteutetuissa kohteissa Santahaminassa (KAARTJR) ja Luonetjärvellä (ILMASK). Edellä mainittujen lisäksi parantamistoimenpiteiden hankeja toteutussuunnittelua tehtiin vuoden 2015 aikana noin kymmenelle ampumaratarata-alueelle. Ampumaratojen ympäristölupahakemuksia varten ja toisaalta ratojen ympäristönsuojelurakenteiden tarpeen määrittämiseksi toteutettiin ympäristöselvityksiä viidellä ampumaradalla. Tutkimus ja kehitys Vuonna 2015 käynnistyi Suomen aloitteesta kansainvälinen yhteistyöhanke Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja tekniikoiden määrittelemiseksi. Hanketta johtaa Suomi, Pääesikunnan ympäristöylitarkastajan toimiessa projektipäällikkönä. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuvat laajasti hankkeen maaperän ja vesiensuojelu työryhmän työhön. Hankkeeseen liittyen on lisäksi käynnissä useita kansallisia raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tutkimukseen ja hallintaan liittyviä kehityshankkeita. Esimerkiksi uudentyyppisten maaperän puhdistus- ja kunnostuslaitteiden käyttötestauksen suunnittelu on aloitettu. Infrapunasäteilytin on laite, jolla on tarkoitus lämpösäteilyä hyväksikäyttäen hajottaa pintamaahan esim. ruudin poltosta tai sinkoammunnoista kertyvät ruudin ainesosien pitoisuudet. Laitteen testaus aloitettiin 2015 Lakialassa lämmönjohtumiskokeilla. Kokeita jatketaan Palolammen ruudinpolttopaikalla 2016. Suurtehomagneetin käyttöä on suunniteltu pitkään käytössä olleille maalialueille kertyneiden metallijätteiden poistamiseksi. Ensimmäiset pilottikokeet toteutetaan 2016 Lohtajalla. Rakennuslaitoksen kehittämän paikkatietopohjaisen ympäristötietojen hallintajärjestelmän Ympäristö-Kiraven kehitystyötä jatkettiin. Vuonna 2015 toteutettiin talousvesien tarkkailuohjelmien vienti järjestelmään sekä otettiin käyttöön jätemäärien raportointityökalut. Lisäksi sähköistä tiedonsiirtoa edistettiin sekä sopimuslaboratorioiden että Jätelaitosyhdistyksen kanssa. Vuonna 2015 Rakennuslaitos valmisteli ehdotuksen jätehuollon toimenpideohjelmaksi, jossa jätehuollon kehittämistoimenpiteet suunnitellaan liukuvalle nelivuotiskaudelle. Toimenpide-ehdotus perustuu vuonna 2014 valmistuneeseen jätehuollon valtakunnalliseen tilannekuvaan. Vuonna 2015 jatkettiin yhteistyöhanketta jätelaitosyhdistyksen (JLY) kanssa. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on valtakunnallisesti yhtenevät jätemääräraportointikäytännöt. Hankkeeseen valittiin pilotointikohteeksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, jonka kanssa saatiin aikaan lähes valmis raportointimalli. Malli voitaneen jalkauttaa muihin jätelaitoksiin, kun hankkeen jatkosta tehdään päätökset vuonna 2016. Yhteistyöhanketta sekä sähköisen tiedonsiirron pilotointia jätemäärätietojen siirrossa jatketaan vuonna 2016. Alueellisia jätehuoltosuunnitelmia laadittiin Satakunnan Lennostoon Pirkkalaan ja Taistelukoululle Tuusulaan. Karjalan Lennoston suunnitelma Rissalassa saatettiin loppuun henkilövaihdosten jälkeen. Dragsvikin ja Upinniemen varuskuntien suunnitelmia päivitettiin. Santahaminan esikuntien ja niihin liittyvien ulkoalueiden osalta laadittiin suunnitelma ja toteutusesitys. Lisäksi Santahamina-taloon toteutettiin erillinen jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmien toteuttamistapaa uudistettiin vuonna 2015. Jätehuoltosuunnitelmat jaetaan erilliseen suunnitelmaosaan sekä jätehuoltosuunnitelman toteuttamisen jälkeen laadittavaan jätehuolto-ohjeeseen. Myös jätehuollon kustannuslaskentaa kehitettiin vuonna 2015. Biojätteiden hyödyntämisen selvitys jatkui edelleen toimintakertomusvuotena. Ongelmana ovat olleet liian nestemäiset biojätteet, jotka ovat hankaloittaneet biojätteen keräystä ja käsittelyä. Varuskuntaravintoloiden tuottama biojäte soveltuu hyödynnettäväksi Haminan Energia Oy:n uudessa biokaasulaitoksessa. Puolustusvoimien vuonna 2014 valmistuneen energia- ja ilmasto-ohjelman jalkautus käynnistyi vuonna 2015 laaditun toteuttamissuunnitelman myötä. Keväällä laadittiin myös sidosryhmäjulkaisu, jossa 40
on kuvattu keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla puolustushallinto vastaa osaltaan kansallisiin energiaja ilmastolinjauksiin sekä tukee puolustusvoimien suorituskykyä ja huoltovarmuutta. Raportointi, koulutus ja yhteistyö Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013 2014 valmistui keväällä 2015. Raportin pääteemoja olivat puolustusvoimauudistuksen vaikutukset ympäristönsuojelun näkökulmasta sekä ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristönsuojelun parantaminen. Ympäristöraportissa esiteltiin myös 2013 2014 tehtyjä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä ympäristönsuojelun tunnusluvut. Kansainvälinen 2nd European Conference on Defence and the Environment (ECDE-konferenssi) järjestettiin Helsingissä 9.-10.6.2015. Rakennuslaitos osallistui tilaisuuden järjestämiseen yhdessä Puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 140 asiantuntijaa 19 maasta. Rakennuslaitoksen edustajat pitivät konferenssissa kolme esitystä. Rakennuslaitoksen henkilöstöä koulutettiin vuosittain järjestettävässä ympäristöpäivässä. Koulutuksessa käsiteltiin kertomusvuotena erityisesti ajankohtaisia asioita, ympäristöhankkeiden viestintää ja ympäristötiedon hallintaa. Vuoden aikana toteutettiin lisäksi useita lyhyitä infoja liittyen jätemäärätietojen koontiin ja raportointiin sekä kemikaalien hallinnan ympäristövaatimuksiin. Rakennuslaitoksen asiantuntijat osallistuivat myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaisen Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) yhteistyön Working Group Environmentin (WGE) toimintaan. Pohjoismainen yhteistyö on kuluvan vuoden aikana keskittynyt kansainvälisen yhteistyöhankkeen Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges edistämiseen. Työryhmä, jonka puheenjohtajuus on tällä hetkellä Suomella, tapasi toimintakertomusvuonna kaksi kertaa. Rakennuslaitoksen edustaja osallistui yhdessä Puolustusministeriön edustajan kanssa vierailuun Alaskassa US Army Corps of Engineers Cold Regions Research and Engineering Laboratoryssa (CRREL). Vierailun pääaiheena oli tutustua CRREL:in kehittämiin menetelmiin asejärjestelmien ja ammusten ympäristövaikutusten testaamiseksi. Laitoksen edustajat osallistuvat myös vuonna 2015 alkaneeseen kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen Environmental Considerations in Cold Regions, jonka tavoitteena on laajentaa aiemmin laadittua operaatioiden ympäristönsuojeluohjeistusta kylmissä olosuhteissa sovellettavaksi. Hankkeeseen osallistuvat Suomi, Ruotsi, USA ja Kanada. Suomessa hanketta koordinoi Puolustusministeriö. Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittäminen Rakennuslaitoksen ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Käytössä on sertifioitu Green Office toimistojen ympäristöjärjestelmä, ja ympäristöjohtaminen sisältyy laitoksen toimintamalliin. Tavoitteena on kuitenkin laitoksen koko toiminnan kattava ISO14001-pohjainen johtamisjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä toteutetaan yhteiskoordinaatiossa puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuonna 2018. Vuonna 2015 toteutettiin siivouspalveluiden ja kiinteistöpalveluiden ympäristönäkökohtien kartoitus. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle myönnettiin vuonna 2015 kaksi uutta ympäristölupaa sekä yksi luvan tarkistus. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). 41
Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Rakennuslaitokselle asetetut Palvelukykyä ja laatua koskevat tulostavoitteet SUORITUSKYKYINEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokonsernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, puolustusvoimauudistus ja tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TILKO) tehdyt linjaukset. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan 1.1.2015. Rakennuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistettiin siten, että Rakennuslaitoksen 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään. 1.1.2015 lukien Rakennuslaitoksessa on keskusyksikkö ja 9 palveluyksikköä. Samassa yhteydessä Rakennuslaitoksen johtamismalli madaltui siirryttäessä kolmiportaisesta johtamismallista kaksiportaiseen johtamismalliin. Organisaatiorakenne vastaa Logistiikkalaitoksen tarpeita. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät tehtävät toteutettiin suunnitellussa aikataulussa sekä teknisten järjestelyjen että henkilöstöjärjestelyjen osalta. Rakennuslaitoksen henkilöstön määrä on sopeutettu varuskuntien lakkautusten jälkeiseen tilanteeseen. Rakennuslaitoksen uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Rakennuslaitos tehostaa TILKO -hankkeen mukaisesti toimintaansa sekä yhteistyötä puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tavoitteena yhteensä 7 milj. euron kustannussäästöt vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2015 alusta lukien on toteutettu puolustusvoimien kanssa sovitut sopimustoimintaa ja asiakkuuden hallintaa koskevat uudistukset. Vuoden 2015 alussa valmisteltiin koko puolustusvoimia koskeva tilahallinnan palvelusopimus keskitetysti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa. Tilahallintaa koskeva valtakunnallinen palvelusopimus allekirjoitettiin 28.4.2015. Rakennuslaitoksen palveluyksiköt tuottavat kiinteistöihin liittyvät palvelut, ja keskusyksikkö vastaa sopimusyhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristönsuojelun palvelusopimus allekirjoitettiin 11.5.2015. Keskusyksikön ympäristöyksikkö tuottaa ympäristönsuojeluun liittyvät palvelut. TILKO-päätökseen sisältyvä kiinteistö- ja ympäristöalaan kohdistuva 7 miljoonan säästöohjelma toteutuu suunnitelman mukaan vuoden 2019 alusta lukien. Rakennuslaitoksen organisaatio, tehtävät sekä henkilöstörakenne ja henkilöstön määrä sopeutetaan muutosjohtamisen menettelytapoja käyttäen vastaamaan puolustusvoimauudistuksesta seuraavia rauhan ajan sekä poikkeusolojen suorituskykyvaatimuksia ja puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän muutosta siten, että kustannustehokkuus toteutuu ja henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja työhyvinvointi varmistetaan. Vuoden 2014 lopussa päättyi puolustusvoimauudistuksen toteutus Rakennuslaitoksessa vuonna 2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Varuskuntien lakkauttamisiin liittyvät henkilöstöjärjestelyt hoidettiin valtionhallinnossa ja puolustushallinnossa käytössä olevia henkilöstöpoliittisia menettelytapoja noudattaen, joiden avulla kyettiin minimoimaan henkilöstövähennyksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyt päättyivät pääsääntöisesti vuoden 2014 lopussa. Rakennuslaitoksen henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 749 henkilötyövuotta tavoitteen ollessa 760 henkilötyövuotta. Henkilöstörakennetta koskevat muutokset tehdään osana organisaatiouudistusta vuoden 2019 alkuun mennessä. Rakennuslaitos järjestää puolustusministeriön, puolustusvoimien ja kumppanien tilaamat kiinteistö- ja ympäris- 42
töpalvelut (ml. rakennuttaminen, kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut, ympäristönsuojelu) laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden kevään 2014 kehyspäätöksen säästövelvoitteet. Rakennuslaitos arvio, että asetetut tavoitteet ja palvelusopimusten mukaiset palvelut on toteutettu asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa ja Rakennuslaitoksen budjetissa on huomioitu kevään 2014 kehyspäätöksen 7 milj. euron säästövelvoite. Säästökohteista sovittiin kolmikannassa (PHRAKL-PV- PLM) (kiinteistönhoito 50 000 euroa, siivous 50 000 euroa, kunnossapito 1000 000 euroa, energiapalvelut 1 900 000 euroa ja teknisten palveluiden erillistilaukset 4 000 000 euroa). Puolustusvoimien tilaamat ympäristöpalvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti ja kustannustehokkaasti vuonna 2015. Vuoden 2015 lopussa aloitettiin Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen puitesopimuksen päivittäminen. Puitesopimus allekirjoitetaan vuoden 2016 alussa. Toiminnan painopisteitä ovat terveys, turvallisuus, vastuullisuus, kustannustehokkuus ja poikkeusolojen vaatimukset. Rakennuslaitos valmistelee valtakunnallisen palvelusopimuksen sisällön Logistiikkalaitoksen esikunnan hyväksyttäväksi. Sopimukseen sisältyvät palvelut määritellään palvelukuvauksissa, joissa on huomioitu omistajan laatuvaatimukset, viranomaisvaatimukset sekä puolustusministeriön linjaukset. Rakennuslaitoksen palvelut puolustusvoimille järjestetään siten, että niissä huomioidaan myös poikkeusolojen vaatimukset. Rakennuslaitoksella on ajan tasalla oleva tilannekuva kiinteistöistä, rakennuksista, rakenteista ja verkostoista (ml. niiden kunto, terveys-, turvallisuus- yms. riskit ja niiden hallinta), joka on jatkuvasti myös puolustusvoimien ja omistajien käytössä. Tiedot Puolustushallinnon kiinteistöistä, rakennuksista ja verkostoista sisältävä Kirave-järjestelmä vastaa 1.1.2015 lukien rakenteeltaan puolustusvoimien uutta organisaatiorakennetta. Puolustusvoimilla on oikeudet Kirave-järjestelmään. Kunnossapidon ohjelmointia ja raportointia on kehitetty yhteistyössä puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen kanssa. Senaatti-kiinteistöillä on käyttöoikeus Kiraven kunnossapito-osioon sekä Ympäristö-Kiraveen. Ympäristötiedon osalta Kirave-järjestelmän kehittäminen on edennyt suunnitelmallisesti. Ympäristö- Kirave sisältää: Vesi-, maaperä- ja huokosilmatarkkailut PIMA-kohteet Ympäristöluvat Tarkkailuohjelmat Jätehuolto Jätehuolto on uusin kokonaisuus Ympäristö-Kiravessa, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2015. Rakennuslaitos järjestää puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksestä (PLM:n päätös 28.8.2013) aiheutuvat puolustusvoimien ja kumppanien tilaamat suunnittelu- ja rakennuttamis yms. tehtävät. Käynnissä olevat räjähdevarastointihankkeet valmistuvat pääosin suunnitellussa aikataulussa. Puolustusministeriön päätöksellä on jatkettu räjähdevarastointihankkeiden toteutusaikaa vuoteen 2022. Rakennuslaitos jatkaa käynnissä olevien hankkeiden (kasarmien kunnostus, ampumaratojen kunnostus, ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöhallinta, pilaantuneiden alueiden puhdistus, energiatehokkuus yms.) toimeenpanoa toimeksiantojen ja viranomaismääräysten mukaisesti. Ampumaratojen kunnostusta, ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöhallintaa ja sen kehittämistä sekä pilaantuneiden alueiden puhdistusta on toteutettu puolustusvoimien toimeksiannon mukaisesti, kohdassa 1.4.1.3 kuvatulla tavalla. Energiatehokkuuden kehittämistä on kuvattu kohdassa 1.4.1.1 kuvatulla tavalla. Kasarmien kunnostushankkeiden tilanne: Kasarmikorjausten kokonaisuus edistyy siten, että Santahamina kas. C29 valmistui 6/2015, Dragsvik kas. 1 valmistui 12/2015, Hamina kas. 98 on rakenteilla ja valmistuu 1/2016, Vekaranjärvi kas. 3 on rakenteilla ja valmistuu 2016, Säkylä kas. 1 rakenteilla ja valmistuu 2016, Riihimäki kas. 18 on urakkakyselyssä ja toteutuksen osalta purku-urakkavaiheessa, Parola kas. 138 hankesuunnitelma valmistui 11/2015 ja Säkylä kas. 2 hankesuunnitelma valmistuu 2/2016. Rakennuslaitos jatkaa puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman (PLM:n ohjauskirje 28.1.2013) toimeenpanoa. 43
