Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 20vuotta Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2014

2 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johtajan katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Ylläpitopalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus Puolustushallinnon Rakennuslaitos Keskusyksikkö Kuvaaja: Marika Valve

3 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen 2 Kuvaaja: Marika Valve RUK.

4 YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3

5 1. Toimintakertomus Kauhavan, Keuruun ja Hennalan varuskuntien lakkautuksiin liittyvät tekniset järjestelyt ja pilaantuneen maan kunnostushankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Ko. varuskuntien piirustusarkistojen järjestäminen tehdään vielä helmikuun 2015 loppuun mennessä. Varuskuntien lakkauttamisiin liittyvät henkilöstöjärjestelyt hoidettiin noudattaen valtionhallinnossa ja puolustushallinnossa käytössä olevia henkilöstöpoliittisia menettelytapoja, joiden avulla kyettiin minimoimaan henkilöstövähennyksiin liittyvät kielteiset vaikutukset. Puolustusministerin tekemän päätöksen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio, tehtävät ja henkilöstörakenne muutettiin vuoden 2015 alusta lukien vastaamaan puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän organisointia. Rakennuslaitoksen sisäistä johtamismallia kevennettiin kolmiportaisesta kaksiportaiseksi lakkauttamalla seitsemän (7) aluetta. Uudessa johtamismallissa Rakennuslaitoksella on johtajan suorassa tulosjohdossa yhdeksän palveluyksikköä. 1.1 Johtajan katsaus Kertomusvuoden 2014 keskeisimmät Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet olivat puolustusvoimauudistuksen tukeminen ja laitoksen organisaation ja toiminnan uudistaminen vastaamaan uutta puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tulevaa organisaatiorakennetta. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät investointihankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja aikataulussa. Viiveitä oli Riihimäellä ja Suomenlinnassa kahdessa eri hankkeessa. Viimeisenä toteutettavien puolustusvoimauudistukseen liittyvien investointihankkeiden valmistumistavoite on vuoden 2015 loppuun mennessä. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto oli 179,8 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,7 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien puolustusvoimille toteutettujen erillistilausten sekä rakennuttamispalvelujen määrän kasvusta. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 4,85 milj. euroa. Pääosa palautuksista muodostui energiapalveluista ja kiinteistöpalveluista. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2,9 milj. m 2, josta puolustushallinnon osuus oli 2,7 milj. m 2. Ylläpidettävä huoneistoala laski m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidon liikevaihto oli 167,6 milj. euroa sisältäen kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Kertomusvuoden aikana valmistui 46 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisar- 4

6 vo oli 79,3 milj. euroa. Valmistuneista hankkeista merkittävimpiä olivat Vekaranjärven urheilutalo ja kasarmi 4 sekä mittavien erityiskohteiden uudisrakennus-, peruskorjaus- ja -parannustyöt. Vuoden aikana rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus, Santahamina-talo ja varuskuntien kasarmien peruskorjaushankkeet. Kasarmien peruskorjaushankkeita oli käynnissä Vekaranjärvellä kasarmi 3, Säkylässä kasarmi 31, Haminassa kasarmi 98, Santahaminassa kasarmi C29 ja Raaseporissa kasarmi 1. Käynnissä on myös laaja varastorakentamisprojekti infra- ja maanrakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Vuonna 2014 toteutettiin maaperän kunnostukset Puolustusvoimauudistuksen johdosta lakkautettavissa varuskunnissa suunnitellusti. Puolustusvoimauudistuskohteet mukaan lukien maaperää kunnostettiin 12 kohteessa. Ympäristöselvityksiä tehtiin Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella sekä Merivoimien toiminnan vaikutuksista. Puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin suunnitellusti yli 50 kohteessa. Ympäristötiedon hallinnan osalta merkittävä kertomusvuoden uudistus oli tarkkailujen analyysitulosten sähköisen tiedonsiirron saaminen tuotantokäyttöön. Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla vuonna 2011 käynnistetyn kokonaiskehittämisohjelman mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiuden kehittämisen kannalta vuoden 2014 keskeisin tehtävä oli puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen sotataloussopimuksen laatiminen. Sotataloussopimus allekirjoitettiin ja se antaa selkeät tehtävät ja linjaukset Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelulle sekä valmiuden kehittämiselle. Rakennuslaitos jatkaa valmiussuunnittelua tehdyn sopimuksen mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 790 (815). Henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,5) vuotta ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 63 vuotta 4 kuukautta (63 v 9 kk), mikä on merkittävästi korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Rakennuslaitoksen kannalta merkittävänä voidaan pitää jälleen parantunutta tulosta asiakastyytyväisyyskyselyssä. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,04 asteikolla 1-5. Selkein positiivinen kehitys on tapahtunut tyytyväisyydessä rakennuttamispalveluihin. Kyselyn korkeimmat arviot kaikista osa-alueista saivat yhteistyön sujuvuus ja siivouspalvelut. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilta. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2014 tyytyväisyydelle asetetun tavoitetason 3,5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli neljä kymmenystä parempi verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,9). Henkilöstön tilaa koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksessä. Rakennuslaitoksen vuoden 2015 keskeisenä haasteena on toteuttaa puolustusvoimauudistukseen liittyvät yksityiskohtaiset muutokset asiakkuuksien hallinnassa, henkilöstökokoonpanossa ja palvelutoiminnan työprosesseissa sekä varmistaa seitsemän miljoonan euron säästöjen aikaansaaminen kehyskauden aikana Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja 5

7 Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. KAAVIO 1: Organisaatio

8 Rakennuslaitoksen johtokunta Ekonomi, Oikeustieteen kandidaatti Eero Lavonen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Controller Virpi Heikkilä jäsen Pääluottamusmies Arto Tulonen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto pysyvä asiantuntija Erikoissuunnittelija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2014 seuraavat henkilöt: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg asti Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi lukien Neuvotteleva virkamies Kati Jussila Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Toimistopäällikkö Maarit Harju Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, MPHL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Johtokunnan toimikausi oli

9 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Rakennuslaitoksen johtokunta lukien: Ekonomi, OTK Eero Lavonen Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha Controller Virpi Heikkilä Pääluottamusmies Arto Tulonen Johtaja Pekka Salojärvi Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Rakennuslaitoksen johtoryhmä: Ylärivi vasemmalta: Pekka Kettunen, Kaj Lindholm, Jouni Aro, Taisto Hämäläinen, Jani Haataja. Keskirivi vasemmalta: Raimo Jokela, Tapio Laitinen, Jyrki Siirtola, Aki Toivonen, Raimo Huttunen, Pekka Tiippana. Alarivi vasemmalta: Ritva Peura, Sara Kajander, Pekka Salojärvi, Timo Mäkelä, Heikki Immonen. Kuvaaja: Studio Lindell 8

10 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Puolustushallinnon Rakennuslaitos Keskusyksikkö Kuvaaja: Marika Valve Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli 790. Luku sisältää 18 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 2 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 8 henkilötyövuotta. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja m2, työtiloja m2 sekä varastotiloja m2 eli yhteensä m2 (34 400, ). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ylläpitokulut 1,3 milj. euroa. Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (2,6, 2,7) eli 6,75 euroa/m2/kk (6,35, 6,40). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2014 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet. 9

11 1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: suorituskykyinen puolustusjärjestelmä turvallinen yhteiskunta kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, joiden toteutumisesta on raportoitu jäljempänä. Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden tukemista on arvioitu itsearviointina seuraavasti: TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) 2012 (tot) 2013 (tot) 2014 (tot) 2014 (tavoite) Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Turvallinen yhteiskunta Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on toteutunut ja 5=Tavoite on ylitetty. 10

12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus, ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 179,8 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli 173,1 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien puolustusvoimille toteutettujen erillistilausten sekä rakennuttamispalveluiden määrästä. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,2 % (3,9 %) (budj. 4,6 %). Hallinnon kuluja nosti Palkeiden asiakkuuden laajennus lukien. Palkeiden veloitus kasvoi 0,4 milj. euroa. Lisäksi kuluja kasvattivat valtion yhteisten järjestelmien käyttöönottokulut. Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmukaiset palautukset. Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 4,8 milj. euroa. Pääesikunnalle palautettiin ylijäämän palautuksena 4,85 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista 3,3 milj. euroa, kiinteistöpalveluista 1,2 milj. euroa ja siivouspalveluista 0,3 milj. euroa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät kertaluontoiset erät (1,0 milj. euroa) laskutettiin puolustusministeriön päätöksen perusteella erikseen Pääesikunnalta. Menettely poikkesi edellisestä vuodesta, jolloin vastaavat kertaluonteiset menot TAULUKKO 2: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2014 Budjetti 2014 Yhteensä 2013 Liikevaihto 36,4 18,7 51,5 61,0 10,5 1,6 179,8 161,2 173,1 Kulut -35,2-18,3-51,8-57,7-10,3-1,6-175,0-161,2-167,3 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 1,3 0,4-0,3 3,3 0,1 0,0 4,8 0,0 5,8 Palautus puolustusvoimille -4,9 0,0-6,1 Tilikauden jäämä 0,0 0,0-0,3 Henkilötyövuodet Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (68 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2014 oli

13 rahoitettiin toiminnan ylijäämästä. Uusi menettely lisäsi palautettavaa ylijäämää. Lisäksi Vekaranjärven lämpösopimuksen päättämiseen liittyvä lunastamiskorvaus arviolta 0,6 milj. euroa siirtyy maksettavaksi vuodelle Myös tämä korvaus oli suunniteltu rahoitettavaksi vuoden 2014 ylijäämästä. Talousarviokirjanpidossa momentin ylijäämäksi jäi euroa, kun momentin tuloarvio oli euroa. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen ja lomapalkkavelan vähentymisestä sekä poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset Rakennuslaitoksen toimintaan arvioitiin vuonna Arvio perustui puolustusvoimista saatuihin tietoihin puolustusvoimien toiminnan muutoksista ja varuskuntien lakkautuksista. Taloudelliset vaikutukset otettiin huomioon Rakennuslaitoksen vuoden 2014 talousarviossa ja sopimuksissa sekä Rakennuslaitokselle asetetuissa tulostavoitteissa. Merkittävimmät vähennykset liittyivät varuskuntien lakkautuksiin (Kontiolahti, Halli ja saarikohteet) yhteensä -4,1 milj. euroa. Säästöä pienensivät kustannuslisäykset, joita olivat pv-uudistuksen investointien vaikutukset, sopimusten yhtenäistämiseen liittyvät lisäykset sekä indeksivaikutukset. Puolustusvoimauudistuksen kokonaisvaikutukset ilmoitetaan vuoden 2015 toimintakertomuksessa. Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 167,6 milj. euroa (164,1, 150,3) Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpidon liikevaihto kasvoi yhteensä 3,5 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu edelliseen vuoteen johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien kertaluontoisten erillistilausten ja pienin- TAULUKKO 3: Maksullisen toiminnan eri tyyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut % % % Siivouspalvelut % % % Tekniset palvelut % % % Energiapalvelut % % % Rakennuttamispalvelut % % % Ympäristöpalvelut % % % Yhteensä % % % 12

14 KAAVIO 2 KAAVIO Liikevaihto, M 35 Liikevaihto alueittain, M Ympäristöpalvelut 2014 Vuosikorjaukset 5 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut TAULUKKO 4: Tunnuslukuja Liikevaihto, M *) 162,6 173,1 179,8 Kulut, M -163,0-167,3-175,0 Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Henkilöstökulut, M 40,4 41,1 40,8 Henkilötyövuoden hinta **) Palautus puolustusvoimille, M 0,00 6,12 4,85 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) Rakennustilavuus (m 3 ) Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) *) Rakennuslaitoksen liikevaihdon nousu vuonna 2014 johtuu pääsääntöisesti erillistilausten ja rakennuttamispalveluiden lisääntymisestä. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. vestointien noin 5 milj. euron lisäyksestä. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset on kuvattu edellä. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2009 siirryttiin ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksissa käyttämään ns. ennakollista indeksiä aiemmin käytössä olleen elinkustannus- 13

15 indeksin sijasta. Rakennuslaitos tarkisti vuoden 2014 ylläpitosopimusten hintatasoa 2,8 % (3,5 % v. 2013). Hintatason muutos oli poikkeuksellisesti suurempi kuin markkinoiden hintakehitys. Siivouspalvelusopimusten hintatasoa tarkistettiin Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta 2,8 % sekä ulkoistetun siivouksen osalta uuden kilpailutuksen hintamuutosten mukaisesti -4,7 %. Puolustusvoimien maksamat siivouspalvelujen hinnat pysyivät kokonaisuudessaan keskimäärin vuoden 2013 tasolla. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli 1,1 % (2,8 % v. 2013) ja siivousyritysten 2,0 % (2,3 % v. 2013). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt tuntiveloitushinnat pysytettiin vuoden 2013 tasossa lukuun ottamatta hinnoitteluluokkaa 03. Hinnoitteluluokassa 03 korotus oli 4,6 %. Työntekijöiden osalta yksikköhinnat pysytettiin vuoden 2013 hintatasossa. Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Puolustusvoimille palautettiin vuonna 2014 yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 36,4 TAULUKKO 5: Puolustusvoimien sopimusten kustannusmuutokset PUOLUSTUSVOIMAT Hoito Kunnossapito Siivous Lämpö Sähkö Vesi Yhteensä /vuosi /vuosi /vuosi /vuosi /vuosi /vuosi /vuosi PV sopimushinnat KUSTANNUSMUUTOSTEN ERITTELY Puolustusvoimauudistus, netto Muut volyymimuutokset Sopimusten yhtenäistäminen (kattolumityöt ja PRP-työt) PVJJK:n prosessisähkön eriyttäminen Yhteensä muutokset PV sopimushinnat ilman indeksejä INDEKSIT Indeksi 2,8 % Lämpö 3,0 % Sähkö 2,0 % Vesi 8,0 % Yhteensä indeksivaikutus PV sopimushinnat indeksoituna

16 milj. euroa (35,6). Koko toimialan liikevaihto kasvoi 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu johtui 2,8 %:n indeksitarkistuksesta, palvelutasomuutoksista sekä erillistilausten budjetoitua suuremmasta määrästä. Toimialan ylijäämä oli 1,3 milj. euroa, joka palautettiin keskitetysti puolustusvoimille. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,69 euroa/htm 2 /kk (Vuonna 2013 vastaava luku oli 0,67 euroa/htm 2 /kk). Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus on eriytetty arviolaskutettavaksi eräksi vuodesta 2011 alkaen. Sopimustoiminnan yhtenäistämiseen liittyen on kiinteistönhoidon sopimuspalveluja laajennettu sisällyttämällä sopimukseen aiemmin erillistilauksiin budjetoidut kattolumityöt sekä räjähdeainevarastointiin liittyvät vesakoiden raivaukset euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 18,7 milj. euroa (19,2). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 16,0 milj. euroa (16,5). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,6 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,8 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (1,3 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto laski 2,8 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,4 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,98 euroa/sm 2 /kk (0,96) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuolisten tekemän siivouksen. Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina on ollut yhteensä 21,7 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 39,7 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 12 vuoden aikana yhteensä 8,6 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 18,6 milj. euroa. KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa Indeksoitu vuoteen 2014 KAAVIO 5 euroa Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys 15

