TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johtajan katsaus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Ylläpitopalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet Asiakastyytyväisyys Hallintopalvelut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus

3 VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 2

4 Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, palveluyksikön johtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. KAAVIO 1: Organisaatio

5 1. Toimintakertomus Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategiatyössä korostuu Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henkilöstön osaamisen kehittäminen valituilla painopistealueilla. Rakennuslaitoksen strategiatyötä tehdään laajasti Rakennuslaitoksen sisällä sekä puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitos on kertomusvuonna jatkanut pitkäjänteistä työtä tilahallinnan säästöjen aikaansaamiseksi. Vuoden 2017 osalta saavutettiin pysyviä säästöjä yhteensä 3,5 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 sisältyvän säästöohjelman sekä valtionhallinnon keskitettyjen säästötavoitteiden toteuttamisesta. Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät säästöt vuosina ovat yhteensä 21,3 milj. euroa. Voidaankin todeta, että Rakennuslaitos on onnistunut paitsi säästövelvoitteiden toteuttamisessa myös palvelutuotannon kilpailukyvyn merkittävässä parantamisessa. 1.1 Johtajan katsaus Kertomusvuoden 2017 toiminnan painopisteenä olivat valmiussuunnittelun tehostaminen, Rakennuslaitoksen strategian päivitystyön käynnistäminen sekä toiminnan tehostamisohjelman jatkaminen. Vuoden 2017 toimintaa voidaan pitää kaikilta osin onnistuneena. Valmiuden osalta laadittiin kertomusvuonna Rakennuslaitoksen poikkeusolojen aikainen johtamissuunnitelma, keskusyksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luonnokset sekä Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskuksen valmiussuunnitelma. Lisäksi laadittiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimuksesta sekä aloitettiin kohdekohtaisten valmiussuunnitelmien laatiminen. Valmiussuunnittelu on lähivuosina Rakennuslaitoksen toiminnan painopistealue ja se vaikuttaa myös normaaliolojen organisointiin ja toiminnan kehittämiseen. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa eli 0,4 %. Puolustusvoimien osuus laskutettavista tuloista oli 84 % eli 128,9 milj. euroa. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 2,6 milj. euroa. Ylijäämää muodostui laitoksen koko palvelutoiminnasta. Kun kaikki säästötavoitteet oli sisällytetty Rakennuslaitoksen vuoden 2017 budjettiin ja palvelutuotantoa koskevat tulostavoitteet pääosin saavutettiin, voidaan kertomusvuoden toimintaa pitää tehokkaana ja taloudellisena. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 2,64 milj. m 2 (2,65 milj. m 2 ). Puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m 2. Rakennuslaitokselle asetetut merkittävät säästötavoitteet kohdistuivat pääosin ylläpidon eri toimialoihin. Säästötavoitteet kyettiin toteuttamaan panostamalla toimintojen tehostamiseen ja energiakulutuksen vähentämiseen. Kiinteistönhoidon 4

6 ja siivouspalvelujen hintakehityksessä aikaansaatiin merkittävää parannusta verrattuna markkinoiden hintakehitykseen. Kiinteistönhoidon osalta Rakennuslaitoksen hintatason muutos oli 2,24 % ja siivouspalvelujen osalta 3,53 % markkinoiden hintamuutoksia alemmalla tasolla. Energiatoimialalla säästöt aikaansaatiin energiatehokkuustoimenpiteillä ja lämmöntuotannon kilpailutuksilla. Nämä toimenpiteet aikaansaivat säästöjen lisäksi myös merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Kertomusvuoden aikana valmistui 36 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 94,5 milj. euroa. Suurimpia valmistuneita rakennushankkeita olivat kasarmien peruskorjaushankkeet Riihimäellä ja Parolassa sekä varuskuntaruokaloiden peruskorjaukset Vekaranjärvellä ja Santahaminassa. Myös varastorakentamista jatkettiin vuonna Tulevien vuosien rakentamisen painopistealueita ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Vuonna 2016 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä 14 kohteessa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 9 kohteessa. Vuoden 2017 aikana käynnistettiin myös Säkylän vaatetuskorjaamon alapuolisen maaperän kunnostaminen uudentyyppisellä maaperän injektointitekniikalla. Vuoden 2017 ympäristötarkkailu järjestettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 70 kohdetta. Rakennuslaitos jatkoi myös puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja -tekniikoiden määrittämiseksi. Rakennuslaitoksen hallintotoimialalla jatkettiin kertomusvuoden aikana toimintatapojen uudistamista. Keskeisimpiä uudistuksia olivat vuonna 2018 toimintansa aloittavien talous- ja henkilöstötiimien muodostaminen keskittämisen periaatteita noudattaen. Vuonna 2017 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua tiedonohjaustyötä, toteutettiin migraatio Ryhmä-yhteistyötilasta Tiimeri -yhteistyöpalveluun ja käynnistettiin kiinteistötiedonhallinnan kehittäminen vuosille myönnetyillä tuottavuusmäärärahoilla. Tuottavuusmäärärahoilla jatkettiin myös sähköisen piirustusten hallinnan ke- hittämistä. Kertomusvuonna käynnistettiin lisäksi Rakennuslaitoksen internetsivujen uudistusprojekti. Uudet sivut otettiin käyttöön helmikuussa Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus päivitettiin kertomusvuonna ja se allekirjoitettiin Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus allekirjoitettiin Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 688 (716). Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 5 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 63 v 8 kk. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuosityöajasta nousi, mikä johtui sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen sekä henkilöstökoulutuksen määrän vähentymisestä. Asiakastyytyväisyyden taso nousi hieman edellisvuodesta. Toteutunut indeksi oli 3,96 (3,93). Tulos ylitti asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1 5. Merkittävää oli, että myös vuonna 2016 ensi kertaa kysytyn erillisen tilaajatyytyväisyyden taso nousi ja oli 3,74 (3,50). Työtyytyväisyyden taso laski hieman edellisestä vuodesta ja oli tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan 3,53 asteikolla 1 5. Tulos alitti tavoitteeksi asetetun 3,6 tason. Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2018 tulee olemaan koko organisaatiolle yhteisen ja puolustushallinnon osapuolten hyväksymän strategian laatiminen. Rakennuslaitoksen kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi 5

7 Rakennuslaitoksen johtokunta lukien Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen Kenraalimajuri Timo Rotonen Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha Neuvotteleva virkamies Sanna Poutiainen Henkilöstön edustaja Olavi Huuskonen Johtaja Pekka Salojärvi Ympäristöneuvos Matias Warsta Ympäristöpäällikkö Terhi Svanström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Johtokunnan toimikausi on Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2017 seuraavat henkilöt: Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Controller Virpi Heikkilä jäsen Henkilöstön edustaja Arto Tulonen jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Matias Warsta pysyvä asiantuntija Rakennusarkkitehti Riitta Malmström pysyvä asiantuntija saakka Majuri Arjo Kaarre pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Johtokunnan toimikausi on Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja m 2 (9 000 m 2 ), työtiloja m 2 ( m 2 ) sekä varastotiloja m 2 ( m 2 ) eli yhteensä m 2 ( m 2 ). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,3 milj. euroa (1,3) ja ylläpitokulut 1,2 milj. euroa (1,3). Toimitilakulut olivat yhteensä 2,5 milj. euroa (2,6 / 2,7) eli 6,47 euroa/m 2 /kk (6,86 / 7,12). Toimistotilojen tilatehokkuusluku oli 24 htm 2 /hlö. 6

8 1.2 Tuloksellisuus Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2017 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toiminnalliset tulostavoitteet. Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, palvelujen taloudellisuudesta, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Rakennuslaitos on toteuttanut vuonna 2017 vuoden 2014 Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyneen 7 milj. euron säästövelvoitteen. Säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet on huomioitu puolustusvoimien palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa on huomioitu vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaikutukset sekä hankinnasta maksuun -prosessin ja kirjanpidon keskittämisen vaikutukset. Vuoden 2017 sopimuksiin on palautettu vuonna 2016 tehdyt kertaluonteiset leikkaukset. Puolustushallinnon toimitilojen energiatehokkuuden kehittäminen sisältyy vuonna 2014 päätettyyn Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat lisäksi mukana toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Energiatehokkuuden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa lämpö- ja sähköenergian ja veden hankinnassa sekä parantamalla rakennusten ja niihin sisältyvien teknisten laitteiden energiatehokkuutta. Näillä toimenpiteillä on voitu vaikuttaa merkittävästi energian hintaan, uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen sekä erityisesti lämpöenergian ja veden ominaiskulutuksen alenemiseen. Tehdyt energiansäästötoimenpiteet ovat osa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistää ympäristömyönteisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Ohjelmaa on toteutettu mm. Puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Energia- ja ilmasto-ohjelman päivitystyö aloitettiin vuoden 2017 aikana. Päivityksessä huomioidaan tavanomaisen normiohjauksen lisäksi erityisesti valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman (KAISU) ja sen nojalla annetun ohjelman edellyttämät toimenpiteet vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma edellyttää mm. valtionhallinnon luopuvan öljyn käytöstä hallitsemiensa kiinteistöjen lämmityksessä etupainotteisesti vuoteen 2025 mennessä. Rakennuslaitoksen palvelutuotannon säästöt vuosina Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät säästöt vuosina ovat yhteensä 21,3 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 säästöohjelmasta, KIKY, KITI, HAMA ja palkkaliukuman rajoittamista koskevista kustannusleikkauksista sekä puolustusvoimauudistukseen liittyvien varuskuntien lakkautusten aikaansaamista kustannussäästöistä. Säästövaikutukset on huomioitu täysimääräisesti puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Vastaavana ajankohtana volyymi- ja palvelumuutosten sekä indeksimuutosten lisäysvaikutus palvelusopimukseen on ollut 7,5 milj. euroa. Edellä mainittuun lukuun sisältyy puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisen säästövaikutukset. Laskelma perustuu vuoden 2013 palvelusopimusten kokonaisarvoon 119,3 milj. euroa ja vuoden 2018 palvelusopimuksen kokonaisarvoon 105,7 milj. euroa. 7

9 TAULUKKO 1a: Palvelutuotannon säästöt vuosina MUUTOKSET VUOSITTAIN, 1000 EUR YHTEENSÄ Säästöohjelma JTS Kiky, kiti, hama, palkkaliukuman raj Puolustusvoimauudistus Säästöt yhteensä Muut volyymi- ja palvelumuutokset Indeksit Lisäykset yhteensä YHTEENSÄ TAULUKKO 1b: Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien kehitys Henkilöstökulut, milj. euroa 40,8 38,1 36,1 33,8 Henkilötyövuodet Huoneistoala, m Oman työn tehokkuus Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Huoneistoala oli 2,64 milj. htm 2. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä oli 688 (716). Henkilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Henkilöstökulujen vähennykseen sisältyvät vähennykset työnantajan eläkemaksuissa ( euroa), sairausvakuutusmaksuissa ( euroa) ja lomarahoissa ( euroa). Henkilötyövuodet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 28 henkilötyövuodella. Vähennettyjen henkilötyövuosien keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli euroa ja yhteensä 1,4 milj. euroa. Edellä mainittu 1,4 milj. euroa lasketaan mukaan arvioitaessa Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteutumista. Hintakehitys verrattuna markkinoiden hintakehitykseen Rakennuslaitoksen palvelujen hintakehitys on ollut maltillista. Asiantuntijapalvelujen veloitusperusteet vuonna 2017 pidettiin vuoden 2015 tasolla. Rakennuttamisen ja ympäristöalan asiantuntijapalvelujen veloitushintojen arvioidaan olevan Rakennuslaitoksessa merkittävästi markkinoita alemmalla tasolla. Rakennuslaitoksen hintojen kehitys oli siivoustoimialalla 3,5 % ja kiinteistönhoidossa 2,2 % markkinoiden hintakehitystä alempi (Tilastokeskuksen KYKI-indeksi). Palvelujen taloudellisuus Rakennuslaitoksen ylijäämä on muodostunut Rakennuslaitoksen koko palvelutoiminnasta. Rakennuslaitos on palauttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle ylijäämää 2,6 milj. euroa 8

10 (n. 1,7 % liikevaihdosta). Ylijäämä on muodostunut kiinteistönhoito-, siivous-, energia- ja hallintopalveluissa. Keskeisimmät syyt ylijäämän muodostumisessa olivat arvioitua suuremmat säästöt henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa. Esimerkkinä palvelujen ostojen vaikutuksesta toimintojen tehokkuuteen voidaan mainita siivouspalvelujen onnistunut valtakunnallinen kilpailutus. Merkittäviä säästöjä on aikaansaatu myös lämmön alueellisilla kilpailutuksilla mm. Vekaranjärvellä. Ulkoistettujen toimintojen kilpailutus Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % (76) kokonaiskustannuksista vuonna Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto ja yhteistyö turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet merkittävästi hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Hankintatoimen uudistus toteuttaa valtion hankintastrategian keskeisiä periaatteita. Hankintatoimen uudistamista on jatkettu ottamalla käyttöön sähköinen kilpailutusjärjestelmä vuoden 2017 aikana. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautumissopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,96 asteikolla 1 5. Tulostavoite oli 3,9. Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys oli 3,74 (3,5). Työtyytyväisyys Työtyytyväisyys aleni hieman edellisvuodelta ja oli 3,53 (3,6). Tavoite oli 3,6. Naisten työtyytyväisyys oli 3,66 ja miesten 3,44. 9

11 1.3 Vaikuttavuus Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa Puolustusvoimille säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä valtioneuvoston puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Turvallinen yhteiskunta Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden tukemista on arvioitu itsearviointina seuraavasti: TAULUKKO 2: Vaikuttavuus MITTARI (ASTEIKKO 1-5) 2015 (tot) 2016 (tot) 2017 (tot) Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Turvallinen yhteiskunta Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen kriisinhallinnan tukeminen Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan itsearviointina asteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta luovuttu/heikko, 2=Välttävä, 3=Tyydyttävä, 4=Hyvä ja 5=Erinomainen. 10

12 1.4 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden tärkein tekijä on varmistaa puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus. Palvelujen markkinaehtoisuutta lisätään turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa, kun se vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa eli 0,4 prosenttia. Tuloista laskutettiin puolustusvoimilta 84,0 % (128,9 milj. euroa). Puolustusvoimilta laskutettavat tulot jakautuivat seuraavasti: TAULUKKO 3: Laskutus puolustusvoimilta LASKUTUS PUOLUSTUSVOIMILTA Meur Ylläpito ja kiinteistöenergia PVLOGLE:n osuus 101,6 Ylläpito ja kiinteistöenergia Leijona Cateringin osuus 3,3 Ylläpito ja kiinteistöenergia Millog KUPI 15:n osuus 2,6 YHTEENSÄ 107,4 Prosessienergia puolustusvoimat 3,7 Erillistilaukset puolustusvoimat 8,7 Rakennuttamispalvelut puolustusvoimat 6,3 Ympäristöpalvelut puolustusvoimat 5,4 YHTEENSÄ LASKUTUS 131,5 Ylijäämän palautus -2,6 YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄN PALAUTUKSEN JÄLKEEN 128,9 Puolustusvoimat laskuttaa Leijona Cateringin ja Millog KUPI 15:n osuuden ao. yrityksiltä erikseen. Tuloista laskutettiin yrityksiltä 13,9 % (21,3 milj. euroa) ja muilta 2,2 % (3,3 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n suorasta laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 1,9 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,2 milj. euroa. Kokonaisliikevaihto kasvoi budjettiin verrattuna 11,2 milj. euroa kiinteistöpalveluiden (0,3 milj. euroa), siivouspalveluiden (0,2 milj. euroa), teknisten palveluiden erillistilausten (3,0 milj. euroa) ja pieninvestointien (3,8 milj. euroa) sekä rakennuttamispalveluiden (6,0 milj. euroa) lisääntyneiden tilausten vuoksi. Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 1,3 milj. euroa ja energiapalveluiden 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempi. Vuoden 2017 palvelusopimuksessa otettiin huomioon keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetty 7 milj. euron säästöohjelma. Vuoden 2017 sopimuksiin tehtiin Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito euroa, siivouspalvelut euroa, vuosikorjaukset euroa ja energiapalvelut euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,5 % (4,6 %) (budjetoitu 5,1 %). Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 3,5 milj. euroa. Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle palautettiin talousarviokirjanpidon perusteella ylijäämän palautuksena 2,6 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen kasvusta, lomapalkkavelan pienenemisestä sekä käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Talousarviokirjanpidossa momentin ylijäämäksi jäi euroa, kun momentin tuloarvio oli euroa. 11

13 TAULUKKO 4: JTS Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) SÄÄSTÖOHJELMA TOIMIALOITTAIN KUMULATIIVISESTI, EUROA Kiinteistönhoito pv Vuosikorjaukset pv Siivouspalvelut pv YLLÄPITOTULOT YHTEENSÄ ENERGIAPALVELUT Kiinteistöenergia pv YHTEENSÄ ERILLISTILAUKSET pv KAIKKI YHTEENSÄ TAULUKKO 5: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2017 Budjetti 2017 Yhteensä 2016 Liikevaihto 33,7 16,6 33,4 53,9 12,4 6,3 156,5 145,3 155,9 Kulut -32,9-15,9-33,7-51,7-12,4-6,2-153,0-145,3-150,7 Jäämä ennen palautusta 0,7 0,7-0,3 2,3 0,0 0,1 3,5 0,0 5,2 puolustusvoimille Palautus -2,6 0,0-5,5 puolustusvoimille Tilikauden jäämä 0,9 0,0-0,3 Henkilötyövuodet Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (78 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2017 oli