Kestävän kehityksen ohjelman mukaisia linjauksia ja tavoitteita sovelletaan laajasti Rakennuslaitoksen toiminnassa. Laitoksella on käytössä ISO9001-pohjainen toimintamalli, johon on sisällytetty ympäristönäkökohtien huomioiminen. Käytössä on myös sertifioitu toimistojen ympäristöjärjestelmä Green Office, ja laajempi ympäristöjohtamisjärjestelmä on rakenteilla. Vuonna 2015 selvitettiin siivouspalveluiden ja kiinteistöpalveluiden ympäristönäkökohtia ja näiden toimialojen henkilöstön ympäristötietoisuutta. Laitoksen henkilöstön ympäristöosaamista on parannettu sisäisellä koulutuksella. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle myönnettiin vuonna 2015 kaksi uutta ympäristölupaa sekä yksi luvan tarkistus. Rakennuslaitos osallistuu aktiivisesti puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympäristövaikutusten hallinnan kehittämiseen. Vuonna 2015 on mm. jatkettu ampumaratojen ympäristösuojelun parantamista sekä osallistuttu raskaiden aseiden ympäristönsuojelun parhaita käytäntöjä selvittävään hankkeeseen. Kriisinhallinnan ympäristönsuojelua on kehitetty osallistumalla kansainväliseen yhteistyöprojektiin jonka tavoitteena on tuottaa ympäristönsuojeluohjeistus kylmiin olosuhteisiin. Energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennetty mm. puolustushallinnon energia- ja ilmasto-ohjelman ja energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) mukaisilla toimenpiteillä sekä toteuttamalla toimitilojen energiatehokkuustoimenpiteitä. Laitos noudattaa toiminnassaan hyvän työnantajan toimintamallin mukaista henkilöstöpolitiikkaa, jonka merkitys on korostunut organisaatiomuutoksen läpiviennissä. Työhyvinvointia seurataan ja kehitetään vuosittain. Laitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys on käynnistetty, päivitys valmistuu vuonna 2016. Puolustushallinnon rakennuslaitos on mukana kehittämässä ja käyttöön ottamassa valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT-palveluja. Rakennuslaitoksen ja Valtorin välinen toimialariippumattomien palvelujen siirtosopimus tuli voimaan 1.9.2014, jolloin palvelusopimuksessa määritellyt ICT-palvelut ja niihin liittyvät toimittajasopimukset siirrettiin Valtorille. Palvelutuotanto käynnistyi siirtymävaiheella (ns. as-is-vaihe), joka päättyi 31.5.2015. TUVE-verkon palveluja ei ole vielä käytössä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on saatettava luokiteltujen asiakirjojen käsittely vastaamaan tietoturvaasetuksen 4. luvussa säädettyjä vaatimuksia. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on saatettava luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvien toimitilojen turvallisuus vastaamaan tietoturva-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Puolustushallinnon rakennuslaitos on laatinut suunnitelman tietoturva-asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi. Toimitilojen osalta on tehty vaatimusmäärittelyt ja toimenpiteisiin on ryhdytty käytettävissä olevan varallisuuden puitteissa. Tiloista noin puolet on saatettu vaatimusten edellyttämälle tasolle. Rakennuslaitos priorisoi työyhteisöissä kolmea osa-aluetta: (1) osaamisen kehittämistä ja uudistumista, (2) henkistä, fyysistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä (3) johtamisen, osallistumisen ja esimiestyön kehittämistä (VATUohjelma). Parempi työyhteisö kyselyn tulokset 2015: Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen - Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä 3,0 (tavoite 3,5) - Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,5 (tavoite 3,5) Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus - Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 3,8 (tavoite 3,8) - Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,9 (tavoite 3,9) Motivaatio ja työn imu - Työn innostavuus ja työn ilo 3,8 (tavoite 3,7) Rakennuslaitos suunnittelee ja toteuttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan valtakunnallisten yhteisten linjausten mukaiset toimenpiteet. Hanketta ei käynnistetty resurssien niukkuudesta johtuen. TURVALLINEN YHTEISKUNTA Rakennuslaitoksen sopimushallinnalla, turvallisuusjärjestelyillä ja koulutuksella varmistetaan Rakennuslaitoksen ja alihankkijoiden palvelutuotanto häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Turvallisuus- ja valmiusjärjestelyt perustuvat puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen väliseen sotataloussopimukseen. Uusi puolustushallinnon ja 44
Senaatti-kiinteistöjen välinen turvallisuussopimus allekirjoitettiin syksyllä 2015. Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välinen turvallisuussopimus valmistuu vuoden 2016 aikana. Rakennuslaitos tekee säännöllisesti turvallisuussopimukset alihankkijoiden kanssa ja sitouttaa keskeiset toimittajat valmiussopimuksin poikkeusolojen aikaisiin tehtäviin. Rakennuslaitos on katselmoinut ja auditoinut keskeisten alihankkijoiden turvallisuusjärjestelyjä Pääesikunnalta saatujen toimeksiantojen ja linjausten mukaisesti. Poikkeusolojen palvelusopimuksen valmistelu etenee puolustusvoimien ohjauksessa ja aikataulussa. KANSAINVÄLISEN TURVALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti. Ympäristötoimiala osallistui ympäristökatselmukseen Afganistanissa Mazar-e Sharifissa. Rakennuslaitos rakentaa tarvittavan suorituskyvyn kriisinhallintarakentamiseen Puolustusvoimien laatimien sopimusten mukaisesti. Tulostavoitetta ei saavutettu. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Vuonna 2015 yhteistyöfoorumi Nordic Defence Estates laajentui myös Baltian maihin Viron ja Latvian allekirjoitettua yhdessä Pohjoismaiden kanssa yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuosikokouksen yhteydessä, jonka jälkeen yhteistyöfoorumin nimeksi muutettiin Nordic-Baltic Defence Estates NBDE. Vuosikokous järjestettiin Helsingissä 2.-3.9.2015. Vuosikokouksen erityisteemana oli energia- ja ympäristö. Lisäksi Norja, Ruotsi ja Suomi esittelivät omien maidensa asiakaspalvelukeskusten toimintaa. Vuosikokouspaikkoina toimivat Säätytalo sekä Santahaminan varuskunta. Illallinen järjestettiin Suomenlinnassa. Vuonna 2015 Rakennuslaitos osallistui Benchmarking-, Energy- ja Environment-työryhmien toimintaan. Työryhmien työskentelymuotoja ovat muun muassa yhteiset tapaamiset vuoroin vaihtuvissa osallistujamaissa, workshopit teemoittain sekä online-kokoukset. Yhteistyötä eri maiden välillä tehostaa OnlyOffice-nettiportaali. Ympäristötoimiala on myös vuonna 2015 aktiivisesti osallistunut kansainväliseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön kohdassa 1.4.1.3 tarkemmin kuvatulla tavalla. MUUT TULOSNEUVOTTELUSSA SOVITUT ASIAT Rakennuslaitos toimeenpanee valtionhallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen edellyttämät velvoitteet myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Valtiovarainministeriön laskemat Rakennuslaitosta koskevat henkilöstömenoleikkaukset, jotka perustuvat valtion palkkaliukumien estämistä koskevaan ohjeistukseen, on sisällytetty Rakennuslaitoksen vuoden 2016 budjettiin. Rakennuslaitos on ottanut palkkaliukuman rajoittamista koskevat linjaukset huomioon rajoittamalla työn vaativuuteen ja työn suoritukseen pohjautuvat palkankorotukset vain työehtosopimusten edellyttämiin välttämättömiin tapauksiin. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää kiinteistötiedon hallintajärjestelmiään osana julkisen hallinnon yhteisiä tavoitteita puolustushallinnon erityisvaatimukset huomioon ottaen. Rakennuslaitos on allekirjoittanut 17.12.2015 HTH-liittymissopimuksen ja tukee puolustusvoimien HTH-hankkeen toteuttamista tuottamalla hankkeessa tarvittavia tietoja valtiokonsernin tietojärjestelmään. Puolustusvoimien Hallinnon tilahallinta (HTH) järjestelmän käyttöönottoon liittyen on kerätty ja päivitetty Vekaranjärven, Säkylän ja Kajaanin varuskuntien pohjapiirustukset sekä kerätty pääpiirustukset Senaatti-kiinteistöjen tilauksesta. HTHprojektit on aloitettu lisäksi Parolan, Tikkakosken, Upinniemen, Pansion, Tikkakosken, Pirkkalan, Rissalan, Rovaniemen ja Sodankylän varuskunnissa. Vuoden 2016 aikana käydään läpi koko puolustusvoimien käytössä olevan rakennuskannan pohja- ja pääpiirustukset. Rakennuslaitos kehittää kykyään toimia laitoksen turvallisuustehtävistä tehtävien linjausten mukaisesti tilaturvallisuuden ja suojarakentamisen asiantuntijana. Rakennuslaitoksen tilaturvallisuusasiantuntijaroolista ja tehtävistä ja asiantuntijuuden hyödyntä- 45
KAAVIO 28 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,64 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,78 3,67 3,74 Indeksi 3,78 3,74 4,00 3,87 3,84 3,91 3,85 3,99 4,01 4,04-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 3,92 misestä koko valtionhallinnossa on tehty selvitys puolustusministeriön johtamassa työryhmässä. Loppuraportti on valmistunut ja se on luovutettu ministerille syksyllä 2015. Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien kesken laaditaan palvelusopimus, jossa tarkemmin sovitaan laitoksen puolustusvoimille toimittamat tilahallinta- ja ympäristöpalvelut sekä rakennuslaitoksen suorituskyky tukea puolustusvoimia poikkeusoloissa annettujen valmiusvaatimusten ja 2014 laaditun sotataloussopimuksen mukaisesti. Poikkeusolojen palvelusopimusta on valmisteltu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Asiakastyytyväisyys KAAVIO 29 Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito KAAVIO 30 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 2014 2015 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 3,6 3,5 3,6 3,6 3,4 3,2 3,9 3,9 3,9 4,2 4,0 3,8 4,0 3,9 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 3,9 4,0 3,9 3 3,5 4 4,5 2015 PHRAKL 2015 Muut 4,3 4,2 4,3 4,2 Vuoden 2015 asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sopimustoiminnan keskittämisen seurauksena uudella konseptilla, erikseen tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Suurin osa aiemmin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista henkilöistä saa nykyisessä sopimusjärjestelyssä Rakennuslaitoksen tuottamat palvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä käyttäjäasiakkailta kysyttiin entiseen tapaan mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Palvelujen hintaa ja sopimustoimintaa koskevat suorat kysymykset on käyttäjäkyselystä poistettu, mielikuvaa hinta-laatusuhteesta kuitenkin kysyttiin. Käyttäjien kysely toteutettiin aiempaan tapaan sähköisenä kyselynä. Tilaaja-asiakkaiksi määriteltiin ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysyttiin palveluiden laadun ja yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2015 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,92. Tämä on hieman matalampi kuin vuonna 2014 (4,03), mutta edelleen korkea verrattuna muihin Kiinteistötalouden Instituutin kyselyssä mukana olleisiin vastaaviin toimijoihin (ka 3,6). Ottaen huomioon suuret muutokset sekä puolustusvoimien että Rakennuslaitoksen organisaatioissa, että näiden keskinäisen toiminnan järjestelyissä, on tulosta pidettävä erittäin hyvänä. Käyttäjätyytyväisyystutkimuksessa parhaat arviot saavat aiempien vuosien tapaan siivouspalvelut ja yhteistyön sujuvuus. Mielikuva hinta-laatusuhteesta sai kriittisimmät arviot. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat 46
Sodankylän, Tampereen ja Kajaanin palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Puolustusministeriöstä ja 3. Logistiikkarykmentin alueelta. Kriittisimpiä asiakkaita olivat Leijona Catering Oy ja 2. Logistiikkarykmentin alueen hallintoyksiköt. Tilaajakyselyn tuloksille ei ole olemassa aiempaa vertailuaineistoa.. Tilaajilta erityistä kiitosta saa Rakennuslaitoksen henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, asiakkaan toiminnan edellyttämien tarpeiden tunteminen, palveluhenkisyys, yhteistyö sekä toteutuksen laatu ja työn jälki. Kehityskohteiksi nousevat sopimuskäytännöt ja raportointi, hinnoittelun ja laskutuksen läpinäkyvyys sekä toimintatapojen ja palveluiden tasalaatuisuus eri alueilla. Nyt saatuja tuloksia käytetään apuna sopimushallinnan ja asiakasyhteistyön prosessien kehittämisessä. Tilaaja-asiakkaat ovat kaiken kaikkiaan keskimäärin kriittisempiä kuin käyttäjät, mikä varmasti heijastaa uusien sopimusjärjestelyiden alkuvaikeuksia. Asiakastukikeskuksen toiminta tunnettiin heikosti sekä käyttäjä- että tilaajapuolella. Tämä on luonnollista koska kyselyn toteutusajankohtana Asiakastukikeskus oli ehtinyt toimia vasta muutaman kuukauden, eikä esim. raportointimahdollisuuksista ja käytännöistä vielä ollut kokemuksia tilaajapuolella. Asiakastukikeskuksen toiminnasta tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota vuonna 2016. Asiakasreklamaatiot Kertomusvuoden aikana on kirjattu yksi kirjallinen asiakasreklamaatio, joka koski sähkökatkoa Ilmavoimien Esikunnan tiloissa. Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 72 henkilötyövuotta (68, 63) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 24, taloushallinto 17, palkka- ja henkilöstöhallinto 13, tietohallinto 5, hankintatoimi 8 ja valmius- ja turvallisuus 5. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,4 % (4,2, 3,9). Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt hankintatoimessa ja valmiusja turvallisuustehtävissä. Hankintatoimen henkilötyövuosimäärän kasvu perustuu työaikakirjausten yhdenmukaistamiseen, ei uusien henkilöiden palkkaamiseen. Valmius- ja turvallisuustehtäviin panostusta on lisätty Rakennuslaitoksen laajentuneen turvallisuusvastuun perusteella. Lisäksi ostopalveluna hankittu tietoturvapäällikön tehtävä on muodostettu Rakennuslaitoksen sisälle. Rakennuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on linjattu uusista tehostamistavoitteista hallintopalveluissa. Tavoitteet toteutetaan hallinnon työprosesseja keskittämällä ja henkilötyövuosimäärää edelleen supistamalla vuoteen 2019 mennessä. Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja päätettiin kehitysprojekteista. Strategiapäivien yhteydessä laadittiin myös johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kertomusvuoden painopistealueita olivat organisaatiomallin jalkauttaminen ja siihen liittyvä muutosvalmennus, toimintaprosessien tehostaminen ja organisaatioturvallisuuden kehittäminen, valmius- ja jatkuvuussuunnittelu sekä organisaatiouudistukseen liittyvä hankintatoimen kehittäminen. Taloushallinto Vuoden 2015 lopulla valmisteltiin viimeistenkin kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien siirto Palkeiden hoidettavaksi vuoden 2016 alusta. Palkka- ja henkilöstöhallinto Vuoden 2015 alusta lukien rekrytoinnit keskitettiin Rakennuslaitoksen keskusyksikköön ja valtion uusi rekrytointijärjestelmä Valtiolle.fi-palvelu otettiin käyttöön huhtikuussa 2015. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaavat Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n. 2 000 hyllymetriä) puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä 1 952 asiaa ja kirjattiin 5 704 asiakirjaa. Pelkästään keskusyksikön arkisto vastaanotti 90 tietopyyntöä vuoden 2015 aikana. Tietopalvelupyyntöjen määrä on noussut edellisestä vuodesta ja pyynnöt ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Hankinta- 47
toimen uudistamiseen liittyen vuoden 2015 aikana on päivitetty asiakirjahallinnon ja kirjaamisen käytäntöjä vastaamaan uutta hankintaorganisaatiota. Hankintatoimen asianhallintaa on keskitetty Keskusyksikön kirjaamoon. Puolustusvoimauudistuksessa lakkautettujen Kauhavan ja Hennalan varuskuntien piirustusarkistot järjestettiin ja luovutettiin uusille omistajille. Hankintatoimi Hankintatoimen tehtävänä on tukea Rakennuslaitoksen tehtävien tuloksellista toteuttamista ja suorituskykyä hankkimalla oikeanlaatuiset tavarat ja palvelut sekä teettämällä rakennusurakat taloudellisesti, tarkoituksenmukaisesti siten, että Rakennuslaitoksella on tarvittavat materiaaliset edellytykset täyttää tehtävänsä tuloksellisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti (HARY 2), jonka tavoitteena oli mm. tehostaa hankintaresurssien käyttöä, keskittää hankintojen tekemistä ja yhdenmukaistaa toimintamallit. Hankintatoimen kehittämistarpeen taustalla olivat Rakennuslaitoksen 1.1.2015 voimaan tullut organisaatiomuutos, selvitys valtion hankintatoimen tilasta v. 2013, Valtiokonttorin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke. Rakennuslaitokseen päätettiin perustaa vuoden 2016 alusta lukien valtakunnallisesti toimivat hankintajärjestelmätiimi, kilpailutus- ja sopimushallintatiimi sekä ostotiimi. Rakennuslaitoksen hankintatoimea johtaa hallintojohtaja ja ohjauksesta vastaa hankintapäällikkö. Tiiminvetäjät ja tiimien jäsenet valittiin Rakennuslaitoksessa jo olevista hankintahenkilöresursseista, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hankintojen organisoinnin yhteydessä kehitettiin VYVI ryhmäpalveluun Rakennuslaitoksen hankintatoimen työtilat, jonne siirrettiin sähköiseen muotoon ajoneuvorekisteri, kilpailutuskalenteri ja sopimusrekisteri. Lisäksi tiimeille luotiin omat alityötilat tiimien työskentelyä varten. Työtilaan viedään jatkossa myös hankintatoimen lomakemalleja, joita uusitaan vuoden 2016 aikana sekä ohjeita. Hankintatoimen ryhmätyötilojen käyttöönotto mahdollistaa entistä paremmin hankintaorganisaation valtakunnallisen toiminnan, hankinnan asiakirjojen valmistelun vuorovaikutteisesti hankintaorganisaation sisäisten asiakkaiden kanssa sekä hankintojen seurannan. Tilaustenhallinnan (Tilha) osalta käyttöön otettiin Autoflow, jolla ohjataan hankintaehdotusten meno ostotiimille käsiteltäväksi vuoden 2016 alusta. Hankintahenkilöstön hankintapäivillä keskityttiin HARY 2:n jalkauttamiseen, hankintojen laatuun sekä hankintahenkilöstön turvallisuuskoulutukseen. Turvallisuuskoulutuksen pääteemoina olivat tällä kertaa turvallisuus hankintaprosessissa, turvallisuusauditointi ja turvallisuus sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia toimialariippumattomia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa järjestetään siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Vuoden 2015 lopulla Rakennuslaitos ulkoisti päätelaitepalvelun Valtorille. Vastaavasti myös lähiverkkojen yhdistämispalvelu, sekä konesalipalvelu ulkoistetaan Valtorin kautta. Rakennuslaitoksen sisäisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitetään siten, että ne eivät ole riippuvaisia palvelun tarjoajasta, eikä omasta palvelutuotannosta. Poikkeusolojen toimintakykyä pyritään varmistamaan liittymällä osaksi valtion yhteisiä, korkeamman turvallisuus- ja valmiustason verkkoja. Rakennuslaitoksen tietohallinto keskittyy toimimaan yhdistäjänä Rakennuslaitoksen toimintatarpeiden, Valtorin ja palveluntuottajien välillä. Oman palvelutuotannon vähentyessä voidaan resurssit kohdistaa palvelunhallinnan, ja substanssiosaamisen projektien tukemiseen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti ulkoistuskumppaneiden kanssa palveluiden jatkuvan kehityksen prosesseihin. Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Kertomusvuonna Rakennuslaitos on osallistunut sotataloussopimukseen perustuvan poikkeusolojen palvelusopimuksen valmisteluun. Tavoitteena on, että sopimus valmistuu vuoden 2016 aikana. Rakennuslaitos on osallistunut valtionhallinnon sekä puolustusvoimien valmiusharjoituksiin. 48
Turvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvitys hakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovatukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Kertomusvuoden aikana Rakennuslaitoksen keskusyksikön asiantuntijoita on osallistunut turvallisuusauditointikoulutukseen tavoitteena omien auditointiresurssien lisääminen. Rakennuslaitoksen turvallisuusorganisaatio on tehnyt turvallisuuskatselmuksia ja auditointeja Rakennuslaitoksen alihankkijoiden organisaatioissa. Lisäksi asiantuntijat ovat osallistuneet keskusyksikön toimitilan tilaturvallisuusauditointiin, puolustushallinnon ja Senaatti-kiinteistöjen turvallisuussopimuksen valmisteluun, puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen turvallisuussopimuksen valmisteluun sekä Rakennuslaitoksen omalle henkilöstölle ja alihankkijoille annettavaan koulutukseen. 49
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 oli 749. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä neljä henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli kahdeksan henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1801 henkilötyövuodella eli 71 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 790 (822). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,9 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 754 henkilöä (782, 820) ja määräaikaisessa 36 henkilöä (40, 46). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,6 % (4,9, 5,3). Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 687 henkilöä (708, 752). Osa-aikaisia oli 65 henkilöä (74, 68). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 8,2 % (9,0, 7,9). Osa-aikaeläkkeellä oli 16 henkilöä (34, 42), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 4 henkilöä (5,4). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (63, 63) ja naisten osuus 37 % (37, 37). Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 3 kk (51 v 3 kk, 51 v 5 kk) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50 v 8 kk ja miesten 51 v 7 kk. Seniori-ikäisiä eli 45-65 -vuotiaita oli 76 % (77, 78) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 45 % (46, 46). TAULUKKO 20: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA 2013 2014 2015 Kiinteistöpalvelut 337 326 315 Siivouspalvelut 211 207 192 Tekniset palvelut 124 112 94 Energiapalvelut 45 40 39 Rakennuttamispalvelut 30 32 32 Ympäristöpalvelut 5 7 6 Hallintopalvelut 63 68 72 YHTEENSÄ 815 790 749 Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 50