17 Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo kuusitoista kertaa. Vuonna 2014 Rakennuslaitoksella oli mukana neljä toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 98 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 51,5 milj. euroa (46,7, 35,1) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 67 %. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 33 % kunnossapitovastiketuloista. Käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty jäljempänä taulukossa 7. Kevään 2014 tulosneuvotteluissa sovittiin yhden miljoonan euron vuosikorjaustöiden siirtämisestä vuodelta 2015 vuodelle Siirretyt vuosikorjaustyöt (1,0 milj. euroa) katettiin Rakennuslaitoksen vuoden 2014 ylijäämällä. Toimialan alijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa puolustusvoimille myönnettiin 2 miljoonaa euroa rakennusten kunnossapitotöihin. Hankkeet toteutettiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Erillistilauksia tehtiin 22,0 milj. eurolla, mikä oli 10,3 miljoonaa budjetoitua suurempi. Erillistilauksiin sisältyy lisätalousarvio 2013 rahoituksella tehdyt kunnossapitotyöt. Puolustusvoimien tilaamat erillistyöt olivat yhteensä 19,3 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 10,0 miljoonalla eurolla, mikä oli 3,8 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Energiapalvelut KAAVIO 6 S ähkön osto- ja mar kkinahinnat vuosina /MWH PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP O T ) Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. Energiapalvelujen liikevaihto oli 61,0 (62,7, 62,9) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 25,5 milj. euroa, sähkön osuus 31,1 milj. euroa ja veden osuus 4,4 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2013 energiamarkkinoiden hintaennusteiden mukaan lämmössä +2,5 %, sähkössä +1,8 % ja vedessä +7,6 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 3,3 (3,6, 0,1) milj. euroa, joka palautettiin keskitetysti puolustusvoimille. Ylijäämästä 2,4 milj. euroa syntyi sähköenergian myynnistä. Sähkön ylijäämä johtui siitä, että sähkön ostokustannukset ja siirtokustannukset olivat ennakoitua pienemmät. Lämmön hankintahintojen kehitys oli energiamarkkinoiden hintaennusteita maltillisempaa kertomusvuoden aikana. Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset (1,6 milj. euroa) tehtiin kertomusvuonna keskitetysti Pääesikunnalle. Kertomusvuosi oli poikkeuksellisen lämmin eli 10,2 % keskimääräistä vuotta lämpimämpi. Sähkössä palautettiin joukko-osastoille 0,3 milj. euroa ja vedessä palautettiin 0,2 milj. euroa. Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 67,8 euroa/mwh, joka oli 1,3 % edellisvuotta korkeampi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 63,0 euroa/mwh ja oman tuotannon pienten öljylämmityskohteiden tuotantohinta oli 99,1 euroa/mwh. Kaukolämmön osuus lämmöntuotannossa oli 52,0 % (53,8). Aluelämmön osuus oli 32,9 % (32,0 ). Oman tuotannon suhteellinen osuus kasvoi lievästi 15,2 % (14,2) puolustusvoimauudistuksesta johtuen. Lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut kertomusvuonna selvästi. Uusiutuvien osuus oli 32,5 % (28,6). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edellisvuodesta tasolle 33,8 % (30,8) Luonetjärven varuskunnan siirryttyä 16

18 TAULUKKO 6: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2012 (tot) 2013 (tot) 2014 (tot) 2014 (tavoite) Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -2,4 0,7 1,7-2,0 Hoito /htm 2 /kk 0,69 0,68 0,69 0,65 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) -1,7 1,0-2,0-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,45 0,44 0,45 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,98 0,98 0,98 0,94 Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,54 0,54 0,59 0,55 Energiapalvelut Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,0 37,8 38,0 37,5 - toimistot 44,2 45,5 46,5 41,8 - kasarmit 45,6 44,4 45,1 45,9 - huoltorakennukset 42,6 38,5 40,8 39,8 - lämpimät varastot 29,8 29,4 30,5 29,6 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 15,4 15,8 15,9 15,8 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 87,4 85,4 78,5 85 Ympäristötavoitteet Sekajätteen määrä, % (puolustushallinto) Hiilidioksidipäästöjen määrä 1000 tn CO 3) Lämmöntuotannon CO 2 -ominaispäästö kg/mwh Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % - lämmöntuotanto yhteensä 22,9 28,6 32, lämpö, osto 24,0 31,8 36, lämpö, oma tuotanto 9,0 10,0 10, sähkö 4) 30,0 30,0 30,0 30 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % Vuosien ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2014 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon ) Hiilidioksidipäästöjen laskennassa on sähköntuotannon ja kaukolämmön osalta käytetty vuoden 2012 keskimääräisiä kertoimia (uusin saatavilla oleva). Laskentaa tarkennetaan, kun myöhemmät toteutumatiedot julkaistaan. 4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus. 17

19 TAULUKKO 7: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin Toimistot 1,29 1,31 1,34 0,80 0,82 0,82 Asuinkerrostalo 0,91 0,97 1,00 0,47 0,49 0,49 Asuinpientalo 1,14 1,16 1,14 0,55 0,57 0,57 Kasarmi 0,75 0,75 0,77 0,51 0,52 0,52 Koulu 0,95 0,95 1,04 0,63 0,65 0,66 Oppilasasuntola 0,90 0,92 0,95 0,60 0,62 0,62 Korjaamo 0,81 0,83 0,85 0,54 0,56 0,56 Huoltorakennus 1,05 1,04 1,08 0,68 0,70 0,70 Tuotantorakennus 1,92 1,88 2,17 0,58 0,59 0,60 Vaatetuskorjaamo 0,95 0,95 0,97 0,50 0,51 0,51 Laboratorio 1,24 1,26 1,39 0,99 1,02 1,02 Lämpimät varastot 0,71 0,72 0,75 0,42 0,43 0,43 Kuivat varastot 0,26 0,27 0,32 0,18 0,19 0,19 Kylmät varastot 0,14 0,15 0,17 0,15 0,15 0,16 Katokset 0,20 0,19 0,19 0,13 0,13 0,13 Varuskuntaravintola 1,40 1,48 1,51 1,11 1,14 1,14 Sotilaskoti 1,25 1,29 1,33 0,90 0,93 0,93 Kuntotalo 0,92 0,97 1,00 0,83 0,86 0,86 Uimahalli 2,06 2,07 2,40 0,71 0,74 0,74 Kerho 0,97 0,97 0,92 0,86 0,89 0,89 Sauna 1,45 1,50 1,55 0,59 0,61 0,61 Muu sosiaalirakennus 0,96 0,97 0,97 0,42 0,43 0,43 Sairaalat 1,02 1,03 1,07 0,79 0,82 0,82 Kalliosuoja 1,08 1,11 1,11 1,32 1,36 1,37 Kalliosuoja, varasto 0,28 0,28 0,31 0,44 0,45 0,45 Muu suojarakennus 0,84 0,90 1,08 1,08 1,12 1,12 Muu rakennus 0,78 0,82 0,74 0,26 0,27 0,27 Yhteensä 0,70 0,73 0,76 0,53 0,54 0,55 Vuodet on indeksoitu vuoden 2013 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). hakelämmitykseen. Oma lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön, uusiutuvien osuus oli 11 % (10). Asiakkaalle toimitetun lämmön yksikköhinta oli keskimäärin 75,1 euroa/mwh. Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 38,0 kwh/rm 3 L (37,8). Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 0,5 % ja ylitti tulossopimuksessa asetetun tavoitearvon 37,5 kwh/rm 3 L. Lämmön ominaisenergiankulutuksen lievä nousu johtui ensisijaisesti puolustusvoimauudistukseen liittyvästä varuskuntien lakkautuksista ja näiden toimintojen siirtymisestä muuhun rakennuskantaan. Käyttöön jäävän rakennuskannan käyttöasteen ja tilatehokkuuden parantuminen on johtanut sähkön ja lämmön ennakoituun ominaiskulutuksen kasvuun. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 93,6 euroa/ MWh, joka oli 2,4 % edellisvuoden hankintahintaa korkeampi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön osto- ja siirtohinnoista. 18

20 Asiakkaalle toimitetun sähkön yksikköhinta oli keskimäärin 122,0 euroa/mwh (121,1). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. Sähkön ominaiskulutus oli 15,9 kwh/rm 3 S (15,8). Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 0,6 % ja tulossopimuksen tavoitetta 15,8 kwh/ rm 3 S ei aivan saavutettu. Sähkön ominaiskulutuksen nousun syynä on lakkautettujen varuskuntien toimintojen siirtyminen jäävään kiinteistökantaan. Ominaiskulutus on laskettu kokonaissähkön kulutuksesta prosessienergia pois lukien. Käyttäjäsähkön osuus on noin 30 % kokonaiskulutuksesta. Veden hankinnan yksikköhinta oli 3,00 eur/m 3, joka oli 20 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Hankitun veden keskimääräistä suurempaan hinnannousuun oli syynä Kirkkonummen ja Hallin vedenhankinnan siirtyminen paikalliselle vesihuoltoyhtiölle. Verkostokustannusten aleneminen ei täysin kompensoinut edellä mainittuja ostoveden hinnanmuutosten vaikutuksia. Asiakkaalle toimitetun veden yksikköhinta oli keskimäärin 4,60 euroa/m 3. Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. Veden ominaiskulutus oli 78,5 l/rm 3 L (85,4) ja alitti selvästi tulossopimuksessa asetetun tavoitteen, 85 l/rm 3 L. Veden ominaiskulutuksen alentumiseen oli energiatehokkuuden parantumisen lisäksi syynä eräiden prosessivesijakeiden eriyttäminen kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Vuoden 2014 aikana on puolustushallinnon kiinteistöissä tehty noin 60 investointityyppistä hanketta, joille on raportoitu energiansäästövaikutuksia. Lisäksi ylläpitotoimenpiteillä ja käyttäjäopastuksella on parannettu energiatehokkuutta. Investointihankkeiden arvioitu säästövaikutus on 0,20 milj. euroa vuodessa. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden aikana kumulatiiviset säästövaikutukset puolustus- KAAVIO 7 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) KAAVIO 8 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) KAAVIO 9 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V)

21 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Sadevesiviemäröintiä Hämeenlinnassa. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto Sadevesiviemäröintiä Hämeenlinnassa. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto Kaartin Korttelin uusi jätekatos. Kuvaaja: Tiina Ryynänen 20

22 KAAVIO 10 KAAVIO 11 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2014 SKOL-PHRAKL euroa Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja hallinnon energiapalveluissa ovat olleet noin 3,1 milj. euroa. Saavutetut energiansäästöt vastaavat pääosin Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS) määriteltyä tasoa. Vuoden 2014 aikana toteutettiin oman öljypohjaisen lämmöntuotannon kilpailutus uusiutuville energialähteille Itä-Suomen alueella. Erilliskohteiden lämmöntuotannon kilpailutusta jatketaan vuonna 2015 Länsi-Suomen kohteisiin yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Lisäksi on pilotoitu pienten alle 200 MWh/a öljylämmityskohteiden korvaamisesta pelletti- ja maalämmöllä. Näiden hankkeiden taloudelliseksi energiansäästöpotentiaaliksi on arvioitu 1,2 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kertomusvuoden aikana on aloitettu energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) jatkokehitys vastaamaan vuoden 2015 alussa voimaan astuneen energiatehokkuuslain suuntaviivoja koskien yritysten ja laitosten energianhallintajärjestelmiä. Tässä yhteydessä on käynnistetty puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten energiansäästöpotentiaalin tunnistamiseen tähtäävien toimenpiteitä. Hankkeen yhteydessä kehitetään energianseurantaa ja raportointia vastaamaan puolustusvoimauudistuksen vaatimuksia sekä parantamaan menetelmiä käyttötarkoitusryhmäkohtaiseen energiankulutuksen analysointiin. Kertomusvuonna on valmisteltu 2014 allekirjoitetun Puolustusvoimien energia- ja ilmastoohjelman toimeenpanon vaatimia toimenpiteitä energiapalveluissa. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 10,5 milj. euroa (7,8, 11,5, 10,9). Liikevaihto kasvoi 35 % edellisestä vuodesta. Kasvun pääasiallisena syynä on seuraaviin hankekokonaisuuksiin sovittu läpilaskutus: TUVE -hanke 1,3 milj. euroa, kevytrakenteiset sääsuojat 1,2 milj. euroa sekä muita puolustusvoimien hankintoja 2,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen osalta laskutus jakautui hankesuunnitteluun 0,1 milj. euroa, rakennuttamiseen ja valvontaan 2,9 milj. euroa sekä 21

23 konsultti- ja urakoitsijakustannuksiin 2,8 milj. euroa, yhteensä 5,8 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen rakennuttaminen ja paikallisvalvonta ilman erillistehtäviä Senaatti-kiinteistöille olivat 3,8 % (4,1, 4,7, 4,1) Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisesta puolustushallinnon investointien kustannuksista. Prosenttiin vaikuttaa se, että valtaosa hankkeista oli edelleen hankekooltaan pieniä. Luku sisältää myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. (0,5 milj. euroa). Toimialan liikevaihto kasvoi edellisvuoteen ja budjetoituun nähden lähes 50 %. Liikevaihdon kasvu johtui sekä rakennuttamispalveluiden myynnin kasvusta että ostojen läpilaskutuksen kasvusta. Ulkopuolisten palveluhankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 0,9 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,03 milj. euroa. Erityyppisiä ja -kokoisia ympäristötutkimus-, kunnostus-, rakentamis- ja selvityshankkeita toteutettiin noin 60 kpl, lisäksi järjestettiin puolustusvoimien ympäristötarkkailu viranomaisvelvoitteiden mukaisesti. Hankkeiden arvo oli yhteensä 5,6 (5,4, 4,0) milj. euroa. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelutyö. Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa. Vuonna 2014 sopimuskumppanina ja ohjaavana tahona oli Pääesikunnan Logistiikkaosasto. Vuodesta 2015 alkaen sopimus tehdään Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Esikunnan kanssa. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Vuodesta 2013 alkaen ympäristöyksikkö on tuottanut ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Toimialan liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,6 (1,1, 0,5) milj. euroa, joka muodostui asiantuntija- ja rakennuttamispalveluista puolustusvoimille (1,1 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöille 22