14 TAULUKKO 6: Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut SUORITE Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä % 3% 0% 5% 4% 1% -1% -0% -1% 4% 6% 5% 0% -2% 1% 1% -2% 1% 2% 3% 2% Rakennuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden kehitystä voidaan arvioida taulukossa 6 olevien maksullisen toiminnan suoritteiden tuottojen ja kulujen perusteella. Taulukosta voidaan nähdä kolmen vuoden tarkastelujaksolla, että toimialakohtaiset tuottoja ja kuluja koskevat kokonaisluvut ovat kehittyneet Rakennuslaitokselle asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti. Poikkeuksen muodostavat toimialat, joissa tuotot kehittyvät puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen sopimuskaudella tekemien tilausten mukaisesti. Tällaisia tilauspohjaisia muutoksia tuottoihin ja kuluihin muodostuu erityisesti teknisten palvelujen erillistilauksissa ja pieninvestoinneissa, rakennuttamispalveluissa sekä ympäristöpalveluissa. 13

15 TAULUKKO 7: Tunnuslukuja Liikevaihto, M 166,8 155,9 156,5 Kulut, M 163,8 150,7 153,0 Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Henkilöstökulut, M 38,1 36,1 33,8 Palvelujen ostot, M *) 34,6 33,6 33,4 Palvelujen ostot yhteensä, M **) 63,1 54,6 60,7 Henkilötyövuoden hinta, ***) Palautus puolustusvoimille, M 2,7 5,5 2,6 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala, m Rakennustilavuus, m Lämmitetty rakennustilavuus, m *) Palvelujen ostojen luku sisältää kiinteistöpalvelujen, siivouspalvelujen, vuosikorjausten ja energiapalvelujen palvelujen ostot. **) Palvelujen ostot yhteensä sisältävät kaikkien toimialojen palvelujen ostot. Vaihtelu eri vuosien välillä johtuu teknisten palvelujen erillistilausten ja pieninvestointien, rakennuttamispalvelujen ja ympäristöpalvelujen tilausten määrästä. Rakennuslaitos toimii näissä toiminnoissa projektiorganisaationa, jolloin tilauskannan vaihtelu ei vaikuta merkittävästi henkilöstömäärään. ***) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. KAAVIO 2 KAAVIO Liikevaihto, M 25 Liikevaihto yksiköittäin, M Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä Keskusyksikkö Ympäristöpalvelut Rakennuttamispalvelut Pieninvestoinnit Erillistilaukset Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut Ympäristöpalvelut Rakennuttamispalvelut Pieninvestoinnit Erillistilaukset Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut 14

16 Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 137,6 milj. euroa (140,9/150,0). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpidon liikevaihto laski yhteensä 3,3 milj. euroa. Rakennuslaitos toteutti Rakennuslaitoksen säästöohjelman (1,75 milj. euroa), hallitusohjelmaan sisältyvien KIKYsopimuksen, KITIn ja palkkaliukuman rajoittamisen (1,64 milj. euroa) leikkaukset puolustusvoimien palvelusopimuksessa. Vuoden 2017 palvelusopimukseen palautettiin vuonna 2016 tehdyt kertaluontoiset leikkaukset (0,97 milj. euroa). Asukasisännöintipalvelu (0,8 milj. euroa) siirrettiin Rakennuslaitokselta Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelman mukaiset volyymivähennykset eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla ja niiden kustannusvaikutukset jäivät vähäisiksi. Kiinteistönhoidon osalta hintoja tarkistettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (-0,21 %) mukaan lukien -2,93 %. Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli 2,24 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen lasku oli -0,69 % (0,87 %). Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta hintoja tarkistettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (-0,21 %) mukaan lukien -7,02 %. Ulkopuolisten palvelujen hinnat pidettiin entisellä tasollaan. Siivouspalvelujen hinnantarkistus puolustusvoimien ylläpidon palvelusopimukseen oli -3,61 %. Siivouksen osalta hintatason muutos oli 3,53 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien siivouspalveluyritysten hintojen lasku oli -0,08 % (2,1 %). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytettävät tuntiveloitushinnat pidettiin samalla tasolla kuin vuosina 2015 ja Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokra-, ylläpito- ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osaalueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Sopimukseen tehtyjen säästöleikkausten lisäksi Rakennuslaitos palautti puolustusvoimille vuonna 2017 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. KAAVIO 4 KAAVIO 5 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa Kiinteistöpalvelut, M Indeksoitu vuoteen Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia

17 Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 33,7 milj. euroa (34,5/34,9). Koko toimialan liikevaihto laski 2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöpalveluiden säästöjen määrään vaikuttivat Rakennuslaitoksen säästöohjelma, hallitusohjelmaan sisältyvät KIKY-sopimuksen, KITIn ja palkkaliukuman rajoittamisen leikkaukset puolustusvoimien palvelusopimuksessa. Vuoden 2017 palvelusopimukseen palautettiin vuonna 2016 tehdyt kertaluontoiset leikkaukset. Asukasisännöintipalvelu siirrettiin Rakennuslaitokselta Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelman mukaiset volyymivähennykset eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla ja niiden kustannusvaikutukset jäivät vähäisiksi. Toimialan ylijäämä oli 0,7 milj. euroa. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,70 euroa/htm 2 /kk (0,70). Vuonna 2017 lisälaskutettiin jätehuollon tasauslaskutuksen perusteella yhteensä euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 16,6 milj. euroa (17,3/17,8). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 14,8 milj. euroa (14,9). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista, pehmopapereista, saniteettitarvikkeista ja siivouspalvelujen myynnistä valtion virastoille ja laitoksille (1,1 milj. euroa) sekä yrityksille (0,7 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto laski 3,5 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. Siivouksen yksikkökustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,94 euroa/sm 2 /kk (0,96) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuolisten tekemän siivouksen. Siivouksen yksikköhinnan lasku on aikaansaatu pääosin Rakennuslaitoksen säästöohjelmalla, joka kohdistettiin henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin. Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina on ollut yhteensä 21,1 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 42,2 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 14 vuoden aikana yhteensä 8,2 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä ku- KAAVIO 6 KAAVIO 7 Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) Siivouspalvelut, M euroa Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys 16

18 vaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 20,1 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo yhdeksäntoista kertaa. Vuonna 2017 Rakennuslaitoksella oli mukana kahdeksan toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 81 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 33,4 milj. euroa (31,4, 39,2) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Toimialan alijäämä oli 0,3 milj. euroa. Vuosikorjausten liikevaihto oli 17,0 milj. euroa (17,3/17,0). Tehtäväala vuosikorjaukset oli 0,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä johtui pääosin Turun ja Jyväskylän palveluyksiköissä toteutetuista budjetoitua suuremmista ennakoimattomista vuosikorjaustöistä. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli tavoitteen mukaisesti 75 %. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastikekertymästä. KAAVIO Tekniset palvelut, M Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyen Rakennuslaitos peri vain 25 % kunnossapitovastiketta kohteista, jotka puolustusvoimat oli irtisanonut. Alennetun kunnossapitovastikkeen osalta vuosikorjausta leikattiin 0,1 milj. euroa. Rakennusten käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty taulukossa 11. Erillistilauksia tehtiin 8,6 milj. eurolla. Rakennuslaitoksen laskutus puolustusvoimien erillistilauksista oli yhteensä 7,2 milj. euroa, mikä oli 2,3 milj. euroa budjetoitua suurempi. Pääesikunta on asettanut tavoitteeksi erillistilausten määrän merkittävän vähentämisen. Lisäksi erillistilauksina tehtiin noin 1,4 milj. euron arvosta projekteja mm. Millog Oy:lle ja Leijona Catering Oy:lle sekä tuottavuusmäärärahalla tehtyjä energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 7,7 milj. eurolla, mikä oli 3,7 milj. euroa budjetoitua suurempi määrä. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,9 (57,8/58,1) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 22,0 milj. euroa, sähkön osuus 27,9 milj. euroa ja veden osuus 4,0 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2016 energiamarkkinoiden hintaennusteiden mukaisesti lämmössä +1,4 %, sähkössä -2,9 % ja vedessä +5,0 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 2,3 (3,7/3,1) milj. euroa. Logistiikkalaitoksen esikunnan palvelusopimuksessa siirryttiin vuonna 2017 energiatuotteiden ja kiinteistöveden kohdalla läpilaskutusmalliin. Läpilaskutuksessa Rakennuslaitos laskuttaa Logistiikkalaitokselta energiayhtiöiden ja vesihuoltolaitosten energia- ja vesilaskut toteutuneen laskutuskauden kulutuksen mukaisesti. Läpilaskutusmallissa ei tehdä vuosittaista tasauslaskutusta eikä siten synny kiinteistöenergian kulutuksen mukaista palautusta tai lisälaskutusta Energiapalveluiden ylijäämästä noin 1,0 milj. euroa syntyi energiatuotteiden myynnistä prosessikohteisiin ja ulkoisille asiakkaille. Sähkön osuus tästä ylijäämästä oli noin 0,7 milj. euroa. Energiapalveluiden ylijäämää kasvatti myös käytön, huollon ja vuosikorjausten ennakoitua alhaisempi kulukertymä, mikä johtui mm. joidenkin kunnossapito- ja korjaushankkeiden siirtämisestä seuraavalle vuodelle. 17

19 Lämpö Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 69,4 (66,8) eur/mwh, joka oli 4,0 % edellisvuotta korkeampi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 67,0 eur/ MWh ja omien pienten öljy- ja puupohjaisten lämmityskohteiden tuotantohinta oli 88,3 eur/mwh. Asiakkaalle toimitetun lämmön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 74,8 (74,4) eur/mwh. Yksikköhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan lisäksi verkostojen käytön ja huollon, kunnossapidon, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen lämmön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus lämmön yksikköhinnasta oli 10,4 %. Kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta oli 53,5 % (57,0). Muutos johtuu tilastoteknisestä muutoksesta, jossa Upinniemen luokittelua muutettiin kaukolämmöstä aluelämpöön. Aluelämmön osuus oli 31,5 % (28,3). Oman tuotannon osuus pysyi edellisvuoden tasolla 13,3 % (13,0). Sähkölämmityksen osuus oli 1,8 % lämmönkulutuksesta. Uusiutuvien osuus lämmön loppukäytöstä nousi vuodesta 2016 ja oli 40,0 % (36,8). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edellisvuodesta selkeästi ja oli 48,7 % (34,3). Puolustusvoimien erilliskohteiden lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön, uusiutuvien osuus oli 22,0 % (16,2). Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvu johtui ensisijaisesti aluelämmön kilpailutuksista uusiutuville energialähteille sekä pellettilämmityksen käyttöönotosta eräissä erilliskohteissa. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 37,1 kwh/rm 3 L (37,7 / 38,6). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 1,5 %, mutta kulutus ylitti tulossopimuksessa asetetun tavoitearvon 36,1 kwh/ rm 3 L. Vuoden 2017 lämmön ominaiskulutuksen tavoitearvo on asetettu Puolustusvoimien energiaja ilmasto-ohjelmassa vuonna Lämmön ominaiskulutukseen on vaikuttanut vajaakäytössä olleen kiinteistökannan poistuma, mikä on aiheuttanut tilastollista nousua raportoiduissa ominaiskulutuksissa. Sähkö Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 91,1 (96,2) eur/ MWh, joka oli 5,3 % edellisvuoden hankintahintaa alempi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön osto- ja siirtohinnoista ja valmisteverosta sekä varavoimakustannuksesta. Sähköenergian ostohinta 42,2 eur/mwh on laskenut kertomusvuoden aikana keskimäärin noin 13,5 %. Siirtohinnat ovat kallistuneet vuoden aikana vajaa 10 % siirtoyhtiöiden varautuessa suojaamaan jakeluverkostoja häiriöiltä. Sähkön valmisteverokannassa ei kertomusvuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. Asiakkaalle toimitetun sähkön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 105,5 eur/mwh (114,4). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, varavoimakustannukset, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen sähkön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus sähkön yksikköhinnasta oli 14,3 % (15,9). Sähkön ominaiskulutus oli 16,1 kwh/rm 3 S (16,6). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 2,9 %. Tulossopimuksessa sähkön ominaiskulutukselle oli asetettu tavoitearvo 15,9. Rakennusten käyttöasteen kasvu ja tilatehokkuuden paraneminen ovat nostaneet sähkön ominaiskulutusta puolustusvoimauudistuksen jälkeisinä vuosina. Merkittävät tekijät sähkön kulutuksen laskuun ovat olleet Asiakastukikeskuksen käyttötekniset energiatehokkuustoimenpiteet sekä energiansäästöhankkeet mm. valaisimien vaihdot LED -tekniikkaa hyödyntäen. Sähkön ominaiskulutus lasketaan vähentämällä tuotantoprosessien käyttämä sähkö kokonaiskulutuksesta. Käyttäjäsäh- KAAVIO 9 Sähköenergian osto- ja markkinahinnat vuosina /MWH PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP O T ) Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. 18

20 kön osuus oli tavanomaisissa käyttötarkoitusryhmissä noin 30 % rakennusten sähkön kokonaiskulutuksesta. Vesi Veden hankinnan yksikköhinta ilman omaa tuotantoa oli 3,80 eur/m 3 (3,81). Asiakkaalle toimitetun veden tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 5,07 eur/m 3. Yksikköhinta sisältää hankintakustannuksen (osto tai oman tuotannon kustannus) lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen veden toimitukseen liittyvien palvelujen osuus veden yksikköhinnasta oli 36 %. Palvelujen osuutta kokonaiskustannuksista kasvatti vuonna 2017 tehdyt verkostojen vuosikorjaukset 0,54 eur/m 3. Veden ominaiskulutus oli 74,8 l/rm 3 L (77,6) ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen, joka oli 78 l/ rm 3 L. Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Tehdyt energiansäästötoimenpiteet ovat osa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää kasvihuonekasvipäästöjä sekä edistää ympäristömyönteisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Ohjelmaa on toteutettu mm. Puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Energia- ja ilmasto-ohjelman päivitystyö aloitettiin vuoden 2017 aikana. Päivityksessä huomioidaan tavanomaisen normiohjauksen lisäksi erityisesti Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman (KAISU) ja sen nojalla annetun ohjelman edellyttämät toimenpiteet vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma edellyttää mm. valtionhallinnon luopuvan öljyn käytöstä hallitsemiensa kiinteistöjen lämmityksessä etupainotteisesti vuoteen 2025 mennessä. Kertomusvuoden aikana energiankäytön tehostumisen taustalla ovat olleet Asiakastukikeskuksen suorittamat käyttötekniset energiatehokkuustoimenpiteet ja vuosien 2016 ja 2017 aikana tehdyt energiatehokkuusinvestoinnit, joita on tehty vuosikorjausten yhteydessä sekä tuottavuusmäärärahalla. Tiloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset sekä käyttäjätottumusten muutokset ovat osaltaan parantaneet rakennusten energiankäytön tehokkuutta. Lämmöntuotannon kilpailutukset Vuoden 2017 aikana toteutettiin kaksi lämmöntuotannon kilpailutusta. Vekaranjärven uusi lämpösopimus tuli voimaan Puolustusvoimien säästö lämmöntuotannon kilpailutuksesta on yhteensä euroa vuodessa. Säästöt toteutuvat täysimääräisenä vuoden 2018 aikana. Haapajärven lämmönhankinta kilpailutettiin ja lämpöverkosto ulkoistettiin vuoden 2017 aikana. Kustannussäästöt ovat noin euroa vuodessa. Säästöt kohdistuvat vuodelle TAULUKKO 8: Kiinteistöenergian ja -veden kokonaiskäyttö puolustushallinto Rakennuslaitoksen ylläpitämät kohteet Energialaji Muutos Lämpö mitattu, MWh ,2 % Lämpö sääkorjattu, MWh ,0 % Sähkö, MWh * ,4 % Vesi, m ,4 % * Vuoden 2016 sähkönkulutusta alennettu 4350 MWh mittauspoikkeaman vuoksi 19

21 Taulukko 9: Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuus Energiantehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuus vuonna 2017 Lämpö (Mwh) * Sähkö (MWh) Säästövaikutus ( ) ** Asiakastukikeskuksen energiansäästöpotentiaalin kartoitus ja toimenpiteet *** Energiavaikutteiset korjaustoimenpiteet Vuoden 2016 tuottavuusmäärärahalla rahoitetut energiatehokkuusinvestoinnit Asiakastukikeskuksen ja palveluyksiköiden käyttötoimenpiteet Toimitilojen toiminnalliset muutokset Kulutusseurannan energiamäärien mittauspoikkeamat vuosina 2016 ja 2017 **** Yhteensä * Sääkorjattu kiinteistöjen sijaintipaikkakunnalle ** Lämpö 59,5 /MWh ja sähkö 85 /MWh rajahinnoilla *** Asiakastukikeskus kartoitti n MWh säästöpotentiaalia, josta hyödynnettiin toimintakaudella vain n. 350 MWh **** Energiankulutukset lukuarvojen tilastollinen hajonta +/- 0,50 0,75 % Energian ja veden ostopisteiden etäluenta Energian ja veden hankinnassa ostopistemittareiden etäluenta on laajentunut vuoden 2017 aikana. Sähkönkulutuksesta etäluennassa on 99 % kulutuksesta ja lämmössä on päästy yli 70 % kattavuuteen. Vedessä etäluennassa oli vuoden lopussa 12 % kulutuksesta. Puolustusministeriön käynnistämä energiatehokkuushanke Puolustusministeriö käynnisti vuoden 2017 aikana Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuusprojektin. Hankkeen tarkoituksena on mm. tukea Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista energiantuotannon huoltovarmuuden näkökulmasta sekä osaltaan panna täytäntöön Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteita. Tarkoituksena on Puolustusvoimien toimitilastrategian linjaamana kartoittaa Puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamispotentiaali. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kustannussäästöjä, vähentää päästöjä sekä lisätä huoltovarmuutta. Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena hakea toimintamalli energiansäästökohteiden löytämiseksi kohdekatselmoinneilla sekä tuottaa rahoitusmalli hankkeiden toteuttamiseksi. Hankkeeseen osallistuvat Puolustusministeriön lisäksi Logistiikkalaitoksen esikunta, Pääesikunnan logistiikkaosasto, Senaattikiinteistöt sekä Puolustushallinnon rakennuslaitos. Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimus Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden aikana tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden vuoden 2017 lopussa voimassa olevat säästövaikutukset lämmön loppukäytössä ovat noin 2,1 milj. euroa vuositasolla. Saavutetut energiansäästöt vastaavat pääosin Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS) määriteltyä tasoa. Lämmön osalta tavoitteet on ylitetty, mutta sähkön osalta tavoitteita ei saavutettu. Puolustushallinnon rakennuslaitos on liittynyt uudelle toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuskaudelle ja sitoutunut sopimuksen määrittelemiin säästötavoitteisiin. Energiankulutuksen, uusiutuvien energialähteidenja päästöjen kehitys TETS seurantakauden puolustusvoimien käyttämän kiinteistöenergian kokonaiskulutus 20

