TILINPÄÄTÖS Puolustushallinnon rakennuslaitos

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitos

2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Isoympyräkatu 10, Hamina PL 1, Hamina Ilme: Hahmo Taitto ja painatus: Grano

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johtajan katsaus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus 79

4 VISIO: TUOTAMME PARASTA KIINTEISTÖ- ALAN VALMIUTTA Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: Kiinteä osa puolustusvoimien valmius- ja turvallisuusjärjestelmää Suorituskyky perustuu erityisasiantuntijuuteen ja omaan palvelutuotantoon strategisesti tärkeissä kohteissa Suorituskyvyllä varmistetaan strategisten kohteiden toiminnan jatkuvuus ja toimintavarmuus Henkilöstön osaaminen on muuttuvien turvallisuustilanteiden edellyttämällä huipputasolla Markkinoiden palvelut on sidottu sotilaalliseen maanpuolustukseen jo normaaliolojen aikana Toiminta on taloudellista, tehokasta ja laadullisesti korkeatasoista Kiinteistötiedonhallinta on tehokasta ja tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan tilahallinnasta YLIVOIMATEKIJÄT Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Rakennuslaitos tuntee puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Erityisvaatimukset perustuvat puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä sodankäyntitapojen, aseteknologian ja sotilaallisen toiminnan ympäristövaatimusten kehittymiseen ja muutoksiin. Puolustuskiinteistöihin soveltuvat palvelut ja erityisosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti optimoidut palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo normaaliolojen aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Omalla palvelutuotannolla ja erityisosaamisella varmistetaan valmiuden ja turvallisuuden edellyttämä osaaminen ja toiminnan jatkuvuus strategisesti tärkeissä kohteissa. Valmiuden ja turvallisuuden ylläpito Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksella on sotataloussopimus, turvallisuussopimus ja poikkeusolojen palvelusopimus puolustusvoimien kanssa. Valmiutta ylläpidetään vuosittaisella harjoittelulla yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa yhdessä kiinteistönomistajien kanssa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. 2

5 kuva: Marika Valve ARVOT Sitoutuneisuus puolustushallinnon yhteisiin päämääriin Rakennuslaitos ja sen koko henkilöstö on sitoutunut työhön puolustushallinnon yhteisten päämäärien hyväksi. Tuemme puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä sekä normaaliettä poikkeusolojen aikana. Vastuullisuus palvelutuotannossa Rakennuslaitos vastaa palvelutuotantonsa kilpailukykyisyydestä ja tehokkuudesta. Palvelut tuotetaan puolustusvoimien hyväksymien laatutavoitteiden mukaisesti noudattaen vastuullisen palvelutoiminnan ja ympäristövastuullisuuden periaatteita. Rakennuslaitos ja sen koko henkilöstö toimii puolustusvoimien edun mukaisesti ja pitää kiinni lainmukaisista ja sovituista velvoitteistaan. Hyvän työnantajan henkilöstöpolitiikka Tavoitteenamme on kaikille yhteinen Rakennuslaitos. Noudatamme oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja avointa henkilöstöpolitiikkaa. Kehitämme henkilöstömme ammattitaitoa, monitaitoisuutta ja erityisosaamista jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Kannustamme yhdessä tekemiseen. Avoimuus toiminnassa Rakennuslaitos on läpinäkyvä ja avoin kaikessa julkisessa toiminnassaan. Toimimme avoimesti organisaation sisällä ja suhteissamme asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Kehityshakuisuus palvelutoiminnassa Seuraamme kiinteistö- ja ympäristöalan kehitystä. Panostamme tutkimukseen ja kehitykseen. Arvioimme uusien innovaatioiden soveltuvuutta puolustus- ja turvallisuusympäristöön. Kehitämme aktiivisesti toimintaamme yksilö- ja organisaatiotasolla. 3