24 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Vuoden 2014 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 790 henkilötyövuotta. Kontiorannan ja Hallin varuskuntien lakkauttamisiin liittyen henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin htm 2. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 77 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli kertomusvuonna 42 % (41 %, 41 %). Vuonna 2014 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,36 milj. sm 2 ) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 45 % (0,61 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 74 % (72, 64), tavoite oli 70 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 63 % (59, 55), erillistilauksissa 83 % (80, 73) ja pieninvestoinneissa 81 % (83, 78). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. KAAVIO 12 HTV TAULUKKO 8: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2012 (tot) 2013 (tot) 2014 (tot) 2014 (tavoite) Kiinteistöpalvelut Hoito htm 2 /htv Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 41 % 41 % 42 % 45 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 64 % 72 % 74 % 70 % 23

25 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 KAAVIO 13 KAAVIO 14 Liikevaihto / htv, 1000 euroa eur Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 17 75,0 M (suluissa vuosien 2013 ja 2012 prosentit) 3% 6% 23 % (3 %, 5 %) (5 %, 5 %) (25 %, 25 %) % (30 %, 33 %) liikevaihto/htv 2014 rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv 40 % (38 %, 32 %) Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Lämmitys, sähkö ja vesi Muut kulut Ulkopuoliset palvelut 24Työmaakatselmus Santahaminan Ampuma-alueella. Kuvaaja: Kirsti Helin

26 KAAVIO 15 KAAVIO 16 Kiinteistöpalvelut (35, 2M ) 11 % (15 %, 14 %) 7 % (5 %, 5 %) Energiapalvelut (57,7 M ) 2 % 2 % 5 % (4 %, 2 %) (1 %, 1 %) (5 %, 5 %) 5 % (6 %, 6 %) 34 % (31 %, 31 %) 48 % (49 %, 49 %) 86 % (84 %, 86 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 17 KAAVIO 18 Siivouspalvelut (18,3 M ) Tekniset palvelut (51,8 M ) 9 % 8 % (11 %, 11 %) (5 %, 6 %) 5 % (7 %, 8 %) 12 % (14 %,17 %) 8 % (7 %, 10 %) 42 % (42 %, 42 %) 42 % (41 %, 41 %) 74 % (72 %, 64 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 25

27 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma PPalvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 40 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 33 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 23 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,5 milj. euroa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksessa ei työskennellyt työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyt- töomaisuudelle 0,8 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,6 Maksullisen toiminnan muut tuotot 58,0 8 71,2 13,8 Tuotot yhteensä , , ,5 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,0 Henkilöstökustannukset , , ,3 Vuokrat , , ,4 Palvelujen ostot , , ,3 Muut erilliskustannukset , , ,0 Erilliskustannukset yhteensä , , ,0 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -328, ,1-210,4 Korot -33,9-53,5-98,6 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -362, ,6-309,0 Kokonaiskustannukset yhteensä , , ,0 KUSTANNUSVASTAAVUUS -135, ,5-583,6 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2014 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (vähennystä), lomapalkkavelan muutoksesta (vähennystä), poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista ja laskennallisista koroista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 4,85 milj. euroa. 26

28 Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 10: Sisäisen laskennan tuloslaskelma Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Tuotot rakennuttamisesta Tuotot pieninvestoinneista Tuotot asiantuntijapalveluista Tuotot kiinteistönhoidosta, ph Tuotot siivouksesta, ph Tuotot vuosikorjauksista, ph Tuotot kiinteistöenergiasta, ph Tuotot muusta energian myynnistä Tuotot asukasisännöinnistä Tuotot erillistilauksista Muut tuotot Tuotot yhteensä Aineet ja tarvikkeet Lämmitys, sähkö ja vesi Henkilöstökulut Toimitilavuokrat Muut vuokrat Palvelujen ostot Palkeet Muut kulut Poistot Omien tilojen ylläpito Hallinnon kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Kulut yhteensä Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille Palautus puolustusvoimille Tilikauden jäämä

29 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli m 2 ( , ), josta puolustushallinnon osuus oli m 2. Puolustusvoimauudistukseen liittyen ylläpidettävä huoneistoala laski m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli m 3. Puolustushallinnon sisäisiä energia- ja ylläpitosopimuksia oli yhteensä 146 kpl (141, 140) ja siivouspalvelusopimuksia 126 kpl (121, 133). Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa laadittiin Leijona Catering Oy:n toimitiloista yksi valtakunnallinen sopimus, johon sisältyi 22 erillisen varuskuntaravintolan energia- ja ylläpitosopimukset. Leijona Catering Oy:n kanssa laadittiin erillinen sopimus, jossa sovittiin jätehuollosta, keittiölaitteiden hoidosta ja huollosta, siivouspalveluista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Vuonna 2015 otetaan käyttöön keskitetty, sisällöltään yhtenäinen, valtakunnallinen palvelusopimus. Rakennuslaitoksella on sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viidessä (5 kohdetta vuonna 2013) erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista htm 2 ( , ) kuului kertomusvuonna Millog Oy:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen. Millog Oy:n kanssa oli kaksi erillistä palvelusopimusta. Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähdevarastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalueet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennus- sekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Toimitilakannasta vain 6 % on toimistotiloja (esikunnat). Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty sopimuksien liitteenä olevassa valinta- ja vastuurajataulukossa sekä Ylläpidon palvelukuvauksessa. Kiinteistönhoitosopimukset sisältävät yleisiä markkinoita laajempia palvelukokonaisuuksia TAULUKKO 11: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoito M 29,7 31,3 31,9 Erillistilaukset M 2,9 3,2 3,5 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,0 0,0 0,0 Muut tuotot M 0,1 0,1 0,1 Henkilötyövuodet *) Hoitovastuu (htm 2 ) *) Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 28

30 kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä lisä- ja käyttäjäpalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Kokonaiskuva puolustushallinnon tuottamista jätteistä muodostuu Rakennuslaitoksen puolustushallinnolle ja Leijona Catering Oy:lle tuottamien jätehuoltopalveluiden jätemääristä sekä puolustusvoimien omien jätehuollon erillissopimusten jätemääristä. Rakennuslaitos seuraa puolustushallinnon kiinteistönhoidon palvelusopimuksiin sisältyviä jätemääriä sopimuksittain ja jätejakeittain. Seuranta käsittää pääosan yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevasta jätteestä. Puolustusvoimien erillissopimuksilla on järjestetty pääosa vaarallisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) ja metallin vastaanotosta. Nämä eivät sisälly Rakennuslaitoksen seurantaan ja raportointiin. Varuskuntaravintoloiden tuottamat jätteet on vuosina raportoitu osana Leijona Catering Oy:n raportointia, eikä niitä ole sisällytetty Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa puolustushallinnon jätemääräraportointiin. Koska jätteet kuitenkin välillisesti syntyvät puolustushallinnon toiminnasta, on menettely johtanut tilastolliseen vääristymään jätteiden suhteellisten osuuksien osalta. Sekajätteen osuus korostuu, kun suurin osa biojätteestä jää tilastoinnin ulkopuolelle. Tästä syystä Leijona Catering Oy:n toiminnan jätteet sisällytetään jatkossa puolustushallinnon jäteraportointiin. Biojätteen määrään myös pyritään vaikuttamaan yhteisin toimenpitein. Metallin, SER:n ja vaarallisen jätteen määrien puuttuminen suureksi osaksi tilastosta ei johda yhtä vakavaan vääristymään vähäisemmän määrän vuoksi. Kaikkien jätejakeiden osalta tarkennettua raportointia tehdään kahden vuoden välein Puolustusvoimien ympäristöraportissa. Edellä esitetystä syystä vuoden 2014 jätemäärät ja suhteelliset osuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2012 ja 2013 kanssa. Vuonna 2014 puolustushallinnon suoraan tuottaman, yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevan jätteen kokonaismäärä oli tonnia. Vaikka jätemäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, voidaan todeta että rakennusjätteen määrä on voimakkaasti kasvanut. Tämä johtuu puolustusvoimauudistukseen liittyvistä toimenpiteistä ja kyseisen jätejakeen seurannan tarkentumisesta. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALT- SU) mukaan kansallisena tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Poliittinen ohjaus ja mm. jätteen käsittelymenetelmiin liittyvät päätökset eivät ole parhaalla mahdollisella tavalla tukeneet tavoitteiden saavuttamista. Kansallisten tavoitteiden päivitys alkaa vuonna KAAVIO 19 2 Huoneistoalat v.2014 htm (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) Asuinrakennukset Muut rakennukset Sairaalat 27 (1%) 33 (1%) 37 (1%) Ajoneu v okatokset 90 (3 %) Toimistot Sosiaalirakennukset 165 (6 %) 226 (8 %) Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit 272 (10 %) 395 (15 %) 518 (19 %) Varastot 942 (35 %) htm 2 29

31 KAAVIO 20 Puolustushallinto, kiinteistönhoidon välittömät kustannukset tehtävittäin 25,3 M (suluissa vuodet 2013 ja 2012) 13 % (15 %,15 %) 9 % (10 %, 12 %) 6 % (6 %,6 %) 5 % (5 %, 5 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 67 % (64 %, 62 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. Puolustushallinnon sopimuksille sisältyvien, yhdyskuntajätettä vastaavien jätemäärien keskinäisiä suhteita ei voida suoraan verrata VALTSU:n tavoitteisiin, sillä osa toiminnan jätteistä kirjautuu muille toimijoille. Tällä on merkitystä erityisesti biojätteen osalta, koska ruokailuun ja ruuanvalmistukseen liittyvät jätteet jäävät kokonaan puolustusvoimien jätemäärien ulkopuolelle. Vertailukelpoisuuden vuoksi tulee laskentaan sisällyttää Leijona Catering Oy:n tuottamat jätteet. Näin tarkasteltuna voidaan todeta, että puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 48 % (sisältää biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 9 % (ei sisällä sekajätteen polttamista) ja sijoitettiin kaatopaikalle 39 %. Loput noin 4 % koostuu sähkö- ja elektroniikkaromusta, vaarallisesta jätteestä ja muusta jätteestä, jotka käsitellään kunkin jakeen edellyttämällä tavalla. Asukasisännöintipalvelut Puolustusvoimien/Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välinen sopimus asukasisännöintipalveluista TAULUKKO 12: Jätemäärät JÄTEJAE % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 50,7 51,8 38, ,0 Biojäte 13,0 5,6 22, ,0 Energiajäte 11,0 12,1 9, ,0 Keräyspaperi 8,0 9,4 6, ,0 Keräyspahvi 4,0 5,2 4, ,0 Puu 2,0 3,3 2, ,0 SER 0,1 0,0 0,1 6 0,0 Pienmetalli 1,0 1,2 1, ,0 Vaarallinen jäte 1,0 1,4 1,0 99 0,0 Muu jäte 6,0 5,5 3, ,0 Rakennusjäte 2,0 3,1 11, ,0 Kartonki 1,0 1,0 0, Lasi 0,2 0,4 0, ,0 100,0 100, ,0 30

32 on vuodelta Sopimus asukasisännöintipalveluista tullaan uusimaan vuoden 2015 aikana, kun tehtäväjako aloittavan Puolustusvoimien palvelukeskuksen ja Rakennuslaitoksen välillä saadaan tehtyä. Pääesikunnan henkilöstöosaston antama määräys Puolustusvoimien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta uusittiin Uusi määräys tulee voimaan Puolustusministeriö tarkensi antamaansa ohjeistusta Puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista Ministeriön antama tarkennus liittyi verohallinnon antamaan päätökseen vuoden 2015 luontoisetujen laskentaperusteista. Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta (2 200, 2 385) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä. Vuoden 2014 aikana tehtiin yhteensä n yksittäistä vuokrasopimusta puolustusvoimien puolesta. Asuntojen määrä vaihtelee kuukausittain. Kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 2250 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli kpl, Senaatti-kiinteistöiltä 260 kpl sekä muilta vuokranantajilta 330 kpl. Asuntojen keskimääräinen koko oli 56 m 2. Asuntojen vuokrausaste vuokrattavissa olevien asuntojen osalta oli kertomusvuoden lopussa 81 % (82, 76). Pienin käyttöaste 53 % (48, 64) oli Senaatti-kiinteistöiltä ensivuokratuissa ns. toimitila-asunnoissa, jotka sijaitsevat vähäisen kysynnän alueilla ja ovat huonokuntoisia. Vuoden 2015 vuokrantarkistukset tehdään tammikuussa 2015 johtuen verohallinnon muutoksista keskuslämmitteisten asuntojen asuntoedun laskennassa. Asuntoedun laskennan muutos ajoittui samaan ajankohtaan puolustusvoimauudistuksen kanssa. Asukasisännöintipalveluun käytettiin 10 (10, 10) henkilötyövuotta. Siivouspalvelut Siivottava pinta-ala vuonna 2014 oli 1,36 milj. m 2 (1,42, 1,45 ). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimusten sekä laatukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon ympäristötavoitteet. Sopimushallintaa ja INSTA 800 standardin mukaista laadunvalvontaa kehitettiin vuoden 2014 aikana. Rakennuslaitos auditoi kertomusvuonna palveluntuottajien kanssa solmittujen siivouspalvelusopimusten toteutumista sekä palvelutuotannon onnistumista. Rakennuslaitoksen siivouspalvelun sopimusyhteyshenkilöt vastaavat siitä, että asiakas saa sopimuksenmukaista siivouspalvelua laadullisesti ja määrällisesti. Lakkautettavien varuskuntien alasajo onnistui hyvin siivouspalvelun näkökulmasta. Sitä mukaa kuin rakennusten käyttöaste väheni, vähennettiin siivousta. Lakkautuskohteista vapautuneet siivouskoneet ja -laitteet hyödynnettiin alueen muissa jäljelle jäävissä kohteissa, huutokaupattiin tai lajiteltiin hyötykäyttöön. Ylläpito- ja perussiivous Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Kertomusvuoden keväällä järjestettiin koulutusta koko Rakennuslaitoksen omalle siivoushenkilöstölle teemana: Puhtaampi sisäilma siivouspalvelu tuottaa puhtautta ja terveyttä. Koulutuksella vahvistettiin siivoushenkilöstön osaamista mm. havainnoimaan tiloja siivotessaan sisäilmaa heikentäviä seikkoja tai mahdollisia vaurioita. Koulutuksessa opittiin ympäristömyötäisen timanttilaikkamenetelmän käyttö kivilattioiden (mosaiikkibetoni) ylläpitohoidossa. Menetelmällä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä siivousaine- ja työkustannuksissa, koska lattioita ei tarvitse erikseen pestä eikä vahata. Menetelmän käyttöä on laajennettu hyvien kokemusten perusteella sekä omassa että palveluntuottajan työssä erityisesti kasarmeissa ja varuskuntaravintoloissa. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksenmukaisella tasolla. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. Kasarmipalvelut Kasarmisiivouspalvelut sisältävät mm. varusmiesten kasarmisiivouskoulutuksen saapumiserittäin ja 31