22 (lämpö ja sähkö) on laskenut yli 20 %. Lukuun sisältyy puolustusvoimauudistuksesta johtuva kiinteistökannan vähenemä. Vastaavana aikana hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet. Päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet muutokset rakennuskannassa, energiatehokkuuden parantuminen, siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin ja sähkössä lisäksi vihreiden sertifikaattien hankinta. Uusiutuvien energialähteiden osuus on koko lämmönhankinnasta noin 40 % ja sähkössä noin 55 %. Uusiutuvien energianlähteiden osuus ylittää vuoteen 2020 asetetut kansalliset ja eurooppalaiset tavoitearvot etuajassa. Vuoden 2025 päästötavoitteissa on huomioitu, että valmiudellisista syistä öljyn käytöstä ei täysin voida luopua puolustusvoimien erityiskohteissa. KAAVIO 10 Uusiutuvien energialähteiden osuus kiinteistölämmön tuotannosta Aluelämpö Koko tuotanto 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% KAAVIO 11 Energiakulutuksen ja CO 2 -päästöjen toteuma ja tavoite vuoteen 2025 Vuosienergia GWh Päästöt x 1000 tco Toteuma GWh Tavoite GWh Toteuma 1000 tco 2 Tavoite 1000 tco 2 21

23 Taulukko 10: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2015 (tot) 2016 (tot) 2017 (tot) 2017 (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -1,0 0,2-2,2-1,5 Hoito /htm 2 /kk 0,73 0,69 0,70 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 0,3-0,8-3,5-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,47 0,43 0,42 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 1,04 0,95 0,94 TEKNISET PALVELUT Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,57 0,52 0,53 ENERGIAPALVELUT Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,6 37,7 37,1 36,1 toimistot 45,9 44,6 50,7 kasarmit 47,2 45,4 45,0 huoltorakennukset 40,5 42,5 40,7 lämpimät varastot 32,9 32,7 29,1 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 16,5 16,6 16,1 15,9 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 79,7 77,6 74,8 78,0 YMPÄRISTÖTAVOITTEET Jätteen kierrätys materiaalina % Hiilidioksidipäästöjen määrä ph-kiinteistöissä 1000 tn CO2 3) Lämmöntuotannon CO2 -ominaispäästö kg/mwh Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % lämmöntuotanto yhteensä 37,0 36,8 40,0 36,5 lämpö, osto 40,5 39,4 42,3 39,0 lämpö, oma tuotanto 11,3 16,2 22,0 15,0 sähkö 4) 47,5 56,0 55,0 45,0 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % Vuosien kiinteistö-, siivous- ja teknisten palvelujen yksikkökustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2017 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty erityispalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon ) Sähkön hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty vuoden 2017 ennakoitua ominaispäästökerrointa 137,4. Kaukolämmityksen päästöt on laskettu yhteistuotannon hyödynjakomenetelmällä polttoainejakauman perusteella. Aluelämmön päästöt on laskettu polttoainejakauman perusteella energiamenetelmällä. 4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus sisältäen hankitut vihreät sertifikaatit. 22

24 Taulukko 11: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin Toimistot 1,35 1,28 1,35 0,79 0,84 0,81 Asuinkerrostalo 1,07 0,93 0,85 0,47 0,48 0,47 Asuinpientalo 1,31 1,28 1,31 0,55 0,59 0,56 Kasarmi 0,76 0,75 0,77 0,51 0,54 0,52 Koulu 1,05 1,06 1,07 0,63 0,67 0,65 Oppilasasuntola 0,92 0,90 0,90 0,60 0,63 0,61 Korjaamo 0,94 0,97 0,98 0,54 0,57 0,55 Huoltorakennus 1,13 1,13 1,13 0,68 0,72 0,69 Tuotantorakennus 2,15 2,12 2,08 0,57 0,61 0,59 Vaatetuskorjaamo 0,99 0,97 0,96 0,49 0,52 0,50 Laboratorio 1,45 1,41 1,46 0,99 1,05 1,01 Lämpimät varastot 0,77 0,75 0,77 0,41 0,44 0,42 Kuivat varastot 0,34 0,34 0,34 0,18 0,20 0,19 Kylmät varastot 0,18 0,18 0,17 0,15 0,16 0,15 Katokset 0,19 0,18 0,19 0,12 0,13 0,13 Varuskuntaravintola 1,49 1,48 1,48 1,10 1,17 1,13 Sotilaskoti 1,38 1,35 1,36 0,89 0,95 0,91 Kuntotalo 1,11 1,09 1,09 0,83 0,88 0,85 Uimahalli 2,43 2,37 2,41 0,71 0,71 0,68 Kerho 0,89 0,72 0,80 0,86 0,91 0,88 Sauna 1,63 1,37 1,50 0,59 0,58 0,56 Muu sosiaalirakennus 1,04 1,03 1,04 0,41 0,44 0,42 Sairaalat 1,02 0,89 0,97 0,79 0,84 0,81 Kalliosuoja 1,36 1,31 1,31 1,30 1,39 1,34 Kalliosuoja, varasto 0,36 0,31 0,34 0,44 0,46 0,45 Muu suojarakennus 0,99 0,94 0,94 1,08 1,14 1,10 Muu rakennus 0,98 0,89 0,96 0,26 0,28 0,27 Vuodet on indeksoitu vuoden 2017 tasoon. Hoitokustannuksiin ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Kunnossapitovastikkeen määrä eur/htm 2 on käyttötarkoitusryhmäkohtainen yksikköhinta, jonka perusteella kunnossapitovastikkeet on kerätty. Kunnossapitovastikkeen yksikköhinnassa ei ole huomioitu tilahallinnan sopeuttamisohjelman yhteydessä tehtyjä leikkauksia. 23

25 KAAVIO 12 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) KAAVIO 13 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) KAAVIO 14 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (L) Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 12,4 milj. euroa (9,8/9,8). Laskutus puolustusvoimilta oli yhteensä 6,4 milj. euroa. Merkittävimpiä hankkeita olivat suojavallit (1,9 milj. euroa) ja kevytrakenteiset varastot (1,6 milj. euroa). Laskutus Senaattikiinteistöiltä jakautui hankesuunnitteluun 0,3 milj. euroa, rakennuttamiseen ja valvontaan 2,8 milj. euroa sekä alikonsultti- ja urakoitsijakustannuksiin 0,1 milj. euroa, yhteensä 3,2 milj. euroa (3,0/3,7). Laskutus Suomen Erillisverkot -konsernilta oli yhteensä 1,6 milj. euroa (1,9/2,9). Toimialalle ei muodostunut ylijäämää. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen ja paikallisvalvonnan osuus Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisista puolustushallinnon investointien kustannuksista oli hankekoon ollessa aiempaa pienempi 4,4 % (3,3/3,3). Rakennuttamis- ja paikallisvalvontapalkkiot sisältävät myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaattikiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää edelleen erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Tuntilaskutushintoja on pidetty samoina kaksi vuotta. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelu. SKOL ry on lopettanut suunnittelutyön kustannusseurannan vuodesta 2016 lukien. Kaavion 15 kustannusrakennetiedot on päivitetty SKOL ry:n julkaiseman suunnittelukustannusten seurantaindeksin perusteella. Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa. Sopimuskumppanina puolustusvoimien puolesta on Logistiikkalaitoksen Esikunta. 24

26 Taulukko 12: Rakennuttamisen laskutus asiakasryhmittäin LASKUTUS ASIAKASRYHMITTÄIN, M Senaatti-kiinteistöt 3,7 3,0 3,2 PVLOGLE 0,8 0,6 4,4 Muu PV ja PLM 0,5 1,6 0,4 PV kevytrakenteiset varastosuojat 1,9 2,7 1,6 STUVE, Suomen Erillisverkot, Leijonaverkot 2,9 1,9 1,1 Helsingin kaupunki 1,7 YHTEENSÄ 9,8 9,8 12,4 Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Ympäristöyksikkö tuottaa ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Toimialan liikevaihto vuonna 2017 oli 6,3 milj. euroa (4,9/6,8), joka muodostui asiantuntija- ja rakennuttamispalveluista puolustusvoimille (5,4 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöille (0,9 milj. euroa). Ulkopuolisten palvelu- ja materiaalihankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 5,5 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,07 milj. euroa Toiminnan tuottavuus Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 688 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 28 henkilötyövuotta vuodesta Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % kokonaiskustannuksista (kaavio 18). Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli ker- KAAVIO 15 KAAVIO 16 euroa Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2017 SKOL-PHRAKL Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakentamisvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja 25

27 KAAVIO 17 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina HTV Taulukko 13: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2015 (tot) KIINTEISTÖPALVELUT Hoito htm 2 /htv (tot) 2017 (tot) 2017 (tavoite) SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 43% 43% 44% 45% Oman palvelutuotannon sm 2 /htv TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 71% 68% 72% 76% tomusvuonna 44 % (43/43). Vuonna 2017 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,202 milj. sm 2 ) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 43 % (0,521 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. KAAVIO 18 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 153,1 M (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit) 22 % (24 %, 23 %) 3 % (3 %, 3 %) 6 % (6 %, 7 %) Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 72 % (68/71), tavoite oli 76 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 65 % (63/63), erillistilauksissa 76 % (73/80) ja pieninvestoinneissa 82 % (78/82). 40 % (37 %, 39 %) Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut 29 % (30 %, 28 %) Henkilöstökulut Muut kulut 26

28 KAAVIO 19 KAAVIO 20 Kiinteistöpalvelut (32,9 M ) Siivouspalvelut (15,9 M ) 14 % (14 %, 13 %) 6 % (6 %, 7 %) 11 % 7 % (10 %, 8 %) (7 %, 7 %) 36 % (36 %, 35 %) 38 % (41 %, 41%) 44 % (43 %, 43 %) 44 % (45 %, 46 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 21 KAAVIO 22 Tekniset palvelut (33,7 M ) Energiapalvelut (51,7 M ) 7 % (8 %, 7 %) 11 % (14 %, 12 %) 10 % (10 %, 10 %) 2 % 1 % 4 % (2 %, 3 %) (1 %, 2 %) (5 %, 5 %) 6 % (7 %, 7 %) 72 % (68 %, 71 %) 86 % (85 %, 84 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 27

29 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 40 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 22 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,5 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä ei ollut. Vaihto- ja käyttöomaisuudelle on laskettu korkokustannus 0,0 %:n nimelliskorolla. Taulukko 14: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toteutuma 2017 tavoite 2016 toteutuma 2015 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,6 Maksullisen toiminnan muut tuotot 415, ,8 255,5 Tuotot yhteensä , , ,1 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,4 Henkilöstökustannukset , , ,0 Vuokrat , , ,7 Palvelujen ostot , , ,2 Muut erilliskustannukset , , ,8 Erilliskustannukset yhteensä , , ,1 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -135, ,0-312,3 Korot 0,0-7,3-24,3 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -135, ,3-336,6 Kokonaiskustannukset yhteensä , , ,7 KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) 138, ,3-726,6 Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2017 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (lisäystä), lomapalkkavelan muutoksesta (vähennystä) ja käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 2,6 milj. euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman kuluihin sisältyy tuottavuusmäärärahan käyttöä 0,7 milj. euroa. 28

30 Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. Taulukko 15: Sisäisen laskennan tuloslaskelma Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Tuotot rakennuttamisesta Tuotot pieninvestoinneista Tuotot asiantuntijapalveluista Tuotot kiinteistönhoidosta, ph Tuotot siivouksesta, ph Tuotot vuosikorjauksista, ph Tuotot kiinteistöenergiasta, ph Tuotot muusta energian myynnistä Tuotot asukasisännöinnistä Tuotot erillistilauksista Muut tuotot Tuotot yhteensä Aineet ja tarvikkeet Lämmitys, sähkö ja vesi Henkilöstökulut Toimitilavuokrat Muut vuokrat Palvelujen ostot Palkeet Muut kulut Poistot Omien tilojen ylläpito Hallinnon kulut Muut sisäiset erät Rahoituserät Satunnaiset erät Kulut yhteensä Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille Palautus puolustusvoimille Tilikauden jäämä

31 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli m 2 ( / ), josta puolustushallinnon osuus oli m 2. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli m 3. Rakennuslaitoksella on yksi valtakunnallinen palvelusopimus ylläpito-, energia- ja siivouspalveluista Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Ko. palvelusopimukseen sisältyi Rakennuslaitoksen tuottamat yhtenäiset kiinteistöjen ylläpidon palvelut puolustusvoimille. Logistiikkalaitoksen sopimukseen sisältyy myös Leijona Catering Oy:n varuskuntaravintoloiden (20 varuskuntaravintolaa) energia- ja ylläpitopalvelut sekä Millog Oy:n KUPI 15 kohteiden energia-, ylläpito- ja siivouspalvelut. Leijona Catering Oy:n kanssa Rakennuslaitoksella on erillinen sopimus keittiölaitteiden huollosta ja korjauksista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Leijona Catering irtisanoi jätehuoltosopimuksen ja siivouspalvelusopimuksen (8 varuskuntaravintolaa) vuoden 2018 alusta lukien. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viidessä (5) erillisessä kohteessa, yhteensä htm 2 (98 000/98 000). Sopimus jatkuu vuonna Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähdevarastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalueet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennussekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Toimitilakannasta vain 5 % on toimistotiloja (esikunnat). Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Ylläpitotoimialalla erityistä osaa- KAAVIO 23 Huoneistoalat v htm 2 (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) yhteensä 2,5 Mhtm 2 Asuinrakennukset Muut rakennukset Sairaalat 19 (1%) 26 (1%) 23 (1%) Ajoneu v okatokset 79 (3%) Toimistot Sosiaalirakennukset Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit 123 (5%) 184 (7%) 256 (10%) 387 (16%) 463 (19%) Varastot 917 (37%) htm 2 30

32 mista on kehitetty erityisesti teknisen turvallisuuden ja kiinteistötiedon hallinnan osalta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huoltoohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Vuonna 2017 Rakennuslaitos on jatkanut kemikaaliturvallisuuden edistämistä sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitos on kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskevien säädösten mukaisena toiminnanharjoittajana toimittanut kemikaali-ilmoituksia puolustusvoimien toimivaltaisille palotarkastajille. Kemikaali-ilmoituksia laadittiin vuonna 2017 pääasiassa Ilmavoimien kohteisiin. Marraskuussa 2017 astuivat voimaan uudet puolustusministeriön kemikaaliasetukset, joilla säädetään kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista sekä valvonnan vastuista. Kemikaaliasetusten päivityksellä varmistetaan, että puolustusvoimien erityissuojattavissa kohteissa asetukset ovat samassa linjassa siviilipuolen kemikaalisäädösten kanssa. Rakennuslaitos on valmistautunut laatimaan toimenpideohjelman, joilla varmistetaan uusien asetusten mukaisten tehtävien ja velvoitteiden toteutuminen annetussa määräajassa. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liittyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnossapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat sekä historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maaalueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. HUTO ja KULU järjestelmät sisältävät Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden: hoidon ja huollon suunnitelmat, hoidon ja huollon toteuman, palvelupyynnöt sekä energian ja veden kulutustiedot Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito Rakennuslaitos toimittaa Kirave- ja KULU -järjestelmistä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. Lisäksi Rakennuslaitos toimittaa vuosittain Kirave-järjestelmästä kohdetietoja sekä kohdekohtaisesti kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja siivousvastikkeet sekä energiapalvelujen sopimustason hintatiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien/Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen välisessä ylläpidon palvelusopimuksessa on eritelty palvelusopimukseen sisältyvät kiinteistönhoidon sopimuspalvelut 31