6 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Toiminta-ajatus Rakennuslaitos on puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tukee puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti puolustuskiinteistöjen asiantuntijatehtäviin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, tarveselvityksiin, hankesuunnitteluun, puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin suunnitteluun ja toteutukseen, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, kriisinhallintaoperaatioiden tukikohtien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, palveluyksikön johtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. Rakennuslaitoksen johtokunta lukien: Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Timo Rotonen varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Konserniohjausyksikön johtaja Sanna Poutiainen jäsen Henkilöstön edustaja Olavi Huuskonen jäsen saakka Henkilöstön edustaja Maarit Harju jäsen lukien Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Matias Warsta pysyvä asiantuntija Ympäristöpäällikkö Terhi Svanström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Johtokunnan toimikausi on

7 Kuva 1 Organisaatio Johtokunta Johtaja Keskusyksikkö Hamina Hallinto Ylläpito Rakennuttaminen Ympäristö Kouvola Helsinki Turku Säkylä Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Kajaani Sodankylä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 673. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja m 2 (9 000 m 2 ), työtiloja m 2 ( m 2 ) sekä varastotiloja m 2 ( m 2 ) eli yhteensä m 2 ( m 2 ). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,4 milj. euroa (1,3) ja ylläpitokulut 1,1 milj. euroa (1,2). Toimitilakulut olivat yhteensä 2,5 milj. euroa (2,5/2,6) eli 6,41 euroa/m 2 /kk (6,47/6,86). Toimistotilojen tilatehokkuusluku oli 24 htm 2 /hlö (24). Puolustusministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti Jyväskylän palveluyksikön Rissalan palvelupisteessä ja Kouvolassa siirryttiin uusiin toimitiloihin. Kouvolan palveluyksikkö siirtyi puolustusvoimilta vapautuneisiin tiloihin Kasarminmäelle. Rissalan palvelupiste siirtyi puolustusvoimien hallintoyksikön välittömään läheisyyteen. Hämeenlinnan palveluyksikkö ja Tampereen palveluyksikkö siirtyvät uusiin tiloihin puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteyteen vuoden 2019 aikana. 5

8 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHTAJAN KATSAUS minen sekä Rakennuslaitoksen sisällä että Rakennuslaitoksen ja asiakkaiden välillä. Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa 2017 ja saatiin päätökseen vuoden 2018 lopussa. Kevätkaudella 2019 alkoi strategian jalkauttaminen asteittain koko Rakennuslaitoksessa. Strategian keskeiset osat otetaan käyttöön jo keväällä 2019 julkaistavissa vuoden 2018 tilinpäätösasiakirjoissa sekä sidosryhmäjulkaisuissa. Strategia-asiakirja julkaistaan maaliskuussa Rakennuslaitoksen uusi visio Tuotamme parasta kiinteistöalan valmiutta kuvastaa laitoksen strategian keskiössä olevan valmiusosaamisen merkitystä puolustushallinnon kiinteistöalalla. K ertomusvuoden 2018 toiminnan painopisteenä olivat valmiussuunnittelu ja -harjoittelu, Rakennuslaitoksen strategiatyö sekä tilahallinnan kehittämisratkaisuun (TILKO) ja valtion säästöleikkauksiin liittyvien vuosien säästö- ja tehostamistoimien loppuunsaattaminen. Vuoden 2018 toimintaa voidaan pitää onnistuneena. Valmiuden osalta keskeistä on ollut Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelman hyväksyminen Logistiikkalaitoksen esikunnassa ja osallistuminen puolustusvoimien PVLOG 18 -harjoitukseen, jonka yhteydessä tarkennettiin tärkeimpien kohteiden tilapalvelusuunnitelmia, järjestettiin keskusyksikön johtamisharjoitus ja tarkastettiin Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden valmiussuunnittelun tilanne. Keskeinen valmiussuunnittelun kehittämiskohde kertomusvuonna oli myös tiedonkulun paranta- Rakennuslaitos on kertomusvuonna jatkanut pitkäjänteistä työtä asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi puolustushallinnon tilahallinnassa. Vuoden 2018 osalta saavutettiin pysyviä säästöjä yhteensä 2,1 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 sisältyvän säästöohjelman sekä valtionhallinnon keskitettyjen säästötavoitteiden toteuttamisesta. Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät säästöt vuosina tulemaan olemaan yhteensä 22,9 milj. euroa. Voidaankin todeta, että Rakennuslaitos on onnistunut paitsi säästövelvoitteiden toteuttamisessa myös palvelutuotannon hintakilpailukyvyn merkittävässä parantamisessa. Rakennuslaitos alensi kiinteistönhoidon hintaa vuonna 2018 yhteensä euroa (-2,23 %) ja siivouspalvelujen hintaa yhteensä euroa (-4,63 %), mikä näkyy vertailtaessa Rakennuslaitoksen hintakehitystä markkinoiden hintakehitykseen. Kiinteistönhoidossa hintojen kehityksen ero markkinoiden hintakehitykseen oli -3,22 % ja siivouspalveluissa -4,8 %. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 154,5 milj. euroa. Liikevaihto aleni edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. 6

