Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 2011 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johtajan katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Rakennuttamispalvelut Ylläpito Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus Haminan RUK:n 2011 perusparannettu päärakennus. Kuva: Sofia Virtanen

3 VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen 2 Haminan keskustan puistoaluetta. Kuva: Sofia Virtanen

4 YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3

5 4

6 5 Haminan RUK:n kurssin 238 ruusurynnäkkö. Kuva: RUK / Kirsi Lauri

7 1. Toimintakertomus Toiminnallinen tehokkuus parani eri mittareilla arvioituna. Kiinteistönhoidon kustannuskehitys oli noin 1,6 % ja siivouksen kustannuskehitys noin 0,2 % markkinoiden vastaavaa hintakehitystä alemmalla tasolla. Lisäksi tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt hinnat säilytettiin vuoden 2010 tasolla muissa kuin hinnoitteluluokassa 06 (tekniset avustajatehtävät). Muuttuvat ja kiinteät henkilöstökulut alenivat verrattuna sekä vuoden 2011 budjettiin että vuoden 2010 toteutuneisiin kuluihin. Rakennuslaitos saavutti valtion tuottavuusohjelmassa asetetut henkilötyövuositavoitteet (854, tavoite 850). Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,3 % (29 htv). Henkilöstön keskiikä pysyi 51 vuodessa ja keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 vuotta 1 kuukautta. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta nousi 77,2 prosenttiin, mikä johtui mm. sairauspoissaolopäivien ja koulutuspäivien lukumäärän vähenemisestä. 1.1 Johtajan katsaus Vuosi 2011 oli toiminnallisesti hyvä, mutta taloudellisesti tiukka vuosi. Rakennuslaitos täytti kaikkien toimialojen sopimusvelvoitteet pääosin sovituin aikatauluin ja kustannuksin. Laitoksen liikevaihto nousi 161 miljoonaan euroon edellisen vuoden 146,2 miljoonasta eurosta. Liikevaihdon kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääosin sähköenergian markkinahinnan kohoamisesta sekä rakennuttamisyksikön liikevaihdon voimakkaasta, tilapäisestä noususta. Rakennuslaitos palautti Pääesikunnalle euroa lämpöenergian kulutuksen mukaista palautusta. Muuta ylijäämää ei syntynyt johtuen vuosisäätilan aiheuttamasta kustannuspaineesta palvelutuotannolle. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli kertomusvuonna 75 % (73 %) kokonaiskustannuksista. Energian ja veden ominaiskulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin lämmön ja veden osalta. Sähkön osalta taas tavoitetta ei saavutettu. Sähkön kulutuksen nousu johtui kiinteistösähkön, ml. toimistolaitteiden tarvitsema sähkö, kulutuksen kasvusta sekä myös kiinteistökannan rakenteellisista muutoksista. Prosessisähkön käyttö vähentyi hieman kertomusvuoden aikana. Senaatti-kiinteistöjen investointien määrä aleni edellisestä vuodesta huomattavasti johtuen poliittisella tasolla päätetyistä puolustusvoimauudistukseen perustuvista hankkeiden keskeytyksistä. Isojen hankkeiden investointimäärä oli kertomusvuonna 72,4 milj. euroa (94,1). Kertomusvuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimmat olivat Säkylän sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaushankkeet, erityiskohteiden peruskorjaushankkeet sekä räjähdevarastojen uudisrakennushankkeet. 6

8 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö aloitti toimintansa lukien Haminassa. Muutto Helsingistä Haminaan perustui puolustusministerin tekemään alueellistamispäätökseen. Alueellistamisen kertaluontoiset kustannukset olivat noin 1,3 milj. euroa. Keskusyksikön henkilöstön vaihtuvuus oli noin 40 %. Kertomusvuoden lopussa tehtiin päätös uuden Ympäristö-toimialan perustamisesta ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä. Uuden yksikön päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta lukien. Tyytyväisyydellä voidaan todeta, että sekä asiakastyytyväisyys että työtyytyväisyys nousivat edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyys nousi ensimmäistä kertaa Rakennuslaitoksen historiassa 4,0:ään. Selkeimmät muutokset tapahtuivat kokonaistyytyväisyydessä palveluiden hintalaatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin. Yhteistyön sujuvuus ja tyytyväisyys siivouspalveluihin olivat kuitenkin edelleen osa-aluekohtaisen vertailun kärjessä. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin samaan kyselyyn osallistuneisiin muihin organisaatioihin, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Lapin, Länsi- Suomen, Kainuun ja Itä-Suomen alueilta. Puolustushallinnon rakennuslaitos on kertomusvuonna tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua. Puolustusvoimien ratkaisuehdotus julkaistiin Rakennuslaitos laatii oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön toukokuun 2012 alkuun mennessä. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Asiaa koskeva valmistelu ja YT-menettely aloitettiin Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja Rakennuslaitos saavutti vuonna 2011 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,5) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat myös Kainuu, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi. Henkilöstön tilaa koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksessä. Voidaan kuitenkin tässä yhteydessä todeta, että laitoksen keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä 63 v 1 kk on edelleen huomattavasti yli Suomen keskiarvon. 7

9 Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. Rakennuslaitoksen keskusyksikköön on työjärjestyksellä perustettu uusi yksikkö, ympäristöyksikkö. KAAVIO 1 Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 8

10 Kauppaneuvos Jouko Tuunainen puheenjohtaja Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti varapuheenjohtaja Finanssisihteeri Johanna von Knorring jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto jäsen Markku Toivanen henkilökunnan nimeämä jäsen Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Talousjohtaja Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Lippueamiraali Kari Takanen pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2011 seuraavat henkilöt: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti ( lukien) Kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen ( asti) Finanssisihteeri Johanna von Knorring Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Henkilöstön edustaja Markku Toivanen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Lippueamiraali Kari Takanen Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen henkilökunnan nimeämä jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Johtokunnan toimikausi oli

11 Rakennuslaitoksen johtokunta : Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg ( lukien) Finanssisihteeri Kati Jussila Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Tekninen päällikkö Olavi Huuskonen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, MTTL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 854. Luku sisältää 17 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 7 henkilötyövuotta eikä työllisyysmäärärahoin palkattuja työntekijöitä. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja m 2, työtiloja m 2 sekä varastotiloja m 2 eli yhteensä m 2 (38 200, ). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ylläpitokulut 1,3 milj. euroa. Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (3,0, 3,0) eli 6,10 euroa/m 2 /kk (6,50, 6,70). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2011 tulostavoitteet vahvistettiin Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan tavoitteita tukevat vaikuttavuustavoitteet, toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, henkisiä voimavaroja koskevat tulostavoitteet ja erilliset kehittämistavoitteet. Rakennuslaitoksen johtoryhmä. Vasemmalta: Ritva Touré, Olavi Huuskonen (Aki Toivosen tilalla), Matti Leppänen, Taisto Hämäläinen, Timo Mäkelä, Pekka Kettunen, Ritva Peura, Reima Johansson, Sara Kajander, Pekka Salojärvi, Sakari Hukkanen, Yrjö Heiniemi, Raimo Jokela, Tapio Laitinen. Kuvasta puuttuu Raimo Huttunen. Kuva: Sofia Virtanen 10

12 Keskusyksikön uusien toimitilojen vihkiäisnauhan leikkaaminen Kuva: Studio Lindell 11

13 1.2 Vaikuttavuus Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on oltava kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa, kykyä joustavaan valmiuden säätelyyn, kykyä pitää yllä poikkeusolojen suunnitelma- ja toimintavalmiutta sekä kykyä verkostoitua kiinteistöalan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Valmiussuunnitelmat Ilmavoimien kiinteistö- ja ympäristöalan tukemiseksi on laadittu ja suunnitelmia päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaisesti. Ilmavoimien ja Rakennuslaitoksen välistä vuonna 2006 allekirjoitettua yhteistoimintasopimusta valmiudesta on päivitetty. Sopimus on valmisteltu luonnokseksi ja tarkistetaan sekä allekirjoitetaan vuoden 2012 aikana. Ensimmäinen suunnittelukierros Merivoimien kiinteistö- ja ympäristöalan tukemiseksi toteutettiin vuoden 2011 loppuun mennessä. Merivoimien ja Rakennuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus on valmisteltu luonnoksena ja sopimus tarkistetaan sekä allekirjoitetaan vuoden 2012 aikana. Kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnittelu Maavoimien kanssa on käynnistetty alue- ja paikallistasolla. Paikoittain suunnitelmissa on päästy jo hyvin pitkälle. Koko Maavoimia kattavia suunnitelmia ei vielä ole. Maavoimien esikunnan linjauksia ei ole vielä saatu. Turvallinen yhteiskunta Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Tehtävä edellyttää, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuus on varmistettu uhkatilanteita vastaavalla tavalla. Keskusyksikön jatkuvuussuunnitelman ja ohjeistuksen perusteella on toiminnan jatkuvuuden suunnittelua jatkettu. ICT-varautumisen suunnittelua jatketaan osana valtionhallinnon ICT-varautumisprojektia. Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuutta uhkaavat keskeiset riskit on kartoitettu perusteeksi alueiden suunnittelun käynnistämiselle. Rakennuslaitos on laatinut yleissuunnitelmat ja ohjeet toiminnasta influenssapandemiaa varten. Rakennuslaitoksen toimipaikoilla on valmius käynnistää varautumisen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja toiminta heti, kun puolustusvoimien joukko-osastot (vast.) antavat täsmentävät ohjeensa tilanteen niin vaatiessa. Toimipaikat ovat varanneet kertakäyttösuojaimia ensimmäisen vaiheen toimintaa varten. Suunnitelmia ja valmiutta on tarkistettu. Rakennuslaitos on valmis tukemaan puolustusvoimia laadittujen suunnitelmien ja toimeksiantojen mukaisesti. Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ympäristöyksikkö on tukenut puolustusvoimia useiden sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden ympäristönsuojelutehtävissä, erityisesti ympäristöselvitysten tekemisessä. Vuonna 2011 aloitettiin puolustusvoimien kanssa Suomi- USA-Ruotsi -yhteistyöhankkeen suunnittelu, jonka tavoitteena on tuottaa ympäristönsuojelun alan koulutusmateriaali operaatioihin osallistuville. Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin, työryhmiin sekä kansainvälisesti yhteisten toimintaohjeiden laatimiseen. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaisen Försvarsbygg- yhteistyön koordinoinnista Suomessa osana NORDEFCO- yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen ver- 12

14 taisorganisaatioilta oppimalla. Kokemus on osoittanut, että toisiaan lähellä olevien puolustushallinnon kiinteistöorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä kehitys- ja tehostamispotentiaali monella toiminnan osa-alueella. Pohjoismaista yhteistyötä helpottamaan ja eri työryhmien tietojenvaihtoa tehostamaan otettiin käyttöön TeamLab portaali, jonka avulla jaetaan työryhmien toimintaan liittyviä asiakirjoja ja vaihdetaan viestejä osallistujamaiden kesken. Rakennuslaitos järjesti Nordisk Försvarsbyggvuosikokouksen Haminassa Vuosikokoukseen osallistuivat pohjoismaat sekä Viro ja Liettua. INTOPS-työryhmä workshopin teemana oli Sustainable Camps - kestävän kehityksen mukaiset tukikohdat. Aihepiiriä käsiteltiin osallistujamaiden edustajien pitämissä esityksissä. Rakennuslaitos esitteli diplomityönä tehdyn tutkielman kriisinhallintaoperaatioiden tilaratkaisujen kehittämisestä. Ensimmäistä kertaa myös puolustusalalla toimivien yritysten edustajia oli kutsuttu kokoukseen esittelemään kriisinhallintaoperaatioihin liittyviä tuotteita ja palveluita. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat myös mm. seuraavien työryhmien työskentelyyn: Suojarakentaminen, Benchmarking, energia, viestintä ja henkilöstö. Lisäksi osallistuttiin vuotuisille kiinteistöjohtamispäiville, jonka yhteydessä Rakennuslaitos esitteli siivouspalvelujen ulkoistamisprosessia. Ympäristöyksikön edustajat ovat aktiivisen Nordisk Försvarsbygg yhteistyön lisäksi osallistuneet puolustusvoimien asiantuntijan roolissa kansainvälisiin seminaareihin sekä Suomi-Norja-Sveitsi-yhteistyöhön, jossa pyritään lisäämään tiedonvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen. New Orleansissa, USA:ssa pidetyssä konferenssissa pidettiin esitys Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämistyöstä. Rakennuslaitoksen edustaja osallistuu myös NATO-työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää räjähteiden ympäristökäyttäytymistä ja vaikutuksia. TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 2,5 3,0 3,5 Turvallinen yhteiskunta 3,5 3,5 3,5 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 4,0 4,0 4,0 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - yhdyskunta- ja ympäristöalan yhteistyö ja osaaminen 4,0 4,0 4,0 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on toteutunut ja 5=Tavoite on ylitetty. 13

