Jyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio

Transkriptio

1 Jyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio 1

2 Selvityksen tavoite Selvityksen lähtöoletuksena oli käsitys Jyväskylän perusopetuksen kalleudesta eli korkeasta opetuksen kustannustasosta Selvityksessä tutkittiin oletuksen paikkansapitävyyttä ja haettiin tietoa olemassa olevasta todellisesta kustannustasosta ja tasoon vaikuttavista tekijöistä 2

3 Toteutus ja käytetyt tiedot Selvityksessä käytiin läpi nk. Kouluikkunan tiedot tarkasteluajankohdasta johtuen vuodelta Saatiin vertailuaineistoa seuraavista kunnista: Vantaa, Tampere, Porvoo, Kouvola, Oulu Kerättiin tiloihin ja sisäisiin vuokriin sekä opetukseen liittyvää aineistoa Hyödynnettiin Jyväskylän omia talous- ja toimintatietoja Käytettiin apuna myös selainpohjaisen SPB-ohjaustyökalun tietoja Hyödynnettiin Jyväskylän käytössä olevan SPB Johdon työkalun tietoja Laskettiin Jyväskylän tuottavuuskehitys Yhdistettiin eri tietoja laskennassa 3

4 Kuntavertailua perusopetuksen menoista 4

5 Toimintakulut tilinpäätösten mukaan Henkilöstömenot, palvelujen ostot ja ATT pysyneet samana Muut toimintakulut, lähinnä vuokrat, kasvaa kaiken aikaa (palkin ylin osa) 5

6 Yhtenäiskoulun mukanaan tuomat lisäkustannukset 6

7 Jyväskylän opetuksen henkilöstörakenteen vaikutus kustannuksiin Jyväskylän opetuksen henkilöstökustannuksia korottaa Vantaaseen verrattuna opettajien Pidempi palveluaika noin 4-5 % Parempi pätevyys noin 1,8 % Pienempi ylituntimäärä noin 1-1,5 % Aineopettajien käyttö alaluokilla noin 1 % Yhteisvaikutus korottavana noin 8-9 %, mutta Vantaa käyttää tunteja oppilasta kohti noin 10 % enemmän vertailukelpoisilla luvuilla opetuksen kustannukset oppilasta kohti ovat samat Jyväskylän kustannuksia alentaa ikäluokkien painottuminen alaluokille, sillä yläkoulun oppilas on 1,5 kertaa kalliimpi kuin alaluokan oppilas 7

8 Tilinpäätöstietoja: Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä vuokrat 8

9 Sisäinen hallinto SPB-tietojen mukaan henkilöstökulut (2017): Rehtorit 1,7 Me Koulusihteerit 0,7 Me SPB-tietojen mukaan sivistyksen toimialan palkat ovat noin 0,7 Me, josta laskennallisesti noin puolet kuuluu perusopetukseen. Edelliset yhteensä ovat noin 3,7 Me eli 300 euroa/opp 9

10 Toimintakulut taulukoituna Henkilöstökulut ovat kasvaneet vain hieman tai pysyneet samana, tarkasteltiin sitten erityisavustusten kanssa tai ilman Vuokrat sisältävän muiden toimintakulujen osuus kasvanut HENKILÖSTÖKULUT 59 % 57 % 57 % 57 % 56 % PALVELUJEN OSTOT 14 % 14 % 14 % 13 % 13 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % MUUT TOIMINTAKULUT 25 % 27 % 28 % 29 % 30 % HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT Summa Hlöstömenot (ilman pop/kouta) Toimintakate alueet

11 Vuokrien komponentit, dia 1. Kuntien kiinteistöjä hallinnoi ja ylläpitää tavallisesti kunnan omistama liikelaitos tai oma tulosyksikkö, jolle toimialat maksavat vuokraa Vuokra voidaan jakaa kahteen osaan: Pääomavuokra ja ylläpitovuokra Pääomavuokraa maksetaan tontista, jolla kiinteistö sijaitsee, kiinteistön arvosta ja siihen tehdyistä investoinneista eli korjauksista. Ylläpitovuokraan kuuluu tavallisesti esim. kiinteistöhuolto, sähkö, lämpö ja vesi sekä joissain kunnissa siivous 11