9 euroa eli 1,3 %. Puolustusvoimien osuus laskutettavista tuloista oli 83 % eli 126,2 milj. euroa. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 1,6 milj. euroa. Ylijäämää muodostui pääosin energiapalveluista ja siivouspalveluista. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 2,62 milj. m 2 (2,62 milj. m 2 ). Puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m 2. Rakennuslaitokselle asetetut merkittävät säästötavoitteet kohdistuivat pääosin ylläpidon eri toimialoihin. Säästötavoitteet kyettiin toteuttamaan panostamalla toimintojen tehostamiseen ja energiakulutuksen vähentämiseen. Nämä toimenpiteet aikaansaivat säästöjen lisäksi myös merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Kertomusvuoden aikana valmistui 39 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 50,7 milj. euroa. Rakennushankkeiden painopiste vuonna 2018 oli kasarmien peruskorjauksissa, varastoalueissa sekä polttoaineenjakelupaikoissa. Uutena toimintana käynnistettiin varuskuntien alueiden ja tilojen kehittämissuunnitelmien laadinta. Lisäksi Rakennuslaitos osallistui erityiskohteiden suorituskykyvaatimusten määrittelyyn sekä antoi asiantuntijatukea puolustusministeriön käynnissä olevissa strategisissa hankinnoissa (HX ja Laivue 2020). Rakennuslaitoksen hallintotoimialalla jatkettiin kertomusvuoden aikana toimintatapojen uudistamista. Vuonna 2018 toimintansa aloittivat talous- ja henkilöstötiimit, jotka hoitavat talous- ja henkilöstöasioita keskitetysti Rakennuslaitoksessa. Kertomusvuonna valmisteltiin myös vuoden 2019 alusta lukien voimaan tullut kirjaamistoiminnan keskittäminen. Lisäksi uudistettiin Rakennuslaitoksen internetsivut lukien. Keskeisiä kertomusvuonna käynnissä olevia tietohallinnon kehitysprojekteja ovat Valtion turvallisuusverkon käyttöönottoprojekti (TUVE) ja Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä RAKDIGI -hanke. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 673 (688). Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 63 v 9 kk. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuosityöajasta nousi, mikä johtui lähinnä henkilöstökoulutuksen määrän vähentymisestä. Asiakastyytyväisyyden taso säilyi hyvällä tasolla. Käyttäjätyytyväisyyden toteutunut indeksi oli 3,92 (3,93). Tulos ylitti asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1 5. Merkittävää oli, että myös vuonna 2016 ensi kertaa kysytyn erillisen tilaajatyytyväisyyden taso nousi ja oli 3,84 (3,74). Tavoitetaso oli 3,8. Työtyytyväisyyden osalta saavutettiin tavoitteeksi asetettu arvo 3,6. Vuonna 2018 toteutettiin maaperän kunnostuksia massanvaihtotekniikalla 7 kohteessa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 11 kohteessa. Vuoden 2018 aikana jatkettiin Säkylän vaatetuskorjaamon maaperän kunnostushankkeen seurantaa ja arviointia. Tähänastiset tulokset näyttävät lupaavilta. Vuoden 2018 ympäristötarkkailu järjestettiin suunnitellusti noin 70 kohteessa. Rakennuslaitos sai kertomusvuonna päätökseen puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknisen parantamisen hankkeen, joka toimeenpantiin vuosina Lisäksi vuonna 2018 käynnistyi valtakunnallinen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun kehityshanke. Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2019 tulee olemaan Rakennuslaitoksen uuden strategian jalkauttaminen koko organisaatiossa. Rakennuslaitoksen henkilöstön osaaminen ja laitoksen kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi 7