KAAVIO 31 KAAVIO 32 400 Henkilötyövuodet toimialoittain (749 htv) 2013 2014 2015 Henkilöstö yksiköittäin, lkm (790 henkilöä) 2015 300 100 200 75 100 50 25 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö Koulutus Koulutustasoindeksi oli 3,5 (3,5, 3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yhteensä 2100 koulutuspäivää (2469, 2248). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,6 milj. euroa (0,8, 0,9). Koulutuspäivien määrä oli 2,8 (3,1, 2,7) henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön lähtövaihtuvuus Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2015 oli 64 v (63 v 4 kk, 63 v 9 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 55 henkilöä (60, 51). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 41 henkilöä (40, 38), osa-aikaiselle eläkkeelle 11 henkilöä (10, 8) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä (10, 5). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 13 henkilöä (9, 12). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 12 henkilöä (6, 7). Työtyytyväisyys Rakennuslaitos saavutti vuonna 2015 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos nousi hieman edellisvuosista ja oli kertomusvuonna 3,6 (3,5, 3,5) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli kolme kymmenystä parempi verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (14,0). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemuksessa (2,6). Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,7) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,5). Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,8, 3,9) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransi kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Kouvolan palveluyksikkö. Parempi Työyhteisö kyselyn vastausprosentti oli 62 % (64). Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. 51
TAULUKKO 21: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2015 vuoteen 2014 2014 vuoteen 2013 2013 Henkilöstö lkm 790-3,9 822-5,1 866 Henkilötyövuodet htv 749-5,2 790-3,1 815 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51 v 3 kk 51 v 3 kk 51 v 5 kk Tehty työaika/vuosityöaika % 78,3 1,5 76,8 0,1 76,7 Palkkasumma 1000 euroa 30 879-6,7 33 088 0,9 32 799 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 24 031-5,7 25 492 1,4 25 150 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 16 502-7,2 17 780-2,5 18 239 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 40 533-6,3 43 272-0,3 43 389 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 68,7-1,1 69,7-2,8 72,5 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,60 3,50 3,50 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 13 44,4 9-25,0 12 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 3-70,0 10 100,0 5 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 12,3-10,9 13,8-1,4 14,0 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 0,6-45,5 1,1-21,4 1,4 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 4,9-10,9 5,5-1,8 5,6 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 880 5,5 834 0,6 829 Henkilöstökoulutus euro/htv 790-16,3 944-10,1 1 050 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,8-9,7 3,1 14,8 2,7 Koulutustasoindeksi indeksi 3,5 3,5 3,4 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 53 553-1,2 54 226 3,7 52 276 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 294 380-7,2 317 375 3,0 308 088 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 52
1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 82,9 % (138,2 milj. euroa), yrityksiltä 16,1 % (26,9 milj. euroa) ja muilta 1,0 % (1,7 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiasopimuksista. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 0,3 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,0 milj. euroa. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 2,7 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen 8 731 euroa. Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 164,2 milj. euroa. Bruttotulot olivat 14 % talousarviota suuremmat ja 7 % vuoden 2014 toteumaa pienemmät. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisäys johtui pääosin teknisten palveluiden, rakennuttamispalveluiden ja ympäristöpalveluiden läpilaskutusluonteisten palveluhankintojen suuremmasta määrästä. Vuoteen 2014 verrattuna teknisten palveluiden palveluhankinnat kuitenkin pienenivät. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2014 tuottavuusmäärärahaa (4.14.27.01.21) käytettiin 748 597 euroa pääasiassa Palkeiden ja Valtorin palveluihin sekä tietoverkkohankkeeseen. Vastaavaa vuoden 2015 määrärahaa (27.01.21) käytettiin 205 983 euroa energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 6,6 milj. euroa ja nousivat 7 % vuodesta 2014 johtuen yrityslaskutuksen (Senaatti-kiinteistöt, STUVE) kasvusta. Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 28,3 milj. euroa ja pienenivät 7 % edellisvuodesta puolustusvoimien erillistilausten vähenemisestä johtuen. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma pääasiassa puolustusvoimien vähentyneistä erillistilauksista. Toiminnan kulut pienenivät yhteensä 10,9 milj. euroa (-6,2 %) 164,9 milj. euroon. Henkilöstökulut alenivat 2,7 milj. euroa (-6,7 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan vähennystä 309 381 euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden pienenivät 2,7 milj. euroa (-4,6 %) 55,9 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi vähenivät yhteensä 2,7 milj. euroa. Sähkö nousi 0,1 milj. euroa (0,4 %) ja lämmitys pieneni 2,7 milj. euroa (-12,0 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 65,7 milj. euroa, joka oli 7,7 % edellisvuotta vähemmän. Vähennys johtui pääosin puolustusvoimien erillistilausten vähentymisestä. Suunnitelman mukaiset poistot pienenivät 5 % ja olivat 0,3 milj. euroa. Toiminnan tuotoilla katettiin 99,5 % toiminnan kuluista (jäämä I). 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli 19,3 milj. euroa, joka oli 27,4 % eli 7,3 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo pieneni 0,2 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin 0,1 milj. eurolla, kun poistot olivat 0,3 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo aleni yhteensä 7,1 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo nousi 0,1 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 7,2 milj. euroa 15,2 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa 26,1 milj. euroon. Tuotot olivat 164,1 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2014 kertyi 10,9 milj. euroa (-6,2 %) johtuen 53