33 vuonna Rakennuslaitoksen Puolustusvoimille tuottamat kiinteistönhoitopalvelut sisältää yleisiä markkinoita laajemman palvelukokonaisuuden kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä puolustusvoimille suunnattuja erityispalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Vuonna 2015 käyttöönotetussa toimintamallissa kiinteistöihin liittyvät palvelupyynnöt käsitellään keskitetysti asiakastukikeskuksessa, josta ne välitetään huoltohenkilöstölle HUTO järjestelmän mobiili käyttöliittymällä. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus vastaanotti kertomusvuonna yhteensä noin (15 000) palvelupyyntöä, joka vastaa noin 300 palvelupyyntöä viikossa. Palvelupyyntöjen määrä on kasvava ja arvioidaan vakiintuvan noin tasolle vuonna Mobiili toiminnanohjaus on käytössä myös Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet, verkostot) huolto-ohjelmien mukaisessa huollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä energian ja veden kulutustietojen keräämisessä. Jätemäärien seuranta KAAVIO 24 Puolustushallinto, kiinteistönhoito välittömät kustannukset tehtävittäin 24,0 M (suluissa vuodet 2016 ja 2015) 12 % (12 %,11 %) 10 % (10 %, 11 %) 6 % (6 %,6 %) 5 % (4 %, 5 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 67 % (68 %, 67 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Erityispalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille jätehuoltopalvelut ja vastaa jätemäärien seurannasta. Seurannassa on mukana pääosa puolustushallinnon tuottamasta yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevasta jätteestä. Raportoitava kokonaisjätemäärä muodostuu vielä kertomusvuonna sekä puolustushallinnon että Leijona Catering Oy:n tuottamista jätemääristä. Leijona Catering Oy on irtisanonut jätehuoltosopimukset Rakennuslaitoksen kanssa alkaen , mistä johtuen raportoitavien jätteiden määrä ja koostumus tulee muuttumaan merkittävästi vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottaman jätteen kokonaismäärä oli tonnia (8 095), mikä on noin 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrällisesti eniten puolustushallinnon kohteissa muodostuu sekajätettä, tonnia (3 458 tonnia). Sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä vuonna 2017 oli 41 (43) %. Biojätemäärä (2 526 tonnia) nousi edellisvuoteen verrattuna (2 397) yli 5 %. Biojätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 30 (30) %. Vuoden 2017 jätemäärätoteumat jakeittain on esitetty taulukossa 17. Tavoitteena on edelleen kokonais- ja sekajätemäärän vähentäminen sekä lajittelun parantaminen. TAULUKKO 16: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoito M 30,4 30,1 30,3 Erillistilaukset M 3,5 3,5 3,2 Asukasisännöinti M 0,9 0,8 0,0 Asiantuntijapalvelut M 0,1 0,1 0,1 Muut tuotot M 0,1 0,1 0,1 Henkilötyövuodet Hoitovastuu (htm 2 )

34 Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 hyväksyttiin Suunnitelman teemana on Kierrätyksestä kiertotalouteen ja se esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023, sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopistealueita ovat rakennus- ja purkujäte, biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskuntajäte. Suunnitelman hyväksynnällä julkinen hallinto sitoutuu edistämään jätteen synnyn ehkäisyä omassa toiminnassaan. Rakennuslaitoksen osalta jätehuollon mittariksi on vuodesta 2017 alkaen valittu materiaalina kierrätettävän jätteen osuus. Mittari kuvaa yhdessä kokonaisjätemäärän kanssa lajittelun tehokkuutta ja kiertotalouden näkökulmasta ensisijaisten jätteenkäsittelymenetelmien käyttöä. Tavoite vuodelle 2017 oli 50 % ja pitkän aikavälin tavoite on 60 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen tavoite yhdyskuntajätteen kierrätykselle vuoteen 2023 on 55 %. Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 49 (48) % (sisältää hyötyjätteitä, biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 9 (9) % (ei sisällä sekajätteen polttamista) ja sijoitettiin jätteenpolttolaitoksiin (tai kaatopaikalle) 41 (43) %. Erilliskäsittelyyn toimitettavan sähkö- ja elektroniikkaromun sekä vaarallisen jätteen osuus oli yhteensä noin prosentti kokonaisjätemäärästä. Keräyspaperin määrä laski ja puujätteen määrä nousi. Jätelakiin on esitetty muutosta, jolla kuntien vastuu rajattaisiin asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Puolustushallinnolle tämä tarkoittaisi jat- KAAVIO 25 Puolustushallinnon jätemäärät 2017, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%) Muu jäte; 42; 0 % Vaarallinen jäte; 7.5; 0 % Rakennusjäte; 51; 1 % Pienmetalli; 91; 1 % Kartonki; 64; 1 % Lasi; 68; 1 % SER; 0.43; 0 % Puu; 248; 3 % Keräyspahvi; 656; 8 % Keräyspaperi; 402; 5 % Energiajäte; 786; 9 % Biojäte; 2 396; 29 % Sekajäte; 3 426; 41 % TAULUKKO 17: Jätemäärät JÄTEJAE % % % % tonnia Sekajäte 38,8 42,9 42,7 40, Biojäte 22,0 29,0 29,6 30, Energiajäte 9,0 9,8 9,4 9,4 786 Keräyspaperi 6,0 5,9 6,0 4,8 402 Keräyspahvi 4,5 6,9 7,1 7,8 656 Puu 2,5 1,6 1,7 3,0 248 SER 0,1 0,0 0,0 0,0 0,43 Pienmetalli 1,1 0,9 0,9 1,1 91 Vaarallinen jäte 1,0 0,1 0,0 0,1 7,5 Muu jäte 3,2 0,1 0,0 0,5 42 Rakennusjäte 11,2 1,2 1,2 0,6 51 Kartonki 0,3 0,9 0,6 0,8 64 Lasi 0,3 0,7 0,8 0, ,0 100,0 100,0 100,

35 KAAVIO KAAVIO LOGR palvelupyynnöt 2017 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 3.LOGR 2.LOGR 1.LOGR Palvelupyyntöjen määrä kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kossa jätehuoltopalveluiden vapaata kilpailuttamista hankintalain puitteissa. Lain ehdotetaan tulevan voimaan Asiakastukikeskus Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestelmien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuorokautisesti. Help Desk Asiakastukikeskukseen tehdyt kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt ohjataan HUTO -mobiilijärjestelmän kautta Rakennuslaitoksen ylläpitohenkilöstölle toimenpiteitä varten. Vuonna 2017 palvelupyyntöjä tuli Asiakastukikeskukseen hieman yli kpl. Keskimääräinen puheluiden vastausaika vuonna 2017 oli 4 sekuntia. Tavoitteena oli, että puheluihin kyetään vastaamaan 20 sekunnin aikana. Keskimääräinen käsittelyaika puhelimitse tulleille palvelupyynnöille oli 2 minuuttia 50 sekuntia. Sähköpostin kautta tulleiden palvelupyyntöjen käsittelyaika oli keskimäärin 2 minuuttia 45 sekuntia. Puolustusvoimat voi tehdä palvelupyynnön suoraan HUTO -toiminnanohjausjärjestelmään Rakennuslaitoksen palveluportaalin kautta joko kirjautumalla järjestelmään tai vaihtoehtoisesti ilman tunnuksia. Palvelupyynnöistä 52 % tuli suoraan HUTO- järjestelmään. Suoraan järjestelmään tehtyjen palvelupyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti Asiakastukikeskuksen toiminnan aloittamisesta lähtien. Vikailmoitus- ja palvelupyyntötarra Uusien vikailmoituskanavien käytön lisäämiseksi Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien rakennuksiin on vuonna 2017 kiinnitetty infotarroja. Tarrojen tarkoituksena on lisätä rakennusten käyttäjien tietoisuutta olemassa olevista ilmoituskanavista. 34

36 Lisäksi tarraan kirjoitettavalla kiinteistötunnuksella helpotetaan ilmoittajan tietoisuutta palvelupyynnön jättämisen yhteydessä pyydettävästä kiinteistötunnuksesta, joka auttaa Help Desk -henkilökuntaa kohdentamaan palvelupyyntö nykyistä tarkemmin ja helpommin kiinteistöistä vastaaville henkilöille. Saatujen hyvien kokemusten perusteella infotarrojen määrää lisätään myös vuonna KAAVIO 28 Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat 18 % 51 % Huollon toiminnanohjaus HUTO on Rakennuslaitoksen keskitetty kiinteistöjen huollon toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tarkastuksista. Järjestelmästä saadaan maanpuolustuksen kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden tilanneraportteja, jotka tukevat poikkeusoloihin varautumista. Palveluyksiköissä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla HUTO -järjestelmään. HUTO -järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa palveluyksiköissä vuonna Puolustusvoimat voi käyttää järjestelmää huoltotoiminnan sekä lakisääteisten tarkastusten ja toimenpiteiden seuraamiseen. 7 % 24 % Asiakastukikeskuksen puhelimella ja sähköpostilla vastaanottamat palvelupyynnöt Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, ilman tunnusta Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, MIL-tunnuksilla Palveluyksiköiden henkilöstön Hutoon syöttämät palvelupyynnöt Kiinteistövalvonta Keskitetyn rakennusautomaation (KIVA) avulla Asiakastukikeskuksessa valvotaan ja ohjataan maanlaajuisesti Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniikkaa, edistetään toimitilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkaillaan ko. tilojen olosuhteita. Taloteknisten hälytysten seurannan osalta järjestelmän kattavuus on 95 %. Energiatehokkuuteen tähtäävän toiminnan osalta järjestelmän kattavuus on 60 % lämmitetystä huoneistoalasta. KAAVIO 29 Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan Asiakastukikeskuksen KIVA -valvomossa keskitetyn rakennusautomaation avulla käyttötoimenpitein. KIVA -valvomosta kartoitetaan myös kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia tarkastelemalla taloteknisten järjestelmien toimintaa. Erityistä huomiota taloteknisten järjestelmien toimintaan kiinnitetään vuodenaikojen vaihtuessa. Tarkastelun kohteena ovat lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysja sähköjärjestelmien asetusarvojen lisäksi kohteiden olosuhdetiedot. Samalla varmistetaan, että taloteknisten järjestelmien asetusarvot ja käyttöaikataulut ovat tarkoituksenmukaisia sekä tilojen käyttäjien tarpeita vastaavia. Kiinteistöjen energiatehokkaassa ajamisessa on kaksi toisiaan tukevaa prosessia: Taloteknisten järjestelmien jatkuva tarkkailu Tarkkailu ja sen perusteella valvomosta tehtävät säätötoimenpiteet ns. käyttötoimenpiteet edesauttavat vikojen ennakointia. Vikaantuneista laitteista tai järjestelmistä aiheutuvat ta- 35

37 loudelliset vaikutukset pystytään minimoimaan Asiakastukikeskuksen toimenpitein. Käyttötoimenpiteillä, kuten normaalista poikkeavien lämpötilojen ja käyttöaikojen palauttaminen normaaliksi, on merkittävä vaikutus energiatehokkuuden parantamisessa. Tämän tyyppiset käyttötoimenpiteet Asiakastukikeskus tekee itsenäisesti. Käyttötoimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi lämmön ominaiskulutuksen pienenemiseen vuonna Energiansäästöpotentiaalin kartoitus ominaiskulutusten ja valvomosta tehtyjen havaintojen perusteella Jatkuvasti tehtävän tarkkailun ohessa Asiakastukikeskuksessa etsitään energiankäytön tehostamispotentiaalia vertaamalla kohteiden energiankäyttöä käyttötarkoitusluokittain toisiinsa huomioiden ko. rakennuksen laskettu viitteellinen energiankulutus. Mikäli jossain kohteessa havaitaan poikkeama joko ominaiskulutuksessa tai asetuissa käyttöparametreissa, pyritään sen syy selvittämään Asiakastukikeskuksen energiaasiantuntijan toimesta KIVA -järjestelmää hyödyntäen yhteistyössä palveluyksiköiden energiaasiantuntijoiden kanssa. Mikäli poikkeama on todellinen ja sen syy korjattavissa, Asiakastukikeskus laatii toimenpide-ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotukset lähetetään palveluyksiköiden energia-asiantuntijoille, jotka yhteistyössä palveluyksikön oman henkilökunnan ja asiakkaan edustajien kanssa selvittävät, ovatko korjaavat toimenpiteet mahdollisia toteuttaa ja mikä niiden kustannusarvio on. Tämän jälkeen Asiakastukikeskus laskee takaisinmaksuajan ko. toimenpiteelle. Mikäli takaisinmaksuaika on järkevä ja sille on rahoitus, palveluyksikkö toteuttaa toimenpiteen ja Asiakastukikeskus seuraa sekä todentaa korjaavan toimenpiteen vaikutuksen energiankulutukseen. Asiakastukikeskus tunnisti noin 4000 MWh säästöpotentiaalin, josta hyödynnettiin kertomusvuoden aikana vain 350 MWh. KIVA-kiinteistövalvomossa tapahtuvalla talotekniikan etäseurannalla voidaan myös vähentää vikaantuvista laitteista aiheutuvia hälytyskäyntejä ja priorisoida korjausten tärkeysjärjestys virka-ajan ulkopuolella. Näin saavutetaan toiminnallisia säästöjä. Olennaista on kuitenkin varmistaa asiakkaan toiminnan kannalta kriittisten kohteiden talotekniikan toimivuus. Säästöpotentiaalien kartoittamista rajoittaa se, että merkittävä osuus kohteista/rakennuksista on etäyhteyksien ulkopuolella. Tarkastelun piiriin saatavien kohteiden liittäminen etenee yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Liitettyjen kohteiden määrän kasvu tulee parantamaan asiakastukikeskuksen KAAVIO Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä Tunnistettu säästöpotentiaali, sähkö (MWh) Tunnistettu säästöpotentiaali, lämpö (MWh) Taulukko 18: Energiansäästöpotentiaalin kartoitus Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustus voimien kohteissa (Asiakastukikeskus) Kartoitettu energiansäästöpotentiaali Tunnistettu säästöpotentiaali, sähkö (MWh) Tunnistettu säästöpotentiaali, lämpö (MWh) Palveluyksiköille tehtyjen ehdotusten määrä (Kpl)

38 mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta edelleen mm. käyttötoimenpitein sekä löytämään lisää energiansäästöpotentiaalia. Energian kulutusseuranta KULU on Rakennuslaitoksen energian- ja vedenkulutuksen seurantajärjestelmä, joka on osa HUTO -toiminnanohjausjärjestelmää. Sähkön ostopisteiden kulutustiedoista 99 % siirtyy automaattisesti KULU -järjestelmään etäluentana. Vuonna 2017 alue- ja kaukolämmön ostopisteiden kulutustiedoista noin 70 % siirtyi automaattisesti KULU -järjestelmään. Automaattiluennan hyödyntäminen etenee lämpösopimusten kilpailuttamisen kautta. Automaattiluennan lisäämiseksi on myös käytetty puolustusministeriön Rakennuslaitokselle myöntämää tuottavuusmäärärahaa. KULU -järjestelmää hyödynnetään energiansäästöpotentiaalin kartoittamisessa, energiansäästötoimenpiteiden todentamisessa ja energiakustannusten jakamisessa Rakennuslaitoksen eri asiakkaille. Puolustusministeriön ohjaaman, vuonna 2017 käynnistetyn energiatehokkuusprojektin yhteydessä on aloitettu selvitys energiakulutuksen etäluennan laajentamisesta kaikkiin sähkön ja lämmön ostopisteisiin sekä merkittäviin vedenkäytön rakennuksiin. Samoin on selvityksessä rakennuskohtaisten etäluettavien energia- ja vesimittausten edistäminen. Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena tuoda ulkoisten asiakkaiden energiakulutus automaattiseen etäluentaan. Asukasisännöintipalvelut Vuoden 2016 aikana Puolustusvoimien Palvelukeskus ja Rakennuslaitos sopivat yhteisesti asukasisännöintisopimuksen päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Rakennuslaitos hoiti joulukuussa 2016 Puolustusvoimien Palvelukeskuksen puolesta jälleenvuokrasopimusten vuoden 2017 vuokrien tarkistuksista ja ilmoittamisesta vuokralaiselle. Lisäksi Rakennuslaitos toimitti tammikuu 2017 vuokra- ja asuntoetutiedot puolustusvoimien palkkajärjestelmää varten sekä tiedot laskutettavista vuokrista Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Siivouspalvelut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen vastuulla oleva siivousala oli vuonna 2017 yhteensä 1,2 miljoonaa neliötä (1,3 / 1,4). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle ja strategisille kumppaneille joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina palvelusopimuksessa sovittujen palvelukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelu sisältää ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon ympäristötavoitteet. Siivouspalveluissa henkilötyövuosien määrä oli yhteensä 172 (181). Siivouspalvelun laatutasot yhtenäistettiin käyttötarkoitusryhmittäin valtakunnalliseen siivouspalvelujen kilpailutukseen, joka toteutettiin vuoden 2017 aikana. Sopimuskohteiden siivoustaajuudet ja laadut päivitettiin tarjouspyyntöaineistoon Logistiikkalaitoksen kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Ylläpitosiivousohjelmaan sisältyvää yläpölyjen puhdistuksen siivouskorkeutta nostettiin 180 cm:stä 250 cm:iin. Kilpailutuksen keskeisenä tavoitteena oli saada Rakennuslaitoksen yhdeksän palveluyksikön asiakkaiden ulkoistettuihin kohteisiin siivouspalvelut palveluntuottajalta oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä ympäristömyötäisesti. Hankinnan tavoitteena on tehdä viisivuotisen sopimuksen voimassaoloaikana (sopimuskausi on ) pitkäjänteistä yhteistyötä palveluntuottajan ja Rakennuslaitoksen välillä. Kilpailutuksella saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Laskennallinen säästö vuonna 2018 on 0,5 milj. euroa. Taulukko 19: Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta (sopimuksella olevat alat) Lämmitetyt rakennukset Yhteensä Etäyhteys KIVA-valvomoon Osuus % Kappalemäärä (kpl) % Bruttoala (m²) % Huoneistoala (m²) % Rakennustilavus (rm 3 ), lämmitetty % 37