10 1.2 TULOKSELLISUUS Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2018 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toiminnalliset tulostavoitteet. Tulossopimus laadittiin viisivuotiskaudeksi lähtökohtaisesti perustuen hallitusohjelman toimeenpanokauteen. Jatkovuosina sopimuksen viisivuotiskausi päivittyy rullaavasti, ja sisältöä on mukautettu tarpeen mukaan hallitusohjelman toimeenpanokauden jälkeisten vuosien osalta. Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Rakennuslaitos saattoi loppuun vuonna 2018 vuoden 2014 kehyspäätökseen sisältyvän 7 milj. euron säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet. Vuoden 2018 osuus oli 1,55 milj. euroa. Toimenpiteiden mukainen säästövaikutus vuodelle 2019 on 1,25 milj. euroa, mikä on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2018 osalta säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet huomioitiin palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa huomioitiin vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaikutukset sekä hankinnasta maksuun ja kirjanpidon keskittämisen vaikutukset. Vähennykset vuonna 2018 olivat yhteensä 2,1 milj. euroa. Rakennuslaitos uusi strategiansa vuonna Strategian kehittämisessä otettiin huomioon Valtioneuvoston puolustusselonteko ja Valtioneuvoston tilahallintaa koskevat linjaukset sekä puolustusministeriön strategia, puolustusvoimien tavoitetilatyö ja puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttaminen. Kiinteistöalan valmiuden kehittäminen on ollut strategiatyön keskeisin painopistealue. Rakennuslaitoksen palvelutuotannon säästöt vuosina Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät säästöt vuosina ovat yhteensä 22,9 milj. euroa. Säästöt muodostuvat Rakennuslaitoksen JTS 2014 säästöohjelmasta, KIKY, KITI, HAMA ja palkkaliukuman rajoittamista koskevista kustannusleikkauksista sekä puolustusvoimauudistukseen liittyvien varuskuntien lakkautusten aikaansaamista kustannussäästöistä. Säästövaikutukset on huomioitu täysimääräisesti puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Vastaavana ajankohtana volyymi- ja palvelumuutosten sekä indeksimuutosten lisäysvaikutus palvelusopimukseen on ollut 10,2 milj. euroa. Edellä mainittuun lukuun sisältyy puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisen säästövaikutukset. Laskelma perustuu vuoden 2013 palvelusopimusten kokonaisarvoon 119,3 milj. euroa ja vuoden 2019 palvelusopimuksen kokonaisarvoon 106,8 milj. euroa. 8

11 Taulukko 1 Palvelutuotannon säästöt vuosina Muutokset vuosittain, 1000 eur YHT. Säästöohjelma JTS Kiky, kiti, hama, palkkaliukuman raj Puolustusvoimauudistus Säästöt yhteensä Muut volyymi- ja palvelumuutokset Indeksit Lisäykset yhteensä YHTEENSÄ Taulukko 2 Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien kehitys Henkilöstökulut, milj. euroa 40,8 38,1 36,1 33,8 34,0 Henkilötyövuodet Huoneistoala, m Oman työn tehokkuus Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Huoneistoala oli 2,62 milj. htm 2. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä oli 673 (688). Henkilöstökulut kasvoivat 0,2 milj. euroa vuoteen 2017 verrattuna. Henkilöstökulujen kasvuun sisältyvät lisäykset työnantajan eläkemaksuissa ( euroa), muutokset henkilöstörakenteessa, palkkaliukumat sekä valtion palkkaratkaisu. Vuoden 2018 valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimusratkaisun vaikutukset Rakennuslaitoksessa olivat euroa. Henkilötyövuodet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 15 henkilötyövuodella. Vähennettyjen henkilötyövuosien keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli euroa ja yhteensä 0,6 milj. euroa. Edellä mainittu 0,6 milj. euroa lasketaan mukaan arvioitaessa Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteutumista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän arvioidaan tulevaisuudessa nousevan hieman hallitun kotiuttamisen johdosta hyväksytyssä henkilöstömääräkehyksessä ja kustannusneutraalisti. LVISA-tehtäväalalle kuuluvien työtehtävien kotiuttamista Rakennuslaitokseen jatketaan vuoden 2019 aikana. Henkilöstörakennetta kehitetään ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla normaali- ja poikkeusolojen suorituskykyvaatimusten perusteella. Tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky tukea puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa olosuhteissa. Oman palveluntuotannon ja markkinaehtoisen alihankinnan jakaumaa tarkastellaan kustannustehokkuuden ja poikkeusolojen palvelutuotannon näkökulmasta. Poikkeusoloissa tarvittava osaaminen varmistetaan normaalioloissa henkilöstön kouluttamisella, urakierrolla ja tarvittaessa kotiuttamalla erityisosaamista markkinaehtoisesta alihankinnasta Rakennuslaitoksen omaksi palveluntuotannoksi. TVJ- ja räjähdevarastoalueilla tarvittavien palveluiden ja osaamisen hankinnassa vältetään hallinnonalan henkilöstöresurssien päällekkäistä käyttöä kotiuttamalla näissä tiloissa tarvittavaa osaamista. 9