33 TAULUKKO 13: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan Vuosikorjauksen syy %-osuus Normaalikuluminen 85,4 % Terveydellinen 6,8 % Viranomaismääräys 3,5 % Energiatalous 2,4 % Luonnonilmiö 1,3 % Kuntoarvion laadinta 0,5 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,1 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 14: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan %-osuus Rakennus 65,3 % Pienet ennakoimattomat työt ja aluetyöt 29,5 % Tie 2,5 % Aita 0,7 % Laituri 0,5 % Muu rakenne 0,5 % Ampumarata-alue 0,4 % Lentokenttä 0,3 % Ulkoliikuntapaikka 0,2 % Silta 0,1 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 15: Vuosikorjaukset TALO -90 järjestelmän mukaan Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan %-osuus Aluerakenteet 9 % Rakennustekniikka 49 % LVI-järjestelmät 26 % Sähköjärjestelmät 13 % Tietojärjestelmät 4 % Yhteensä 100 % TAULUKKO 16: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut Energiasopimukset PH M 52,9 53,0 51,2 Prosessienergia PH M 4,0 3,9 4,5 Yritykset M 5,2 5,2 4,5 Muut M 0,7 0,6 0,8 Henkilötyövuodet

34 KAAVIO 21 KAAVIO 22 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto alueittain, M Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto alueittain, M Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi tupasiivousvälineiden hankinnan ja pyykkihuollon. Sovitun hygieniatason toteutumista seurataan pintapuhtausnäyttein varusmiesten käyttämissä pesuja saniteettitiloissa. Rakennuslaitos opastaa ja kouluttaa jokaisen saapumiserän varusmiehet siivoamaan tupansa. Vuosittain siivouskoulutuksen saa n varusmiestä. Koulutuksessa korostetaan puhtaan sisäilman vaikutusta terveyteen. Varusmiessiivouksen opetuksella on lisäksi kansalaiskasvatuksellinen tavoite. Koulutusta annetaan myös kansainvälisille joukoille. Kasarmisiivousmenetelmiä ja välineitä kehitetään kustannustehokkaimmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Siivouspalvelutuotannolle asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin kasarmien siivoustekstiilien pyykkihuoltoa pilotoimalla puolen vuoden ajan ns. matalalämpöpyykinpesujärjestelmää (Kajaanin ja Niinisalon pilotit). Merkittäviä kustannussäästöjä saavutettiin veden ja sähköenergian kulutuksissa sekä pyykkihuoltoon käytetyn työajan säästöinä. Kertomusvuonna järjestettiin kasarmien sisätilojen jätehuollon kehittämishanke Itä-Suomen alueen kasarmeissa. Kaartin korttelissa pilotoitiin yhdessä jätehuollon, siivoustoimen ja käyttäjäasiakkaan kanssa jätteiden lajittelun ja keräyspisteiden uudelleenjärjestelyhanke. Hyvät ratkaisut otettiin jo pilotoinnin aikana käyttöön ja jätehuollon kehittämishankkeen tuloksia hyödynnetään kasarmin sisätilojen jätehuollon uudelleenorganisoinnissa valtakunnallisesti. Saniteetti- ja hygieniatarvikepalvelut Saniteetti- ja hygieniatarvikkeet toimitetaan täyttöpalveluna käyttökohteisiinsa. Saniteettitarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden annostelijamallien ja pehmopaperin laadun valintaan suhteessa käyttäjämääriin. Siivouspalvelujen henkilötyövuosien määrä oli 207. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin projektia (1 400, 1 500). Rakennuslaitoksen laatiman ja puolustusvoimien sekä Senaatti-kiinteistöjen hyväksymän vuosikorjausohjelman mukaiset projektit ja ennakoimattomat korjaukset olivat yhteensä 20,1 milj. euroa. Lukuun sisältyy vuodelta 2015 siirretyt vuosikorjaustyöt (1 milj. euroa). 33

35 TAULUKKO 17: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu lämpö Verkostohäviöt Yhteensä SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu sähkö Verkostohäviöt Yhteensä VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu vesi Verkostohäviöt Yhteensä KAAVIO 23 KAAVIO 24 Toimitettu lämpö 2014 Toimitettu sähkö MWh (suluissa vuosien 2013 ja 2012 prosentit) MWh (suluissa vuosien 2013 ja 2012 prosentit) 6 % 1 % (7 %, 8 %) (3 %, 4 %) 1 % (1 %, 1 %) 9 % (9 %, 8 %) 13 % (11 %, 11 %) 2 % (2 %, 3 %) 91 % (89 %, 87 %) 76 % (79 %, 78 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt 34

36 KAAVIO 25 Toimitettu vesi ,00 milj.m (suluissa vuosien 2013 ja 2012 prosentit) Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen on pääasiallinen korjausperuste. Ko. toimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin neljä kertaa vuodessa sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 22,0 milj. euroa (15,8, 8,9). Lukuun sisältyvät vuoden 2013 kolmannen lisätalousarvion rahoituksella tehdyt kunnossapitotyöt (1,97 milj. euroa). Puolustusvoimien omistamiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvien sekä toiminnallisista muutoksista aiheutuvien erillistilausten tuotot olivat 21,2 milj. euroa (14,7, 7,6). Tuotot muilta asiakkailta olivat 0,8 milj. euroa (1,2, 1,3). Yksittäisiä projekteja oli 928 kpl (942, 805). Erillisprojekteista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 10,0 milj. euroa (11,1, 7,0). Yksittäisiä projekteja oli 138 kpl (156, 143), joista 122 kokonaishankintana ja 16 rakennuttamissopimuksin. Projekteista 13 kpl kohdistui sähkö-, vesi- tai jätevesiverkostoihin. 24 % (26 %, 26 %) 4 % (5 %, 1 %) Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 112 (124, 130). Energiapalvelut 3 % (4 %, 8 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 69 % (66 %, 65 %) Muu myynti Verkostohäviöt Energiapalvelujen liikevaihto oli 61,0 milj. euroa (62,7). Liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viime vuosina huolimatta yksikkökustannusten noususta. Tämä on johtunut energian kokonaiskulutuksen vähenemisestä, joka on ollut pääosin seurausta varuskuntien lakkauttamisen aiheuttamasta kiinteistökannan muutoksista. Prosessienergian kasvu johtui Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen prosessisähkön eriyttämisestä kiinteistöenergiasta (0,65 milj. euroa). Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli MWh ( ). Sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulutus oli noin MWh. Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli MWh. Vuosi 2014 oli 10,2 % normaalia lämpimämpi. Jyväskylän tasoon sääkorjattu lämmön kokonaiskulutus aleni 4,1 % edellisestä vuodesta, mikä vastasi poistuneen kiinteistökannan muutosta. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli MWh ( ). Kokonaiskulutus väheni MWh (3,0 %), mikä koostuu pääosin kahden vuoden 2013 lopussa lakkautetun varuskunnan sähkön kulutuksesta MWh. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli MWh. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli m 3 ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli m 3. Veden kokonaiskulutus laski 12 % edellisvuoteen nähden. Vedenkulutuksen pienentyminen kiinteistökannan muutosta enemmän johtui eräiden prosessivesijakeiden eriyttämisestä kiinteistövedestä Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet maksimoida rakennuksen 35

37 toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Vuonna 2014 käytettiin keskusyksikössä hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 21,8 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 14 henkilötyövuotta, yhteensä 35,8 henkilötyövuotta. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna Niiden osalta toimintaa jatketaan puolustusvoimauudistuksen jälkeen linjattavalla tavalla. Kertomusvuoden aikana oli hankesuunnittelu- ja rakennuttamistoimeksiantoja käynnissä yhteensä 140 kpl (113, 128, 131) ja niiden keskikoko 3,8 milj. euroa (2,8, 2,5, 2,8). Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Hankesuunnitelmia oli vuoden aikana valmisteilla yhteensä 54 kpl (43, 60, 70) sisältäen hankkeet, joiden arvo oli 245,6 milj. euroa (121,1, 139,6, 146,0). Hankkeiden keskikoko oli 4,55 milj. euroa (2,8, 2,3, 2,1). Kertomusvuoden tavoitteena oli 30 valmistunutta hankesuunnitelmaa. Vuoden aikana valmistui 37 kpl puolustusvoimien tilaamia hankesuunnitelmia (28, 39, 39), yksi kasarmiselvitys sekä 4 kpl Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia, hankkeiden kokonaisarvo 209,0 milj. euroa (83,1, 81,6, 83,4). Vuoden lopussa työn alla oli 12 (14, 21, 30) hankesuunnitelmaa sisältäen hankkeet, joiden kokonaisarvo on 36,5 milj. euroa (38,1, 58,1, 62,7). Tekeillä olevat hankesuunnitelmat ovat valmistumassa alkuvuodesta TAULUKKO 18: Rakennuttamisen volyymi Laskutus asiakasryhmittäin, M Senaatti-kiinteistöt 2,6 4,9 5,8 Pääesikunta 0,9 0,9 0,8 Muu PV ja PLM 0,7 0,3 2,6 KRIHA 0,0 0,0 0,0 TUVE, STUVE, Leijonaverkot 7,3 1,7 1,3 YHTEENSÄ 11,5 7,8 10,5 Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 58,1 38,1 36,5 Valmistuneet hankesuunnitelmat 81,6 83,1 209,0 Käynnissä olevat hankkeet 129,9 131,4 212,3 Valmistuneet hankkeet 52,7 61,3 79,3 YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 322,3 313,9 537,1 36

38 Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisen kumppanuussopimuksen rakennuttamispalvelut sekä Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välisen asiantuntijasopimuksen palvelut Senaatti-kiinteistöjen Rakennuslaitoksen kautta toteutettu isojen hankkeiden vuoden 2014 investointimäärä oli 78,6 milj. euroa (78,4, 53,3, 72,4). Summa on kasvamassa, kun varastorakentamishankkeiden painopiste on siirtymässä suunnittelusta toteutukseen. Rakennushankkeita valmistui 46 kpl (26, 28, 28) keskihinnaltaan 1,72 milj. euroa (2,4, 1,9, 4,8). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 79,3 milj. euroa (61,3, 52,7, 133,7). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 40 kpl (44, 40, 33) arvoltaan 212,2 milj. euroa (131,5, 129,9, 88,4). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille ja Puolustusvoimille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 3,8 milj. euroa (2,8, 1,9, 3,6). Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t, kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät sekä varastojen vallitukset olivat maarakennustöiden painopiste. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 20 kpl (11, 25, 10), joiden summa oli 1,1 milj. euroa (1,1, 2,7, 0,6). Osaa hankkeista on viety eteenpäin lähinnä aikataulukysymysten keskeneräisyyden takia ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina tehtyjen 78 kohteen jälkeen on toteutettu PVJJK:n ja Leijonaverkot Oy:n tilaamia täydentäviä hankkeita v yhteensä 1,7 ja v ,3 milj. euron arvosta. Suunnittelusopimuksia laadittiin 98 kpl (104,105, 45) yhteensä 2,6 milj. euroa (3,1, 2,7, 0,9) ja urakkasopimuksia 111 kpl (118, 193, 37) yhteensä 44,0 milj. euroa (55,0 29,2, 28,7). Tämän lisäksi osa konsulttitoimeksiannoista on tehty suoraan Senaatti-kiinteistöjen tilausjärjestelmän kautta ilman erillistä sopimusta. Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste siirtyi edellisen vuoden työkannan hankesuunnittelupainotteisuudesta lähemmäs tavanomaisempaa hankevaiheiden keskinäistä jakautumista. Vuoden aikana rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus, Santahamina-talo ja varuskuntien kasarmihankkeet. Valmistuneista hankkeista merkittävimpiä olivat Vekaranjärven urheilutalo ja kasarmi 4 sekä mittavien erityiskohteiden uudisrakennus-, peruskorjaus- ja -parannustyöt. Varastorakentamista jatkettiin vuonna Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Käynnissä ovat myös mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Uusia maankäyttö- ja maisemasuunnittelutehtäviä aloitetaan vasta puolustusvoimauudistuksen edistyessä todettavien tarpeiden mukaisesti. Rakennustoiminnan markkinatilanne oli vakaa ja indeksinousu maltillista. Rakennuskustannusindeksi nousi 1,2 % marraskuusta 2013 marraskuuhun Useita vuosia kestänyt hiljainen kausi kasvukeskusten ulkopuolella on näkynyt kapasiteetin ja tarjoushalukkuuden vähenemisenä Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu myös puolustusvoimien jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöpalveluja tuotettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6 henkilötyövuoden verran. Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen sekä ympäristöselvitykset Pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeita toteutettiin Pääesikunnan logistiikkaosaston ja Rakennuslaitoksen väliseen palvelusopimukseen perustuen. Vuonna 2014 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä 12 kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Keuruun Pioneerirykmentin alueella sekä Helsingin edustalla Isosaaren, Kotkan Kirkonmaan ja Kemiönsaaren Örön linnakesaarissa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 14 37

39 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Tammio. Kuvaaja: Marika Valve 38