39 Ikkunapesupalvelut kilpailutettiin vuoden 2017 lopulla neljään palveluyksikköön. Kilpailutuksessa kiinnitettiin huomiota myös ikkunanpesupalvelujen työturvallisuusvaatimuksiin. Rakennuslaitos päivitti varusmiesten siivousopetusmateriaalin vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tomutaistelu-video on nähtävissä Rakennuslaitoksen Youtube -kanavalla. Opetusmateriaali sisältää myös 360 -videon, jossa varusmiehet siivoavat oppitunnilla opetetuin menetelmin ja välinein. Yhtenäiseen opetusmateriaaliin teetettiin lisäksi diaesityspohja, jota siivousoppitunteja pitävät Rakennuslaitoksen siivouspäälliköt täydentävät varuskuntakohtaisilla ohjeilla mm. jätepisteistä ja jätteiden lajittelusta. Rakennuslaitoksessa toteutettiin siivouspalveluiden organisoinnin ja oman palvelutuotannon mitoituksen sisäinen auditointi syksyllä Auditoinnilla selvitettiin siivoustoimialan organisointia mukaan lukien sijaisjärjestelyt, oman palvelutuotannon mitoitusastetta ja mitoituksen sisältöä sekä mitoituksen jalkautuksen tilannetta. Tavoitteena oli selvittää, mitä tarkennustarpeita valtakunnallisessa toimintamallissa on, sekä tunnistaa eri palveluyksiköiden kehittämät hyvät käytännöt jalkautettavaksi koko laitokseen. Oman palvelutuotannon mitoitus resurssisuunnittelua varten saatetaan loppuun vuoden 2018 aikana kaikissa palveluyksiköissä. Mitoituksen sisältö on yleisesti ottaen tehty keskusyksikön laatiman mitoitusohjeen mukaisesti. Hyviä käytäntöjä tunnistettiin useita. Esimerkkinä mainittakoon toimialan vuosikellon kokoaminen kuukausikalenteriksi, suunnitelmallinen työkierto sekä pienten erillispalveluiden hinnoittelu yksikköhintaperusteisesti. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin projektia (1 220/1 150). Rakennuslaitos laati ja puolustusvoimat sekä Senaatti-kiinteistöt hyväksyivät vuosikorjausohjelman. Projekteja ja ennakoimattomia korjauksia tehtiin yhteensä 17,1 milj. eurolla. Vuosikorjausohjelma 2017 laadittiin kolmikannassa määriteltyjen periaatteiden ja painotusten mukaisesti. Ohjelmoinnissa painotettiin rakennusten teknistä kuntoa sekä kuntoarvioiden avulla laadittuja pitkäntähtäimen suunnitelmia. Suunnitelmat tuli laatia kasarmeihin sekä tiedossa oleviin kohteisiin, joissa epäiltiin olevan sisäilmaongelmaa ja joissa työskennellään. Kuntoarvioiden avulla on saatu ajantasainen tilannekuva kasarmien kunnosta. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen oli pääasiallinen korjausperuste. Vuosikorjaustoimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävän puolustusvoimien hallintoyksikön kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin säännöllisesti sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 8,6 milj. euroa (10,3 / 12,0). Yksittäisiä projekteja oli 744 kpl (792/798). Erillistilauksista raportoitiin säännöllisesti puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 7,7 milj. euroa (3,7/10,1). Yksittäisiä projekteja oli 121 kpl (66/168), joista 104 kokonaishankintana ja 17 rakennuttamistoimeksiantona. Projekteista 5 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesihuoltoverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 74 (82 / 94). Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,9 milj. euroa (57,8) ja toimialan ylijäämä 2,3 milj. euroa (3,7). Liikevaihto on laskenut edellisestä vuodesta 6,7 %. Lämmössä liikevaihto oli 22,0 milj. euroa, joka on 6,4 % edellisvuotta alempi. Sähkön liikevaihto oli 27,9 milj. euroa. Sähkön liikevaihto aleni noin 2,2 milj. euroa (7,3 %), joka johtui erityisesti kulutuksen ja myös sähkön hankintahinnan alentumisesta. Veden liikevaihto aleni edellisvuodesta lievästi, mikä johtui kulutuksen vähentymisestä. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli MWh ( ). Rakennusten sijaintipaikkakunnalle sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulutus oli noin MWh ( ). Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli MWh. Sääkorjattu lämmönkulutus laski edellisvuodesta noin 1,5 %, mikä samalla heijastui suoraan ominaiskulutuksen laskuna lämmitetyn kiinteistökannan muutosten ollessa vähäisiä. Vuosi 2017 oli 6 % normaalia lämpimämpi, mutta edellisvuotta lievästi viileämpi, 2 %. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli

40 Taulukko 20: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan KAAVIO 31 Vuosikorjauksen syy %-osuus Normaalikuluminen 82,7 % Terveydellinen 6,9 % Viranomaismääräys 3,4 % Energiatalous 2,4 % Luonnonilmiö 1,9 % Kuntoarvion laadinta 1,4 % Vahingonkorjaus 0,9 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,3 % Ilkivalta 0,1 % 100,0 % Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin, M Taulukko 21: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan %-osuus Rakennus 72,9 % Aluetyö 22,3 % Tie 1,6 % Aita 0,8 % Lentokenttä 0,8 % Laituri 0,6 % Ampumarata-alue 0,3 % Muu rakenne 0,2 % Torni 0,2 % Silta 0,1 % Ulkoliikuntapaikka 0,1 % Ympäristörakenne 0,1 % 100,0 % 0 2 Helsinki Kouvola KAAVIO 32 Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin, M Sodankylä Taulukko 22: Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan 1 Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan %-osuus Rakennustekniikka 46,6 % LVI-järjestelmät 22,3 % Sähköjärjestelmät 11,5 % Aluerakenteet 10,3 % Tietojärjestelmät 7,2 % Kuntoarviot 2,1 % 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä 100,0 % 39

41 MWh ( ). Kokonaiskulutus aleni MWh (3,9 %), mikä koostuu pääosin puolustusvoimien kiinteistösähkön kulutuksen vähentymisestä. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli MWh. Sähkön kokonaiskulutus alittaa tulossopimuksessa sovitun tason. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli m 3 ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli m 3. Veden kokonaiskulutus laski 6,2 % edellisvuodesta. Veden kulutus on alentunut tehostetun kulutuksen seurannan sekä vettä säästävien tuotantoprosessien ja laitteiden käyttöönoton myötä. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitoksella on toimintamalli sähköenergian toimintavarmuuden ylläpitämiseksi puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa sekä normaali- että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on yli 100 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS -laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ -paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Valmiuden kannalta varavoimakoneet ovat tärkeässä asemassa. Rakennuslaitos on kehittänyt varavoimakoneiden huoltojen organisointia parantaakseen poikkeusolojen valmiutta. Rakennuslaitos on ylläpitänyt tilannekuvaa TVJ -tilojen varavoimalaitteistojen kunnosta. Tilannekuva on toimitettu puolustusvoimien tietoon. Varavoimalaitteistojen osalta tehdyt kuntoarviot osoittavat, että laitteistoihin tulee lähitulevaisuudessa kohdistumaan merkittäviä investointitarpeita. Haasteena on varavoimakoneisiin kohdistuvien ehdotusten saaminen mukaan investointiohjelmiin. Prosessi edellyttää vahvempaa Pääesikunnan ohjausta. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä valmiussuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Lisäksi varautumissuunnitelmia tehdään mm. kunnallisten energia- ja vesilaitosten kanssa. Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.: täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon osittaisissa tai täyskatkoksissa Erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen sisäisessä vesihuoltokoulutuksessa painopisteenä oli erityisesti riskienhallinta oman tuotannon kohteissa; vesihuollon riskien tunnistaminen ja niiden toteutumisen ehkäisy. Koulutukseen osallistui vesihuollosta vastaavia niin esimiestasolta kuin käyttöhenkilöstäkin Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen rakennuttamispalvelut kattavat rakennusten elinkaaren käytettävyysselvityksistä ja tarveselvityksestä ylläpidon alkamisen jälkeiseen urakoiden kahden takuuvuoden kestoon asti. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet optimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä ja omistajia myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. 40

42 Taulukko 23: Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet Energiapalvelut Kiinteistöenergia ph M 48,5 48,8 45,5 Prosessienergia ph M 4,1 4,2 3,7 Yritykset M 4,6 4,0 3,8 Muut M 0,9 0,9 0,9 Toimialan ylijäämä M 3,1 3,7 2,3 Henkilötyövuodet Taulukko 24: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt LÄMPÖ MWH tot tot tot tavoite Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu lämpö Verkostohäviöt Yhteensä SÄHKÖ MWH tot tot tot tavoite Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu sähkö Verkostohäviöt Yhteensä VESI 1000 VM 3 tot tot tot tavoite Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu vesi Verkostohäviöt Yhteensä

43 KAAVIO 33 Toimitettu lämpö MWh (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit) KAAVIO 34 Toimitettu sähkö MWh (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit) 7 % 0,7 % 2 % (5 %, 8 %) (0,4 %, 1 %) (2 %, 2 %) 9 % (9 %, 9 %) 11 % (11 %, 13 %) 3 % (3 %, 2 %) 91 % (92 %, 89 %) 76 % (77 %, 76 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Suoja- ja erikoisrakentaminen KAAVIO 35 Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on maamme ainoa asiantuntijaorganisaatio, joka on perehtynyt rakennuksiin, rakenteisiin, järjestelmiin ja toimintoihin kohdistuvien asevaikutusten eliminoimiseen tai rajoittamiseen. Asiantuntemus edellyttää aseteknologian, tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, mitoitusperusteiden ja -menetelmien sekä puolustusvoimien vaatimusten tuntemusta. Toimitettu vesi ,82 milj.m (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit) 2 % (1 %, 1 %) 21 % (22 %, 23 %) 4 % (4 %, 3 %) 73 % (73 %,72 %) Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun kaavoitus- ja maankäyttötasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren tilankäyttöselvityksistä ja tarveselvityksistä ylläpitoon. Rakennuslaitoksella on osaaminen konseptointisuunnittelun hyödyntämiseen eli laajempien osakokonaisuuksien ratkaisumallien vertailuun ja toteutusvaihtoehtojen esittämiseen. Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. 42

44 Rakenteellinen turvallisuus ja tilaturvallisuus Erityistä osaamista on kehitetty myös rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan ja tietojen suojaamista asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan ja tilaturvallisuudella tietojen luvatonta haltuun ottamista vastaan. TUVE -tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE -verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Selvitykset, tarveselvitykset, hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Vuonna 2017 käytettiin keskusyksikössä tarve- ja hankesuunnitteluun sekä rakennuttamiseen 16 henkilötyövuotta ja palveluyksiköissä työmaavalvontaan 10 henkilötyövuotta, yhteensä 26 henkilötyövuotta. Määrässä on vähennystä sekä rakennuttamisessa että valvonnassa kummassakin 2 henkilötyövuotta. Luvuissa näkyy sekä rakennuttamisen henkilömäärän pienentyminen kuin myös keskeytyneiden hankkeiden vaikutus. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopimaan investointiohjelmaan liittyvät selvitykset, tarkennetut tarveselvitykset ja hankesuunnittelutehtävät Vuonna 2017 oli käynnissä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen tilaamia selvityksiä ja tarveselvityksiä yhteensä 16 kpl. Hankkeiden keskikoko oli 2,62 milj. euroa. Vuodelle 2017 oli tunnusomaista, että vain noin 60 % tilatuista selvityksistä ja tarveselvityksistä toteutui. Vuonna 2017 toteutumatta jääneistä tarveselvityksistä siirtyi vuodelle 2018 kuitenkin vain 2 tarveselvitystä, mikä merkitsi tarveselvitysten suurta vaihtuvuutta. Lisäksi pilotoimme puolustusvoimien konseptointimallia Upinniemessä. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen tilaamia selvityksiä ja tarveselvityksiä valmistui 11 kpl yhteensä 32,33 milj. euron arvosta, keskiarvo 2,94 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia oli meneillään tai tarjousvaiheessa vuoden lopussa 8 kpl ja hankesuunnitelmia valmistui vuonna kpl. Valmistuneisiin hankesuunnitelmiin sisältyvien hankkeiden keskikoko oli 4,43 milj. euroa. Tekeillä olleista hankesuunnitelmista poikkeuksellisen suuri määrä keskeytyi Useimmissa tapauksissa syynä oli asiakkaiden toisistaan poikkeavat näkemykset toteutustavasta ja sen perusteella hankkeeseen sitoutuvista kustannuksista. Kiireellisistä aikatauluista johtuen sivuutettiin osassa hankkeita hankesuunnitteluvaihe kokonaan ja siirryttiin suoraan toteutussuunnitteluvaiheeseen vähäisin lähtötiedoin. Tämä johti joidenkin hankkeiden keskeytymiseen kokonaan. Joidenkin hankkeiden osalta vasta suunnitteluvaiheessa tehtiin hankesuunnittelutasoista sisällön määritystä. Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen Senaatti-kiinteistöille toteuttamien isojen hankkeiden vuoden 2017 investointimäärä oli 63,4 milj. euroa (82,3/88,5). Investointimäärään vaikuttivat jossain määrin sekä keskeytyneet hankkeet että Senaatti-kiinteistöjen supistettu investointikehys. Rakennushankkeita valmistui 36 kpl (30/20) keskihinnaltaan 2,62 milj. euroa (3,4/3,0). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 94,5 milj. euroa (101,1/59,5). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 32 kpl (46/34). Vuoden aikana eri vaiheissa etenevien Senaattikiinteistöjen ja puolustusvoimien toimeksiantojen keskimääräinen koko oli 2,96 milj. euroa (3,2/4,2). Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 10 kpl (10/10), joiden summa oli 0,79 milj. euroa (1,25/1,25). Osaa hankkeista on viety eteenpäin ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta PM -tilauksilla. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Rakennuttamissopimuksen perusteella on tehty useita verkon rakentamiseen liittyviä hankkeita vuosittain. Vuonna 2017 hankkeiden määrä oli 12, joista valmistui 3 hanketta. Hankkeiden kokonaisarvo oli 7,2 milj. euroa, josta kului vuonna ,1 milj. euroa. Rakennuttamisen hankekokonaisuus Rakennuslaitoksen rakennuttamisyksikön käsittelyssä on vuosittain merkittävä määrä puolustushallinnon investointiohjelman eri vaiheissa olevia 43

45 hankkeita. Hankkeiden kokonaisarvo muodostuu valmisteilla ja käynnissä olevista sekä valmistuneista tarveselvityksistä, hankesuunnitelmista ja rakentamisprojekteista. Rakennuttamisen painopistealueet Hankkeiden alkuvaiheet ovat hidastuneet, koska tarveselvitystä seuraa jokaisen hankkeen tarjouspyyntö- ja sopimusneuvottelut aina erikseen. Suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden määrä väheni ja toiminnan painopiste oli toteutusvaiheessa, mikä piti rakennuttamisyksikön työkannan tarkoituksenmukaisella tasolla. Vuoden aikana valmistuneista rakennushankkeista suurimpia olivat peruskorjattavat kasarmit: Kasarmi 18 Riihimäki, kasarmi 138 Parola. Säkylässä on menossa kasarmien peruskorjausohjelma. Pansiossa on meneillään yhden kasarmin peruskorjaus. Julkisten rakennusten osalta valmistuivat KARPR:n ja KAARTJR:n varuskuntaravintoloiden peruskorjaus, -parannus ja laajennushankkeet. Uudisrakennuspuolella ei ollut merkittäviä valmistuneita kohteita. Oma haastava kokonaisuutensa oli puolustusvoimien toimitilojen sopeuttamisohjelman hankkeiden valmistuminen. Lisäksi rakennettiin valmiiksi kevytrakenteisten sääsuojien (50 kpl) ensimmäinen tilaus. Näiden rakentaminen jatkuu edelleen. Maarakennustöiden painopisteenä olivat edelleen Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t, kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät sekä varastojen vallitukset. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Käynnissä on edelleen mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Rakennustoiminnan markkinatilanne on hyvä ja indeksinousu kohtalaista vaihdellen alueittain. Rakennuskustannusindeksi nousi 0,7 % joulukuusta 2016 joulukuuhun Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti ja tukee muita toimialoja ympäristönsuojelun asiantuntijatehtävissä. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2017 yhteensä noin 6,2 henkilötyövuoden verran, sisältäen hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan. Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen Vuonna 2017 toteutettiin maaperän kunnostuksia massanvaihtotekniikalla 14 kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Lahden Hennalassa, Hollolassa Hälvälän ampumaradoilla, Kontiolahdella vanhan lämpökeskuksen alueella sekä Jämsän Hallissa. Lisäksi maaperää kunnostettiin Upinniemessä, Rovaniemellä, Santahaminassa, Vekaranjärvellä, Keuruulla, Uudessakylässä, Parolannummella, Padasjoella ja Tikkakoskella. Taulukko 25: Rakennuttamisen volyymi Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M Tekeillä olevat selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 33,1 9,6 Valmistuneet selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 24,0 32,3 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 41,3 10,9 32,7 Valmistuneet hankesuunnitelmat 59,0 39,0 53,1 Käynnissä olevat hankkeet 212,0 141,5 103,4 Valmistuneet hankkeet 59,5 101,1 94,5 YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 371,77 349,6 325,6 44