15 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu asiakastyytyväisyydestä, työtyytyväisyydestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, oman työn kustannustehokkuuden lisäämisestä, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta sekä toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2011 oli 161,1 milj. euroa, kun se vuonna 2010 oli 146,2 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 14,9 milj. euroa eli 10,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui erityisesti sähkön hinnan noususta sekä rakennuttamispalveluista. Muuttuvat kulut olivat 149,1 milj. euroa ja kiinteät kulut 12,2 milj. euroa. Kiinteät kulut olivat 7,6 % liikevaihdosta (7,9 % vuonna 2010). Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,8 % (4,0). Liikekirjanpidon mukainen tilikauden ylijäämä suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen oli 1,0 milj. euroa. Talousarviokirjanpidossa momentin ylijäämäksi jäi euroa, kun momentin tuloarvio oli euroa. Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmu- TAULUKKO 2: Tuloslaskelma ja kokonaiskulut TULOSLASKELMA (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Yhteensä 2011 Budjetti 2011 Yhteensä 2010 Liikevaihto 32,4 18,1 36,6 62,9 10,9 161,1 142,5 146,2 Muuttuvat kulut -28,8-16,3-34,1-59,7-10,1-149,1-131,7 136,8 Omien toimitilojen ylläpito 0,4 0,2 0,2 0,6 1,4 1,3 1,4 Myyntikate 4,0 2,0 2,7 3,8 0,8 13,5 12,1 10,8 Kiinteät kulut -4,5-1,8-2,9-2,1-0,9-12,2-11,6 11,5 Käyttökate -0,5 0,3-0,2 1,7-0,1 1,2 0,5-0,7 Poistot -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-0,2 0,2 Jäämä -0,6 0,3-0,2 1,7-0,1 1,0 0,3-0,9 Palautus puolustusvoimille 0,0 0,0 0,0 Tilikauden jäämä 1,0 0,3-0,9 Henkilötyövuodet Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (66 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. KOKONAISKULUT (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Yhteensä ,9 17,9 36,8 61,6 10,9 160, ,4 17,7 36,6 55,2 5,1 147, ,7 16,3 43,8 53,1 3,6 146,4 14

16 kaiset palautukset. Muuta ylijäämän palautusta ei muodostunut. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu pääasiassa varaston lisäyksestä sekä keskusyksikön alueellistamisesta johtuvista käyttöomaisuushankinnoista, joita ei huomioida kokonaisuudessaan liikekirjanpidossa. Rakennuslaitos siirtyi Palvelukeskuksen asiakkaaksi lukien. Palvelukeskusasiakkaaksi siirtyminen nosti merkittävästi Rakennuslaitoksen hallintopalvelujen kustannuksia. Kustannusero Rakennuslaitoksen aikaisemmin oman palvelutuotannon ja Palkeiden vastaavien palveluiden hintatason välillä on vuositasolla noin euroa (149 %). Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 150,0 milj. euroa (140,7, 145,5). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2009 siirryttiin ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksissa käyttämään ns. ennakollista indeksiä aiemmin käytössä olleen elinkustannusindeksin sijasta. Vuoden 2011 ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksien hintatasoa tarkistettiin keskimäärin 1,1 %. Vuonna 2011 markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli n. 2,7 %. Vuonna 2011 markkinoilla toimivien siivousyritysten hintojen nousu oli 1,3 %. Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt tuntiveloitushinnat pysytettiin vuoden 2009 tasossa lukuun ottamatta hinnoitteluluokkaa 06, tekninen avustaja. Puolustushallinnon kiinteistömenojen jakautuminen Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vai- TAULUKKO 3: Tunnuslukuja TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, M *) 149,7 146,2 161,1 Kiinteät kulut, M -10,3-11,5-12,2 Kiinteät/liikevaihto, % 6,9 7,9 7,6 Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Henkilöstökulut, M 40,2 40,8 39,3 Henkilötyövuoden hinta **) Palautus puolustusvoimille, M 4,05 0,00 0,00 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) Rakennustilavuus (m 3 ) Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) *) Rakennuslaitoksen liikevaihdon voimakasta nousua selittää pääsääntöisesti kaksi tekijää: sähkön markkinahinnan nousu ja valtion turvallisuusverkkohankkeen rakentamiskulujen sisällyttäminen laitoksen liikevaihtoon. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. 15

17 KAAVIO 2 KAAVIO 3 Liikevaihto, M Liikevaihto alueittain, M Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Vuosikorjaukset Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Vuosikorjaukset KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa Indeksoitu vuoteen Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia kuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 32,4 milj. euroa (31,9). Koko toimialan liikevaihto kasvoi 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan alijäämä oli 0,6 milj. euroa. Kiinteistönhoidon neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,62 euroa/htm 2 /kk. Kiinteistönhoidon indeksoitu neliökustannus huoneistoalaa kohden laski 4,4 %. Ulkoaluehoidossa runsaslumiseen talveen liittyvät aurauskustannukset sekä kattolumien pudotukset pysyivät vuoden 2010 tasolla. Lumitöiden vaikutus kiinteistönhoidon yksikköhintaan 16

18 Rakennuslaitoksen keskusyksikön aulan portaikko. Kuva: Sofia Virtanen 17

19 KAAVIO 5 euroa Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys on n. 0,06 euroa/htm 2 /kk. Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus eriytettiin arviolaskutettavaksi eräksi. Jätehuollon tasauslaskutuksessa puolustusvoimilta lisälaskutettiin yhteensä euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 18,1 milj. euroa (17,6). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 16,3 milj. euroa (16,0). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,5 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,5 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (0,5 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto nousi 2,8 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,3 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus oli 0,93 euroa/sm 2 / kk sisältäen sekä omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun, ulkopuolisten tekemän siivouksen sekä siivouspalvelujen ulkoistamisesta johtuvat henkilöstöpoliittisen muutosturvan kustannukset (0,04 euroa/sm 2 /kk). Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina on ollut yhteensä 14,2 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 36,8 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita yhdeksässä vuodessa yhteensä 5,2 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 14,8 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo kolmetoista kertaa. Vuonna 2011 Rakennuslaitoksella oli mukana 4 toimisto- ja 2 varastokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 106 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla sekä toimisto- että varastorakennusten osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 36,6 milj. euroa (35,8, 44,6) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Ennakoimattomiin viankorjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastiketuloista. Toimialan 0,2 milj. euron alijäämä johtui viankorjauskustannusten ylitettyä niille varatun osuuden. Kunnossapitovastike on määritelty rakennusten käyttötarkoitusryhmittäin, esim. toimistot 0,76 /m 2 /kk, kasarmit 0,49 /m 2 /kk, koulut 0,61 /m 2 /kk, muonituskeskukset 1,06 /m 2 /kk, huoltorakennukset 0,65 /m 2 / kk. Keskimääräinen vastike oli 0,50 euroa/htm 2 / kk. Kasarmit, koulut ja oppilasasuntolat olivat 19 % ylläpidettävästä pinta-alasta, vastikekertymä 8 %, varastojen ja katosten osuus oli 39 % pintaalasta ja 8 % vastikkeesta. Erillistilausten ja pieninvestointien hinnoittelussa ulkopuolisiin hankintoihin lisätään 6 % yleiskuluna ja omat työt veloitetaan tuntihinnaston mukaan. Rakennuttamispalkkiona veloitetaan 3 % ja valvontapalkkiona 2 % em. eristä. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 (55,3, 53,1) milj. euroa. Liikevaihdon muutos edellisvuoteen verrattuna oli 13,7 % ja toimialan ylijäämä oli 1,7 milj. euroa. Energiapalvelujen hintoja asiakkaille tarkistettiin ennakoituja markkinahintojen muutoksia vastaa- 18

20 vasti lämmössä 12 %, sähkössä 6 % ja vedessä 3 %. Sähkön hintoja nostettiin lisäksi lukien johtuen pörssihintojen ennakoitua suuremmasta noususta. Vaikutus puolustusvoimien energiasopimuksiin oli 4,9 milj. euroa (kiinteistö- ja prosessienergia). Vuoden 2011 alusta sähkö on hankittu puolustushallintoon Hansel Oy:n puitesopimuksella yhteisesti muun valtionhallinnon sähkönhankinnan kanssa. Myös lämmön hintaa jouduttiin kesken vuoden korottamaan yksittäisissä sopimuksissa mm. Säkylässä, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Helsingissä. Tarve lämmön hinnankorotuksiin johtui polttoainehintojen, erityisesti öljyn ja sen hintaan sidottu- jen lämmön ostohintojen voimakkaasta kasvusta. Vuoden lopussa tehdyssä kulutuksenmukaisessa tasauslaskutuksessa laskutettiin puolustusvoimien joukko-osastoja arvioitua suuremman energiankulutuksen johdosta 1,0 milj. euroa. Veden kulutus oli toteutunut hyvin tarkasti arvioidun mukaan. Sähkön arvioitua suurempi kulutus ja lisälaskutus johtuvat sähköä käyttävien laitteiden määrän kasvusta. Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset palautettiin poikkeuksellisesti keskitetysti Pääesikunnan kautta ( euroa). Lämmön kulutuksenmukaisen palautus johtui pääosin normaalia lämpimämmästä säästä. TAULUKKO 4: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku (tot) (tot) (tot) (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -2,4 0,5-1,6-2,0 Hoito /htm 2 /kk 0,59 0,65 0,62 0,60 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 1,0 0,0-0,2-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,40 0,43 0,42 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,92 0,93 0,93 0,94 TEKNISET PALVELUT Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,51 0,56 0,51 0,50 ENERGIAPALVELUT Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,9 38,4 38,3 38,7 - toimistot 38,5 42,6 42,6 38,3 - kasarmit 47,4 47,9 46,7 47,2 - huoltorakennukset 3) 40,5 40,4 40,6 34,8 - korjaamot 39,6 37,1 39,2 - muonituskeskukset 58,5 64,3 58,0 - erikoisluolat 21,1 19,1 20,1 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 14,4 15,1 15,8 14,2 - toimistot 20,4 23,4 22,9 - kasarmit 13,7 14,9 14,4 - huoltorakennukset 15,4 14,7 15,9 - korjaamot 15,1 13,8 17,1 - muonituskeskukset 28,2 30,5 32,1 - erikoisluolat 29,3 30,8 32,6 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sekajätteen määrän vähentäminen, % Hiilidioksidipäästöjen määrän vähentäminen 1000 tn CO Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % Vuosien ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2011 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (kh-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon ) Vuoden 2009 lukua tarkistettu. 19

21 TAULUKKO 5: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin Toimistot 1,11 1,16 1,16 0,78 0,80 0,75 Asuinrakennukset 0,99 1,00 0,98 0,51 0,53 0,50 Kasarmit 0,71 0,72 0,70 0,52 0,54 0,51 Korjaamo- ja huoltorakennukset 1,03 0,96 1,00 0,61 0,64 0,60 Lämpimät varastot 0,65 0,67 0,65 0,41 0,41 0,40 Kuivat varastot 0,20 0,22 0,22 0,18 0,18 0,18 Kylmät varastot 0,13 0,13 0,13 0,15 0,15 0,14 Katokset 0,18 0,18 0,18 0,13 0,13 0,11 Sosiaalirakennukset 1,21 1,24 1,20 0,85 0,86 0,82 Sairaalat 1,03 1,01 1,00 0,78 0,75 0,85 Suojarakennukset 0,74 0,78 0,72 1,00 1,04 0,95 Muut rakennukset 0,70 0,66 0,67 0,25 0,25 0,24 Yhteensä 0,64 0,67 0,64 0,51 0,53 0,50 Vuodet on indeksoitu vuoden 2011 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 60,01 / MWh, joka oli 15 % edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui lämmön ostohinnan yleisestä noususta, joka alkoi vuoden 2010 lopulla. Öljyalan Keskusliiton julkaiseman tilaston mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousi ajanjaksolla noin 37 %. Öljyn voimakas hinnannousu vaikutti myös kaukolämmön ja maakaasun hintoihin. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 98,39 / MWh, joka oli 23 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Vuoden 2011 alusta lähtien on valtion sähkönhankinnasta vastannut Hansel Oy ja Rakennuslaitos on liittynyt valtionhallinnossa tehtyjen päätösten mukaan yhteishankintaan. Ensimmäisen yhteishankintavuoden hintasuojaukset eivät onnistuneet erityisen hyvin ja puolustushallinnossa jouduttiin hankkimaan lisärahoitusta lisäbudjetin avulla noin 4 milj. euroa. Veden hankinnan yksikköhinta oli 2,32 /m 3, joka oli 6 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Hinnannousu vastaa alan yleistä hintakehitystä. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 38,3 kwh/rm 3 L (38,4). Ominaiskulutus aleni hieman edellisvuoteen verrattuna ja alitti myös tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 38,7 kwh/rm 3 L. Sähkön osalta ei asetettua ominaiskulutustavoitetta saavutettu. Kertomusvuoden ominaiskulutus oli 15,8 kwh/rm 3 S (15,1), kun tavoite oli 14,2 kwh/ rm 3 S. Ominaiskulutuksen kasvu on seurausta kiinteistösähkön kulutuksen kasvusta sekä myös kiinteistökannan rakenteellisesta muutoksesta. Prosessisähkön käyttö on hieman vähentynyt. Veden ominaiskulutus oli 93,4 l/rm 3 L (96,3) tu- 20