40 kohteessa. Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin tulevien vuosien kunnostuskohteita, mm. puolustusvoimauudistukseen liittyen Kauhavalla ja Lahdessa. Vuoden aikana laadittiin myös kunnossapidon ulkoistamiseen liittyvä laaja KUPI15-ympäristöselvitys Ympäristö- ja luontoselvitykset Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteen ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Tavoitteena on laatia ympäristöselvitykset kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2014 aikana valmistui Vuosangan ympäristöselvitys sekä puolustushaarakohtainen kehysselvitys Merivoimien toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi aloitettiin Pahkajärven ja Kyläjärven ympäristöselvitykset. Aikaisempien ympäristöselvitysten jatkotoimenpiteinä tehtiin maaperätutkimuksia raskasasetoimintojen suorituspaikoille. Haapajärven aluevarastolle tehtiin Naturaarviointi varastorakenteiden muutosten vaikutuksista Sivakkanevan Natura-alueeseen. Vekaranjärven pioneerikoulutusalueen rakentamiseen liittyen tehtiin läheisen lähteikköalueen lajistoselvitys. Ympäristötarkkailut Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen. Vuoden 2014 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on yli 50 kohdetta tai aluetta. Tarkkailutiedon hallinnan kehittämisen osalta merkittävin toimenpide oli tarkkailujen analyysitulosten sähköisen tiedonsiirron saaminen tuotantokäyttöön. Sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa laboratoriotulosten päivittymisen lähes reaaliajassa suoraan Rakennuslaitoksen ylläpitämään ympäristö-kirave tietokantaan. Uusia tarkkailuohjelmia valmistui Vuosangan ja Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueille, Vekaranjärven Pioneerikoulutusalueelle, sekä Skinnarvikin ja Parkanon varastoalueille. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa ja teknistä suojelua. Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö vastaa hankkeen toteuttamisesta Pääesikunnan erillisrahoituksella. Budjetti vuodelle 2014 oli 4 milj. euroa, josta käytettiin noin 3,5 milj. euroa. Hankkeeseen liittyvät ampumakatosten meluntorjunnan parannustoimenpiteet toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen investointirahoituksella. Ampumaratojen ympäristönsuojelun kokonaiskehittämishankkeen arvioidaan kolmen vuoden jälkeen olevan suunnitellussa aikataulussa ja budjettiraamissa. Ympäristönsuojelun teknisiä parantamistoimenpiteitä toteutettiin seitsemällä eri ampumarata-alueella. Merkittävin kohde oli Santahaminan keskusampumarata, jonne rakennettiin olemassa olevien ratojen ympäristönsuojelurakenteiden lisäksi kaksi uutta ampumarataa korvaamaan saaren pohjoisosassa sijaitsevat, meluhaittaa aiheuttavat radat. Toimenpiteitä toteutettiin myös Kainuun Prikaatin Hoikanportin, Säkylän (PORPR), Pirkkalan (SATLSTO), Lupinmäen (RUK), Tyrrin (UTJR) ja Luonetjärven (ILMASK) ampumaradoilla. Näistä Lupinmäen, Tyrrin ja Luonetjärven hankkeet jatkuvat vuonna Edellä mainittujen lisäksi parantamistoimenpiteiden hanke- ja toteutussuunnittelua tehtiin vuoden 2014 aikana yli kymmenelle ampumaratarataalueelle. Ampumaratojen ympäristölupahakemuksia varten ja toisaalta ratojen ympäristönsuojelurakenteiden tarpeen määrittämiseksi toteutettiin ympäristöselvityksiä viidellä ampumaradalla. Lisäksi kahden ampumaradan ympäristöselvitykset päivitettiin vastaamaan valmistunutta ampumaratojen BAT-ohjeistusta (Paras käyttökelpoinen tekniikka Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta). Ampumaratoihin liittyvien ympäristönsuojelurakenteiden kehittämistä jatkettiin, mm. teettämällä diplomityö ampumaratojen hulevesien käsittelystä, sekä esittämällä muutoksia Puolustusvoimien ampumaratoja koskeviin varomääräyksiin. Kehitystyön tavoitteena on alentaa rakenteiden investointi- ja ylläpitokustannuksia, säilyttäen kuitenkin ympäristöviranomaisten asettamat vaatimukset ampumaradoille. Tutkimus ja kehitys Rakennuslaitoksen kehittämän paikkatietopohjaisen ympäristötietojen hallintajärjestelmän Ympäristö-Kiraven vuonna 2012 alkanutta kehitystyötä jatkettiin. Vuoden 2014 aikana otettiin käyttöön pilaantuneiden maa-alueiden hallintaan sekä jätehuoltoon liittyvät työkalut jo käytössä olleiden 39

41 ympäristötarkkailutiedon sekä ympäristölupien hallintaosioiden rinnalla. Sähköistä tiedonsiirtoa edistettiin sopimuslaboratorioiden kanssa ja kehitettiin karttaliittymä- sekä grafiikkatoimintoja. Vuoden 2015 kehityskohteita ovat melu- ja vesihuolto. Myös jätemäärien raportointia kehitetään edelleen. Jätelaitosten raportoinnin yhtenäistämisestä ja sähköisen tiedonsiirron edistämisestä käynnistyy erillinen kehityshanke yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen kanssa vuonna Jätehuollon valtakunnallinen tilannekuva puolustushallinnossa valmistui keväällä Jätehuollon tilannekuvassa käsiteltiin muun muassa jätehuollon organisointia ja vastuutahoja, jätehuollolle asetettuja tavoitteita sekä jätehuollon haasteita ja tulevaisuuden painopistealueita. Jätehuollon tilannekuva toimii pohjana valtakunnalliselle jätehuollon pitkän aikavälin suunnitelmalle, jonka laatiminen aloitettiin syksyllä Harjoitusten aikainen jätehuolto -hanke aloitettiin kesällä Hankkeen tavoitteena oli harjoitusten aikaisen jätehuollon kehitystarpeiden kartoitus sekä valtakunnallisesti yhtenevän toimintamallin laadinta. Hankkeen raportti valmistui loppuvuodesta ja toimenpide-ehdotukset pilot-kohteeksi valitulla Hätilän harjoitusalueella toteutettaneen vuoden 2015 aikana. Alueellisia jätehuoltosuunnitelmia laadittiin Kajaanin varuskuntaan (KAIPR) ja SATLSTO:n Pirkkalan tukikohtaan. SATLSTO:n jätehuoltosuunnitelmatyö jatkuu vuonna 2015, jolloin suunnitelmaan saadaan mukaan puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomien muutosten tarpeet jätehuollolle. Loppuvuodesta aloitettiin Dragsvikin (UUDPR) ja Upinniemen varuskuntiin (SL- MEPA) aiemmin laadittujen jätehuoltosuunnitelmien päivittäminen. Kaartin korttelin jätehuollon kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Pääesikunnan ja puolustusministeriön kanssa sekä laadittiin koko korttelin yhteinen jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmien toteuttamiseen on esitetty uudenlaista projektimuotoista toimintamallia, jossa toimenpiteiden vastuutahoista, aikatauluista ja rahoituksesta sovitaan suunnittelun yhteydessä. Toimintamallin käyttöönotosta päätetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa vuoden 2015 aikana. Kasarmien sisätilojen jätehuollon kehittämisen pilottihankkeen loppuraportti valmistui alkuvuodesta. Hankkeen jatko muiden varuskuntien osalta selviää vuoden 2015 aikana. Leijona Catering Oy:n tuottamien biojätteiden hyödyntämisen selvitys jatkui toimintakertomusvuonna. Ongelmana ovat edelleen nestemäiset biojätteet bioetanolin tuottamisen kannalta ja biojätteen seassa olevat metalliset aterimet. Biojätettä on toimitettu kuitenkin pieniä määriä St1-laitokseen bioetanolin valmistukseen sekä eri biokaasulaitoksiin. Selvitystyö jatkuu Vuonna 2010 aloitettu ampumaratojen ympäristönsuojelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) selvitys julkaistiin syyskuussa Kansallinen BAT-selvitys sisältää tekniset ja toiminnalliset menetelmät ampumaratojen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä arvioita niiden toimivuudesta, saatavuudesta ja kustannuksista Suomessa Puolustushallinnon toiminnan ilmastovaikutuksia, niiden vähentämismahdollisuuksia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarvetta tarkasteltiin vuonna 2013 aloitetussa ja vuonna 2014 valmistuneessa Energia- ja ilmasto-ohjelmassa. Ohjelma sisältää puolustusvoimien energia- ja ilmastotyön tavoitteet, toimenpiteet vastuineen ja aikatauluineen sekä ehdotuksen seurannaksi. Raportointi, koulutus ja yhteistyö Rakennuslaitoksen henkilöstöä koulutettiin vuosittain järjestettävässä ympäristö- ja jätehuoltopäivässä. Koulutuksessa käsiteltiin kertomusvuotena erityisesti jätehuollon kehittämistä, Rakennuslaitoksen henkilöstön ympäristönsuojelun osaamisvaatimuksia ja yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa, ympäristötiedon hallinnan kehittämistä sekä muita ajankohtaisia aiheita. Vuoden aikana osallistuttiin myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaisen Nordic Defence Estates (NDE) yhteistyön Environmental Working Groupin (EWG) toimintaan. EWG järjesti kertomusvuonna kaksi yhteistyökokousta sekä rakentamisen ympäristövaikutuksia käsittelevän kaksipäiväisen työpajan. EWG:n puheenjohtajuus siirtyi elokuussa Norjalta Suomelle kaksivuotiskaudeksi Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat myös Suomen edustajina räjähdepilaantumisen ympäristövaikutuksia tutkivan NATOtyöryhmän kokouksiin sekä Norjan, Suomen ja Sveitsin kolmenväliseen ampumaratojen ympäristövaikutuksia koskevaan yhteistyökokoukseen. 40

42 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Hamina. Kuvaaja: Marika Valve 41

43 Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIS-tekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimintajärjestelmästä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. 100 % varuskunnallinen häiriöreservi tarvittaessa korvaavalla polttoaineella lämpölaitoksissa voidaan käyttää kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyn tilalla kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämpökontteja turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintavarmuus varmistetaan ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta (siirrettävät kloorauslaitteet), ylläpitämällä varaveden jakelukykyä (suora putkiyhteys varavesilähteeseen, verkostossa useampi syöttöpiste, siirrettävät vesisäiliöt ja/tai tankkiautojakelu), huolehtimalla vesitornin kapasiteetista ja henkilöstön hygieniaosaamisesta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuu- 42

44 teen liittyvissä vastuissa ja tehtävissä koskee pääsääntöisesti TUKES/PETEKNTARKOS valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita Sähköverkostot ja laitteistot Talotekniset laitteet ja järjestelmät, savunpoistolaitteet Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytön valvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Sidosryhmäturvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP-ja HPM-vaikutukset) Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. PHRAKL:n asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä PHRAKL on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa.. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. PHRAKL on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision 43

45 ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitos kehittää ja ylläpitää sotilastoiminnan ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää erityisosaamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (pl. melu) Kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu Puolustusvoimien ympäristötiedon hallinta ympäristönsuojelun tilannekuvan tarpeisiin Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito- ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. Ryhti-järjestelmä sisältää huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän. Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos on vastannut valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta. TUVE-verkon tilojen ja rakenteiden kiinteistövalvonta ja ylläpitovastuu on Rakennuslaitoksella PVJJK:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen perustuen. Sopimus ja sen mukaiset vastuut on tarkoitus siirtää Suomen Turvallisuusverkot Oy:lle vuonna Rakennuslaitokselle asetetut Palvelukykyä ja laatua koskevat tulostavoitteet SUORITUSKYKYINEN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ 1. Rakennuslaitoksen tuki sotilaalliselle maanpuolustukselle Puolustushallinnon rakennuslaitoksella tulee olla valmius tukea puolustusvoimia annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiussuunnittelun aikataulu, tavoitteet ja tehtävät sovitetaan yhteen logistiikkajärjestelmän 2015 suunnittelun ja puolustusvoimien operatiivisen suunnittelun kanssa. Rakennuslaitos jatkaa valmiussuunnittelua vuoden 2014 aikana laadittavan sotataloussopimuksen ja puolustusvoimien antamien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiuden kehittämisen kannalta vuoden 2014 keskeisin tehtävä oli puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen sotataloussopimuksen laatiminen. Sotataloussopimus allekirjoitettiin ja se antaa selkeät tehtävät ja linjaukset Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelulle sekä valmiuden kehittämiselle. Rakennuslaitos jatkaa valmiussuunnittelua tehdyn sopimuksen mukaisesti. 2. Puolustusvoimauudistuksen tukeminen ( Rakennuslaitos jatkaa puolustusministeriön ja puolustusvoimien ohjauksen mukaisesti puolustusvoimauudistukseen liittyviä tehtäviä. Rakennuslaitos toteuttaa puolustusvoimauudistukseen liittyvien investointihankkeiden rakennuttamistehtävät, tekniset järjestelyt, viranomaismääräyksistä johtuvat tehtävät sekä solmimiensa sopimusten hallintaan liittyvät toimenpiteet. Lisäksi laitos tuottaa lakkautettavia varuskuntia koskevat maaperätutkimukset ja pilaantuneen maaperän kunnostushankkeet puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisen palvelusopimuksen mukaisesti. 44

46 Puolustusvoimauudistukseen liittyvät investointihankkeet etenivät pääosin suunnitelmallisesti ja aikataulussa. Viiveitä oli Riihimäellä ja Suomenlinnassa kahdessa eri hankkeessa. Viimeisenä toteutettavien puolustusvoimauudistukseen liittyvien investointihankkeiden valmistumistavoite on vuoden 2015 loppuun mennessä. Varuskuntien lakkautuksiin (Kauhava, Keuruu ja Hennala) liittyvät tekniset järjestelyt etenivät suunnitelmallisesti. Lakkautettavien Hennalan, Kauhavan ja Keuruun varuskuntien piirustusarkistojen järjestäminen tehdään lokakuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana keskusyksikössä Senaatin rahoituksella. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät pilaantuneen maan kunnostushankkeet on toteutettu puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen ympäristönsuojelun palvelusopimuksen mukaisesti. Hankkeet on viety läpi sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Varuskuntien lakkauttamiseen liittyvät Rakennuslaitoksen sisäiset toimenpiteet toteutetaan samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen kanssa. Rakennuslaitos tuki kertomusvuoden aikana puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia varuskuntien lakkauttamisten ja toimintojen yhdistämisten yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeutti palvelutuotantonsa ja henkilöstömääränsä puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Henkilöstöpoliittiset tukitoimenpiteet ja henkilökohtaiset yt-menettelyt aloitettiin syksyllä 2012 ja saatettiin loppuun toimintakertomusvuoden loppuun mennessä. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni sai uuden työpaikan. Rakennuslaitos on käyttänyt aktiivisesti kaikkia valtiokonsernin ja puolustushallinnon henkilöstöpoliittisia tukitoimenpiteitä henkilöstön tukemisessa. Rakennuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistetaan vastaamaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tulevaa organisaatiorakennetta. Kevään 2014 aikana valmistui toimintasuunnitelma PHRAKL 2015, johon sisällytettiin puolustusministeriön linjaamat ja puolustusvoimien kanssa sovitut Rakennuslaitoksen organisaatiota, sopimustoimintaa ja asiakkuuden hallintaa koskevat uudistukset sekä Rakennuslaitoksen sisäistä johtamista koskevat tehostamistoimenpiteet. Toimintasuunnitelma jalkautettiin vuoden 2014 loppuun mennessä. 3. Rakennuslaitoksen kehittäminen Rakennuslaitosta kehitetään tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TILKO) tehtävien linjausten mukaisesti ottaen huomioon puolustusvoimauudistus ( ). Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiota, tehtäviä ja henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan rauhan ajan sekä poikkeusolojen suorituskykyvaatimuksia sekä asetettuja kustannustehokkuusvaatimuksia vahvistettujen strategioiden mukaisesti. Ministerin päätös vahvisti kehittämislinjaukset Rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan uudistamiseksi. Puolustusministerin tekemän päätöksen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiota, tehtäviä ja henkilöstörakennetta kehitettiin vastaamaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen organisaatiorakennetta. Rakennuslaitoksen sisäistä johtamismallia kevennettiin ja tehtiin toteutussuunnitelma ministeriön päätökseen sisältyvän 7 miljoonan euron säästötavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on tulevaisuudessa keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. 7 aluetta lakkautettiin ja hallintoyksikköjen määrää vähennettiin 15:sta 9:ään. Rakennuslaitos vastaa ministeriön ohjauksessa organisaatiotaan ja toimintaansa koskevien muutosten valmistelusta sekä henkilöstöjärjestelyistä ja siten, että uusi toimintamalli on käytössä vuodesta 2015 lukien. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksen tehokas jalkauttaminen käynnistettiin välittömästi päätöksen jälkeen. Uuden organisaatiomallin keskeisiä tavoitteita ovat toimintojen keskittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä johtamismallin keventäminen. Uuteen toimintamalliin siirryttiin lukien. 4. Muut suorituskykyiseen puolustusjärjestelmään liittyvät toiminnalliset tulostavoitteet 4.1 Tilahallinnan kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on ajan tasalla 45