46 Edellä mainittujen lisäksi pilaantuneiden maiden kunnostuksia tehtiin ampumaratojen parannushankkeen yhteydessä neljällä rata-alueella. Vuoden aikana käynnistettiin myös Säkylän vaatetuskorjaamon alapuolisen maaperän kunnostaminen uudentyyppisellä tekniikalla, maata kaivamatta. Maaperään injektoitiin perusteellisen tutkimus- ja suunnitteluvaiheen jälkeen haitta-ainetta kiinnittävää ja hajottavaa bakteeriseosta. Maaperän ja pohjaveden puhdistuminen tapahtuu usean vuoden kuluessa. Hanke on puolustusvoimilta merkittävä satsaus ympäristön kunnostamiseen ja tekniikoiden kehittämiseen. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 9 kohteessa ja valmisteltiin seuraavan vuoden aikana toteutettavia kunnostushankkeita. Tulevina vuosina tullaan kunnostamaan mm. muutamia jätetäyttökohteita. Ympäristötarkkailut Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen sekä tietojen hallinta. Vuoden 2017 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on yli 70 kohdetta tai aluetta. Tarkkailuohjelmiin tehtiin päivityksiä useissa kohteissa mm. ampumaratojen huolto- ja tarkkailuohjelmien myötä sekä polttoaineen jakopaikkojen muutostöiden vuoksi. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa. Toimintavuonna toteutettiin ympäristönsuojelurakenteita puolustusvoimien rahoituksella kuudelle rata-alueelle. Merkittävin hanke oli Porin prikaatin Raasin harjoitusalueen ampumaratojen ja niiden ympäristönsuojelurakenteiden valmistuminen. Panssariprikaatin Padasjoen ja Hälvälän ampumaradoille toteutettiin pohjaveden suojausrakenteita sekä Parolannummen radalle kaivorakenteita vesienkäsittelyä varten. Jääkäriprikaatin Sodankylän ja Pahkamaan radoille toteutettiin pintavesien hallintarakenteita, jotka saatetaan loppuun kesällä Senaatti-kiinteistöjen rahoittamia ampumakatosten meluntorjuntarakenteita valmistui Santahaminaan, Raasiin, Kyrönpeltoon (KARPR), Baggbyhyn (UUDPR), Padasjoelle ja Sodankylään. Toimintavuonna käynnistettiin hankkeeseen sisältyvien ampumaratojen tarpeellisten ympäristönsuojelurakenteiden viimeisimmät suunnitteluprojektit. Ampumaratojen vesienkäsittelyyn liittyvää selvitystyötä jatkettiin teettämällä mm. opinnäytetyö hulevesimäärien muodostumisesta. Uusien vesienkäsittelytekniikoiden ja materiaalien testaus käynnistettiin useilla ampumaradoilla ja jatketaan lähivuosien ajan. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantaminen Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteiden ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Vuonna 2017 valmistui Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys. Ympäristöselvitykset on nyt laadittu kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin tehtyjen ympäristöselvitysten yhteenvetoraportin laatiminen. Vuonna 2015 Suomen aloitteesta käynnistetty kansainvälinen yhteistyöhanke raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja -tekniikoiden määrittelemiseksi ( Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges ) eteni loppuraportin luonnosvaiheeseen vuoden 2017 aikana. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuvat laajasti hankkeen Maaperän ja vesien suojelu työryhmän työhön. Hankkeen johtopäätöksiä käytetään ja testataan jo raskaiden aseiden ympäristövaikutusten hallinnan suunnittelussa muun muassa seuraavasti: Ampuma- ja harjoitusalueille toteutettiin haitta-aineiden kulkeutumisen hallintaa parantavia suojausrakenteita: Räjähdekeskuksen Ähtärin toimipisteessä uusittiin räjäytyspaikan pintavesien hallintaa rakentamalla kohteeseen laskeutusallas- ja settipatojärjestelmä. Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Peijarinnevan maalialueella pintavesien viipymää lisättiin ohjaamalla pintavedet purkautumaan yhteen purkukohtaan, johon rakennettiin säätöpato. Rakenteen tarkoituksena on luoda alueelle haitta-aineiden kulkeutumista hidastava kosteikkopidättämö. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueelle laadittiin pintavesien hallintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on estää ulkopuolisten valumavesien pääsy tais- 45

47 telualueelle ja siten vähentää haitta-aineiden mereen kulkeutumista. Lisäksi Upinniemen käytöstä poistetulle haulikkoradalle on laadittu kosteikkosuunnitelma, jossa hyödynnetään mm. pajukkoa ja pohjaveden pinnan nostoa haitta-aineiden sitomiseksi ja kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueelle laadittiin suunnitelma perustilaselvityksen toteuttamista varten. Selvityksessä tullaan kuvaamaan raskasaseammuntojen vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjaveteen sekä merieliöstöön. Selvitys valmistuu vuonna Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen alueelle laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alueen toimintojen vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin. Tutkimukset on tarkoitus toteuttaa vuonna Tutkimus ja kehitys Jatkoselvityksenä vuosina toteutettuihin perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-yhdisteet) tutkimuksiin puolustusvoimien kohteissa toteutettiin tutkimus merivoimien käytössä olevista sammutusvaahdoista. Tutkimuksessa teetettiin kemiallinen analyysi 7 vaahtonesteestä. Tulokset osoittivat sammutusvaahtojen sisältävän haitallisia PFAS-yhdisteitä. Tulosten pohjalta tutkimusta laajennettiin kattamaan myös maavoimien ja ilmavoimien sotilaspalokuntien sammutusvaahdot sekä rakennusten kiinteissä sammutusjärjestelmissä olevat sammutusvaahdot. Jatkotutkimukseen valikoitui 10 vaahtonestettä kemiallisiin analyyseihin. Tutkimus jatkuu vielä vuonna Vuonna 2017 toteutettiin myös taustaraportti Perfluorinated chemicals in the Finnish Defence Forces, jossa käsitellään PFAS-yhdisteiden esiintymistä puolustusvoimien kohteissa, niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja PFAS-yhdisteillä pilaantuneiden vesien ja maaperän kunnostusmenetelmiä. Yhteistyössä Vapo Clean Water Oy:n kanssa jatkettiin selvitystä turvesuodatuksen käyttämisestä ampumaratojen vesienkäsittelystä. Hankkeelle on myönnetty valtion kokeiluhankerahoitusta. Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tarkkailua vaikeuttaa kansallisten viitearvojen puuttuminen. Vuonna 2017 Pääesikunnan logistiikkaosaston, Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat Ympäristöministeriön johtamaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on asettaa räjähdysaineille (TNT, RDX ja HMX) sekä perfluoratuille alkyyliyhdisteille (PFOS ja PFOA) pohjaveden ympäristönlaatunormit. Hanke jatkuu vuonna Puolustusvoimien toiminta-alueiden olosuhteiden sekä ampuma- ja harjoitustoiminnan vaikutusten mallintamista on kehitetty vuosina niin kutsutun Ympyrä-hankkeen yhteydessä. Hankkeessa on kehitetty työkalu pohja- ja pintavesien virtauksen ja sotilastoiminnalle tyypillisten haitta-aineiden kulkeutumisen mallintamiseen. Työkalu tukee ympäristöriskien arviointia ja hallinnan suunnittelua. Toimintavuoden aikana aloitettiin jätehuollon uusi auditointikierros. Ensimmäisinä auditoitiin Pirkkalan, Kajaanin, Turun ja Säkylän alueet. Kehittämiskohteeksi nousi erityisesti poikkeusoloihin varautuminen. Hätilän harjoitusalueella toteutettiin pienimuotoinen sekajätetutkimus. Tutkimuksessa todettiin, että harjoitusten yhteydessä syntyy huomattava määrä pakattua biojätettä (syömätön ruokajäte). Pakatun biojätteen hyötykäyttömahdollisuuksia esim. biokaasun tuotantoon selvitetään. Haminan varuskuntaravintolalle, jossa biojätemäärä on jatkuvasti ollut suurehko, laadittiin Materiaalitehokkuusselvitys. Selvityksellä pyrittiin tuomaan esiin, millainen vaikutus hankinnoilla ja materiaalivirroilla on syntyvän jätteen määrään ja laatuun, sekä miten voidaan vähentää erityisesti biojätemäärää sekä ruokahävikkiä. Puolustusvoimia tuettiin Inttielämää -Instagramtilillä #JÄTESOTA kampanjan toteutuksessa. #JÄTESOTA on varusmiehille suunnattu somekampanja, jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti varusmiesten jätelajitteluun sekä kustannustietoisuuteen. Eniten tykätyt varusmiesten itsensä ottamat kampanjakuvat palkittiin leffalipuilla. Raportointi, koulutus ja yhteistyö Puolustushallinnon ympäristöraportti laadittiin ja julkaistiin keväällä Henkilöstön koulutus toteutettiin Rakennuslaitoksen ja Puolustusvoimien yhteisten ympäristönsuojelun neuvottelupäivien muodossa lokakuussa Kolmas kansainvälinen puolustus- ja ympäristökonferenssi ECDE (European Conference of Defence and the Environment) järjestettiin toukokesäkuun vaihteessa Konferenssissa käsiteltiin sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutuksia erityisesti ampuma- ja harjoitusalueilla sekä ympäristölle vaarallisten aineiden hallintaa. Rakennuslaitokselta tilaisuuteen osallistui kuusi ympäristöasiantuntijaa. Rakennuslaitoksen edustajat pitivät kaksi esitystä ja osallistuivat tilaisuuden järjestelyihin mm. toimimalla sessioiden puheenjohtajina. 46

48 Ympäristöalan osaamista päivitettiin myös osallistumalla USA:ssa järjestettyyn SERDP & ESTCP Symposiumiin, joka on laaja sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutusten erikoiskonferenssi. Samassa yhteydessä tavattiin myös USA:n ja Ruotsin puolustushallinnon edustajia maiden kolmenvälisen yhteistyön suunnittelun tiimoilta. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuskiinteistöorganisaatioiden yhteistyöelimen Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) ympäristöalan työryhmän Working Group Environmentin (WGE) toimintaan. Työryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna kaksi kertaa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kansainvälisen yhteistyöhankkeen Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges yhteydessä. NATO:n työryhmän Range Design and Management for Reduced Environmental Impact suunnittelu käynnistyi vuonna Rakennuslaitokselta työryhmään osallistui kaksi jäsentä. Työ jatkuu vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2015 alkanut kansainvälinen yhteistyöhanke Environmental Considerations in Cold Regions valmistui vuonna Hankkeeseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, USA, Tanska ja Kanada. Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittäminen Rakennuslaitos on sitoutunut puolustushallinnon ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Laitoksen koko toiminnan kattavan ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto toteutetaan yhteiskoordinaatiossa puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuonna Vuonna 2017 jatkettiin kemikaalihallinnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden parantamista ja energiantuotannon päästöjen vähentämistä Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen vuoden 2017 tulossopimukseen sisältyi tulostavoite selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet. Oma palvelutuotanto mitoitetaan siten, että se vastaa valmiuden, varautumisen ja turvallisuuden tarpeisiin. Sellaiset toiminnot, joihin ei liity valmiuden, varautumisen tai turvallisuuden erityispiirteitä, toteutetaan markkinaehtoisesti palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksen poikkeusolojen johtamisjärjestelmää on kehitetty ja laadittu Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma, keskusyksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luonnokset sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskitetyn kiinteistövalvonta- ja vikatietopalvelun jatkuvuussuunnitelma. Rakennuslaitos aloitti kohdekohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisen ja ensimmäiset luonnokset keskeisempien kohteiden osalta ovat valmiina. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimuksesta, jonka mukaisesti vuoden 2019 palvelusopimus valmistellaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. 47

49 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokonsernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, puolustusvoimauudistus, tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TIL- KO) ja tilahallinnan sopeuttamisesta tehdyt linjaukset. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Puolustusvoimauudistukseen liittyen uudistettiin sopimustoiminta puolustusvoimien kanssa. Keskeiset periaatteet ja toimintatavat kirjattiin allekirjoitettuun puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen väliseen puitesopimukseen. Valtakunnallisessa palvelusopimuksessa, Rakennuslaitoksen talousarviossa sekä kehysehdotuksessa on huomioitu vuodesta 2015 lukien kevään 2014 JTS:n 7 milj. euron säästövelvoite. Rakennuslaitoksen uudistamisen loppuraportti toimitettiin puolustusministeriölle Rakennuslaitos on käynnistänyt strategian päivitystyön Strategian päivittämisen tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky tukea puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa olosuhteissa ajantasaistamalla strategian sisältö vastaamaan nykyisiä toimintaympäristön vaatimuksia. Strategiatyössä otetaan huomioon puolustusvoimien organisaation ja toiminnan kehittyminen, sodankäynnin doktriinien kehittyminen, aseteknologian kehitys, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset muutokset, puolustuspoliittinen selonteko, valtion toimintojen keskittäminen, valtiontalous sekä käynnissä oleva puolustusministeriön strategiatyö. Rakennuslaitos tehostaa Tilko-päätöksen mukaisesti toimintaansa sekä yhteistyötä puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen kanssa tavoitteena yhteensä 7 miljoonan euron kustannussäästöt vuoteen 2014 verrattuna. Tavoite toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. JTS Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) Vuoden 2017 puolustusvoimien kanssa tehtyyn palvelusopimukseen on tehty julkisen talouden suunnitelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito euroa, siivouspalvelut euroa, kunnossapito euroa ja energiapalvelut euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman toteutusta ja ottaa toiminnan ja talouden suunnittelussaan huomioon puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman perusteella toteutetut muutokset puolustusvoimien tilakannassa, toiminnassa ja palvelujen laatutasossa. Vuoden 2017 budjetti perustui Rakennuslaitoksen vuoden 2017 tarkistettuun talousarvioehdotukseen, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa yhdessä valmisteltuun palvelusopimukseen ja Rakennuslaitokselle tulosneuvotteluissa asetettuihin tulostavoitteisiin. Palvelusopimuksessa otettiin huomioon sopimuksentekohetkellä tiedossa olleet tilahallinnan sopeuttamisen vaikutukset. Palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen luvut saatiin yhteen sovitettua vuoden 2017 osalta. Rakennuslaitos selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet. Rakennuslaitoksen oman palvelutoiminnan painopiste tulee olla valmiuden ja turvallisuuden edellyttämä erityisosaaminen. Rakennuslaitoksen oma palvelutuotanto on keskitetty strategisesti tärkeisiin alueisiin ja kohteisiin. Siivouspalvelujen valtakunnallisen kilpailutuksen yhteydessä on tarkistettu ulkoistettavien kohteiden määrää yhteistyössä Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden ja puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa. Erityistä keskitettyä selvitystä ei puolustusvoimien kanssa tehty. Oman palvelutuotannon ja ulkoisen palvelutuotannon järjestämisen laajuutta selvitetään käynnissä olevan valmiussuunnittelun ja henkilöstömitoituksen yhteydessä. Rakennuslaitos järjestää yhdessä osapuolten kanssa kustannustehokkaasti tilojen ja alueiden asiantuntija-, kunnossapito-, kiinteistönhoito-, energia-, siivous- ja ympäristösuojelun asiantuntijapalvelut sekä puolustusvoimien tilaamat hankeselvitykset ja rakennuttamispalvelut sekä omistajan tilaamat hankesuunnitelmat. Palvelut järjestetään siten, että niissä on otettu huomioon poikkeusolojen vaatimukset, energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Palvelut sisällytetään vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin. Asetetut tavoitteet ja puolustusvoimien palvelusopimuksen mukaiset palvelut on kyetty toteuttamaan asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. 48

50 Kiinteistöenergiassa ja -vedessä siirryttiin vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopimuksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöenergian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyhtiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta Ympäristöpalvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Yleiset asiantuntijapalvelut (hankeselvitykset) on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Omistajan tilaamat hankesuunnitelmat on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Palvelutuotannon tuloksellisuudesta ja tuotoksista on raportoitu tarkemmin edellä toimintakertomuksen tuloksellisuusosiossa. Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnosta. Rakennuslaitos toimittaa ylläpitämistään järjestelmistä ajantasaisia tietoja Puolustusvoimien ja omistajan käytössä oleviin järjestelmiin. Rakennuslaitoksen järjestelmien ja Senaatin ylläpitämän HTH-järjestelmän välille on vuoden 2017 aikana luotu toimintamalli taloustietojen ja energian kulutustietojen toimittamista varten. Rakennuslaitos ylläpitää puolustushallinnon käytössä ja Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet ja verkostot) perustietoja Kirave-järjestelmässä. Rakennusten ja rakenteiden perustietojen osalta kertomusvuonna jatkettiin ohjelmiston muutostyötä käyttöjärjestelmän siirtämisestä Windows-pohjaisesta ns. työpöytä-kiravesta selainversioon. Ko. ohjelmisto otetaan käyttöön alkuvuonna Rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat ja tehdyt korjaukset rakennusosa- ja laiteosatasolla ylläpidetään Kiravessa. Rakennuslaitos on toimittanut Senaatti-kiinteistöille puolustusvoimien kohteista Rakennuslaitoksen palvelusopimukseen sisältyvien rakennusten ylläpitokustannukset ja sopimuskulutustiedot HTH-järjestelmään. Vuoden 2017 osalta Kiravesta on siirretty kaikkien Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten kustannustiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Kiraven käyttäjäkoulutusta on annettu eri käyttäjäryhmien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. HUTO -järjestelmässä ylläpidetään Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden teknisten järjestelmien huolto-ohjelmia. HUTO -järjestelmän jalkauttamista on jatkettu Rakennuslaitoksen sisällä huomioiden Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston tekniseen turvallisuuteen liittyvät asiat sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tarpeet Rakennuslaitoksen sopimusvelvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. Järjestelmään on annettu käyttöoikeuksia Puolustusvoimien määrittämille henkilöille, myös järjestelmän käytössä tarvittavaa koulutusta on annettu käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Rakennuslaitos osallistuu selvitykseen, jonka tavoitteena on kehittää ampuma- ja harjoitusalueita valtakunnallisena kokonaisuutena sekä tutkia mahdollisuuksia ampumaratojen ylläpitotoimen keskittämiseen. Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti selvitykseen. Selvitystyöryhmän loppuraportti valmistuu mennessä. Rakennuslaitos selvittää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kustannustehokkaan ratkaisun Säkylän vaatetuskorjaamon liuotinpäästön aiheuttaman pohjaveden pilaantumisen kunnostamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Säkylän vaatetuskorjaamon maaperän ja pohjaveden kunnostusta tehtiin aktiivisesti 2000-luvun alkupuolella. Kunnostuksen kustannustehokkuuden laskun myötä kohteessa siirryttiin pelkkään päästön hallintaan, jolla ei suhteessa kustannuksiin saavutettu merkittävää haitta-ainepoistumaa. Vuosina tehtyjen selvitysten perusteella kunnostusta on vuonna 2017 jatkettu uudella tekniikalla, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kesän aikana rakennuksen alle ja pihalle injektoitiin usean metrin syvyyteen raudalla kyllästettyä aktiivihiililietteettä, bakteereita ja ravinteita. Bakteerit hajottavat maaperässä ja pohjavedessä olevan liuottimen haitattomiksi yhdisteiksi. Kunnostuksen kustannukset ovat merkittävät, noin 2,25 milj. euroa, minkä kuitenkin arvioidaan olevan kustannustehokasta verrattuna pelkkiin hallintatoimenpiteisiin. Vuoden loppuun mennessä saatiin jo positiivisia haitta-aineiden hajoamisesta kertovia tarkkailutuloksia. Haitta-aineiden hajoamisprosessi jatkuu vielä useita vuosia ja varsinaista lopputulosta arvioidaan viranomaiselle vuonna Puolustushallinnon rakennuslaitos ryhtyy valmistelemaan TUVE- palvelujen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Rakennuslaitos on hyväksytty Valtorin turvallisuusverkon palvelujen käyttäjäksi pidetyssä 49