22 TAULUKKO 6: Energiahuollon kustannuksia LÄMPÖ VUOSI HANKINTA (MWh) (M ) 21,011 22,818 23,554 ( /MWh) 50,10 51,98 60,01 (%) 88,8 87,3 88,2 HÄVIÖT (MWh) TOIMITETTU LÄMPÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) (M ) 21,011 22,818 23,554 ( /MWh) 51,86 54,95 63,01 (%) 91,9 92,3 92,6 (M ) 0,486 0,477 0,326 ( /MWh) 1,20 1,15 0,87 (%) 2,1 1,9 1,3 (M ) 0,516 0,424 0,475 ( /MWh) 1,27 1,02 1,27 (%) 2,3 1,7 1,9 (M ) 0,845 1,010 1,083 ( /MWh) 2,08 2,43 2,90 (%) 3,7 4,1 4,3 YHTEENSÄ (M ) 22,857 24,729 25,437 ( /MWh) 56,41 59,56 68,05 (%) 100,0 100,0 100,0 SÄHKÖ VUOSI HANKINTA (MWh) (M ) 22,204 22,197 27,245 ( /MWh) 81,45 80,02 98,39 (%) 84,7 83,6 84,3 HÄVIÖT (MWh) TOIMITETTU SÄHKÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) (M ) 22,204 22,197 27,245 ( /MWh) 83,89 82,21 101,28 (%) 87,3 85,9 86,7 (M ) 0,946 1,125 1,078 ( /MWh) 3,58 4,17 4,01 (%) 3,7 4,4 3,4 (M ) 1,191 1,292 1,813 ( /MWh) 4,50 4,78 6,74 (%) 4,7 5,0 5,8 (M ) 1,103 1,235 1,273 ( /MWh) 4,17 4,57 4,73 (%) 4,3 4,8 4,1 YHTEENSÄ (M ) 25,445 25,848 31,409 ( /MWh) 96,13 95,74 116,75 (%) 100,0 100,0 100,0 VESI VUOSI HANKINTA (1000vm 3 ) (M ) 2,862 2,862 2,975 ( /vm 3 ) 2,09 2,18 2,32 (%) 56,5 57,3 58,0 HÄVIÖT (1000vm 3 ) TOIMITETTU VESI VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (1000vm 3 ) (M ) 2,862 2,862 2,975 ( /vm 3 ) 2,14 2,29 2,44 (%) 59,5 60,1 61,0 (M ) 0,835 0,691 0,741 ( /vm 3 ) 0,63 0,55 0,61 (%) 17,4 14,5 15,2 (M ) 0,717 0,699 0,666 ( /vm 3 ) 0,54 0,56 0,55 (%) 14,9 14,7 13,6 (M ) 0,396 0,510 0,497 ( /vm 3 ) 0,30 0,41 0,41 (%) 8,2 10,7 10,2 YHTEENSÄ (M ) 4,810 4,762 4,879 ( /vm 3 ) 3,61 3,81 4,00 (%) 100,0 100,0 100,0 21

23 KAAVIO 6 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) KAAVIO 7 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) KAAVIO 8 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V) lossopimuksessa asetun tavoitteen ollessa 101 l/ rm 3 L. Veden ominaiskulutus laski noin 4 %. Veden ominaiskulutus on alentunut jo neljänä peräkkäisenä vuotena, mikä on osoitus pitkäjänteisestä toiminnasta veden kulutuksen vähentämisessä. Rakennuslaitos on liittynyt kansalliseen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen (TETS) ja toimitiloille suunnattuun toimenpideohjelmaan. Samaan sopimukseen on liittynyt myös Senaatti-kiinteistöt muun valtionhallinnon osalta. Toimenpideohjelma on tarkoitettu kiinteistöalan organisaatioille työkaluksi, jonka avulla ne voivat osallistua kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelman ovat kehittäneet työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva Oy yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa. TETS on vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä, johon yritykset ja yhteisöt voivat liittyä ja jonka avulla Suomen saavutuksista raportoidaan Euroopan komissiolle. Rakennuslaitoksen johdolla valmistunut ja puolustusministeriölle toimitettu Ehdotus puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan kustannustehokkuuden kehittämiseksi (TEHO-raportti) sisältää useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ministeriö ilmoitti vastauksessaan pitävänsä tärkeänä, että Rakennuslaitos yhdessä Pääesikunnan kanssa ryhtyy välittömästi toteuttamaan raportissa esitettyjä toimenpiteitä palveluiden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuslaitos on kertomusvuoden lopulla käynnistänyt useita energiatehokkuuteen liittyviä osahankkeita, kuten esimerkiksi kulutusseurannan ja raportoinnin kehittäminen, mittarointi, energiatehokkuusluvut, vuosikorjausten energiavaikutukset, energiakatselmukset sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 10,9 (5,4, 4,1) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 103,4 % edellisestä vuodesta. Kasvun selittää pääosin 5,8 milj. euron läpilaskutus TUVE-hankkeissa ja 0,5 milj. euron laskutus Camp Maurin KRIHA-kohteessa. Toimialan alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen rakennuttaminen ja paikallisvalvonta ilman eräitä erillistehtäviä olivat noin 4,1 % (3,4) Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisesta puolustushallinnon 22

24 KAAVIO 9 KAAVIO 10 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2011 SKOL-PHRAKL euroa Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja investointien kustannuksista. Muutos edelliseen vuoteen aiheutuu lähinnä pienten ja keskeytettyjen hankkeiden huomattavasta osuudesta toimeksiantoihin. Luku sisältää myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaattikiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelutyö. Rakennuslaitos on ottanut käyttöön videoneuvottelupalvelut 18:ssa eri toimipisteessään vuoden 2011 aikana. Kuva Sofia Virtanen 23

25 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön rakennus ennen perusparannusta. Kuva: RUK / Kirsi Lauri. Keskusyksikön perusparannettu rakennus. Kuva: Sofia Virtanen. Keskusyksikön sisätiloja Kuva: Sofia Virtanen. Keskusyksikön henkilöstöä Kuva: Sofia Virtanen. 24

26 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Valtion tuottavuusohjelmassa Rakennuslaitokselle asetettu henkilötyövuosivähennystavoite oli 400 henkilötyövuotta vuodesta 2004 lukien. Tuottavuusohjelmassa asetettu henkilötyövuosivähennystavoite on saavutettu. Vuoden 2011 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 854 henkilötyövuotta, tavoite oli 850. Henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 3,3 %. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 75 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli 41 % (42, 32). Vuonna 2011 siivottavasta pinta-alasta 1,4 milj. sm 2 46 % (0,65 milj. sm 2 ) oli ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuotta- KAAVIO 11 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina HTV KAAVIO 12 Liikevaihto / htv, 1000 euroa 1000 eur liikevaihto/htv rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv 25

27 KAAVIO 13 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 160,1 M (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 6 % 25 % (5 %, 5 %) (28 %, 27 %) 5 % (5 %, 6 %) 32 % (30 %, 31 %) 33 % (32 %, 31 %) jalle. Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Tästä johtuen siivouspalvelujen ulkoistamisastetavoitetta on alennettu vuodelle Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 65 % (62, 65), tavoite oli 70 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 53 % (53, 51), erillistilauksissa 75 % (71, 70) ja pieninvestoinneissa 80 % (78, 79). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio 12). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut TAULUKKO 7: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku (tot) (tot) (tot) (tav) Kiinteistöpalvelut Hoito htm 2 /htv Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 32 % 42 % 41 % 45 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 65 % 62 % 65 % 70 % 26

28 KAAVIO 14 KAAVIO 15 Kiinteistöpalvelut (32,9 M ) 14 % (14 %, 13 %) 6 % (6 %, 6 %) Energiapalvelut (61,6 M ) 3 % 1 % 5 % (3 %, 3 %) (1 %, 1 %) (6 %, 6 %) 5 % (6 %, 5 %) 31 % (30 %, 28 %) 49 % (51 %, 52 %) 86 % (85 %, 85 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 16 KAAVIO 17 Siivouspalvelut (17,9 M ) Tekniset palvelut (36,8 M ) 11 % 7 % (10 %, 11 %) (6 %, 6 %) 8 % (8 %, 6 %) 17 % (20 %,18 %) 9 % (10 %, 11 %) 42 % (43 %, 51 %) 41 % (42 %, 32 %) 65 % (62 %, 65 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 27

29 Historian 28 havinaa Haminan ympyröissä. Kuva: Phrakl / Jyrki Rihu

30 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Aineet, tarvikkeet ja tavarat olivat suurin kustannuserä, 36 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostojen osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 25 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,6 milj. euroa. Kustannukset sisältävät työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden henkilöstö- ym. kustannuksia euroa. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyttöomaisuudelle 1,8 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 8: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,7 Maksullisen toiminnan muut tuotot 19,6 58,0 28,6 Tuotot yhteensä , , ,2 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,2 Henkilöstökustannukset , , ,2 Vuokrat , , ,2 Palvelujen ostot , , ,2 Muut erilliskustannukset , , ,3 Erilliskustannukset yhteensä , , ,1 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -187, ,6-345,4 Korot -78, ,7-185,2 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -265, ,3-530,6 Kokonaiskustannukset yhteensä , , ,7 KUSTANNUSVASTAAVUUS 975, , ,5 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön päätökseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2011 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (lisäys) sekä poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista. 29

31 Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 9: Sisäisen laskennan tuloslaskelma Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Yhteensä Tuotot rakennuttamisesta Tuotot pieninvestoinneista Tuotot asiantuntijapalveluista Tuotot kiinteistönhoidosta, ph Tuotot siivouksesta, ph Tuotot vuosikorjauksista, ph Tuotot kiinteistöenergiasta, ph Tuotot muusta energian myynnistä Tuotot asukasisännöinnistä Tuotot erillistilauksista Muut tuotot Tuotot yhteensä Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Vuokrat Muut muuttuvat kulut Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Omien toimitilojen ylläpito Myyntikate Henkilöstökulut Vuokrat Toimistokulut Palkeet -311 Muut kiinteät kulut Omien toimitilojen ylläpito Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden jäämä ennen palautusta puolustusvoimille Palautus puolustusvoimille Tilikauden jäämä

32 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet maksimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaiseen yhteistyöverkostoon. Vuonna 2011 jatkettiin 2009 aloitettua pohjoismaisten suojarakenteellisten toteutustapojen vertailemista, jonka tavoitteena on kartoittaa parhaimmat ratkaisut yhteisesti käytettäviksi. Pääesikunnan ja Ilmavoimien tuella kehitettyä suojatilojen kuntokartoituksen toimintamallia käytettiin kahdessa Pääesikunnan tilaamassa kartoituksessa. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Kertomusvuonna käytettiin keskusyksikössä maankäyttö- ja maisemasuunnitteluun, hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 20 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 14 henkilötyövuotta, yhteensä 34 henkilötyövuotta. Vuoden 2011 aikana oli hankesuunnittelu- ja rakennuttamistoimeksiantoja käynnissä yhteensä 131 kpl (84, 91) ja niiden keskikoko 2,81 milj. euroa (4,6, 4,2). Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Hankesuunnitelmia oli vuoden aikana valmisteilla yhteensä 70 kpl (34, 25) sisältäen hankkeet, joiden TAULUKKO 10: Rakennuttamisen volyymi Laskutus asiakasryhmittäin, M Senaatti-kiinteistöt 3,3 3,2 3,0 Pääesikunta 0,7 0,9 1,1 Muu PV ja PLM 0,1 1,3 0,4 KRIHA 0,5 TUVE 5,8 YHTEENSÄ 4,1 5,4 10,8 Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 40,1 44,2 62,7 Valmistuneet hankesuunnitelmat 86,6 59,4 83,4 Käynnissä olevat hankkeet 240,9 190,6 88,3 Valmistuneet hankkeet 40,6 89,7 133,7 YHTEENSÄ (TUVE ja KRIHA eivät sisälly) 408,2 383,9 368,1 31