47 oleva tilannekuva kiinteistöistä, rakennuksista, rakenteista ja verkostoista (ml. niiden kunto, terveys-, turvallisuusyms. riskit ja niiden hallinta) sekä kyky tukea puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia. Tilannekuvan tulee olla jatkuvasti omistajan ja puolustusvoimien käytettävissä. Puolustushallinnon kiinteistöt, rakennukset ja verkostot sisältävä Kirave-järjestelmä muutettiin rakenteeltaan vastaamaan puolustusvoimien uutta organisaatiorakennetta ja Senaatti-kiinteistöille avattiin käyttöoikeus Kiraven kunnossapito-osioon. Ympäristötiedon hallinnan kehittäminen Kiravessa on jatkunut suunnitellusti. Kertomusvuonna laajennettiin vuonna 2013 käyttöönotettua tarkkailujärjestelmää ottamalla tuotantokäyttöön tarkkailujen analyysitulosten sähköinen tiedonsiirto. Jätehuollon tietojen hallinta otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Rakennuslaitos ylläpitää toimitiloja puolustusvoimien edellyttämällä tavalla ja sisällöllä tavoitteena terveelliset ja turvalliset toimitilat Ylläpitosopimusten yhtenäistämistä on jatkettu Pääesikunnan johdolla. Pääosa uudesta sopimusmallista on otettu käyttöön vuoden 2015 alusta. Yhtenäistämistä jatketaan energiapalvelujen ja siivouspalvelujen sopimussisältöjen osalta. Puolustushallinnon rakennuslaitos tukee puolustusvoimien räjähdevarastointiin liittyviä rakentamis- ja muita toimenpiteitä puolustusvoimien tehtävänantojen mukaisesti (PLM:n päätös FI.PLM: ). Alkuperäisen rakentamisohjelman maapeitteisten varastojen hankesuunnitelmat ovat valmistuneet ja päätöksentekovaiheessa sekä niiden suunnittelu ja rakentamisen valmistelu on käynnissä. Puolustusvoimat teki syksyllä 2014 päätöksen uusien kevytrakenteisten varastosuojien korvaamisesta maapeitteisillä suojilla, joiden hankesuunnitelma valmistuu 1/2015. Turvarakentamisen hankesuunnittelu on valmistunut ja päätöksentekovaiheessa. Varastorakentamisen valmistumistavoite vuoden 2017 loppu. Pielaveden LTA III/2013 vallirakentaminen ja Hartolan varastohankkeet ovat valmistuneet vuonna Puolustusvoimien, Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välistä yhteistoimintaa kehitetään tiedonvaihtoon ja kunnossapidon ohjelmointiin liittyen. Kunnossapidon ohjelmointia ja raportointia on kehitetty yhteistyössä puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen kanssa. Kunnossapidon ohjelmointi tehdään kaikilla osapuolilla käytössä olevalla Kiravejärjestelmällä. Kirave-järjestelmän Kunnossapitoosio on vuoden 2014 aikana avattu myös Senaattikiinteistöjen käyttöön. 4.2 Ympäristönsuojelun kehittäminen Jatketaan laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmien kehittämistä (valmis 2015). Laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmien kehittämistyö on vuonna 2014 painottunut toimintamallin (laatujärjestelmän) päivittämiseen vastaamaan Rakennuslaitoksen organisaatio- ja toimintatapauudistusta. Työ jatkuu vuonna Ympäristöjohtamisjärjestelmätyö on toimintamallin päivityksen ja osittain yhteisten resurssien käytön vuoksi hieman jäljessä tavoitteesta. Työtä on kuitenkin edistetty mm. jätehuollon sekä energian käytön ja tuotannon ympäristöaspektien ja tavoitteiden määrittämisen osalta. Ympäristönäkökulma sisältyy myös toimintamalliin. Puolustushallinnon rakennuslaitos tuottaa tai hankkii puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa sovitut ympäristönsuojeluun liittyvät palvelut ja kehittämishankkeet. Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa yksilöidyt palvelut sekä kehitys- ja rakennushankkeet on tuotettu sovitusti. Jatketaan puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanoa PLM:n ohjauskirjeen mukaisesti. Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita pyritään edistämään kaikessa Rakennuslaitoksen toiminnassa ohjauskirjeen mukaisesti. Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on kestävän kehityksen valtavirtaistaminen puolustushallintoon ottaen tasapainoisesti huomioon puolustushallinnon lakisääteiset tehtävät ja toiminnan erityispiirteet sekä kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Rakennuslaitos on Puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti käynnistänyt kestävän kehityksen toimeenpanon ja laatinut toimenpide-ehdotuksien 46

48 toteuttamisaikataulun painopistealueittain. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden edistäminen on kertomusvuoden aikana edennyt myönteisesti. Lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut kertomusvuonna selvästi. Uusiutuvien osuus oli 32,5 % (28,6). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edellisvuodesta tasolle 33,8 % (30,8) Luonetjärven varuskunnan siirryttyä hakelämmitykseen. Lisäksi vuoden 2014 aikana toteutettiin oman öljypohjaisen lämmöntuotannon kilpailutus uusiutuville energialähteille Itä- Suomen alueella. Vuoden 2014 aikana valmistui Vuosangan ympäristöselvitys sekä puolustushaarakohtainen kehysselvitys Merivoimien toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi aloitettiin Pahkajärven ja Kyläjärven ympäristöselvitykset. Ympäristönsuojelun teknisiä parantamistoimenpiteitä toteutettiin seitsemällä eri ampumarata-alueella. Merkittävin kohde oli Santahaminan keskusampumarata, jonne rakennettiin olemassa olevien ratojen ympäristönsuojelurakenteiden lisäksi kaksi uutta ampumarataa korvaamaan saaren pohjoisosassa sijaitsevat, meluhaittaa aiheuttavat radat. Hankintatoimen ja taloushallinnon järjestelmien sekä prosessien sähköistäminen ja käyttö on osa valtion hankintastrategian mukaista organisaation ja prosessien kehittämistä, jota toteutetaan Rakennuslaitoksessa valtioneuvoston kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech) mukaisesti. Kertomusvuonna on panostettu erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Rakennuslaitoksessa otettiin syksyllä 2014 käyttöön intranet. Kertomusvuonna lisättiin huomattavasti videoneuvottelujen ja työasemakokousten (lync) käyttöä. Uusien viestintävälineiden tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. 4.3 Energiatehokkuuden kehittäminen Toteutetaan aktiivisesti energiatehokkuusjärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä ja lisätään käyttäjävalistusta. Käytännön toimenpidekokonaisuuksista sovitaan puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloittaa toimintansa huhtikuussa Asiakastukikeskuksen tehtäviin kuuluvat mm. kiinteistöjen kaikkien kohteiden kuukausittaisen kulutusraportoinnin tuottaminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä rakennusautomaation avulla tehtävä keskitetty taloteknisten järjestelmien ohjaaminen. Siirrytään uusiutuvien polttoaineiden käyttöön pienten kohteiden lämmöntuotannossa vuosina puolustusvoimien osoittamien resurssien puitteissa. Muutoksen kustannussäästöt ovat noin 1 milj. euroa. Lisäksi muutoksella aikaansaadaan merkittävät hiilidioksidipäästövähennykset. Erilliskohteiden lämpöhuollon kilpailutus toteutettiin kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöjen omistamiin kolmeentoista kohteeseen Itä-Suomessa. Puolustushallinnon kiinteistöjä oli mukana kolme, joissa kahdessa lämmöntuotanto aloitetaan vuoden 2015 aikana. Niinisalossa on otettu käyttöön 500 kw:n kotimaista pellettiä käyttävä aluelämmityskattila, jolla korvataan kevyttä polttoöljyä. Tämän lisäksi puupelletin käyttö on aloitettu yhdessä pienkattilassa. Öljyä korvaavia maalämpöä lämmitysjärjestelmiä on otettu käyttöön Hartolassa ja Kajaanissa. Tikkakosken Ilmailumuseon öljylämmitys on kertomusvuonna korvattu kaukolämmöllä. 4.4 ICT-palvelutuotannon kehittäminen VN päätöksen mukaisesti tavoitteena on, että Rakennuslaitos kehittää ICT -palvelutuotantoaan ja palveluiden hankintaa siten, että ICT -palvelutuotannon yksikkökustannukset (kustannus/käyttäjä) alenevat 5 %:a vuoden 2012 tasosta. Rakennuslaitos on annetun ohjauksen sekä tietohallintostrategian mukaisesti ulkoistamassa päätelaite- ja käyttäjätukipalvelut ulkopuoliselle palveluntuottajalle sekä siirtää palvelimet omista konesaleista ulkopuolisen palveluntuottajan konesaleihin. Ulkoistamiseen liittyen yksikkökustannukset/käyttäjä eivät alene. Tavoite on poistettu vuoden 2015 tulossopimuksesta. Puolustushallinnon rakennuslaitos ottaa käyttöön Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat erikseen määritettävät turvallisuusverkon tieto- ja viestintätekniset palvelut. TUVE-verkon palveluja ei vielä käytössä. Rakennuslaitos siirtää toimialariippumattomat ICT-tehtävät valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen ( ). Rakennuslaitoksen ja Valtorin välinen toimialariippumattomien palvelujen siirtosopimus on allekirjoitettu ja 47

49 erikseen palvelusopimuksessa määritellyt ICT-palvelut ja niihin liittyvät toimittajasopimukset siirrettiin Valtorille lukien. Puolustushallinnon rakennuslaitos laatii suunnitelman asiakirjojen, asioiden ja rakenteellisen tiedon sähköisen hallinnan kehittämiseksi ( ). Suunnitelma valmistui vuoden 2014 aikana. Puolustushallinnon rakennuslaitos laatii suunnitelman tietoturva-asetuksessa säädettyjen vaatimuksien täyttämiseksi. Puolustushallinnon rakennuslaitos on laatinut suunnitelman tietoturva-asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi. TURVALLINEN YHTEISKUNTA Puolustushallinnon rakennuslaitoksen puolustusvoimille ja sen strategisille kumppaneille tuottamat ja järjestämät palvelut täyttävät asetetut/sovitut ja lakisääteiset turvallisuusvaatimukset. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisen turvallisuussopimuksen valmistelut, joiden keskeisenä osana on ollut Pääesikunnan turvallisuusauditoinnit. Turvallisuussopimuksen perusteella Rakennuslaitoksen turvallisuustehtäviä ja vastuuta ollaan laajentamassa. Tähän liittyen on vuoden 2014 aikana valmisteltu keskeisimmät turvallisuusohjeet, jotka linjaavat organisaatioturvallisuuden kokonaisuuden sekä määrittelee sidosryhmäturvallisuuden menettelytavat hankinnoissa, palveluissa sekä sidosryhmäyhteistyössä. Ohjeet otetaan käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Omalle ja alihankkijan henkilöstölle järjestetty turvallisuuskoulutus täyttää palvelutuotannon turvallisuuden vaatimukset. Puolustushallinnon rakennuslaitos käynnisti vuoden 2013 loppupuolella turvallisuuden verkkokoulutuksen, jolla myös mitataan turvallisuustietämys. Verkkokoulutus vietiin loppuun vuoden 2014 kevään aikana. Henkilöstön turvallisuuden perehdyttämisaineistoa on päivitetty verkkokoulutuksesta saaduilla kokemuksilla. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sopimushallinnalla varmistetaan alihankkijoiden palvelutuotanto häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varsinaisia varautumissopimuksia häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle ei vielä ole valmisteltu. Ensimmäiset tehdään sotataloussopimukseen perustuen vuoden 2015 aikana. Tärkeiden sidosryhmien hankintasopimuksiin on sisällytetty sopimuksiin varaus häiriöiden ja poikkeusolojen varalle. Rakennuslaitos jatkaa puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamista organisaatiossaan. Riskienhallinnan menettelytapoja, seurantaa sekä raportointia kehitetään osana puolustushallinnon riskienhallintaa. Vuoden 2014 aikana määriteltiin ja hankittiin riskienhallintaa ja poikkeamailmoitusmenettelyä tukeva sovellus, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 alun aikana. Puolustushallinnon Rakennuslaitos jatkaa voimaan tulleen asetuksen (681/2010) tietoturvallisuus valtionhallinnossa, valtionhallinnon tietoturvatasojen ja ICT-varautumisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista. Asetuksen mukainen korotettu taso on saavutettava mennessä. Pääesikunta on käynnistänyt vuoden 2014 aikana Puolustushallinnon rakennuslaitoksen turvallisuusauditoinnin. Tavoitteena on korkean tason saavuttaminen. Rakennuslaitos on auditoinnin aikana käynnistänyt havaittujen puutteiden korjaamisen ja korotettu taso tullaan saavuttamaan mennessä. Rakennuslaitoksen hallinnollisen verkon palvelut on siirretty ostopalveluna Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukselle (Valtori). Valtorin palvelut täyttävät perustason vaatimukset. Rakennuslaitoksen oma turvallisuusverkko otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana ja se tulee täyttämään korkean tason vaatimukset. Tehostetaan teknisen turvallisuuden asiantuntijapalveluja puolustusvoimien kanssa sovittavalla tavalla. Rakennuslaitoksen roolia ja tehtäviä teknisen turvallisuuden asiantuntijana on täsmennetty valmisteilla olevassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden perusteet asiakirjassa. KANSAINVÄLISEN TURVALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Kehitetään Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kykyä ja valmiutta tukea puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. 48