12 Vuokrien komponentit, dia 2. Ylläpitovuokran kustannukset on yleensä tiedossa Pääomavuokra on ongelmallisempi, mutta voidaan kuitenkin pilkkoa rahoituksellisesti eri komponentteihin Korkotuotto on korvaus hankeinvestointien rahoituksesta, rakennukseen sitoutuneesta pääomasta Korjausvastuu kattaa tulevat korjaukset Pääomavuokran periaatteita: Turku : 7 % nykyhinnasta Espoo: 6 % teknisestä arvosta(3 % korko +3 % korjausvastuu) Jyväskylä: 5 % Korko ja päälle korjausvastuu (n. 2 %) Tampere: 7 % (epäselvä) 12

13 Oppilaskohtaisiin tilakustannuksiin vaikuttaa myös tilojen pinta-ala Oppilaskohtainen pinta-ala on ollut keskimääräistä korkeampi, mutta laskenut 13

14 Yhteenveto Jos Jyväskylässä koulujen kiinteistömenot oppilasta kohti olisivat samat kuin vertailukunnissa keskimäärin, niin vastaavalla rahamäärällä olisi mahdollista palkata noin 200 lisäopettajaa. 14

15 Sisäinen vuokra osana toiminnan kokonaiskustannuksia (esimerkkinä Kuokkalan koulu) ateria-, materiaali- ja muut kustannukset 11 % Vuokra- ja siivouskustannukset 25 % henkilöstökustannukset 64 % korko 32 % korjausvastuu 20 % yhteistehtävät ja jätehuolto 2 % vakuutukset 6 % ulkoalueiden hoito 10 % käyttökustannukset 48 % sähkö,lämpö ja vesi 28 % vuosikorjaukset 24 % siivous 16 % kiinteistönhoito 14 %

16 Sisäinen vuokra ei ole suoraan oikea kustannus Vuonna 2012 poistoaikoja lyhennettiin ja samaan aikaan vuokrat nousivat 5%. Poistoajat nykyisin vuotta. Tilapalvelut maksavat kaupungille korkoa sijoitetulle peruspääomalle 3,22 % vuodessa. Korkotuottovaatimus vaihtelee kaupungeittain. Yksi prosenttiyksikkö peruspääoman korkoa vastaa n. 1,1 miljoonaa euroa koulujen kokonaisvuokrissa tai 110 euroa/oppilas/vuosi Kaupunki Tilapalvelu Vuokra Koulu 16

17 Korkotuottovaatimus on poliittinen päätös Jos korkotuottovaatimusta pienennetään: Kunnan tulot pienenevät Yksiköiden määrärahat pienenevät Yksiköiden toimitilakustannukset pienenevät Palveluiden tuotantokustannukset alenevat Sisäisen vuokran ohjausvaikutus tilojen käyttöön pienenee Korkotuottovaatimusta nostetaan Lisää kiinteistöomaisuudesta saatavia tuloja Lisää rahaa palvelutuotantoon Palvelujen tuottaminen kalliimpaa Lähde: Kuntaliitto. Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä

18 Suoritteet Oppilasmäärän kasvu näkyy alla olevassa kuvaajassa Tuottavuuslaskennassa käytetty laskennallista oppilasmäärää (painotettu yläkoulua) 18

19 Suoritteet Oppilasmäärä (kpl) kasvoi n oppilaalla Laskennallinen oppilasmäärä n. 750 oppilaalla. 19

20 Henkilöstömenot: Tuottavuuskehitys Tuottavuus on kasvanut, sillä oppilasmäärän kasvu(tuotos) on ollut nopeampaa kuin kustannusten kasvu (panos) 20

21 Toimintakulut (kokonaismenot): Tuottavuuskehitys Kokonaismenojen osalta tuottavuus on myös kasvanut, mutta hitaammin 21

22 Tiivistelmä Perusopetus on henkilöstökulujen osalta järjestetty verrokkikuntiin nähden edullisesti, kun vertailu tehdään vertailukelpoisilla tiedoilla Vuokrakustannukset ovat Jyväskylässä erittäin korkeat sekä pääoman että ylläpitovuokran osalta, mikä osin johtuu korkeasta pääomalle asetetusta korosta Jyväskylän perusopetuksen tuottavuus on parantunut henkilöstömenojen ja henkilötyön osalta tarkasteluaikana huomattavasti Tuottavuus parantunut noin 10 % viidessä vuodessa, jolloin kumulatiivinen hyöty on yhteensä jopa 5 miljoonaa euroa Verrattaessa kuntien kustannuksia on aina syytä laskea ja verrata opetuksen kustannuksia ja muita kustannuksia erikseen LOPPUTULEMA JYVÄSKYLÄ TUOTTAA PERUSOPETUKSEN HYVIN EDULLISESTI, joten selvityksen lähtöoletus palvelun kalleudesta osoittautui virheelliseksi 22