33 arvo on 146,05 milj. euroa (103,6, 100,2). Hankkeiden keskikoko oli 2,09 milj. euroa (3,05, 4,0). Kertomusvuoden tavoitteena oli 20 valmistunutta hankesuunnitelmaa. Vuoden aikana valmistui 39 hankesuunnitelmaa (15, 22) sekä yksi laaja hankeselvitys, arvoltaan 83,4 milj. euroa (59,4, 60,1). Vuoden lopussa työn alla oli 30 (17, 6) hankesuunnitelmaa sisältäen hankkeet, joiden arvo on 62,7 milj. euroa (44,2, 40,7). Osa hankesuunnitelmista valmistuu heti vuoden 2012 alussa. Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisen kumppanuussopimuksen rakennuttamispalvelut sekä Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välisen asiantuntijasopimuksen palvelut Senaatti-kiinteistöjen Rakennuslaitoksen kautta toteutettu isojen hankkeiden vuoden 2011 investointimäärä oli 72,4 milj. euroa (94,1, 86,0). Rakennushankkeita valmistui 28 kpl (17, 24) keskihinnaltaan 4,77 milj. euroa (5,3, 1,7). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 133,65 milj. euroa. Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 33 kpl (33, 42) arvoltaan 88,37 milj. euroa (190,5, 240,9). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 3,64 milj. euroa (5,6, 4,3). Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat vallitushankkeet olivat maarakennustöiden painopiste. Niiden laskutus oli vuonna 2011 yhteensä 0,13 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 10 kpl (11, 9), joiden summa oli 0,6 milj. euroa (2,2, 1,3). Osaa hankkeista alettiin valmistella ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina tehtävien kohteiden määrä on tarkentunut 72 kpl:een ja rakennustöiden kustannusarvio on noin 19,5 milj. euroa. Tästä summasta käytettiin vuonna ,8 milj. euroa ja kohteita valmistui 44 kpl. Suunnittelusopimuksia laadittiin 45 kpl (66, 166) yhteensä 0,9 milj. euroa (2,0, 4,75) ja urakkasopimuksia 37 kpl (164, 83) yhteensä 28,7 milj. euroa (66,6, 45,0). Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste siirtyi vuonna 2011 suunnittelusta toteutukseen, koska loppuvuoden 2011 hankealoituksia myöhennettiin vuodelle 2012 puolustusvoimauudistuksen takia. Vuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Säkylän Sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaukset sekä mittavien erityiskohteiden peruskorjausja -parannustyöt. Merkittävä osa varastorakentamista saatiin valmiiksi. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja -parannustyöt. Käynnissä ovat myös mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Vuonna 2011 valmistui Santahaminan, Hoikankankaan (Kajaani) ja Lakialan varuskuntien maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelmien laskutus Pääesikunnalta omasta ja alikonsulttityöstä oli yhteensä euroa. Uusia maankäyttö- ja maisemasuunnittelutehtäviä aloitetaan vasta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä todettavien tarpeiden mukaisesti. Rakennustoiminnan markkinatilanne on ollut vakaa ja indeksimuutokset ovat olleet maltillisia. Rakennuskustannukset nousivat joulukuusta 2010 joulukuuhun ,7 % Ylläpito Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli m 2 ( , ). Ylläpidettävä huoneistoala laski m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli m 3. Lämmitetty rakennustilavuus laski m 3 edelliseen vuoteen verrattuna. Puolustushallinnon sisäisiä energia- ja ylläpitosopimuksia oli yhteensä 151 kpl (149, 148) ja siivouspalvelusopimuksia 137 kpl (132, 129). Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen kanssa laadittiin yksi valtakunnallinen sopimus, johon sisältyi 25 erillisen muonituskeskuksen energia-, ylläpito- ja siivouspalvelusopimukset. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen kiinteistönhoitosopimuksesta on eriytetty erillislaskutettaviin biojäte sekä keittiölaitteiden hoito ja huolto. Rakennuslaitoksella on sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle neljässä erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista htm 2 kuuluu Rakennuslai- 32

34 KAAVIO 18 2 Ylläpidettävä huoneistoala, puolustushallinto, 1000m 2 Kiinteistönhoito- ja kunnossapitovastikkeet, /htm /kk vuonna 2011 /htm 2 /kk 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Huoneistoala 1000m 2 Hoito Kunnossapito toksen ja Millog Oy:n väliseen sopimukseen. Millog Oy:n kanssa on solmittu yksi valtakunnallinen palvelusopimus. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen asiantuntijarooliin puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kuuluu keskeisesti rakennusten ja rakenteiden teknisten laitteistojen teknisestä turvallisuudesta vastaaminen. Rakennuslaitos kehittää turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja yhteistyössä valvovana viranomaisena toimivan Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston kanssa. Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty sopimuksien liitteenä olevassa valinta- ja vastuurajataulukossa sekä Ylläpidon palvelukuvauksessa. Kiinteistönhoitosopimukset sisältävät yleisiä markkinoita laajempia palvelukokonaisuuksia kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä lisä- ja käyttäjäpalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. TAULUKKO 11: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoito M 26,6 27,9 28,4 Erillistilaukset M 2,5 2,5 2,7 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,7 0,4 0,3 Muut tuotot M 0,1 0,2 0,2 Henkilötyövuodet Hoitovastuu (htm 2 )

35 KAAVIO 19 Kiinteistönhoidon muuttuvat kustannukset tehtävittäin 25,2 M (suluissa vuodet 2010 ja 2009) 15 % (15 %,13 %) 10 % (11 %, 10 %) 6 % (6 %,7 %) KAAVIO 20 6 % (5 %, 6 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 63 % (63 %, 64 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. 9 % (9 %, 6 %) Jätemäärien jakauma tonnia (suluissa vuodet 2010 ja 2009) 6 % (3 %, 9 %) 0,3 % (1 %, 1 %) 1,1 % (2 %, 1 %) 0,1 % 2 % (2 %, 1 %) 4 % (5 %, 5 %) 6 % (7 %, 6 %) Keräyspaperi 6 (7, 6) 26 % (23 %, 21 %) 1 % (1 %, 1 %) 1 % 0,2 % Sekajäte Puu Biojäte SER Energiajae Pienmetalli Keräyspaperi Vaarallinen jäte Keräyspa hvi Muu jäte 43 % (47 %, 49 %) Rakennusjäte Kartonki Lasi Kertomusvuonna jatkettiin kiinteistönhoidon palvelusopimuksiin sisältyvien jätemäärien seurantaa sopimuksittain ja jätejakeittain. Sekajätteen suhteellinen osuus on vähentynyt noin 4 prosenttiyksikköä 47 %:sta 43 %:iin verrattaessa edelliseen vuoteen. Tavoitteena on sekajätteen määrän vähentäminen vuoteen 2016 mennessä 20 %:iin tehostetun lajittelun avulla. Energiajätemäärän kasvu on pysynyt samana, mutta kertomusvuonna aloitettiin muutamassa varuskunnassa massiivinen energiajätteiden keräys, mikä vähentää sekajätteen määrää vuoden 2012 aikana. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALT- SU) mukaan tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Kesällä 2011 toteutettiin sekajätteen lajittelututkimus viidessä eri puolustusvoimien kohteessa. Tutkimus osoitti, että sekajätteestä suurin osa on energiajätettä, noin 41 %. Energiajätteen osalta lajittelua tulee tehostaa, sillä sitä kertyi huomattavia määriä sekajätteen joukkoon niissäkin varuskunnissa, joissa energiajätettä kerättiin. Pakattua biojätettä tai biojätettä oli noin 9 % sekä pahvia ja keräyspaperia 3-4 %. Keräyspaperi- ja pahvi ovat maksuttomia jätejakeita, joiden laittaminen sekajätteen joukkoon nostaa jätekustannuksia. Sekajätteen lajittelututkimustuloksen mukaan pantillisia palautuspulloja oli sekajäteastioissa huomattavat määrät. Tutkimuksen perusteella vain murto-osa palautuu kierrätykseen esim. sotilaskodin kautta. Tutkimuksen seurauksena Santahaminassa aloitettiin panttipullojen systemaattinen keräys kasarmeilla. Keräyksen tueksi hankittiin asianmukaiset keräysastiat sekä seinille julisteet. Santahaminassa ko. tempauksella saadut varat on kohdistettu varusmiesten virkistystoimintaan. Varsinaisen sekajätteen osuus oli noin 25 % lajitellusta sekajätemassasta. Myönteisenä huomiona voidaan todeta, että vaaralliset jätteet (ent. ongelmajäte) osataan lajitella erinomaisesti. Kertomusvuonna jatkettiin varusmiehille ja kantahenkilöstölle suunnattavaa jätteiden lajitteluun ja biojätteen synnyn vähentämiseen tähtäävää jätevalistuskampanjaa. Jätevalistuksen tietoiskut toteutettiin alokaskoulutuksen yhteydessä CD-animaation sekä muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa olevien julisteiden avulla. Vuonna 2009 julkaistusta jätelajitteluoppaasta otettiin uusi, päivitetty painos. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jätteiden lajittelun valistuskampanjaa tulee jatkaa, jotta päästään valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. 34

36 TAULUKKO 12: Jätemäärät JÄTEJAE % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 49,0 47,0 42, ,0 Biojäte 21,0 23,0 26, ,0 Energiajäte 6,0 9,0 9, ,0 Keräyspaperi 6,0 7,0 6, ,0 Keräyspahvi 5,0 5,0 4, ,0 Puu 1,0 2,0 1, ,0 SER 0,1 0,0 0,1 8 0,0 Pienmetalli 0,8 2,0 1, ,0 Vaarallinen jäte 0,8 1,0 0,3 28 0,0 Muu jäte 9,1 3,0 6, ,0 Rakennusjäte 1,0 1,0 0,7 61 2,0 Kartonki 0,2 0,0 0, Lasi - 0,0 0, ,0 100,0 100,0 9422,6 100,0 Ympäristö Puolustushallinnon rakennuslaitos on sitoutunut noudattamaan puolustushallinnon yhteisiä ympäristöpoliittisia linjauksia ja kehittää näiden pohjalta jatkuvasti omaa ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristönäkökulman huomioimista kaikessa toiminnassa pyritään edistämään esimerkillisillä ja vastuullisilla johtamis- ja toimintamalleilla. Ympäristötavoitteet on integroitu Rakennuslaitoksen toimintapolitiikkaan ja toimintamalleihin, jotka on luotu ISO 9001 ja ISO periaatteita noudattaen. Energian ja veden säästötoimenpiteitä on aktiivisesti kehitetty jo vuosikymmeniä ja elinkaarivastuuajattelu on tärkeä osa rakennuttamispalvelujen toimintamalleja. Rakennuttamisen ympäristöja energiavaikutuksia tarkastellaan kaikissa suuremmissa hankkeissa noudattaen PromisE-työkalua tai Senaattikiinteistöjen kehittämää Ekologisen rakentamisen prosessia. Kaikissa toimistoissa on käytössä Green Office ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna Ympäristöjärjestelmään sisältyy tavoitteita koskien erityisesti sähkön ja paperin kulutusta. Sähkön kulutuksessa tavoitteena on vakiinnuttaa kulutus vuoden 2008 tasolle. Sähkönkulutus kertomusvuonna oli kwh ( kwh). Paperinkulutuksessa tavoitteena on vähentää kulutusta vuosittain 5 %. Paperinkulutus kertomusvuonna oli riisiä eli arkkia ( ). Green Officen tulostavoitteisiin ja niiden toteutumiseen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota. Ympäristöraportti vuosilta laaditaan yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Työ on käynnistynyt vuoden 2011 keväällä ja raportti julkaistaan keväällä Raportissa käsitellään puolustusvoimien toiminta ja toimintaympäristö kokonaisuutena. Kiinteistöjen ja niiden hoidon merkitys on ympäristövaikutusten, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, osalta suuri. Raportin laatimisen tavoitteena on paitsi kirjallisen raportin tuottaminen ulkoiseen viestintään, myös henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen sekä puolustushallinnon toiminnan ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien tarkastelu ja kehittäminen. Työssä on tunnistettu useita kehittämisalueita, kuten esimerkiksi energian kulutusraportointi, rakentamisen energiatehokkuusvaikutusten seuranta ja ympäristötiedon hallinta, joiden osalta kehittämistoimenpiteet ovat jo käynnissä tai suunnitteilla. 35