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2015: Puolustusvoimien tukeminen logistiikkauudistuksen toteutuksessa Puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelman toteutus jatkui vuonna 2015. Varuskuntien lakkautusten läpiviennin sekä Rakennuslaitoksen oman toiminnan sopeuttamisen ja henkilöstöjärjestelyiden toteutuksen jälkeen tukemisen painopiste siirtyi puolustusvoimien toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämien tilamuutosten suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Lisäksi jatkettiin luovutettujen alueiden ympäristöselvityksiä ja kunnostuksia suunnitellusti. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät, kiinteistöjen energia- ja ylläpitokustannuksia koskevat säästötavoitteet saavutettiin vuonna 2015. Organisaatiomallin jalkauttaminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen Uuden toimintamallin toteutukseen liittyvien organisaatiota, toimintaa ja henkilöstöä koskevien suunnitelmien ja sisäisten päätösten jalkautusta jatkettiin suunnitellusti vuonna 2015. Organisaatiouudistuksen toteutukseen liittyviä riskejä on hallittu yhtenäisellä ohjeistuksella, koulutuksella, työnohjauksella ja yhtenäisillä tehtävänkuvauksilla. Johtamistoiminnan keskittäminen on yksi uuden organisaatiomallin keskeisistä tavoitteista. Avainasemassa olevan keskijohdon roolia ja osaamista vahvistettiin kevään 2015 aikana järjestetyllä 3-osaisella esimiesvalmennuksella. Valmennuksen teemoina olivat esimiestyö, asiakkuuksien hallinta sekä talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta. Toiminnan yhtenäistämistä edistettiin toimintamallin ja ohjeistuksen päivityksellä, sekä sopimushallinnan keinoin. Sopimustoiminnan ja asiakkuuden hallinnan prosesseissa ja vastuissa todettiin itsearvioinnin yhteydessä edelleen parantamisen tarvetta. Kehittämistyötä jatketaan vuonna 2016. Vuoden 2015 lopussa laitokseen nimettiin Asiakkuusjohtaja, jota tukevat kolme oman toimen ohessa toimivaa Asiakkuuspäällikköä. Toimintaprosessien tehostaminen Toukokuussa 2015 otettiin käyttöön Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus, johon sisältyy maanlaajuinen HelpDesk-toiminto, huollon toiminnanohjaus, kiinteistövalvonta ja olosuhteiden hallinta energiankulutuksen optimoimiseksi. Asiakastukikeskuksen toiminta on kasvanut tasaisesti käynnistymisestä lähtien ja vuoden vaihteessa se kattoi HelpDesk-toiminnon osalta noin 70 % vuoteen 2018 asetetusta tavoitteesta. Muiden toimintojen toimintamallien jalkautus on edennyt suunnitellusti. Huollon toiminnanohjausjärjestelmä GM HUTO on kokonaisuudessaan täydessä käyttövalmiudessa vuonna 2016. Laitoksen aiemmin alueellisen hankintatoimen kehittämistarpeet analysoitiin ja uudelleen organisointi suunniteltiin. Uusi keskitetty hankintatoimi aloitti toimintansa 1.1.2016. Samassa yhteydessä päivitettiin hankinnan prosessikuvaukset ja ohjeistus. Rakennuslaitos on hankkinut pääosan tarvitsemistaan ICT-palveluista Valtorilta 1.9.2014 lähtien. Vuonna 2015 otettiin käyttöön Valtorin tuottama päätelaitepalvelu. Yhteistyön ja dokumenttien hallinnan parantamiseksi on otettu käyttöön Vyvi-palvelun työryhmätila. Toimintamallin kehittämistyö jatkui vuonna 2015. Asiakastukikeskuksen sisäiset työprosessit ja työprosessit liittyen palveluyksiköiden toimintaan on kuvattu tarkasti ja jalkautettu koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Prosessikuvausten tarkentaminen työnkulkutasolle on aloitettu. Rakennuttamisen toimialan toimintaprosessien kuvaukset ja niihin liittyvät asiakirjamallit vastuineen on päivitetty. Siivoustoimialan toimintamallin tarkennus ja kohteiden työmäärämitoituksen tarkistus on käynnistetty. Organisaatioturvallisuuden kehittäminen sekä valmius- ja jatkuvuussuunnittelu Vuoden 2015 aikana valmistuivat Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden ohje sekä hankintojen, palveluiden ja sidosryhmäyhteistyön ohje. Hankintatoimen uudelleen organisoinnin yhteydessä kehitettiin hankintojen turvallisuusprosesseja ja uudistamiseen liittyvät riskit analysoitiin. Toimitilojen turvallisuuskartoitukset aloitettiin, tavoitteena on kartoituksen ulottaminen kaikkiin tiloihin vuoden 2016 aikana. Keskusyksikön toimitilaturvallisuus on auditoitu puolustusvoimien toimesta ja korjaavat toimenpiteet on toteutettu. Riskienhallinnan parantamiseksi on hankittu ja testattu ohjelmistosovellus, joka otetaan käyttöön vuoden 2016 alkupuolella. 54
Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelun perusteet muuttuivat puolustusvoimauudistukseen liittyen siten, että valmiussuunnittelu yhteen sovitetaan Logistiikkalaitokselle tulevan valmiusvastuun kanssa vuodesta 2015 lukien. Valmiussuunnittelun aktiivisin vaihe on 2016-2017. Toiminnan jatkuvuussuunnittelu sekä ICT-varautuminen on käynnistetty vuoden 2011 aikana ja sitä on jatkettu palveluyksiköissä vuoden 2015 aikana Laitoksen jatkuvuussuunnitelma on luonnosvaiheessa ja sitä valmistellaan suunnitelman edelleen mukaisesti vuosina 2016-2017. Vuoden 2015 aikana jatkuvuussuunnittelua ja toipumissuunnittelua on tehty erityisesti Asiakastukikeskuksen toimintaan liittyen. Vuoden 2015 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2016 aikana: Puolustusvoimien tukeminen tilahallinnan sopeuttamisohjelman toteutuksessa Toimintasuunnitelman laatiminen oman toiminnan sopeuttamiseksi tilahallinnan muutoksiin Hankintatoimen uudistuksen jalkauttaminen Palvelusopimusprosessin ja asiakkuuden hallinnan kehittäminen 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana havaittiin seuraavat Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyvät väärinkäytökset: Toimintavuoden aikana on Kouvolan palveluyksikössä tullut ilmi valtion omaisuuteen liittyvä väärinkäyttöepäily. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus poliisiviranomaiselle. Rakennuslaitos on tehnyt asiasta ilmoituksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Toimintavuoden aikana on Hämeenlinnan palveluyksiköissä tullut ilmi valtion omaisuuteen liittyvä väärinkäyttö. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus poliisiviranomaiselle. Asiassa suoritettiin takaisinperintä ja työsuhteen irtisanominen. Rakennuslaitos on tehnyt asiasta ilmoituksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Muilta osin ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 55
2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 6 147 259,48 6 569 495 6 569 495,26 0,00 100 11.04.01 Arvonlisävero 6 147 259,48 6 569 495 6 569 495,26 0,00 100 12. SEKALAISET TULOT 9 723,02 8 000 8 731,09 731,09 109 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot (nettob) 9 723,02 8 000 8 731,09 731,09 109 13. KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET 13.03.01 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) 13.03.01.1 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 1 500,00 300 300,00 0,00 100 1 500,00 300 300,00 0,00 100 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 6 158 482,50 6 577 795 6 578 526,35 731,09 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Talousarvion 2015 määrärahojen käyttö vuonna 2015 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2015 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2015 Käyttö v. 2015 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27.01.21 Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuus määräraha (siirtomääräraha 2 v) 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 31 373 858,52 29 663 140 28 550 123,51 1 113 016,99 29 663 140,50 0,00 832 000,00 1 319 000 205 983,01 1 113 016,99 1 319 000,00 0,00 748 597,00 2 067 597,00 954 580,01 1 113 016,99 30 541 858,52 28 344 140 28 344 140,50 28 344 140,50 0,00 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ 31 373 858,52 29 663 140 28 550 123,51 1 113 016,99 29 663 140,50 0,00 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. 56
3. Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 163 913 566,41 174 909 841,27 Muut toiminnan tuotot 186 775,38 164 100 341,79 50647,87 174 960 489,14 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 56 046 902,77 58 343 326,54 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -100 476,99 282 297,65 Henkilöstökulut 38 050 008,08 40 770 563,04 Vuokrat 2 538 695,43 2 547 051,11 Palvelujen ostot 65 726 179,15 71 204 580,08 Muut kulut 2 140 428,51 2 287 687,79 Poistot 312 332,85 328 333,06 Sisäiset kulut 155 374,81-164 869 444,61 0,00-175 763 839,27 JÄÄMÄ I -769 102,82-803 350,13 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 8 475,86 7 324,49 Rahoituskulut -1 995,64 6 480,22-2 937,88 4 386,61 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 60 238,60 961 540,05 Satunnaiset kulut 0,00 60 238,60-264 316,00 697 224,05 JÄÄMÄ II -702 384,00-101 739,47 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 6 569 495,26 6 147 259,48 Suoritetut arvonlisäverot -28 344 140,50-21 774 645,24-30 541 858,52-24 394 599,04 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -22 477 029,24-24 496 338,51 57
4. Tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 152 379,36 152 379,36 158 039,64 158 039,64 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 7 975,27 8 756,42 Koneet ja laitteet 421 449,24 533 815,14 Kalusteet 40 828,41 470 252,92 88 713,81 631 285,37 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 622 632,28 789 745,48 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 3 426 984,39 3 426 984,39 3 326 507,40 3 326 507,40 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 15 139 544,20 22 386 127,15 Siirtosaamiset 38 945,48 8 911,15 Muut lyhytaikaiset saamiset 325,95 15 178 815,63 440,60 22 395 478,90 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 317,40 478,65 Muut pankkitilit 25 598,12 25 915,52 25 598,12 26 076,77 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 18 631 715,54 25 748 063,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 254 347,82 26 537 808,55 VASTATTAVAA 31.12.2015 31.12.2014 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-5 721 806,44-5 721 806,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos 4 960 126,52 6 290 408,15 Pääoman siirrot 16 442 838,44 23 166 056,88 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -22 477 029,24-6 795 870,72-24 496 338,51-761 679,92 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 17 771 823,12 17 975 551,98 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset 836 100,62 922 378,23 Edelleen tilitettävät erät 859 557,57 1 329 995,05 Siirtovelat 6 561 621,86 7 071 073,39 Muut lyhytaikaiset velat 21 115,37 26 050 218,54 489,82 27 299 488,47 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 050 218,54 27 299 488,47 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 254 347,82 26 537 808,55 58
5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 175 935 038,15 144 252 000 164 168 756,25 19 916 756,25 Bruttomenot 175 925 315,13 144 244 000 164 160 025,16 19 916 025,16 Nettotulot 9 723,02 8 000 8 731,09 731,09 109 13.03.01 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttotulot 1 500,00 300,00 Bruttomenot 0,00 0,00 Nettotulot 1 500,00 300 300,00 0,00 100 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely 2015 2014 HENKILÖSTÖKULUT 30 879 562,97 33 087 789,25 Palkat ja palkkiot 31 130 021,78 33 218 182,01 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -250 458,81-130 392,76 HENKILÖSIVUKULUT 7 170 445,11 7 682 773,79 Eläkekulut 6 032 335,96 6 484 773,26 Muut henkilösivukulut 1 138 109,15 1 198 000,53 YHTEENSÄ 38 050 008,08 40 770 563,04 Johdon palkat ja palkkiot*, josta 1 229 490,81 1 023 185,60 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 7 503,75 0,00 - Johto 0,00 0,00 - Muu henkilöstö** 7 503,75 0,00 * Johdon palkat ja palkkiot muodostuvat Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenten palkoista ja johtokunnan palkkioista. Muutos edelliseen vuoteen johtuu johtoryhmän jäsenten lukumäärän lisääntymisestä sekä tilapäisistä päällekkäisyyksistä johtoryhmän jäsenten eläkkeelle siirtymisten yhteydessä. ** Luontoisetu on asuntoetua, joka on syntynyt verottajan muutettua vuonna 2015 asuntoedun verotusperustetta. 59
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 7. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit 31.12.2015 31.12.2014 Kappalemäärä Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpito -arvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 0,00 300,00 420,47 Osuuskunta PPO 0,00 300,00 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 0,00 300,00 420,47 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11. 60
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT JA VALTION TOISSIJAISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 2 471 370 2 318 113 1 366 952 1 088 475 5 035 850 9 809 390 Muut monivuotiset vastuut yhteensä 2 471 370 2 318 113 1 366 952 1 088 475 5 035 850 9 809 390 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 61
6. Allekirjoitus Helsinki 12. päivänä helmikuuta 2016 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Paavo Kiljunen johtokunnan puheenjohtaja Kyösti Halonen johtokunnan varapuheenjohtaja Jyri Inha johtokunnan jäsen Virpi Heikkilä johtokunnan jäsen Arto Tulonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Antti Kivipelto pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen kokouksessaan 12.2.2016. TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut tämän tilinpäätöksen ja tarkastuksesta on annettu tilintarkastuskertomus. Mika Limola 62
63
Yhteystiedot 1.1.2016 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Santahaminantie 18 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Hämeenlinnan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 heikki.ilmonen@phrakl.fi Tampereen palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja PL 253 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0299 8300 jani.haataja@phrakl.fi Turun palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtajan sij. Mikko Matilainen Kouvolankatu 13 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0299 8300 mikko.matilainen@phrakl.fi Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Rykmentintie 7 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Sakari Hukkanen PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 sakari.hukkanen@phrakl.fi Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B 27910 SÄKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jouni.aro@phrakl.fi 64
Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Jyväskylä Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Helsinki Kouvola Hamina 65