50 Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välillä ei ole käyty neuvottelua koskien Rakennuslaitoksen roolia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Puolustusvoimien toimeksiannosta on aloitettu KRIHA-tukikohtien suunnitelmien päivittäminen syksyn 2014 aikana. Tulostavoitetta on tarkennettu vuodelle Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet sovitaan puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Vuonna 2014 Rakennuslaitos osallistui Energy-, Environment-, International Operations- sekä Benchmarking-työryhmien toimintaan. Työryhmien työskentelymuotoja ovat mm. online-kokoukset, workshopit eri teemojen ympärillä sekä yhteiset tapaamiset vuoroin vaihtuvissa osallistujamaissa. Vuosittainen johtajien kokous pidettiin vuonna 2014 Ruotsissa. NDE vuosikokous pidettiin Trondheimissa Norjassa Vuosikokouksessa oli pohjoismaiden edustajien lisäksi osallistujia Virosta ja Latviasta. Vuosikokouksen erityisteemana oli benchmarking. Osana maakohtaisia ajankohtaiskatsauksia Suomi esitteli Rakennuslaitoksen uutta valtakunnallista asiakastukikeskusta. Ympäristöalan kansainvälinen yhteistyö on aiempien vuosien tapaan ollut vilkasta. Yhteistyötä on tehty ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa sovitulla tavalla ja yhdessä puolustusvoimien kanssa. Pohjoismaista ympäristöyhteistyötä toteutetaan pääosin Nordic Defence Estates (NDE; ent. Nordisk Försvarsbygg) -yhteistyöfoorumin kautta. NDE:n alla toimiva ympäristötyöryhmä Environmental Working Group (EWG) toimii aktiivisesti tiedonvaihdossa ja kehittämisessä.. Vuonna 2014 EWG-yhteistyössä käsiteltiin erityisesti rakennusten ympäristövaikutuksia ja raskaiden aseiden ympäristövaikutusten hallinnan kehittämistä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi yhteistyökokousta, joihin molempiin osallistuttiin. Kokouksissa käsiteltiin mm. Suomen ehdotusta pohjoismaiseksi yhteistyöhankkeeksi Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges. Hanketta on esitelty ja markkinoitu aktiivisesti, minkä seurauksena kaikki NDE-organisaatiot ovat lähdössä mukaan hankkeeseen, joka alkaa vuonna EWG-työryhmä järjesti keväällä 2014 myös kaksipäiväisen Workshopin aiheesta Sustainable buildings, johon osallistui Rakennuslaitoksesta kaksi henkilöä. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmiä ja energiatehokkuutta. Puolustushallinnossa on käytössä Senaatti-kiinteistöjen käyttämä PromisE-luokitus, jossa on tunnistettu päivitys- ja parannustarpeita. Antoisa ja mielenkiintoinen workshop tarjosi mahdollisuuden vertailla olemassa olevien järjestelmien soveltuvuutta puolustuskiinteistöihin sekä tutustua muiden maiden yhteyshenkilöihin. EWG-työryhmän puheenjohtajuus kaudelle siirtyi Norjalta Suomelle vuoden 2014 vuosikokouksen yhteydessä. Rakennuslaitos on osallistunut vuodesta 2010 alkaen NATO-työryhmään (NATO AVT-197: Munition related contamination: Source characterization, fate and transport), jossa noin 10 maan edustajat laativat teknistä ohjeistusta räjähteiden ympäristökäyttäytymisen ja vaikutusten selvittämistä varten. Ohjeistus valmistuu vuoden 2015 alussa. Työryhmä on saanut erittäin hyvää palautetta NATO AVT paneelin johdolta. Ryhmä kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Työhön on Rakennuslaitoksessa osallistunut kaksi henkilöä. Vuoden aikana valmisteltiin työryhmän loppuraporttia sekä jatkotöitä: ryhmän ulkopuolisille avointa koulutusta raportin sisältöön liittyen (ns. Specialists Meeting, syksy 2015), erillistä työtapademonstraatiota sekä jatkotyöryhmää. Tulevan jatkotyön aiheena on harjoitusalueiden käyttöön liittyvät suositukset (Range Design), jonka avulla pyritään löytämään käytännön ratkaisuja pilaantumisen estämiseksi. Tämä työ linkittyy läheisesti Suomen ehdottamaan pohjoismaiseen yhteistyöhankkeeseen koskien raskaiden aseiden ympäristövaikutuksia. Aikataulullisesti Range Design-työ sijoittuu edellä mainitun nk. raskasase-bat-työn jälkeen. Suomi, Norja ja Sveitsi ovat jo vuosia tehneet epävirallista yhteistyötä ja jakaneet keskenään tietoa ampumaratojen ympäristövaikutuksista ja näihin liittyvistä tutkimus-, kunnostus- ja hallintamenetelmistä sekä ratarakenteista. Yhteistyö on koettu erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi hankkia sellaista tutkimus- ja kokemustietoa, jonka avulla oman työn fokus on voitu kohdistaa olennaiseen. Yhteistyö on myös johtanut osallistujien muiden yhteistyöverkostojen jakamiseen ja sitä kautta lisääntyneeseen tietoisuuteen kansainvälisestä ampumaratoihin liittyvästä kehitystyöstä. Vuonna 2014 kokoukseen osallistui myös Ruotsin edustaja. Yhteistyömuotona ovat toimineet asiantuntijatapaamiset, joissa on käsitelty yksinomaan ampumaratoihin liittyviä asioita. 49

51 Lisäksi tietoa vaihdetaan sähköpostin välityksellä ja muissa yhteyksissä tavattaessa. Vuonna 2014 asiantuntijatapaaminen järjestettiin Sveitsissä, Bernissä. Kolmipäiväisen tilaisuuden, johon Rakennuslaitoksesta osallistui kaksi henkilöä, erityisenä teemana olivat ampumaratojen vesistövaikutukset. Rakennuslaitoksen ja Pääesikunnan yhteistyönä esiteltiin Suomen kokemuksia vesien hallinnasta ja vesistökuormituksen laskennan mekanismeista. Koordinoidaan Pohjoismaista Försvarsbygg yhteistyötä. Rakennuslaitos on toiminut koordinoivana tahona Suomessa. Pohjoismaat sopivat vuosittain yhteisesti esille otettavista asioista ja päättävät niiden käsittelyä varten perustettavista työryhmistä. Kuluneen vuoden tavoitteena oli yhtenäistää työryhmien toimintatapoja sekä lisätä nettiportaalin (OnlyOffice) hyödyntämistä. Vuosittain järjestettävässä konferenssissa auditoidaan edellisen vuoden projektien tulokset. Vuoden 2015 vuosikonferenssi järjestetään Suomessa. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2014 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,04, joka on kaikkien aikojen paras. Kokonaistyytyväisyyksissä tapahtuneet muutokset ovat pääosin positiivisia. Selkein positiivinen kehitys on tapahtunut tyytyväisyydessä rakennuttamispalveluihin. Kaikista osa-alueista korkeimmat arvosanat (4,3) kokonaistyytyväisyydessä saavat siivouspalvelut ja yhteistyön sujuvuus. Palveluiden hintalaatusuhteeseen (ka 3,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,8) suhtauduttiin kriittisemmin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli yli keskitason. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Rakennuslaitos sai kertomusvuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,8). Aluekohtaiset arvosanat olivat muutoin 4,4 4,0 välillä eli erot eri alueiden välillä ovat varsin pienet. Kokonaistyytyväisyys nousi hieman Kainuun ja Hämeen alueilla ja pientä laskua tapahtui Lapin alueella. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Puolustusministeriöstä sekä Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista. Selkein positiivinen kehitys on havaittavissa Puolustusministeriön kokonaistyytyväisyydessä. Asiakasreklamaatiot Kertomusvuoden aikana on kirjattu yksi kirjallinen asiakasreklamaatio, joka koski jätehuollon erityisjärjestelyjä Isosaaressa. Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 68 henkilötyövuotta (63, 64) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 31, taloushallinto 14, palkka- ja henkilöstöhallinto 11, tietohallinto 4, hankintatoimi 5 ja valmiussuunnittelu 2. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,2 % (3,9, 3,8). Henkilötyövuosien määrä on tilapäisesti lisääntynyt johtuen Kieku-hankkeen käyttöönottoprojektista ja puolustusvoimauudistukseen liittyvistä arkistojärjestelytehtävistä. Resurssilisäystä on tapahtunut myös tietohallinnossa sekä valmiussuunnittelussa. Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja päätettiin kehitysprojekteista. Strategiapäivien yhteydessä laadittiin myös johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kertomusvuoden painopistealueita olivat Rakennuslaitoksen organisaation kehittämistyö, tilahallinnan kokonaisselvitystyöhön osallistuminen sekä henkilöstöjärjestelyt puolustusvoimauudistukseen liittyen lakkautettavissa varuskunnissa. Kertomusvuonna on panostettu erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Rakennuslaitoksessa otettiin syksyllä 2014 käyttöön intranet. Intranet sai nimekseen Muuri henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Muurin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. Taloushallinto Valtion yhteinen Kieku-järjestelmä otettiin käyttöön 50

52 ja samalla Palkeiden asiakkuutta laajennettiin koskemaan kirjanpitoa ja maksuliikettä. KAAVIO 27 Palkka- ja henkilöstöhallinto Kertomusvuoden aikana siirryttiin palkka- ja henkilöstöhallinnon osalta Kieku-järjestelmän käyttöön. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaavat Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n hyllymetriä) puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä asiaa ja kirjattiin asiakirjaa. Pelkästään keskusyksikön arkisto vastaanotti 67 tietopyyntöä vuoden 2014 aikana. Vuoden lopussa valmistui suunnitelma asiakirjojen, asioiden ja rakenteisen tiedon sähköisen hallinnan kehittämiseksi vuosina Kehittämisen painopiste on lähivuosina asianhallintajärjestelmän päivittämisessä sekä myöhemmin myös teknisen aineiston sähköisen hallinnan parantamisessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Jyväskylän aluetoimistossa järjestettiin ja luovutettiin uudelle omistajalle Keuruun lakkautetun varuskunnan rakennuspiirustukset. Hennalan ja Kauhavan varuskuntia koskevat piirustusaineistot siirrettiin Keskusyksikköön, jonne palkattiin projektityöntekijä KAAVIO ,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,64 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,78 3,67 Indeksi 3,74 3,74 3,78 3,87 3,85 3,84 3,91 4,00 3,99 4,01 4, Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito KAAVIO 28 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 3,4 3,4 3,4 3,7 3,8 3, Asiakkaiden tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen Rakennuttamisen rakennusvaihe Rakennuttamisen rakennussuunnittelu Rakennuttamisen hankesuunnittelu Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelujen verkostotyöt Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,6 3,6 3,7 3,6 3,7 3,8 3,7 3,7 3,8 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 3,8 3,8 3,9 3,8 3,8 3,9 4,0 4,0 3,9 3,9 4,0 4,1 4,0 4,0 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,1 4,2 4,2 3,0 3,5 4,0 4, ,2 4,3 4,3 4,2 4,3 4,3 51

53 KAAVIO 29 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin 3,6 järjestämään aineistot luovutuskuntoon. Yhteensä vuonna 2014 lakkautettuja varuskuntia koskevaa aineistoa oli järjestettävänä noin 60 hyllymetriä. Hankintatoimi Hankintatoimen ja taloushallinnon järjestelmien sekä prosessien sähköistäminen ja käyttö on osa valtion hankintastrategian mukaista organisaation ja prosessien kehittämistä, jota toteutetaan Rakennuslaitoksessa valtioneuvoston kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech) mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käyttöön otettua sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöä tehostettiin vuoden 2014 aikana ja samalla Tilhan toimintaominaisuuksia paranneltiin Rakennuslaitoksen käyttäjien ja Valtiokonttorin myötävaikutuksella. Rakennuslaitos otti myös testausten jälkeen ensimmäisenä valtion kirjanpitoyksikkönä käyttöön joulukuussa Catman Manager -tuoteluetteloiden hallintasovelluksen (Catman), jolla pyritään helpottamaan tuoteluetteloiden tekoa, muuttuneiden tietojen vertailua ja tuoteluettelon tuontia Tilhaan. Rakennuslaitos kehittää Tilhan ja Catmanin avulla hankintatoimea yhtenäistämällä tilaus- ja hyväksymiskäytäntöjä sekä sähköistämällä tilaamisen ja ostolaskujen käsittelyn prosesseja. Pääsääntönä on ollut, että kaikki Rakennuslaitoksen julkiset tilaukset tehdään Tilhan kautta. Tilhaa käyttää tällä hetkellä 49 valtion kirjanpitoyksikköä. Tilhan Spend raportin mukaan vuoden 2014 aikana valtion kirjanpitoyksiköiden 3,5 3,5 3,6 3,6 4,0 4,0 4,0 4,04 4,3 3 3,5 4 4, PHRAKL 2014 Muut hankinnat olivat noin 88 milj. euroa, josta Rakennuslaitoksen hankintojen osuus oli noin 31,6 milj. euroa (alv 0 %). Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat kertomusvuonna aktiivisesti Valtiovarainministeriön asettaman ja Valtiokonttorin vetämän hankinnasta maksuun (HAMA) eri prosessialueiden kehittämistyöryhmien sekä strategisen ohjausryhmän työhön. HAMA on Taloushallinto strategian keskeisimpiä kehittämiskohteita, jota toteuttavat kaikki taloushallinnon toimijat. HAMA -projektin tavoitteena on mm. hankinnasta maksuun -prosessien sujuvoittaminen, yhteisten prosessien ja toimintamallien määrittely sekä hankkeessa valmistuneiden tulosten toteuttaminen ja käyttöönotto valtion kirjanpitoyksiköissä. Hankintaohjeet päivitettiin joulukuussa vastaamaan Rakennuslaitoksen voimaan tullutta organisaatiorakennetta. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa voidaan järjestää siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Käyttäjän näkökulmasta tärkein palvelu on päätelaite, jolla varsinaista työtä tehdään. Rakennuslaitos ulkoistaa päätelaitepalvelun Valtorin kautta kulloisenkin sopimuskauden toimittajalle. Vastaavasti myös lähiverkkojen yhdistämispalvelu, sekä konesalipalvelu ulkoistetaan Valtorin kautta. Rakennuslaitoksen sisäisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitetään siten, että ne eivät ole riippuvaisia palvelun tarjoajasta, eikä omasta palvelutuotannosta. Poikkeusolojen toimintakykyä pyritään varmistamaan liittymällä osaksi valtion yhteisiä, korkeamman turvallisuus- ja valmiustason verkkoja. Rakennuslaitoksen tietohallinto keskittyy toimimaan yhdistäjänä Rakennuslaitoksen toimintatarpeiden, Valtorin ja palveluntuottajien välillä. Oman palvelutuotannon vähentyessä voidaan resurssit kohdistaa palvelunhallinnan, ja substanssiosaamisen projektien tukemiseen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti ulkoistuskumppaneiden kanssa palveluiden jatkuvan kehityksen prosesseihin. 52