37 KAAVIO 21 Sekajätteiden lajittelutulokset 2011 (Hamina, Lappeenranta, Pirkkala, Santahamina, Upinniemi) 25,5 % 2,2 % 2,2 % 0,8 % 4,5 % 1,7 % 3,3 % 4,0 % 0,4 % 2,6 % 0,4 % 9,3 % 1,6 % 0,2 % Keräyspahvi Metallit Maa-/hienoaines Keramiikka Energiajäte Keräyskartonki SER Biojäte Keräyspa peri Tekstiilit 41,3 % Rakennusjäte Sekajäte Puutarhajäte Puutavara Vaarallinen jäte Rakennuslaitoksen ympäristöverkostoon, Ekorinkiin, kuuluvaa henkilöstöä koulutettiin vuosittain järjestetyn ympäristöpäivän yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yritysten ympäristövastuuta, ympäristönäkökohtien seurannan ja raportoinnin kehittämistä, jätehuollon kehittämistä sekä ajankohtaisia hankkeita. Vuoden aikana osallistuttiin myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville, joilla esiteltiin ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen sekä ympäristön tutkimus- ja kunnostushankkeiden tilannetta. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille 2 henkilötyövuoden verran. Pääesikunnan Logistiikkaosaston ja Rakennuslaitoksen väliseen asiantuntijapalvelusopimukseen perustuen toteutettiin useita pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeita. Maaperän kunnostuksia tehtiin yhteensä 10 kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Vilpolan vanhan kaatopaikan ylöskaivuu Säkylässä, kahden vanhan ampumaradan kunnostus Oulun Hiukkavaarassa sekä kahden ampumaradan kunnostus Kouvolan Kasarminmäellä. Lisäksi maaperän kunnostustöitä tehtiin nykyään Millog Oy:n käytössä olevien Lylyn ja Lievestuoreen varikoiden alueella. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon kemiallisen pesulan alueen maaperän ja pohjaveden puhdistusta jatkettiin Säkylässä. Myös Upinniemen telakka-alueelta poistettiin pilaantunutta maa-ainesta. Kunnostushankkeet liittyivät pääasiassa todettujen ympäristöriskien vähentämiseen ja maankäytön tai maanomistusolosuhteiden muutoksiin. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 16 kohteessa. Useissa kohteissa seurattiin aiempina vuosina toteutettujen kunnostusten pohjavesitilannetta. Tällaisia kohteita on mm. Ylämyllyn ja Hyrylän alueella. Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin myös tulevien vuosien kunnostuskohteita. Vuoden aikana toteutettiin lisäksi käytössä olevien ampumarata-alueiden perustilaselvitykset Santahaminassa, Säkylässä ja Raasissa. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueena oli edelleen puolustusvoimien ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten selvittäminen ja hallinta. Ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöselvitysten laatiminen aloitettiin kolmella alueella. Ensimmäisiksi toteutuskohteiksi valittiin suurimmat pohjavesialueella sijaitsevat kohteet Pohjankangas, Säkylä ja Santahamina. Tavoitteena on selvittää ja kuvata ympäristöolosuhteet sekä toiminta ja sen mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Selvitysten toteutuskonsepti sekä kyseiset selvitykset valmistuvat alkuvuodesta 2012 ja tavoitteena on laatia vastaavat kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuonna 2010 käynnistynyt ns. Ampumarata- BAT-hanke, jonka tavoitteena on määritellä parhaat käyttökelpoiset tekniikat ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan, jatkui aktiivisesti vuonna Laaja ampumatoiminnan ympäristönsuojeluvaatimusten ja menetelmien yhtenäistämiseen tähtäävä hanke toteutetaan yhteistyössä useiden eri viranomais- ja toiminnanharjoittajatahojen kanssa. Jätehuollon kehittämistyötä tehtiin laatimalla uudet jätehuoltosuunnitelmat Turkuun ja Vekarajärvelle, päivittämällä viisi jätehuoltosuunnitelmaa, edistämällä jätteiden lajittelua ohjeistuksen sekä kampanjoinnin avulla. Kertomusvuonna toteutettiin sekajätteen lajittelututkimus kolmessa varuskunnassa. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kahteen pohjoismaiseen yhteistyökokoukseen sekä Suomen, Norjan ja Sveitsin epäviralliseen yhteistyökokoukseen, jossa käsiteltiin ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyviä tutkimuksia. Vuoden aikana osallistuttiin lisäksi kahteen kansainväliseen ympäristöalan seminaariin, joista toisessa pidettiin esitys Ampumarata-BAT-hankkeesta sekä räjähdepilaantu- 36

38 misen ympäristövaikutuksia tutkivan kansainvälisen työryhmän kokouksiin. Kertomusvuoden lopulla tehtiin päätös uuden Ympäristö-toimialan perustamisesta ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä. Uuden yksikön päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Yksikkö vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöyksikkö aloitti toimintansa Asukasisännöintipalvelut Henkilötyövuosia asukasisännöintipalveluissa kertyi 10 (10, 11). Sopimus asukasisännöintipalveluista uusittiin kertomusvuonna. Uusittu sopimus korvaa aiemman vuonna 2007 Pääesikunnan kanssa laaditun sopimuksen. Sopimuksen sisältö päivitettiin vastaamaan puolustusministeriön antamaa ohjeistusta Puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista sekä Pääesikunnan henkilöstöosaston antamaa määräystä Puolustusvoimien määräys palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta. Puolustusministeriön uusi ohjeistus sekä Pääesikunnan asuntonormi tulivat voimaan Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta (2 572, 2 659) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä. Asuntojen määrä väheni asteittain ja kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli kpl, Senaatti-kiinteistöiltä 440 kpl sekä muilta vuokranantajilta 240 kpl. Asuntojen keskimääräinen koko oli 60 m 2. Asuntojen vuokrausaste oli kertomusvuoden lopussa 75 % (79, 87). Pienin käyttöaste 63 % oli Senaatti-kiinteistöiltä ensivuokratuissa ns. toimitila-asunnoissa, jotka sijaitsevat vähäisen kysynnän alueilla ja ovat huonokuntoisia. Asuntojen vuokrausasteen laskuun vaikuttavat voimaan tullut puolustusministeriön ohjeistus sekä pääesikunnan puolustusministeriön ohjeistusta noudattava asuntonormi. Rakennuslaitos on kehittänyt Kiraven Asuntojen vuokraus järjestelmää vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Ns. vanhat elinkustannusindeksiin sidotut toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset 42 kpl on uusittu tai sanottu irti päättyväksi kesäkuulle Joulukuussa tehtiin vuokratasoesitykset vuodelle Samassa yhteydessä tehtiin voimassaoleviin vuokrasopimuksiin vuokrantarkistukset lukien vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Siivouspalvelut Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Palvelutuotannossa otetaan huomioon puolustusvoimien ympäristöstrategia ja Rakennuslaitoksen ympäristötavoitteet sekä oman henkilöstön toiminnassa että ostopalvelujen hankinnassa ja palvelusopimusten johtamisessa. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Kasarmisiivouspalvelut sisältävät mm. varusmiesten kasarmisiivouskoulutuksen saapumiserittäin ja tupasiivousvälineiden hankinnan ja pyykkihuollon. Ylläpito- ja perussiivous Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Kaikista puolustushallinnon oman palvelutuotannon piirissä olevista siivouskohteista laadittiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuoden 2011 aikana laatutasokuvaukset KiinteistöRYL:n laatuluokituksen ja Rakennuslaitoksen kehittämän mallin mukaisesti. Omaa siivoushenkilöstöä Rakennuslaitoksella oli 212 henkilötyövuotta. Rakennuslaitos hyödyntää alan viimeisintä tutkimustietoa siten, että puhtauspalvelun tuottaminen on ympäristömyötäistä ja hallittua. Asiakkaalle tuotetaan sopimuksen mukaista tasalaatuista siivouspalvelua varmistamalla laadunhallintaa kohteissa INSTA 800 -standardin mukaisesti; karsimalla ympäristöä kuormittava ylilaatu ja varmistamalla, että sovittu laatutaso ei alitu. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä ja siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksen mukaisella tasolla. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. 37

39 Kasarmipalvelut Rakennuslaitos opastaa ja kouluttaa jokaisen saapumiserän varusmiehet siivoamaan tupansa. Koulutuksessa korostetaan puhtaan sisäilman vaikutusta terveyteen. Varusmiessiivouksen opetuksella on lisäksi kansalaiskasvatuksellinen tavoite. Koulutusta annetaan myös kansainvälisille joukoille. Kasarmisiivousmenetelmiä ja välineitä kehitetään kustannustehokkaimmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Saniteetti- ja hygieniatarvikepalvelut Rakennuslaitos toimittaa saniteetti- ja hygieniatarvikkeet täyttöpalveluna käyttökohteisiinsa. Saniteettitarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden annostelijamallien ja pehmopaperin laadun valintaan suhteessa käyttäjämääriin. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin projektia (1 400, 1 270). Rakennuslaitoksen laatiman vuosikorjausohjelman mukaiset projektit toteutettiin samoin kuin ennakoimattomat viankorjaukset 19,2 milj. eurolla. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa otettiin huomioon mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien joukko-osastojen kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Senaatti-kiinteistöille. Puolustusvoimien omistamiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvien sekä toiminnallisista muu- KAAVIO 22 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto alueittain, M KAAVIO 23 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto alueittain, M Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi TAULUKKO 13: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut Energiasopimukset PH M 44 45,8 52,6 Prosessienergia PH M 3,9 4,5 5,7 Yritykset M 4,6 4,2 3,8 Muut M 0,6 0,8 0,8 Henkilötyövuodet

40 toksista aiheutuvien erillistilausten tuotot olivat 11,3 milj. euroa (10,1, 11,0) ja tuotot muilta asiakkailta olivat 0,13 milj. euroa (0,8, 0,8). Yksittäisiä projekteja oli 970 (983, 1 100). Erillisprojekteista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 6,4 milj. euroa (5,6, 14,7). Yksittäisiä projekteja oli 148 kappaletta (137, 300), joista 22 kokonaishankintana ja 22 rakennuttamissopimuksin. Pieninvestoinneista 23 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 143. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 milj. euroa (55,3, 53,1). Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 13,7 % johtuen pääosin sähköenergian ostohinnan voimakkaasta kasvusta. Toimialan ylijäämä oli 1,7 milj. euroa. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli MWh ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli MWh. Energiankulutuksen seurantakausi 2011 oli painotettuna n. 12,5 % normaalivuotta lämpimämpi. Jyväskylän normaalivuoteen sääkorjattu lämmön kokonaiskulutus oli MWh. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli MWh ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli MWh. Sähköistettyjen tilojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna lievästi (0,6 %). Toimitilojen käyttämän sähkön määrä kasvoi yli 3 %, mikä näkyi myös ominaiskulutuksen kasvuna. Toimitetun veden kokonaismäärä oli m 3 ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli m 3. Veden kokonaiskäyttö pysyi edellisvuoteen nähden ennallaan. TAULUKKO 14: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu lämpö Verkostohäviöt Yhteensä SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu sähkö Verkostohäviöt Yhteensä VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti Toimitettu vesi Verkostohäviöt Yhteensä

41 KAAVIO 24 Toimitettu lämpö MWh (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 2 % (2 %, 2 %) 9 % (8 %, 9 %) 5 % (5 %, 3 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 85 % (85 %, 83 %) Muu myynti Verkostohäviöt Varmennettu sähköverkko Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on varauduttu ennalta yleisessä sähköverkossa aiheutuviin katkoksiin. Varaliittymät yleiseen verkkoon, aluesähköverkon rakenne, maakaapeloinnit, varavoimakoneet, akustot ja UPS-laitteet muodostavat varmennetun sähköverkon, joka yhdessä ammattitaitoisen henkilöstön kanssa turvaa sähköhuollon erilaisissa poikkeustiloissa. Sähköverkon toimivuutta arvioidaan vuosittain toistuvasti poikkeuksellisten sääolosuhteiden esim. myrskyjen yhteydessä. Vuoden 2011 lopun voimakkaat Tapani- ja Hannu -myrskyt aiheuttivat lukuisia pitkäaikaisia sähkökatkoksia yleiseen sähköverkkoon eri puolilla Suomea. Puolustusvoimien varmennettujen verkkojen kohteissa sähköhuolto toimi moitteettomasti. Katkoksia oli kuitenkin lukuisia niissä puolustusvoimien kohteissa, joissa sähköverkkoa ei ollut varmennettu. Joillakin seuduilla Rakennuslaitoksen sähköasentajat kävivät auttamassa yleisen verkon korjaustöissä ja nopeuttamassa sähkön saantia varuskuntaan. Pääesikunta on käynnistänyt selvityksen varmennettujen kohteiden määrän riittävyydestä. KAAVIO 25 KAAVIO 26 Toimitettu sähkö MWh (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) Toimitettu vesi 1,3 milj.m 3 (suluissa vuosien 2010 ja 2009 prosentit) 12 % (12 %, 11 %) 7 % (8 %, 8 %) 3 % (4 %, 3 %) 18 % (18 %, 20 %) 5 % (6 %, 5 %) 16 % (13 %, 5 %) 79 % (76 %, 78 %) 62 % (64 %, 70 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt 40

42 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtävänä on puolustushallinnossa vuonna 2002 toteutetun kiinteistöuudistuksen mukaisesti hankkia ja tuottaa puolustusvoimien rauhan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut. Rakennuslaitoksesta kehitetään puolustusministeriön linjausten mukainen puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskus. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Ympäristöyksikön perustaminen ja resurssien lisääminen parantavat Rakennuslaitoksen palvelukykyä puolustusvoimille. Erityisasiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen mahdollistavat uusien palvelutuotteiden, kuten ympäristötarkkailun järjestämisen, ympäristöteknisen rakennuttamisen ja ympäristötiedon hallinnan kehittämisen. Ympäristötiedon hallinnan kehittäminen edistää puolustusvoimien ympäristönsuojelun ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitokselle asetetut kehittämistavoitteet Rakennuslaitokselle asetetaan kehittämishankkeita koskevat tulostavoitteet seuraavasti: 1. Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen. Tavoite on vuoden 2011 painopiste. Tavoite konkretisoituu sekä tarkentuu vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana Rakennuslaitos tuki Pääesikuntaa puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin suunnittelussa toimittamalla Pääesikunnalle tietoja rakennuksista, rakenteista ja verkostoista. Puolustusvoimauudistuksen toteutus käynnistyi sen jälkeen, kun Tasavallan presidentti ja Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsittelivät kokouksessaan 8. helmikuuta puolustusvoimauudistusta puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin pohjalta. Puolustusvoimauudistusta ryhdytään toteuttamaan puolustusministeriön ohjauksessa. Puolustusministeriö antoi ohjauskirjeellä ohjeet UTVA:n linjaaman puolustusvoimauudistuksen suunnittelusta, valmistelusta ja raportoinnista sekä seurannasta. Ohjauskirjeessään puolustusministeriö toteaa Rakennuslaitosta koskien, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulee käynnistää välittömästi toimenpiteet organisaationsa ja toimintansa uudistamiseksi vastaamaan puolustusvoimauudistuksen mukaista sodan ja rauhan ajan rakennetta, toimintatapaa ja uudistuksen aikataulua. Suunnittelutyö on tehtävä yhdessä puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistusta koskeva projekti sekä yhteistoimintamenettely käynnistettiin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen poikkeusolojen tarpeiden perusteella Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen tehtävät perustuvat puolustusvoimien asettamiin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelutyötä jatketaan Pääesikunnan suunnitteluosaston määrittämillä suunnitteluperusteilla ja Pääesikunnan logistiikkaosaston ohjauksessa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnitelmat kattavat Ilmavoimien ja Merivoimien tukemistehtävät keskeisimmiltä osiltaan. Maavoimien osalta suunnittelu on käynnistetty alue- ja paikallistasoilla ja osittain suunnitelmat ovat tyydyttävällä tasolla. Maavoimien kattava suunnittelu edellyttää Maavoimien esikunnan linjauksia. Rakennuslaitos on suunnitellut poikkeusolojen organisaationsa PTL-perusteiseksi PURAKE-työryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti. Rakennuslaitos on tehnyt Pääesikunnalle esityksen PTLorganisaation suunnittelun jatkamisesta siitä laaditun suunnitelman mukaisesti. 3. Kiinteistö- ja ympäristöalan sopimusten kehittäminen Rakennuslaitos ja puolustusvoimat yhtenäistävät ylläpitosopimusten sisältöä ja soveltamiskäytäntöjä. Puolustusvoimat ja Rakennuslaitos ottavat käyttöön uudet, yhtenäiset ylläpitopalvelujen sopimusmallit vuoden 2013 alusta lukien. Uusi toimintamalli otetaan huomioon keväällä 2012 laadittavassa 41