51 TUVE-neuvottelukunnan kokouksessa. TUVEprojekti käynnistyy Valtorin TUVE-yksikön ja Rakennuslaitoksen välisenä TUVE-palveluiden suunnitteluprojektina. Rakennuslaitos kuvaa tiedonhallinnan kokonaisuuden ja kehittämistarpeet. Rakennuslaitoksen tiedonhallinnan kokonaisuus ja tiedonhallinnan kehittämistarpeet kuvattiin ensimmäistä kertaa kokonaisuutena vuonna Työssä kuvattiin lyhyesti laitoksen tiedonhallinnan nyky- ja tavoitetila sekä kehittämisen periaatteet, vastuut ja menettelytavat. Kuvaukseen listattiin tiedonhallintaan kuuluvat kehittämisprojektit, muu kehittämistyö sekä hankkeet, joilla on rajapinta tiedonhallintaan vuosina Kuvauksen perusteella luodaan polku tiedonhallinnan edelleen kehittämiselle. Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti, sekä rakentaa suorituskyvyn tukikohdan pystyttämiseen ja purkamiseen vuoden 2017 aikana. Vuonna 2017 tärkein KRIHA-rakentamisen projekti oli vuonna 2016 valmistuneen CAMP LIONtukikohdan rakenteiden laajennus Erbilissä, Irakissa. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden valvojat tukivat PVLOGLE:aa ja kriisinhallintajoukkoa rakennustöiden valvonnalla. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Nordic-Baltic Defence Estates eli NBDE on puolustushallinnon kiinteistöpalveluorganisaatioiden yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin muodostavat organisaatiot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Vuonna 2017 Liettua liittyi virallisesti mukaan yhteistyöhön, jolloin foorumi laajeni kattamaan myös kaikki Baltian maat. NBDE-yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorganisaatioilta oppimalla. Yhteistyö toteutetaan pääasiassa työryhmissä. Vuonna 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Benchmarking-, Energy-, Environment- sekä Procurement-työryhmien toimintaan. Lisäksi Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Communication ja GIS (paikkatietojärjestelmät) aiheisiin työpajoihin. Vuosikokous järjestettiin Tanskan Aalborgissa. Ympäristöalalla Rakennuslaitos on jo vakiintuneen toimintamallin mukaisesti tehnyt yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laajasti yhteistyötä Pohjoismaiden, Baltian maiden ja USA:n kanssa, sekä osallistunut kahteen NATO:n ympäristönsuojelun työryhmään. Rakennuslaitos osallistuu selvitykseen mahdollisuuksista hyödyntää ympäristönsuojelun erityisosaamistaan koko valtionhallinnossa. Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti selvitykseen. Selvitystyöryhmän loppuraportti valmistuu mennessä. Rakennuslaitos kehittää kykyään tarjota tilaturvallisuusasiantuntemusta valtionhallinnon muille virastoille ja laitoksille. Rakennuslaitos piti yllä kykyään tuottaa tilaturvallisuuspalveluja muulle valtionhallinnolle Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan erikseen ja eri sisältöisenä tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin. Kyselysisältöä on hieman muokattu saadun palautteen perusteella. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on soveltaen vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuottamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysytään mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 43,6 %. Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysytään sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta, asiantuntijapalveluista sekä yhteistyöstä. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Vastausprosentti oli 73,8 %. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2017 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut käyttäjätyytyväi- 50

52 syysindeksi oli 3,96. Kiinteistötalouden Instituutin asiakastyytyväisyysvertailuun osallistuneiden vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2017 oli 3,7. Tyytyväisimpiä palveluiden käyttäjäasiakkaat olivat siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen, joiden arvosanat ovat olleet vuodesta toiseen korkeat. Eniten tyytyväisyys nousi energiapalveluiden osalta, arvosanasta 3,94 arvosanaan 4,03. Energiapalveluiden osa-alue käsittää energian toimitusvarmuuden ja asiakasneuvonnan. Kriittisimmin käyttäjäasiakkaat arvioivat ulkoalueiden hoitoa sekä Asiakastukikeskuksen kautta lähetettyjen palvelupyyntöjen hoitamista ja pyyntöjen etenemisestä tiedottamista. Asiakastukikeskuksen palvelua käyttäneiden vastaajien osuus on kuitenkin edelleen vain 36 %. Myös puolustusvoimien turvallisuusvaatimusten huomioon ottamisessa arvioitiin olevan parantamisen varaa. Palvelutuotannon valmius- ja turvallisuusnäkökohdista tulisikin palautteen perusteella tiedottaa käyttäjäasiakkaita nykyistä aktiivisemmin. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat Tampereen, Sodankylän ja Hämeenlinnan palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät käyttäjäasiakkaat löytyvät 2. Logistiikkarykmentin alueelta, Millog Oy:sta sekä pienemmistä asiakasryhmistä koostuvista Muut asiakkaat -ryhmästä. Kriittisimpiä asiakkaita olivat 1. Logistiikkarykmenttien alueen ja Leijona Catering Oy:n käyttäjäasiakkaat. Asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä selvitettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa myös käyttäjäasiakkaiden tyytyväisyyttä sisäolosuhteisiin. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä sisäolosuhteisiin. Vastaajista 56 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä sisäolosuhteisiin (arvosana 4 tai 5 asteikolla 1-5) ja 10 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytymättömiä (arvosana 1 tai 2 asteikolla 1-5). Keskiarvo oli 3,6, kun Kiinteistötalouden instituutin asiakastyytyväisyysvertailussa tyytyväisyys sisäilman laatuun on keskimäärin 3,4. Merkittävimmät tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät olivat ilman laatu ja lämpötila. Sisäolosuhteita koskeva osio ei sisälly käyttäjätyytyväisyysindeksiin. Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti sopimuskäytännöt sekä yhteistyö kokonaisuutena. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväisyyttä rakennuttamispalveluihin ja ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluihin sekä Asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Tulosten perusteella tilaajatahojen tyytyväisyys on parantunut verrattuna vuosiin 2016 ja Tilaajatyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 3,74. Sopimuskäytännöt arvioitiin tasolle 3,46 (3,30 / 3,15). KAAVIO 36 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,64 3,78 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 Indeksi 3,74 3,78 3,74 3,91 3,87 3,84 3, KAAVIO 37 Asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuus Palvelusisällön vastaavuus tarpeeseen Tekniset palvelut 4,0 3,99 4,01 4,04 Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito KAAVIO 38 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous ,5 4 4, PHRAKL 2017 Muut ,93 3,96 3,

53 Parannusta vastaajat näkivät tapahtuneen erityisesti asiakasneuvotteluissa, laskutuksessa ja sopimussisältöjen selkeydessä. Myös sopimusvalmistelujen sujuvuus (3,75) oli hyvällä tasolla. Eniten parannettavaa vastaajat näkivät raportoinnissa (2,90) ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutumisessa (3,13). Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sai asteikolla 1-5 arvosanan 3,63 (3,37 / 3,48). Yhteistyökyky ja ammatillinen osaaminen arvioidaan hyviksi, kriittisemmin arvioidaan tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasoa (3,35) sekä hinta-laatu mielikuvaa (2,77). Rakennuttamispalveluihin (3,67) ja ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluihin (4,20) tilaajat olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä. Asiakastukikeskuksen roolia tilaaja-asiakkaat pitävät tärkeänä, peräti 89 % vastaajista näkee sen tuottaman palvelun organisaationsa kannalta erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Raportoinnin kuitenkin nähdään tukeva oman organisaation toimintaa ja päätöksentekoa vain keskinkertaisesti. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella panostusta tarvitaan lähivuosina erityisesti tilaajaraportoinnin ja tiedonkulun kehittämiseen. Myös palveluiden valtakunnallista tasalaatuisuutta tulee edelleen parantaa. Asiakasreklamaatiot Kertomusvuoden aikana ei ole kirjattu virallisia asiakasreklamaatioita Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 78 henkilötyövuotta (77 / 72) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 31, taloushallinto 14, palkka- ja henkilöstöhallinto 12, tietohallinto 4, hankintatoimi 12 ja valmius-, turvallisuus- ja riskienhallinta 6. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,5 % (4,6 / 4,4). Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt hankintatoimessa, tiedonhallinnassa ja valmius- ja turvallisuustehtävissä. Henkilötyövuosien määrä on vähentynyt talous- ja henkilöstöhallinnossa. Valmius- ja turvallisuustehtäviin panostusta on lisätty Rakennuslaitoksen laajentuneen turvallisuusvastuun perusteella. Rakennuslaitokseen palkattiin turvallisuuspäällikkö vuoden 2017 aikana. Rakennuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on linjattu uusista tehostamistavoitteista hallintopalveluissa. Tavoitteet toteutetaan hallinnon työprosesseja keskittämällä ja henkilötyövuosimäärää supistamalla vuoteen 2019 mennessä. Myös kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien siirtäminen (KITI-hanke) Palkeisiin vähentää henkilötyövuosia menojen käsittelytehtävissä vuodesta 2018 lukien. KITI-hanketta koskeva yhteistoimintamenettely saatettiin loppuun syksyllä Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin Rakennuslaitoksen strategian päivitystyö (PHRAKL 2025). Työ saadaan valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Syksyllä käynnistettiin Rakennuslaitoksen internetsivujen uudistusprojekti. Sivut julkaistiin Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Myyntilaskuja oli 8000 kpl, joista verkko- tai e- laskuja oli 60 %. Myyntilaskut lähetetään asiakkaan pyynnön mukaan joko verkkolaskuna, e-laskuna tai tulostuspalvelun kautta. Saapuvia ostolaskuja oli kpl ja niistä verkkolaskuja 97 %. Vuoden 2017 aikana on painopisteenä ollut ostolaskujen automaatioasteen lisääminen. Vuoden 2017 ostolaskuista oli automaation piirissä 67 %. Tavoitteeksi on asetettu 80 %. Syksyllä tehtiin päätös taloustiimin perustamisesta. Tiimi aloitti toimintansa ja sen tehtäviin kuuluu keskitetty menojen ja tulojen käsittely kaikkien palveluyksiköiden osalta. Tiimissä on tiiminvetäjä ja seitsemän jäsentä. Palkka- ja henkilöstöhallinto Vuonna 2017 laadittiin viikkotyöaikaohje, joka mahdollistaa työajan joustot viikkotyöaikaa noudattaville. Virastotyöaikaa tekevien osalta laajennettiin etätyön käyttöä koko Rakennuslaitoksessa. Matka- ja kululaskujen asiatarkastus siirtyi Palkeille lukien. Samassa yhteydessä laadittiin ja otettiin käyttöön Rakennuslaitoksen sisäinen matkustusohje. Uusi M2 Blue -matka- ja kuluhallintajärjestelmä otettiin käyttöön marraskuun alussa. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi / Tiedonhallinta Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena 52

54 syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Vuonna 2017 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin 1742 asiaa ja kirjattiin 7139 asiakirjaa. Keskusyksikön arkistossa tilastoitiin 75 tietopyyntöä, joista suurin osa kohdistui piirustusarkistoon. Tietopyyntöihin vastaamisen lisäksi arkistossa jatkettiin Puolustusvoimien käytöstä poistuneiden kohteiden piirustusaineistojen järjestämistä ja uusille omistajille luovuttamista. Vuonna 2016 aloitettua tiedonohjaustyötä jatkettiin tarkentamalla tehtävärakennetta ja keräämällä tietotyyppejä tehtävärakenteen yhteyteen. Laitoksen tehtävärakennetta hyödynnetään vuonna 2017 valmistellussa yhteisten verkkolevyjen uudelleen organisoinnissa. Tähän työhön liittyy myös käyttöoikeuspolitiikan valmistaminen. Tiedonhallinnan kokonaisuuden osana toteutettiin migraatio Ryhmä-yhteistyötilasta Tiimeri-yhteistyöpalveluun. Rakennuslaitos sai vuosille tuottavuusmäärärahaa kiinteistötiedon hallinnan, hyödyntämisen ja osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2017 laadittiin työtä varten projektisuunnitelma sekä aloitettiin kiinteistötiedon nykytilan selvittäminen. Puolustusministeriö on myöntänyt Rakennuslaitokselle tuottavuusmäärärahaa sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen. Tuottavuusmäärärahalla laadittiin vuonna 2016 nykytilan kartoitus piirustusaineiston käsittelystä ja toimenpide-ehdotus aineiston hallinnan parantamiseen. Sekä sähköinen että paperimuotoinen piirustusaineisto on tärkeää perustietoa kiinteistöistä ja sen käytön tehostaminen vaikuttaa kiinteistönhoidon ja projektien sujuvuuteen. Esiselvityksessä havaitut suurimmat haasteet olivat erilaisissa projekteissa syntyvän sähköisen aineiston ajantasaisuuden hallinnassa ja paperiarkistojen käytettävyydessä. Esiselvityksen pohjalta perustettiin vuonna 2017 erillinen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on ajantasaisen piirustusaineiston käytettävyyden parantaminen sekä toimintatapoja kehittämällä että sähköisen tiedonhallinta-alustan pilotoinnilla. Lisäksi projektissa laaditaan kriteeristö kiinteistödokumentaation ajantasaistamiseen sekä normaali- että poikkeusolojen tarpeiden näkökulmista. Pilottikohteena on Santahaminan varuskunta ja Suomenlinnan alue. Näissä kohteissa testataan miten sähköinen tiedonhallintajärjestelmä metatietoineen tehostaa piirustusten käyttöä projektien ja kiinteistönhoidon tarpeisiin. Pilotin avulla saadaan myös kattava ja käytännön tarpeista lähtevä vaatimusmäärittely mahdollista laajempaa sähköisen piirustusarkiston käyttöönottoa varten. Tiedonhallintaan liittyvä tehtävä on valmistautuminen EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) mukaisen osoitusvelvollisuuden täyttämiseen. Vuonna 2017 laitokseen nimettiin tietosuojavastaava ja aloitettiin tarvittavan dokumentaation kartoittaminen yhteistyössä tietoturvan kanssa. Hankintatoimi Hankintatoimessa kehittämisen pääpainoalueina olivat sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto (Hanki-palvelu) ja sopimushallintaprojektin käynnistäminen. Hankintatoimessa otettiin lukien käyttöön Hanki-palvelu julkisten hankintojen kilpailuttamiseen. Hanki-palvelun avulla kilpailutus- ja sopimushallintatiimi mm. laatii tarjouspyyntöjä, tekee tarjousvertailuja ja lähettää hankintapäätöksiä. Hanki-palvelussa toimittajat puolestaan voivat tutustua tarjouspyyntöihin ja osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto on osa valtion sekä Rakennuslaitoksen hankintatoimen digitalisointia. Hanki-palvelun käyttö ja tiimien välinen yhteistyö eri toimialojen kanssa kilpailutuksissa on lisännyt merkittävästi kilpailutusten tehokkuutta. Rakennuslaitos on käynnistänyt joulukuussa hankintatoimen sopimushallintaprojektin, jossa tavoitteena on mm. tehostaa sopimusseurantaan, tilaamiseen ja toimittajaseurantaan liittyviä prosesseja, parantaa kustannustehokkuutta ja edesauttaa valtionhallinnon yhteisiä tavoitteita hankintatoimen digitalisointiin liittyen. Rakennuslaitos on joulukuusta alkaen ilmoittanut julkisista kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista HILMA:n lisäksi myös Valtion kilpailutuskalenterissa. Rakennuslaitos on osallistunut aktiivisesti mm. valtiovarainministeriön järjestämiin valtion hankintojen digitalisoinnin työpajoihin, puolustusministeriön hallinnonalan Handi-tilaisuuksiin ja muutosjohtamisen verkostotapaamisiin sekä sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn (Handi) asiakastyöryhmän työhön ja workshopeihin. Hankintahenkilöstön osaamisen kehittämisessä pääpaino oli julkisen hankintalain ja PUTU-lain 53