54 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toimintaajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Puolustusvoimauudistukseen liittyen on muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle annettu muutosvalmennusta sekä uudelleen sijoittamisvalmennusta. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyt päättyivät vuoden 2014 lopussa. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli 790. Luku sisältää 18 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 2 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 8 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1760 henkilötyövuodella eli 69 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 822 (866). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,1 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 782 henkilöä (820, 854) ja määräaikaisessa 40 henkilöä (46, 36). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,9 % (5,3, 3,9). Vakinaisista oli kokoaikaisia 708 henkilöä (752, 773). Osa-aikaisia oli 74 henkilöä (68, 81). Osaaikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 9 % (7,9, 9,1). Osa-aikaeläkkeellä oli 34 henkilöä (42, 52), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 5 henkilöä (4,3). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (63, 63) ja naisten osuus 37 % (37, 37). TAULUKKO 19: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut YHTEENSÄ Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 53

55 KAAVIO Henkilötyövuodet toimialoittain (790 htv) Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,5, 51,6) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,9 vuotta ja miesten 51,5 vuotta. Seniori-ikäisiä eli vuotiaita oli 77 % (78, 80) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 46 % (46, 46). Koulutus Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Koulutustasoindeksi oli 3,5 (3,4, 3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yhteensä 2469 koulutuspäivää (2248, 2436). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,8 milj. euroa (0,9, 1,0). Koulutuspäivien määrä oli 3,1 (2,7, 2,9) henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön lähtövaihtuvuus KAAVIO Etelä-Suomi Häme Henkilöstö alueittain (822 henkilöä) Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Nostetaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 64 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2014 oli 63 v 4 kk (63 v 9 kk, 63 v 9 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 60 henkilöä (51, 45). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 40 henkilöä (38, 34), osa-aikaiselle eläkkeelle 10 henkilöä (7, 8) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 10 henkilöä (5, 3). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 9 henkilöä (12, 11). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 6 henkilöä (7, 4). Työtyytyväisyys Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2014 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisvuosien tasolla, eli kokonaisindeksi oli 3,5 (3,5, 3,5) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli neljä kymmenystä parempi verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,9). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemuksessa (2,6). Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,8, 54

56 TAULUKKO 20: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2014 vuoteen vuoteen HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 822-5, ,6 889 Henkilötyövuodet htv 790-3, ,7 829 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,3 51,5 51,6 Tehty työaika/vuosityöaika % 76,8 0,1 76,7-1,4 78,1 Palkkasumma 1000 euroa , , Tehdyn työajan palkat 1000 euroa , , Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa , , Työvoimakustannukset yht euroa , , Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 69,7-2,8 72,5 2,1 70,4 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,50 3,50 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 9-25,0 12 9,1 11 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä ,0 5 66,7 3 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,8-1,4 14,0 9,4 12,8 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,1-21,4 1,4 16,7 1,2 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,5-1,8 5,6 9,8 5,1 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 834 0, ,4 826 Henkilöstökoulutus euro/htv , , Henkilöstökoulutus pv/htv 3,1 14,8 2,7-6,9 2,9 Koulutustasoindeksi indeksi 3,5 3,4 3,4 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv , , HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa , , *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 3,9) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransi kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Itä-Suomi. Yhdellä kymmenyksellä tulostaan paransi Hämeen, Kainuun ja Lapin alueet. Etelä-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Keski-Suomessa ja Länsi-Suomessa tulos pysyi ennallaan. Parempi Työyhteisö -kyselyyn vastasi 528 henkilöä eli vastausprosentti oli 64 % (63). Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. 55

57 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Kuvia Rakennuslaitoksen 20 v. juhlista. Kuvaaja: Sofia Virtanen 56 Rakuunasoittokunta. Kapellimestarina Riku Huhtasalo, Solistina Arja Koriseva. Rakennuslaitoksen 20v. juhla. Kuvaaja: SofiaVirtanen

58 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 84,9 % (152,6 milj. euroa), yrityksiltä 14,0 % (25,2 milj. euroa) ja muilta 1,1 % (2,0 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaattikiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiasopimuksista. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,3 milj. euroa, kunnilta 0,2 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,5 milj. euroa Talousarvion toteutuminen Momentin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 4,85 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen euroa. Momentin bruttotulot olivat 175,9 milj. euroa. Bruttotulot olivat 12 % talousarviota ja 5 % vuoden 2013 toteumaa suuremmat. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisäys johtui pääosin erillistilausten, pieninvestointien sekä rakennuttamispalveluiden määrästä. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa ( ) käytettiin euroa Palkeiden talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden hankkimiseen. Arvonlisäverotulot ( ) olivat 6,1 milj. euroa ja alenivat 5 % vuodesta 2013 Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien vähennyttyä. Arvonlisäveromenot ( ) olivat 30,5 milj. euroa ja kasvoivat 5 % edellisvuodesta Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan kulut nousivat yhteensä 8,8 milj. euroa (5,3 %) 175,8 milj. euroon. Henkilöstökulut alenivat 0,4 milj. euroa (0,9 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan vähennystä euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden kasvoivat 2,4 milj. euroa (4,2 %) 58,6 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi nousivat yhteensä 0,4 milj. euroa. Sähköenergia ja sähkön siirtomaksut nousivat 0,5 milj. euroa (2,3 %). Kauko- ja aluelämpömaksut pienenivät 0,6 milj. euroa (0,6 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 71,2 milj. euroa, joka oli 10,6 % edellisvuotta enemmän. Nousu johtui pääosin puolustusvoimien erillistilausten määrästä. Suunnitelman mukaiset poistot nousivat 26 % ja olivat 0,3 milj. euroa. Toiminnan tuotoilla katettiin 100 % toiminnan kuluista (jäämä I) Tase Taseen loppusumma oli 26,5 milj. euroa, joka oli 4,9 % eli 1,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo nousi 0,05 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin 0,4 milj. eurolla, kun poistot olivat 0,3 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo aleni yhteensä 1,5 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo pieneni 0,3 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 1,1 milj. euroa 22,4 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pysyi 27,3 milj. eurossa. Tuotot olivat 175,0 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2013 kertyi 8,0 milj. euroa (4,8 %). 57

59 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2014: Puolustusvoimien tukeminen logistiikkauudistuksen toteutuksessa Rakennuslaitos tuki kertomusvuoden aikana puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia varuskuntien lakkauttamisten ja toimintojen yhdistämisten yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeutti palvelutuotantonsa ja henkilöstömääränsä puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Rakennuslaitos on tukenut puolustusvoimia tekemällä ympäristöselvityksiä lakkautettavien varuskuntien osalta ja toteuttamalla selvitysten edellyttämät toimenpiteet. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät, kiinteistöjen energia- ja ylläpitokustannuksia koskevat säästötavoitteet saavutettiin vuonna Rakennuslaitos on vuonna 2012 arvioinut varuskuntien lakkauttamisten vaikutukset tilamuutoksiin, sopimustuottoihin ja henkilöstöön. Arvio volyymin muutoksista on htm 2, arvio sopimustulovähennyksistä 14 milj. euroa ja arvio HTV vähennyksistä 100 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Henkilöstöjärjestelyjen osalta Puolustusvoimauudistuksen toteutus Rakennuslaitoksessa saatiin päätökseen. Organisaatiomallin jalkauttaminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen Puolustusministeri teki Tilahallinnan kokonaistarkastelu (TILKO) työryhmän selvityksen perusteella päätöksen, että Puolustushallinnon tilahallinnan kehittämistä jatketaan tehostamalla ja yksinkertaistamalla nykyistä toimintamallia, toteuttamalla Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio- ja johtamismalliuudistus sekä kehittämällä tehokkuutta ja taloudellisuutta. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksen tehokas jalkauttaminen käynnistettiin välittömästi päätöksen jälkeen. Uuden organisaatiomallin keskeisiä tavoitteita ovat toimintojen keskittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä johtamismallin keventäminen. Palveluyksiköiden ja Keskusyksikön henkilöstökokoonpanot vahvistettiin ja hallinnolliset ja toiminnalliset esimiehet nimettiin yhdenmukaisella tavalla koko Rakennuslaitoksessa. Keskijohdon toimenkuvan muutosten jalkauttamiseksi suunniteltiin esimiehille valmennusohjelma, joka toteutetaan vuonna Uusi organisaatiomalli viestittiin suunnitelmallisesti koko henkilöstölle. Kaikille yhteisen sisäisen viestinnän lisäksi toteutettiin ns. johtajan kierros kaikissa uuden organisaatiomallin mukaisissa palveluyksiköissä, sekä yksikkökohtaiset sisäiset tiedotusja keskustelutilaisuudet. Tarvittavat YT-menettelyt oli käynnistetty jo vuoden 2013 puolella ja vietiin päätökseen. Uusi organisaatiomalli vietiin käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Työjärjestys ja taloussääntö päivitettiin. Toimintamallin päivitys aloitettiin toiminnan kannalta keskeisimpien prosessien kuvauksilla ja jatkuu vuonna Siirtyminen valtionhallinnon yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmään Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön valtionhallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmä. Päätös käyttöönotosta tehtiin riskiarvioinnin perusteella. Käyttöönoton yhteydessä perustettiin yhteistyössä Valtiokonttorin, Kieku-hankkeen ja Palkeiden kanssa määräaikainen Rakennuslaitoksen Kieku-käyttöönottoa koskeva johdon seurantaryhmä, jonka päätöksin varmistettiin käyttöönottovaiheessa avoinna olevien asioiden kuntoon saattaminen. Muut talous- ja henkilöstöhallinnon käytössä olevat järjestelmät sovitettiin yhteen Kieku-järjestelmän kanssa käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 2014 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaami- 58

60 nen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2015 aikana: 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. puolustusvoimien tukeminen logistiikkauudistuksen toteutuksessa organisaatiomallin jalkauttaminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen toimintaprosessien tehostaminen organisaatioturvallisuuden kehittäminen sekä valmius- ja jatkuvuussuunnittelu 59

61 2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT , ,48 0, Arvonlisävero , ,48 0, SEKALAISET TULOT , , , Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot (nettob) , , , KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 30, ,00 0, Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 30, ,00 0, TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ , , , Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Talousarvion 2014 määrärahojen käyttö vuonna 2014 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2014 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä v Käyttö v (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuus määräraha (siirtomääräraha 2 v) Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , , , ,52 0, , , ,00 0, , , , , , ,52 0,00 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ , , , ,52 0,00 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. 60

62 3. Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,92 Muut toiminnan tuotot , , , ,19 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,65 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,34 Henkilöstökulut , ,09 Vuokrat , ,24 Palvelujen ostot , ,59 Muut kulut , ,71 Poistot , , , ,97 JÄÄMÄ I , ,22 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 7 324, ,78 Rahoituskulut , , , ,90 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,00 Satunnaiset kulut , , , ,00 JÄÄMÄ II , ,88 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,23 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,13 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,01 61

63 4. Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,51 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 8 756, ,71 Koneet ja laitteet , ,13 Kalusteet , , , ,02 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 420,47 420,47 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,05 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,24 Siirtosaamiset 8 911, ,78 Muut lyhytaikaiset saamiset 440, ,90 79, ,18 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 478,65 290,65 Muut pankkitilit , , , ,77 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,00 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,43 Pääoman siirrot , ,73 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,71 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,96 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset , ,25 Edelleen tilitettävät erät , ,88 Siirtovelat , ,80 Muut lyhytaikaiset velat 489, ,47 392, ,29 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,00 62

64 5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot , , ,15 Bruttomenot , , ,13 Nettotulot , , , Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttotulot 1500,00 Bruttomenot 0,00 Nettotulot 30, ,00 0, PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely HENKILÖSTÖKULUT , ,77 Palkat ja palkkiot , ,02 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,75 HENKILÖSIVUKULUT , ,32 Eläkekulut , ,46 Muut henkilösivukulut , ,86 YHTEENSÄ , ,09 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,54 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 - Johto 0,00 0,00 - Muu henkilöstö 0,00 0,00 63

65 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 7. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset KÄYTTÖ- JA RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT Kappale määrä Markkinaarvo Kirjanpitoarvosuus Omistus- % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Julkisesti noteeraamattomat 420, ,00 420,47 osakkeet ja osuudet Osuuskunta PPO 1 420, ,00 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 420, ,00 420,47 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Talousarviomenot 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä

66 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 65

67 6. Allekirjoitus Helsinki 5. päivänä helmikuuta 2015 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Eero Lavonen johtokunnan puheenjohtaja Raimo Jyväsjärvi johtokunnan varapuheenjohtaja Jyri Inha johtokunnan jäsen Virpi Heikkilä johtokunnan jäsen Arto Tulonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Antti Kivipelto pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen kokouksessaan

68 NDE-vuosikokous. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto 67

69 Yhteystiedot Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, HAMINA Postiosoite: PL 1, HAMINA Puhelinvaihde RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Santahaminantie HELSINKI Puhelinvaihde Hämeenlinnan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen PL HÄMEENLINNA Puhelinvaihde Tampereen palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja PL TAMPERE Puhelinvaihde Turun palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson PL TURKU Puhelinvaihde Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Tapio Laitinen Kouvolankatu KOUVOLA Puhelinvaihde Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Rykmentintie TIKKAKOSKI Puhelinvaihde taisto.hamalainen@phrakl.fi Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Sakari Hukkanen PL KAJAANI Puhelinvaihde sakari.hukkanen@phrakl.fi Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL SODANKYLÄ Puhelinvaihde jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B SÄKYLÄ Puhelinvaihde jouni.aro@phrakl.fi 68

70 Puolustushallinnon rakennuslaitos I Toimintakertomus 2014 Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Jyväskylä Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Kouvola Hamina Helsinki 69