43 vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa. Sopimusten sisällöllisen yhtenäistämisen lisäksi tavoitteena on saada aikaan noin euron vuotuinen säästö kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa. 4. Suunnittelun, seurannan ja raportoinnin kehittäminen Kehitetään kiinteistötiedon hallintaa ja tietoihin liittyvää tiedonvaihtoa tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kokonaistiedon hallitsemiseksi. Kehitetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa jäte- ja energiahuollon suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmää (ml. analysointi). Ympäristötietojärjestelmän kehittäminen Kirave järjestelmään on edennyt suunnitelmallisesti yhdessä Pääesikunnan kanssa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulee kehittää omia tietojärjestelmiä osana puolustushallinnon ja valtiokonsernin tietojärjestelmäinfrastruktuuria siten, että PVSAP KEH LOG- Tilahallinta alaprojektin edellyttämä tiedonsaanti on turvattu. Varmistetaan yhteensopivuus ja tietojen siirto Kiraven ja puolustusvoimien tulevan SAP- tilahallintajärjestelmän välillä. Rakennuslaitos on toimittanut pyydetyt tiedot. Rakennuslaitos osallistuu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa tietoturvallisuusvaatimukset huomioon ottaen valtiokonsernin tilahallintahankkeen tietojärjestelmän kehittämiseen (ns. Senaatti-kiinteistöjen tietojärjestelmä). Varmistetaan yhteensopivuus ja tietojen siirto Kiraven ja Senaatin kehitteillä olevan kiinteistötieto tietojärjestelmän välillä. Rakennuslaitos on antanut lausunnon asiasta puolustusministeriölle. 5. Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen Jatketaan kustannustehokkuuden kehittämistä ja käynnistetään Kustannustehokkuustyöryhmän (TEHO) toimenpide-ehdotusten toteuttaminen tilatehokkuuden, energiatehokkuuden ja palvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi. TEHO- raportti valmistui kevään 2011 aikana. Siinä ehdotetut toimenpiteet etenevät vaiheittain. Osa raporttiin sisältyvistä toimenpiteistä vaatii investointeja. Toteutetaan aktiivisesti energiatehokkuusjärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä ja lisätään käyttäjävalistusta. Energian kulutuksen asiakasraportointia kehitetään yhdessä puolustusvoimien kanssa. TEHO- raportin energiatehokkuusosion perusteella on Rakennuslaitoksen sisällä perustettu alaprojekteja, joiden tehtävänä on raporttiin sisältyvien tehtävien jalkauttaminen ja toimeenpano. Energian kulutuksen asiakasraportointia kehitetään Pääesikunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Varmistetaan peruskorjattavien ja perusparannettavien rakennusten osalta tavoitteeksi asetetun energiatehokkuusluokka C:n toteutuminen. Hankesuunnitelman tekemisen yhteydessä arvioidaan toimenpiteet C luokkaan pääsemiseksi. Omistaja vahvistaa toimenpiteet. Toteutetaan ja raportoidaan Rakennuslaitoksen osalta GreenOffice- toimintamalliin sisältyvät tavoitteet. Tuloksista on kerrottu kohdassa Ympäristö. Materiaalitehokkuuden ja jätteen synnyn ehkäisemisen edistämiseksi otetaan Valtion hankintastrategian mukaisesti ympäristönäkökulma huomioon asteittain kaikissa hankinnoissa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää hankintojen ympäristönäkökohtien analysointia, hankintaohjeen päivitystä sekä hankintahenkilöstön kouluttamista. Hankintaohje päivitetään vuoden 2012 aikana. Ympäristöasiat ovat olleet esillä vuoden 2011 hankintakoulutustilaisuuksissa. Rakennuslaitos sisällyttää kestävän kehityksen ohjelman osaksi laitoksen toimintaa. Kestävän kehityksen ohjelma on sisällytetty toialojen kehityshankkeisiin ja osia on ollut esillä Rakennuslaitoksen vuoden 2011 koulutus- ja neuvottelupäivillä. 6. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin Rakennuslaitoksen osallistumismahdollisuudet kriisinhallintatehtäviin selvitetään puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteistyönä. Rakennuslaitoksen osallistuminen, rooli ja tehtävät käsitellään ja ratkaistaan Pääesikunnan johdolla vuonna 2009 tehdyn selvitystyön pohjalta. Säkylään on aloitettu kriisihallinnan harjoitusleirin Camp Mauri rakentaminen. Leirin rakennustyöt jatkuvat vuonna KRIHA-leirin hankesuunnitelmaa päivitetään, päivitystyö jatkuu Seuraaviin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista on selvitetty yhdessä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa. 7. Strateginen suunnittelu Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 osastrategioiden ja toimintaohjelmien laatimiseen ja toimeenpanoon. 42

44 Puolustusministeriö on julkaissut hallinnonalan strategisen suunnitelman 2030 ja osastrategiat kevään 2011 aikana. Rakennuslaitos osallistui osastrategiatyöhön ja huomioi annetut linjaukset omassa toiminnassaan. 8. Keskusyksikön alueellistaminen Rakennuslaitoksen keskusyksikkö aloittaa toimintansa Haminassa lukien. Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistamisesta Helsingistä Haminaan on laadittu loppuraportti, jossa on tarkasteltu alueellistamisen vaikutuksia henkilöstön ja kustannusten osalta. Alueellistamisen kertaluonteiset kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, kalustehankinnoista, tietoverkon uudistamisesta ja videoneuvottelujärjestelmän hankinnasta. Keskusyksikön nykyiset toimitilakustannukset ovat euroa vuodessa, kun ne ennen olivat euroa. Haminassa Rakennus 56:n korjaaminen keskusyksikön toimitiloiksi maksoi loppukustannusarvion mukaan 4,5 miljoonaa euroa. 9. Tietohallinnon kehittäminen Vuoden 2011 aikana laaditaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tietohallinnon strateginen tavoitetila. Tavoitetilan laadinnassa otetaan huomioon Rakennuslaitoksen rooli, toiminta ja yhteistyö puolustusvoimien kanssa rauhan ja poikkeusolojen aikana. Strateginen tavoitetila määrittää muun muassa puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteistyön tieto- ja viestintätekniikan alueella, suhteen turvallisuusviranomaisten yhteiseen TUVE-verkkoon ja valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttöön. Tavoitetilan laatiminen tehdään puolustushallinnon tietohallintostrategiatyön yhteydessä. Rakennuslaitoksen tietohallintostrategian laadinta siirtyi henkilöstöresurssivajeesta johtuen vuodelle Rakennuslaitos kehittää omalta osaltaan tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeiden hallintaa siten, että hankkeita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan seurata yhtenäisellä seurantamittaristolla Rakennuslaitoksessa, puolustusministeriössä, valtiovarainministeriössä ja valtioneuvostossa. Seurantamittaristo ja hankkeiden arviointi sovitetaan yhteen valtiovarainministeriön tietohallinnon konserniohjauksen linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen tietohallinnon ja tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeet esitellään ja hyväksytään puolustusministeriössä ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriössä. Vuoden 2011 aikana ei käynnistetty uusia kehittämishankkeita. 10. Turvallisuuden kehittäminen Rakennuslaitos aloittaa keväällä 2011 julkaistavan yhteisen puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamisen organisaatiossa. Rakennuslaitos on käynnistänyt puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamisen organisaatiossaan vuonna 2010 laaditun Rakennuslaitoksen turvallisuuden kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tietoturvallisuuden kehittämistä on hidastanut henkilöstövaje, jota korjaamaan Rakennuslaitos teki määräaikaisen sopimuksen Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa tietoturvapäällikköpalveluista alkaen vuoden 2012 loppuun asti. Keskeisimpinä tehtävinä määritettiin hallinnollisen verkon käyttövaltuushallinnan kehittäminen, ICT-varautumisen suunnittelu, operatiivinen tietoturvatyö sekä tietoturvallisuuden jalkauttamiseen liittyvä ohjeistus ja koulutus. 11. Puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksen tukeminen Rakennuslaitos tukee puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksessa sovittujen Rakennuslaitoksen toimialaan liittyvien tulostavoitteiden saavuttamista puolustusvoimien kanssa sovittavalla tavalla. Tuetaan puolustusvoimia tilahallintaprosessin tarkistuksesta esiin nousseiden toimenpiteiden toteuttamisessa Ei muutoksia prosessiin vuonna Rakennuslaitos tukee asiantuntijana puolustusvoimia kiinteistömenojen suhteellisen osuuden kasvun pysäyttämisessä Rakennuslaitos on tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua toimittamalla perustiedot varuskuntien rakennuksista ja rakenteista Pääesikunnalle sekä historiatiedot varuskunnallisista investoinneista että arvioinnit tulevista investointitarpeista. 43

45 Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia toimitilojen Halon-sammutusjärjestelmien korvaamiseen liittyvien toimenpiteiden osalta Rakennuslaitos on yhteistyössä Pääesikunnan kanssa kartoittanut puolustushallinnon pääomavuokrakohteiden Halon-sammutusjärjestelmien tilanteen. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien tila- ja ympäristöhallintaa koskevien ohjeistusten tarkistuksessa Puolustusvoimien sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvä tilahallinnan ohjeistus on päivitetty kertomusvuonna. Rakennuslaitokselta ei pyydetty tukea työhön. Kriisinhallinnan ympäristönsuojelun ohjeistuksesta on laadittu luonnos puolustusvoimien ympäristönsuojelun normin laatimisen yhteydessä. Rakennuslaitos on osallistunut työhön keskustelukumppanina toimintamallin nyky- ja tavoitetilan arvioinnin osalta. Pääesikunnan vastuulla olevaan kiinteistökannan kokonaisselvitykseen Rakennuslaitos osallistuu asiantuntijana selvitystyön eri vaiheisiin sekä keskustasolla että aluetasolla. Vuoden 2011 aikana laaditaan selvitys muiden kuin Senaattikiinteistöjen omistamista kiinteistöistä. Puolustusvoimauudistuksen takia Pääesikunta siirsi tämän kokonaisselvityksen osion alkamista vuoden 2012 alkuun. Työ on aloitettu. Toteutetaan PVJJK:n kanssa sovitut TUVEhankkeeseen liittyvät toimeksiannot hankeaikataulun mukaisesti. Rakennuslaitos on tehnyt rakennuttamissopimuksen Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamisesta. Vuonna 2011 valmistui 44 kohdetta arvoltaan 5,8 miljoonaa euroa. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia kiinteistöja ympäristöalan puitesopimusten uudistamisessa. Pääesikunta ja Senaatti-kiinteistöt ovat keskeyttäneet puitesopimusneuvottelut toistaiseksi. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ampumaja harjoitustoiminnan ympäristöhaittojen hallitsemisen kokonaissuunnitelman toimeenpanossa. Rakennuslaitos on tukenut Pääesikuntaa ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysmallin suunnittelussa sekä kriittisimmille alueille laadittujen selvitysten ja niiden perusteella tehtävien tutkimusten ohjauksessa. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitykset olivat puolustusvoimien ympäristönsuojelun vuoden 2011 suurin kehityshanke ja selvitysten laatiminen jatkuu tulevina vuosina. Tavoitteena on tuottaa ampuma- ja harjoitusalueista riittävät tiedot toiminnan ympäristövaikutusten arviointiin, tarkkailun suunnittelun ja käytön seurantaan. TAULUKKO 15: Matkustusmäärät Matkakulut Päivärahat Kilometrikorvaukset Matkustuspalvelut Yhteensä Matkustusmäärät, kotimaa Kotimaassa matkustaneiden henkilöiden lkm Kotimaan matkojen matkapäivät Matkustusmäärät, ulkomaat Ulkomaille matkustaneiden henkilöiden lkm Ulkomaan matkojen matkapäivät