55 sekä Hanki-palvelun koulutuksissa. Hankintahenkilöstön hankintapäivillä tärkeimpinä teemoina olivat mm. Valtion hankintakäsikirjan, Hanki-palvelun, sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn palveluratkaisun sekä tietosuoja-asetuksen lisäksi hankintojen turvallisuus, eettisyys hankintatoimessa ja Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia toimialariippumattomia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa järjestetään siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Vuoden 2017 aikana suoritettiin Puolustusministeriön ohjeistamana Valtorin Tuve-yksikön palveluiden käyttöönottoon tähtäävän asiakkuusarvioinnin molemmat vaiheet. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin perusteet Tuve-palveluiden tarpeelle, ja toisessa vaiheessa laadittiin alustava suunnitelma palveluiden käyttöönotolle. Tarkoitus on jatkossa hankkia kaikki perustietotekniikkapalvelut Valtorin Tuveyksikön kautta, ja samalla luopua aikaisemmin käytössä olleesta PÄKÄ-työasemakannasta. Tuve-siirtymän tarkoitus on tukea Rakennuslaitoksen roolia kiinteistöpalveluiden tuottajana puolustusvoimille. Samassa ICT-ympäristössä toimiminen tehostaa viestintää asiakaan kanssa. Lisäksi Tuve-ympäristö on rakennettu huomioiden tietoturvallisuuden, sekä varautumisen vaatimukset Valtorin normaaliin palveluympäristöön verrattuna. Rakennuslaitoksen tietohallinto jatkaa kehittymistään sisäisestä palveluntuottajasta kohti selkeämpää roolia digitalisaation mahdollistajana. Tuve-asiakkuusarvioinnin seurauksena havaittiin tarve Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn kohentamiselle. Tätä tarkoitusta varten on perusteilla RAKDIGI2020-hanke, jonka tarkoituksena on ohjata meneillään olevat kehitysprojektit kohti yhteistä päämäärää. Valmius Kertomusvuonna Rakennuslaitoksen johtamisjärjestelmää on kehitetty ja laadittu Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma, Rakennuslaitoksen keskusyksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luonnokset sekä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen keskitetyn kiinteistövalvonta- ja vikatietopalvelun jatkuvuussuunnitelma. Keskeisimpien kohteiden tilapalvelusuunnitelmien ensimmäiset luonnokset ovat valmiina. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimuksesta, jonka mukaisesti vuoden 2019 palvelusopimus valmistellaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Turvallisuus Rakennuslaitoksen turvallisuustarkastustehtävät ovat lisääntyneet, kun aiemmin puolustusvoimien toteuttamat turvallisuustarkastukset ovat siirtyneet Rakennuslaitokselle. Rakennuslaitos määrittää omille palveluntuottajille hankintakohtaiset turvallisuusvaatimukset ja vastaa itse yritysten turvallisuustarkastuksista. Rakennuslaitoksella on kolme Puolustusvoimien hyväksymää turvallisuustarkastajaa ja lisäksi turvallisuushenkilöstöstä viisi on suorittanut vuoden 2017 aikana Puolustusvoimien turvallisuustarkastajan kurssin, mikä parantaa huomattavasti Rakennuslaitoksen turvallisuustarkastuskykyä. Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus päivitettiin ja se allekirjoitettiin Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja Rakennuslaitoksen välinen turvallisuussopimus allekirjoitettiin Rakennuslaitokseen palkattiin kertomusvuonna turvallisuuspäällikkö. Tietoturvallisuus Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus osallistua tietoturvallisuuden ja tietoaineistojen käsittelyn verkkokoulutuksiin. Koulutuksiin osallistui 576 työntekijää ja verkkokoulutuksiin liittyvien tenttien arvosanakeskiarvo oli 7,5/10. Rakennuslaitoksen henkilöstö vastasi VAHTIn tietoturvabarometriin, jossa erilaisten kysymysten avulla kartoitettiin henkilöstön työhön liittyvää turvallisuudentunnetta ja sitä miten he kokevat tietoturvallisuuden toteutuvan organisaatiossa. Barometrin tulokset ovat varsin hyvät kun vertailukohtana käytetään muita kyselyyn vastanneita organisaatioita. Toukokuussa 2018 voimaan tulevaan (soveltamisen alkaminen) EU:n tietosuoja-asetukseen valmistautuminen aloitettiin vuoden 2017 syksyllä osallistumalla JUHTAn yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa organisaatioiden kykyä 54

56 toimeenpanna asetuksesta johtuvat velvoitteet. Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui yhdessä asiakkaan kanssa toteutettuun kyberuhkien kartoittamiseen. Kartoitus suoritettiin työpajatyyppisesti ja loppuvaiheessa käytettiin tarkastuslaitoksen arviointimenettelyä teknisimpien uhkien havaitsemiseksi. Uhkien kokoamisen jälkeen työ jatkuu toimintamallien ja tekniikoiden kehittämisenä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakastukikeskuksen toiminnan jatkuvuutta on kehitetty jatkuvuussuunnittelun ja ICT- varautumisen näkökulmasta tasaisesti koko vuoden 2017 ajan. 55

57 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyen keskusyksikön henkilöstömäärä on kasvanut valmiustehtäviä sekä hankintatehtäviä hoitavien osalta. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1861 henkilötyövuodella eli 73 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 702 (743). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,5 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 670 henkilöä (715) ja määräaikaisessa 32 henkilöä (28). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,6 % (3,8). Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 621 henkilöä (655). Osa-aikaisia oli 49 henkilöä (60). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 7 % (8,1). Osa-aikaeläkkeellä oli 9 henkilöä (9), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 3 henkilöä (1). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63,8 % (63,5) ja naisten osuus 36,2 % (36,5). Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 5 kk (51 v 6 kk) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50 v 5 kk ja miesten 51 v 6 kk. Seniori-ikäisiä eli vuotiaita oli 76,5 % (77) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 45 % (46). TAULUKKO 26: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain Toimiala Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä

58 KAAVIO 39 KAAVIO Henkilötyövuodet toimialoittain (688 htv) Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (702 henkilöä) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö Koulutus Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yhteensä 2010 koulutuspäivää (2292). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa (0,5). Koulutuspäivien määrä oli 2,9 (3,2) henkilötyövuotta kohti. Kertomusvuonna panostettiin Rakennuslaitostasolla erityisesti esimieskoulutukseen. Henkilöstön lähtövaihtuvuus Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2017 oli 63 v 8 kk (64 v 1 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 63 henkilöä (45). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 48 henkilöä (35), osa-aikaiselle eläkkeelle 9 henkilöä (8) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 6 henkilöä (2). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 7 henkilöä (12). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 3 henkilöä (10). Työtyytyväisyys Vuonna 2017 toteutettiin työtyytyväisyystutkimus. Kokonaistyytyväisyys oli 3,5 asteikolla 1-5. Tavoitteeksi asetettua tavoitearvoa 3,6 ei saavutettu. Kertomusvuonna kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa valtiolla yleisesti käytössä olevalla VMBarokyselyllä. Kyselyn kokonaistulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli kertomusvuonna 3,53 (3,6) asteikolla 1 5. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,95). Maanpuolustustahto sai myös hyvän arvosanan (4,54). Kehitettävää oli vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,15), palkkauksessa (3,01) ja johdon toiminnassa (3,34) Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,66) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,44). Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,71 (3,8) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransi lähes kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Hämeenlinnan palveluyksikkö. VMBaro kyselyn vastausprosentti oli 63 (69). 57

59 TAULUKKO 27: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2017 vuoteen vuoteen HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 702-5, ,9 790 Henkilötyövuodet htv 688-3, ,4 749 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v 5kk 51v 6kk 51v 3kk Tehty työaika/vuosityöaika % 77,3 0,2 77,1-1,2 78,3 Palkkasumma 1000 euroa , , Tehdyn työajan palkat 1000 euroa , , Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa , , Työvoimakustannukset yht euroa , , Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 60,2-5,2 65,3-3,3 68,7 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1 5 indeksi 3,53 3,60 3,60 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 7-41,7 12-7,7 13 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 6 200,0 2-33,3 3 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,1-5,1 13,8 12,2 12,3 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 0,7-22,2 0,9 50,0 0,6 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,2-5,5 5,5 12,2 4,9 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 977-1, ,7 880 Henkilöstökoulutus euro/htv 719 2, ,5 790 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,9-9,4 3,2 14,3 2,8 Koulutustasoindeksi indeksi 3,6 3,5 3,5 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv , , HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000euroa , , *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 58

60 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on lähes täysin nettobudjetoitu. Tulorahoituksen osuus ylijäämän palautus vähennettynä oli 99,5 % (153,9 milj. euroa) ja talousarviorahoituksen 0,5 % (0,7 milj. euroa). Tuloista laskutettiin puolustushallinnolta 84,0 % (128,9 milj. euroa), yrityksiltä 13,9 % (21,3 milj. euroa) ja muilta 2,2 % (3,3 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n suorasta laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 1,9 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 1,2 milj. euroa Talousarvion toteutuminen Momentin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 2,6 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen euroa. Momentin bruttotulot olivat 153,9 milj. euroa. Bruttotulot olivat 3,0 % talousarviota ja 2,3 % vuoden 2016 toteumaa suuremmat. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisääntyminen johtui rakennuttamispalveluiden ja teknisten palveluiden tilausten arvioitua suuremmasta määrästä. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2016 tuottavuusmäärärahaa ( ) käytettiin 0,4 milj. euroa. Määräraha oli tarkoitettu kiinteistöhuollon toiminnanohjauksen tehostamiseen, lämmön laskutustietojen siirtoon ja reaaliaikaisen kulutustiedon mittaroinnin lisäämiseen, energiatehokkuuden ja -tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2017 tuottavuusmäärärahaa ( ) käytettiin 0,3 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen, ulkopuolisten palveluntuottajien työtuntien mobiiliseurantaan, GM HUTO järjestelmän resurssienhallinnan kehittämiseen, varusmiesten siivousoppimateriaalin päivittämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuushankkeisiin sekä kiinteistötiedon hallinnan kehittämiseen. Arvonlisäverotulot ( ) olivat 5,7 milj. euroa ja kasvoivat 26 % vuodesta 2016 johtuen pääosin Senaatti-kiinteistöjen laskutuksen kasvusta 8 milj. eurosta 13 milj. euroon. Arvonlisäveromenot ( ) olivat 27,4 milj. euroa ja kasvoivat 7 % edellisvuodesta Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat 153,9 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2016 verrattuna kertyi 3,5 milj. euroa (2,4 %) johtuen pääosin pieninvestointien ja rakennuttamishankkeiden laskutuksen lisääntymisestä. Toiminnan kulut kasvoivat yhteensä 1,7 milj. euroa (1,1 %) 153,8 milj. euroon. Henkilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa (-6,2 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan vähennystä euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden kasvoivat 0,3 milj. euroa (0,6 %) 53,6 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi pienentyivät yhteensä 1,3 milj. euroa. Sähkö pieneni 1,8 milj. euroa (-7,5 %) ja lämmitys kasvoi 0,5 milj. euroa (2,7 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 61,8 milj. euroa, joka oli 8,8 % edellisvuotta enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot pienenivät 46 % ja olivat 0,1 milj. euroa Tase Taseen loppusumma oli 20,4 milj. euroa, joka oli 18 % eli 3,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo pieneni 0,1 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin eurolla, kun poistot olivat euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo kasvoi yhteensä 3,2 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu pääosin öljyvarastoista ja niiden arvo kasvoi 0,4 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 2,8 milj. euroa 16,7 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa 25,3 milj. euroon. 59

61 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2017 Hankintatoimen uudistuksen jatkaminen erityisesti sopimushallinnan osalta Hankintatoimen uudistusta jatkettiin vuonna 2017 sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotolla (Hanki-palvelu), sopimushallintaprojektin käynnistämisellä, hankintojen suunnittelun tehostamisella sekä henkilöstön aktiivisella kouluttamisella. Hanki-palvelu otettiin käyttöön osana valtion sekä Rakennuslaitoksen hankintatoimen digitalisointia. Hanki-palvelun käyttöönoton sekä hankintatoimen ja eri toimialojen välisen yhteistyön kehittämisen arvioidaan parantaneen merkittävästi kilpailutusten tehokkuutta. Sopimushallintaprojektin tavoitteena on sopimusseurantaan, tilaamiseen ja toimittajaseurantaan liittyviä prosesseja tehostamalla parantaa kustannustehokkuutta ja edesauttaa valtionhallinnon yhteisiä tavoitteita hankintatoimen digitalisointiin liittyen. Projektin toteutuksen painopiste on vuodella Rakennuslaitoksen hankintojen suunnittelua laajennettiin siten, että julkisista kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan HILMA:n lisäksi myös Valtion kilpailutuskalenterissa. Puolustusvoimien tukeminen tilahallinnan sopeuttamisohjelman toteutuksessa Vuodelle 2017 kohdistetut tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvät säästötoimenpiteet otettiin huomioon Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä vuotta 2017 koskevassa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelusopimuksessa. Toimintamallien ja palvelujen laatutason yhtenäistämistä jatkettiin. Tiedossa olevat vuodelle 2018 kohdistuvat leikkaukset otettiin huomioon vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa ja vuoden 2018 palvelusopimuksen valmistelussa. Toiminnan tunnuslukujen ja mittaroinnin kehittäminen Puolustushallinnon toimitilojen ja ympäristönsuojelun sekä Rakennuslaitoksen toiminnan tunnuslukuja on kehitetty aktiivisesti puolustusministeriön johtamassa työryhmässä, johon on osallistunut edustajia puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksesta ja Rakennuslaitoksesta. Muutokset ja lisäykset nykyisin seurattaviin tunnuslukuihin ja mittareihin otetaan käyttöön vuodesta 2019 lukien suunnittelu- ja seuranta-asiakirjoissa. Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden seurantaa varten on otettu käyttöön Scorecardtyyppinen mittarointi- ja raportointimenettely, jota on vuoden 2017 aikana edelleen kehitetty. Kuukausittain tehtävän tarkastelun avulla seurataan ja ohjataan toimintaa palveluyksiköittäin ja toimialoittain. Energialaskutuksen muutoksen toteuttaminen Kiinteistöenergiassa ja -vedessä on siirrytty vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopimuksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöenergian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyhtiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta 1-12/2017. Kiinteistöenergia ja -vesi on läpilaskutettu puolustusvoimilta. Energiatuotteiden läpilaskutusmallissa Rakennuslaitokselle ei muodostu palautettavaa kiinteistöenergian ja -veden kulutukseen perustuvaa ylijäämää. Vuoden 2017 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta 60

62 muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä sisäisen valvonnan arviointikehikkoa arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2018 aikana: 1.9 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 1. Rakennuslaitoksen strategian uudistamisen loppuun viemisen ja jalkautuksen varmistaminen 2. Digitaalisen suorituskyvyn parantaminen korkean varautumisen ja turvallisuuden palveluympäristössä (Tuve) 3. Handi-palvelun käyttöönottoon liittyvien turvallisuusriskien arviointi ja vaihtoehtoisten toimintamallien selvittäminen 4. Kemikaalihallinnan kehittäminen 61

63 2. Talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT , ,39 0, Arvonlisävero , ,39 0, SEKALAISET TULOT , , , Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot (nettob) , , , TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ , , , Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Talousarvion 2017 määrärahojen käyttö vuonna 2017 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2017 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v Käyttö v (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , , , ,71 0, , , , , , , , ,00 0, , , , , , , ,71 0, VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA , ,19 0, ,19 0,00 0, , ,00 0, Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 121, , ,19 0, , ,00 0, ,00 0,00 0, , ,00 0,00 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ , , , ,90 0, , , , ,36 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. 62

64 3. Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,55 Muut toiminnan tuotot , , , ,58 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,97 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,01 Henkilöstökulut , ,05 Vuokrat , ,86 Palvelujen ostot , ,85 Muut kulut , ,97 Poistot , ,04 Sisäiset kulut , , , ,46 JÄÄMÄ I , ,88 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 909, ,63 Rahoituskulut ,40-616, , ,51 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0, ,18 Satunnaiset kulut 0,00 0, , ,73 JÄÄMÄ II , ,10 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,78 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,03 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,13 63

65 4. Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,83 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 6 412, ,12 Koneet ja laitteet , ,45 Kalusteet , , , ,69 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,52 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,38 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,85 Siirtosaamiset , ,13 Muut lyhytaikaiset saamiset 2 813, ,34 0, ,98 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut pankkitilit , , , ,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,48 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,00 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,28 Pääoman siirrot , ,94 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,91 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,21 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,22 Edelleen tilitettävät erät , ,25 Siirtovelat , ,91 Muut lyhytaikaiset velat 609, , , ,91 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,00 64

66 5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot , , ,20 Bruttomenot , , ,32 Nettotulot , , , PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely HENKILÖSTÖKULUT , ,79 Palkat ja palkkiot , ,27 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,48 HENKILÖSIVUKULUT , ,26 Eläkekulut , ,99 Muut henkilösivukulut , ,27 YHTEENSÄ , ,05 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,74 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0, ,20 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0, ,20 65

67 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 7. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 10. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT JA VALTION TOISSIJAISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Muut monivuotiset vastuut yhteensä

68 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 67

69 6. Allekirjoitus Helsinki 15. päivänä helmikuuta 2018 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Paavo Kiljunen johtokunnan puheenjohtaja Timo Rotonen johtokunnan varapuheenjohtaja Jyri Inha johtokunnan jäsen Sanna Poutiainen johtokunnan jäsen Olavi Huuskonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Matias Warsta pysyvä asiantuntija Terhi Svanström pysyvä asiantuntija Ritva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2017 tilinpäätöksen kokouksessaan

70 Yhteystiedot Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, HAMINA Postiosoite: PL 1, HAMINA Puhelinvaihde RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Santahaminantie HELSINKI Puhelinvaihde Hämeenlinnan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen PL HÄMEENLINNA Puhelinvaihde Tampereen palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja PL TAMPERE Puhelinvaihde Turun palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson PL TURKU Puhelinvaihde Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jussi Hautamäki Kouvolankatu KOUVOLA Puhelinvaihde Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Rykmentintie TIKKAKOSKI Puhelinvaihde taisto.hamalainen@phrakl.fi Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Petri Oksanen PL KAJAANI Puhelinvaihde petri.oksanen@phrakl.fi Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL SODANKYLÄ Puhelinvaihde jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B SÄKYLÄ Puhelinvaihde jouni.aro@phrakl.fi 69