46 Tuetaan puolustusvoimia vuoden 2012 ympäristöraportin perusteiden laatimisen osalta. Vuonna 2012 julkaistaan Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien yhteinen ympäristöraportti koskien vuosia Raportin perusteet ja sisältö on suunniteltu ja tuotettu yhteistyössä. 12. Tuloksellisuusraportoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden kuvausta ja siihen liittyvää tulosanalyysia kehitetään tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin palvelutuotannon kilpailukykyisyyttä. Tuloksellisuusraportointia parannetaan osana sopimustoiminnan yhtenäistäminen -hanketta. 13. Ympäristöraportoinnin kehittäminen Laaditaan Rakennuslaitoksen ympäristöraportti vuodelta Vuoden 2010 alussa Rakennuslaitos ja puolustusvoimat päättivät laatia yhteisen ympäristöraportin, jonka sisältö kattaa molempien organisaatioiden toiminnan. Työn edetessä raportointi laajeni käsittämään vuodet Raportti julkaistaan vuoden 2012 keväällä. Työssä on kiinnitetty erityistä huomioita ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämiseen. alueilla. Selkeimmät muutokset tapahtuivat kokonaistyytyväisyydessä palveluiden hinta-laatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin. Yhteistyön sujuvuus ja siivouspalvelut olivat edelleenkin osa-aluekohtaisen vertailun kärjessä. Nämä ovat selvät Rakennuslaitoksen vahvuudet, joskin myös muiden palvelualueiden kokonaistyytyväisyydet liikkuivat 3,9-4,0 välillä. Kriittisimmät arviot kohdistuivatkin palve- KAAVIO ,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,78 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,74 3,74 Indeksi 3,91 4,00 3,78 3,84 3,87 3, Toimintamenosäästöjä koskeva Valtioneuvoston periaatepäätös KAAVIO 28 Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Aikaansaadaan toimintamenosäästöjä Rakennuslaitoksen toiminnassa Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvien periaatteiden mukaisesti.kiinnitetään erityistä huomiota matkustus- ja kokouskäytäntöjen kehittämiseen sekä videotekniikan käyttöönottoon. Rakennuslaitos hankki videoneuvottelulaitteet 18 eri toimipisteeseen syksyn 2011 aikana. Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut 3,3 3,3 3,6 3,7 3,7 3,5 4,2 4,2 4,3 3,8 3,9 4,0 3,9 3,9 4,0 Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2011 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,0. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakkaiden kokonaistyytyväisyys nousi edellisvuodesta ja vahva positiivinen trendi tuloksissa jatkui. Kokonaistyytyväisyydessä tapahtunut nousu oli edellisvuosia merkittävämpi. Osa-alueittain tarkasteltuna kokonaistyytyväisyyksissä on havaittavissa nousua tutkimuksen kaikilla osa- Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,9 3,9 3,8 3,9 4,0 4,1 4,2 4,2 3,8 3,9 3,9 3,8 3,9 4,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4, ,0 45

47 luiden hinta-laatusuhteeseen sekä sopimuskäytäntöihin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin toimitilapuolelle suunnattuun Asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. KAAVIO 29 Asiakkaiden tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen Rakennuttamisen rakennusvaihe Rakennuttamisen rakennussuunnittelu Rakennuttamisen hankesuunnittelu Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelujen verkostotyöt Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,6 KAAVIO 30 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin 3,5 3,5 3,6 3,7 3,5 3,4 3,5 3,4 3,7 3,6 3,7 3,6 3,6 3,7 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,7 3,8 3,7 3,9 3,8 3,9 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 3,8 3,9 4,1 4,1 4,2 3,0 3,5 4,0 4,5 4,2 3 3,5 4 4, PHRAKL 2011 Muut Positiivinen ero markkina-aineistoon kasvoi edellisvuodesta. Vertailuaineistossa asiakkaiden tyytyväisyys vuokrasuhteeseen sisältyviin palveluihin laski, kun taas Puolustushallinnon rakennuslaitos paransi omaa tulostaan. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Lapin, Länsi-Suomen, Kainuun ja Itä- Suomen alueilta. Kriittisimmät arviot Puolustushallinnon rakennuslaitos sai edelleen henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella. Kokonaistyytyväisyys nousi selkeimmin Lapin ja Etelä-Suomen alueilla. Kainuun alueella asiakkaiden kokonaistyytyväisyys sen sijaan laski viime vuoden huipputuloksesta. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyivät Millog Oy:stä sekä Maavoimista. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Merivoimissa ja Maavoimien Materiaalilaitoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulun asiakkaiden kokonaistyytyväisyys sen sijaan laski selvästi aikaisemmista vuosista ja tulos erottui muutoin varsin korkeista kokonaistyytyväisyysarvosanoista. Vastaajista 39 % (33, 30,5) koki Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 68 henkilötyövuotta (72, 69) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 27, taloushallinto 18, palkka- ja henkilöstöhallinto 14, tietohallinto 3, hankintatoimi 5 ja valmiussuunnittelu 1. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,8 % (4,0, 3,4). Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja sovittiin kehitysprojekteista. Toinen tulos strategiapäiviltä oli sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kahdella Muuriankkuri lehdellä informoitiin sidosryhmiä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan erityispiirteistä ja kehitysnäkymistä. Lisäksi julkaistiin kaksi kertaa ajankohtaistiedote Muuriset. 46

48 Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Kaikille asiakkaille laskut voidaan lähettää verkkolaskuina lukuun ottamatta kuluttaja-asiakkaita, joille laskut lähetetään tulostuspalvelun kautta. Saapuvista ostolaskuista verkkolaskuja oli 65 % (50), loput laskuista tulivat Itellan skannauspalvelun kautta sähköisesti. Rakennuslaitos siirtyi osittain Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Asiakkuus alkoi keväällä Rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön sähköinen matkahallintajärjestelmä M lukien. Uusi järjestelmä otettiin nopeasti käyttöön. Aloitusinfo pidettiin 2. syyskuuta ja järjestelmä oli kaikkien käytössä joulukuun alusta lukien. Palkka- ja henkilöstöhallinto Rakennuslaitos siirtyi palkanlaskennan osalta Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Asiakkuus alkoi keväällä Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Lisäksi toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n hm) piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Keskusyksikön arkisto sai vuonna 2011 Haminassa uudet, arkistokelpoiset tilat. Muuton yhteydessä siirrettiin 700 hyllymetriä arkistotiloissa ollutta hallinnolliseen, piirustus- ja suoja-arkistoon kuuluvaa aineistoa. Lisäksi Keskusyksikön arkistoon otettiin vastaan Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalaisen luovutus, joka sisälsi arkkitehtipiirustusten originaalit Puolustusministeriön toimistolta tilaamista hankkeista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä asiaa ja kirjattiin asiakirjaa. Omalle henkilöstölle järjestettiin koulutustilaisuuksia asianhallinnasta, kirjaustoimesta ja piirustusarkistojen hoidosta. Puolustushallinnon rakennuslaitos noudattaa Valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä kestävistä julkisista hankinnoista. Rakennuslaitos on järjestänyt hankintahenkilöstölle ja hankintoja tekeville eri alan asiantuntijoille vuosittain sekä sisäistä että ulkoista koulutusta kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisiin hankintoihin liittyen. Lisäksi hankintatoimen ilmoitustaululta löytyy ympäristö-osio, josta Rakennuslaitoksen henkilöstö saa myös ympäristöaiheista hankintainfoa. Ympäristötoiminnan jatkuva parantaminen edellyttää tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa ja kehittämistä. Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos tekevät yhteistyössä yhteisen ympäristöraportin, jota varten mm. kerätään hankintoihin ja kestävään kehitykseen liittyviä tietoja. Rakennuslaitos on asettanut myös useille uusille toimittajille vaatimuksen raportoida vuosittain hankintojen ympäristöystävällisyydestä. Rakennuslaitos osallistuu hankintatoimen asiantuntijana valtion hankintaverkoston työhön sekä puolustushallinnon hankintayhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2012 aikana käynnistetään yhdessä Valtiokonttorin kanssa tilaustenhallintaprojekti TILHA. Tietohallinto Rakennuslaitos siirtyi puolustusvoimien tietoverkosta Soneran rakentamaan verkkoon maaliskuussa Verkon rakentaminen oli vuoden kestävä mittava työ Rakennuslaitoksen tietohallinnolle. Rakennuslaitos allekirjoitti tammikuussa 2011 Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) kanssa palvelusopimuksen. Sopimus mahdollisti VIP:n ja Valtion yhteisen verkon (VY) palvelut Rakennuslaitoksen käyttöön. Sopimus mahdollisti myös Palkeiden palvelujen käytön. Rakennuslaitoksen 18 eri toimipisteessä otettiin käyttöön videoneuvottelujärjestelmä joulukuussa Videoneuvotteluin voidaan tehostaa ajankäyttöä ja säästää matkakustannuksissa. Rakennuslaitos otti käyttöön sähköisen M2-matkanhallintajärjestelmän joulukuussa Rakennuslaitoksessa on käynnissä mittava palvelinten uudistusprojekti. Hankintatoimi 47

49 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää sotilaalliselle maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Henkilöstön määrä Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 904 (944). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,2 %. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 854. Luku sisältää 17 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita on 7 henkilötyövuotta eikä työllisyysmäärärahoin palkattuja työntekijöitä. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt henkilötyövuodella eli 66 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa oli 879 henkilöä (919, 932) ja määräaikaisessa 25 henkilöä (25, 19). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 2,8 % (2,6, 2,0). Vakinaisista oli kokoaikaisia 789 henkilöä (822, 831). Osa-aikaisia oli 90 henkilöä (97, 101). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 10,0 % (10,7, 11,2). Osa-aikaeläkkeellä oli 64 henkilöä (76, 62), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 10 henkilöä (10). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (65, 65) ja naisten osuus 37 % (35, 35). TAULUKKO 16: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut YHTEENSÄ Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita 48

50 Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51,3 (51,3, 51,3) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,5 vuotta ja miesten 51,8 vuotta. Seniori-ikäisiä eli vuotiaita oli 74 % (80, 80) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 44 % (44, 44). Koulutus KAAVIO Henkilötyövuodet toimialoittain (860 htv) Koulutustasoindeksi oli 3,4 (3,3, 3,3). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa oli yhteensä koulutuspäivää (3 156, 2 624). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 1 milj. euroa (1,1, 0,9). Koulutuspäivien määrä oli 3,3 (3,5, 2,7) henkilötyövuotta kohti Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Henkilöstön lähtövaihtuvuus Nostetaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 63 vuoteen. Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2011 oli 63 v 1 kk (63 v 7 kk, 62 v 4 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 63 henkilöä (65, 58). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 40 henkilöä (39, 29), osa-aikaeläkkeelle 10 henkilöä (10, 14) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 10 henkilöä (10, 15). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 19 henkilöä (13, 13). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 8 henkilöä (12, 10). Työtyytyväisyys KAAVIO Henkilöstö alueittain (904 henkilöä) Pyritään säilyttämään työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,5 asteikolla 1-5. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2011 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos nousi edelliseen vuoteen verrattuna, eli kokonaisindeksi on 3,5 (3,4) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso on viisi kymmenystä parempi (14,2) verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,7). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö 49

51 (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Työn iloa (3,7) tunnettiin, mutta kehitettävää on työryhmien välisessä yhteistyössä (3,3), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemuksessa (2,6). Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,5) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Kainuun, Keski-Suomen, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen alueet. Hämeessä ja Itä-Suomessa tulos pysyi ennallaan ja Lapissa laski yhden kymmenyksen. Parempi Työyhteisö -kyselyyn vastasi 603 henkilöä eli vastausprosentti oli 67 %. Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. TAULUKKO 17: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2011 vuoteen vuoteen HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 904-4, ,7 951 Henkilötyövuodet htv 854-3, ,8 956 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,3 51,3 51,3 Tehty työaika/vuosityöaika % 77,2 1,6 75,6 0,8 74,8 Palkkasumma 1000 euroa , , Tehdyn työajan palkat 1000 euroa , , Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa , , Työvoimakustannukset yht euroa , , Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 72,0-1,7 73,8 0,4 73,4 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,40 3,40 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 19 46, ,3 47 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 10 0, ,3 15 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,6-6,2 14,5 4,3 13,9 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,2 50,0 0,8 14,3 0,7 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,4-6,9 5,8 5,5 5,5 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 714 5, ,5 650 Henkilöstökoulutus euro/htv , ,3 912 Henkilöstökoulutus pv/htv 3,3-5,7 3,5 29,6 2,7 Koulutustasoindeksi indeksi 3,4 3,3 3,3 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv , , HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa , , *) henkilöstön arvo = keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä*htv*keskimääräinen vuosipalkka+henkilöstöinvestoinnit 50

52 Näkymä Haminan Raatihuoneelle. Kuva: Sofia Virtanen 51

53 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 89,1 % (143,6 milj. euroa), yrityksiltä 10,4 % (16,7 milj. euroa) ja muilta 0,5 % (0,8 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien ja investointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n kiinteistöjen ylläpidosta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,3 milj. euroa, kunnilta 0,3 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 0,2 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön bruttobudjetoitua rahoitusta käytettiin euroa. Haminan varuskunta-alueen väriloistoa. Kuva: RUK / Kirsi Lauri 52

54 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli euroa. Puolustusvoimille palautettavaa ylijäämää ei kertomusvuonna muodostunut. Momentin toteumaksi jäi euroa. Momentin bruttotulot olivat 161,1 milj. euroa. Bruttotulot olivat 10,7 % talousarviota ja 10,0 % vuoden 2010 toteumaa suuremmat. Vuoteen 2010 verrattuna bruttotulojen lisäys johtui erityisesti sähkön hinnan noususta sekä rakennuttamispalveluista. Työllistäminen valtionhallintoon ( ) määrärahan käyttö oli euroa. Arvonlisäverotulot ( ) olivat 3,9 milj. euroa ja kasvoivat 7 % vuodesta 2010 johtuen lähinnä Senaatti-kiinteistöjen pieninvestoinneista. Arvonlisäveromenot ( ) olivat 27,2 milj. euroa ja kasvoivat 17 % edellisvuodesta johtuen pääosin rakennuttamispalveluiden läpilaskutuseristä ja sähkön hinnan noususta Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat kertomusvuonna 161,2 milj. euroa. Tuottoja kertyi yhteensä 14,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rakennuttamispalveluiden tuotot nousivat 5,6 milj. euroa TUVE-hankkeen läpilaskutuserien vuoksi ja energiapalveluiden tuotot 7,6 milj. euroa lähinnä sähkön hinnan nousun vuoksi. Toiminnan kulut kasvoivat 13,0 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut alenivat 1,5 milj. euroa (3,6 %). Henkilöstökuluihin sisältyy euroa työ- ja elinkeinoministeriön momentille kirjattuja henkilöstökuluja. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden kasvoivat 6,6 milj. euroa 59,8 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi nousivat yhteensä 6,8 milj. euroa. Sähköenergia ja sähkön siirtomaksut nousivat 5,3 milj. euroa ja kauko- ja aluelämpömaksut 0,8 milj. euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 56,3 milj. euroa, joka on 16,1 % edellisvuotta enemmän. Palvelujen oston kasvu johtuu pääosin rakennuttamispalveluiden TUVE-hankkeen ostopalveluista. Suunnitelman mukaiset poistot alenivat 13,2 % ja olivat 0,2 milj. euroa. Toiminnan tuotoilla katettiin toiminnan kuluista 100,7 % (jäämä I). Arvonlisäveroja perittiin 0,2 milj. euroa ja maksettiin 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna Tase Taseen loppusumma oli 23,7 milj. euroa, joka oli 36,5 % eli 6,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo nousi 0,2 milj. euroa johtuen keskusyksikön alueellistamiseen liittyvistä kalustehankinnoista sekä atk-ohjelmistohankinnoista. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo nousi 6,1 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo nousi 0,7 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 5,4 milj. euroa. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi 2,0 milj. euroa. 53

55 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2011: Turvallisuuden hallintajärjestelmän, tietohallinnon ja ICT-varautumisen kehittäminen Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka on liitetty osaksi Rakennuslaitoksen toimintapolitiikkaa, jonka mukaisesti turvallisuus ja riskienhallinta ovat olennainen osa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kokonaistoimintaa. Niiden päämääränä on tukea kaikissa tilanteissa Rakennuslaitoksen toiminnan suunnittelua ja johtamista sekä kiinteistöpalveluiden tuottamista puolustusvoimille lakien ja asetusten sekä tehtyjen sopimusten mukaisesti. Tietoturvallisuuden kehittämistä on hidastanut henkilöstövaje, jonka johdosta Rakennuslaitos teki määräaikaisen sopimuksen tietoturvapäällikköpalveluista Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa ajalle Keskeisimpiä tehtäviä ovat hallinnollisen verkon käyttövaltuushallinnan kehittäminen, ICT-varautumisen suunnittelu, operatiivinen tietoturvatyö sekä tietoturvallisuuden jalkauttamiseen liittyvä ohjeistus ja koulutus. ICT-varautuminen on osa Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Rakennuslaitoksessa kartoitettiin toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit, joissa merkittävä osa on ICT-toimintaan kohdistuvilla riskeillä. Näillä perusteilla jatketaan toiminnan jatkuvuuden ja ICT-varautumisen kehittämistä. Puolustushallinnon rakennuslaitos otti käyttöön poikkeamaraportointimenettelyn, jolla parannetaan kykyä toiminnassa esiintyvien erilaisten poikkeamien seurannassa ja poikkeamien edellyttämien toimenpiteiden käynnistämisessä. Poikkeamatilanne on mikä tahansa Rakennuslaitosta tai sen toimintaa kohtaava häiriö tai toimintaolosuhteiden poikkeuksellinen muutos tai toiminta, joka voi aiheuttaa va- 54 Varvara Schantin ( ), pullamummu ja taktinen neuvonantaja upseerioppilaille vuosina Kuva: RUK / Kirsi Lauri

56 hinkoa omalle toiminnalle tai kolmansille osapuolille. Tietoturvapoikkeama on haitallinen tapahtuma, tahallinen tai tahaton tapahtuma tai olotila, jonka seurauksena Rakennuslaitoksen vastuulla olevien tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai tarkoituksenmukainen käytettävyystaso on tai saattaa olla vaarantunut. Rakennuslaitos saavutti tietoturvallisuuden perustason vuoden 2011 alussa. Taloussäännön, työjärjestyksen ja hankintaohjeen päivittäminen ja jalkauttaminen Vuoden 2011 aikana päivitettiin Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys. Hankintaohje päivitetään ja jalkautetaan vuoden 2012 aikana. Henkilöstöprosessin laatiminen toimintajärjestelmään Vuoden 2011 aikana valmistui henkilöstöosio Rakennuslaitoksen sähköiseen toimintajärjestelmään. Vuoden 2011 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittaa tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: Puolustusvoimauudistuksen toteutussuunnitelman laatiminen Rakennuslaitoksessa Riskienhallinnan liittäminen TOSU-prosessiin Toiminnan jatkuvuus- ja ICT-varautumissuunnitelmien laadinnan jatkaminen Hankintaohjeen päivittäminen ja jalkauttaminen ml. hankintojen turvallisuusohjeet Poikkeamaraportointijärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 55

57 2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2011 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT , , Arvonlisävero , , SEKALAISET TULOT , , , Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot , , , Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot 160, Muut tulot 160, KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 80, , Osinkotulot 80, , TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ , , , Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Talousarvion 2011 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2011 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) , , , , , , , , , , , , Palkkaukset , , ,11 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ , , ,36 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v Käyttö v (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 56

58 3. Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,03 Muut toiminnan tuotot , , , ,79 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,40 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,07 Henkilöstökulut , ,83 Vuokrat , ,20 Palvelujen ostot , ,70 Muut kulut , ,70 Poistot , , , ,54 JÄÄMÄ I , ,75 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,43 Rahoituskulut , , , ,19 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0, ,00 Satunnaiset kulut 0,00 0, ,00 0,00 JÄÄMÄ II , ,56 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,36 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,93 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,49 57

59 4. Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,17 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat , ,45 Koneet ja laitteet , ,61 Kalusteet , , , ,44 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 420,47 420,47 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,08 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,77 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,17 Siirtosaamiset , ,50 Muut lyhytaikaiset saamiset 21, ,33 0, ,67 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 311,65 311,65 352,55 352,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,07 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,66 Pääoman siirrot , ,25 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,02 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,79 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset , ,91 Edelleen tilitettävät erät , ,66 Siirtovelat , ,12 Muut lyhytaikaiset velat 2 234, , , ,09 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,09 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,07 58

60 5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2011 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot , ,92 Bruttomenot , ,43 Nettotulot , , , Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Talousarvion 2011 määrärahojen Tilinpäätös 2011 käyttö vuonna 2011 siirto seuraavalle vuodelle Puolustusministeriön hallinnonalan arvon lisäveromenot (arviomääräraha) Bruttomenot , , ,72 Bruttotulot , , ,47 Nettomenot , , ,25 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v Käyttö v (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 59

61 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely HENKILÖSTÖKULUT , ,39 Palkat ja palkkiot , ,96 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 2 275, ,43 HENKILÖSIVUKULUT , ,44 Eläkekulut , ,42 Muut henkilösivukulut , ,02 YHTEENSÄ , ,83 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,06 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 88,85 979,80 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 88,85 979,80 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 20 % Rakennelmat tasapoisto 15 6,7 % Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 20 % Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 14,3 % Kevyet työkoneet tasapoisto ,7-33,3 % Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 20 % Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 5 20 % Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 20 % Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto % Muut koneet ja laitteet tasapoisto % Kalusteet tasapoisto % Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3 33,3 % Käyttöomaisuusarvopaperit Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Käyttöomaisuuteen on kirjattu ennen vuotta 2006 hankintamenoltaan vähintään euron ja vuodesta 2006 alkaen hankintamenoltaan vähintään euron käyttöomaisuushyödykkeet. 60

62 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno , ,84 Lisäykset , ,50 Vähennykset , ,00 Hankintameno , ,34 Kertyneet poistot , ,67 Vähennysten kertyneet poistot 6 469, ,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,84 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,51 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,83 Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno , , , ,08 Lisäykset 0, , , ,10 Vähennykset , , , ,25 Hankintameno , , , ,93 Kertyneet poistot , , , ,64 Vähennysten kertyneet poistot , , , ,24 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,72 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,12 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,81 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno ,47 420,47 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno ,47 420,47 Kertyneet poistot ,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,47 420,47 61

63 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,90 Osingot 70,00 80,00-10,00 Rahoitustuotot yhteensä , , ,90 RAHOITUSKULUT Muutos Korot euromääräisistä veloista 4 305, , ,81 Muut rahoituskulut 30,00 49,99-19,99 Rahoituskulut yhteensä 4 335, , ,82 Netto 8 576, ,19 678,08 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset KÄYTTÖ- JA RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT Kappale määrä Markkinaarvo Kirjanpitoarvosuus Omistus- % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 420,47 70,00 420,47 ja osuudet Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO 1 420,47 70,00 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 420,47 70,00 420,47 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 62

64 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 311,65 0,00 0,00 311,65 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 311,65 0,00 0,00 311,65 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtiontakauksia tai -takuita tai muita monivuotisia vastuita. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 63

65 6. Allekirjoitus Helsinki 15. päivänä maaliskuuta 2012 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Jouko Tuunainen johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Lindberg johtokunnan varapuheenjohtaja Kati Jussila johtokunnan jäsen Antti Kivipelto johtokunnan jäsen Olavi Huuskonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen kokouksessaan

66 Haminan kolmipäiväiseen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden ja Baltian maiden edustajien vuosikokoukseen osallistui yli 60 henkilöä. Kuva: Sofia Virtanen 65

67 Yhteystiedot Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, HAMINA Postiosoite: PL 1, HAMINA Puhelinvaihde RAKENNUSLAITOKSEN ALUEET Etelä-Suomen alue Aluejohtaja Aki Toivonen Helsingin aluetoimisto Santahamina D HELSINKI Puhelinvaihde aki.toivonen@phrakl.fi Keski-Suomen alue Aluejohtaja Taisto Hämäläinen Jyväskylän aluetoimisto TIKKAKOSKI Puhelinvaihde taisto.hamalainen@phrakl.fi Lapin alue Aluejohtaja Yrjö Heiniemi Sodankylän aluetoimisto PL SODANKYLÄ Puhelinvaihde yrjo.heiniemi@phrakl.fi Hämeen alue Aluejohtaja Matti Leppänen Hämeenlinnan aluetoimisto PL HÄMEENLINNA Puhelinvaihde matti.leppanen@phrakl.fi Itä-Suomen alue Aluejohtaja Tapio Laitinen Mikkelin aluetoimisto Karkialampi MIKKELI Puhelinvaihde tapio.laitinen@phrakl.fi Länsi-Suomen alue Aluejohtaja Reima Johansson Turun aluetoimisto PL TURKU Puhelinvaihde reima.johansson@phrakl.fi Kainuun alue Aluejohtaja Sakari Hukkanen Kajaanin aluetoimisto PL KAJAANI Puhelinvaihde sakari.hukkanen@phrakl.fi 66

68 LAPPI Sodankylä SELITTEET Alueiden välinen hallinnollinen raja Rovaniemi Keskusyksikkö Aluetoimisto Paikallistoimisto KAINUU Kajaani Kauhava KESKI-SUOMI Jyväskylä Kuopio ITÄ-SUOMI Niinisalo Säkylä LÄNSI- SUOMI Turku Tampere HÄME Lahti Hämeenlinna ETELÄ-SUOMI Helsinki Mikkeli Kouvola Hamina 67