12 Hintakehitys verrattuna markkinoiden hintakehitykseen Rakennuslaitoksen palvelujen hintakehitys on ollut maltillista. Rakennuslaitoksen yksikköveloitushintoja vuodelle 2018 tarkistettiin palkkasidonnaisten osalta 1,1 % pois lukien hinnoitteluluokka 03, jossa tuntihinnan tarkistus oli 2,00 euroa. Rakennuttamisen ja ympäristöalan asiantuntijapalvelujen veloitushintojen arvioidaan olevan Rakennuslaitoksessa merkittävästi markkinoita alemmalla tasolla. Kiinteistönhoidon osalta hintoja alennettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (0,37 %) mukaan lukien yhteensä euroa (-2,23 %). Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli 3,22 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten (ml. jätehuolto) hintojen nousu oli 0,98 % (-0,69 %). Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta hintoja alennettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (0,37 %) mukaan lukien yhteensä euroa (-4,63 %). Ulkopuolisten palvelujen osalta vuonna 2017 toteutettu siivouksen kilpailutus ja laatutasojen yhtenäistäminen vaikuttivat merkittävästi siivouspalveluissa syntyneeseen säästöön kertomusvuonna. Siivouspalvelujen hinnantarkistus puolustusvoimien ylläpidon palvelusopimukseen oli -3,89 %. Siivouksen osalta hintatason muutos oli 4,8 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien siivouspalveluyritysten hintojen nousu oli 0,9 % (-0,1 %). Palvelujen taloudellisuus Rakennuslaitoksen ylijäämä on muodostunut Rakennuslaitoksen koko palvelutoiminnasta. Rakennuslaitos on palauttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle ylijäämää 1,565 milj. euroa (n. 0,98 % liikevaihdosta). Ylijäämä on muodostunut kiinteistönhoito-, siivous-, energia-, rakennuttamis- ja ympäristöpalveluissa. Keskeisimmät syyt ylijäämän muodostumisessa olivat säästöt henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa hyväksyttyyn budjettiin verrattuna. Esimerkkinä palvelujen ostojen vaikutuksesta toimintojen tehokkuuteen voidaan mainita vuoden 2017 aikana toteutettu siivouspalvelujen onnistunut valtakunnallinen kilpailutus. Uusi sopimuskausi alkoi Ulkoistettujen toimintojen kilpailutus Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % (78) kokonaiskustannuksista vuonna Vuoden 2016 alussa toteutettu hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto ja yhteistyö turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet merkittävästi hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Hankintatoimen uudistus toteuttaa valtion hankintastrategian keskeisiä periaatteita. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautumissopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden käyttäjätyytyväisyys indeksi oli 3,92 asteikolla 1 5. Tulostavoite oli 3,9. Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys oli 3,84. Tulostavoite oli 3,8. Työtyytyväisyys Työtyytyväisyys nousi hieman edellisvuodelta ja oli 3,6 (3,5). Tavoite oli 3,6. Naisten työtyytyväisyys oli 3,61 ja miesten 3,52. 10

13 Rakennuslaitokselle asetetut valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen pääluokkaperusteluissa esitetyt hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät toiminnalliset tulostavoitteet: Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokonsernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TILKO) ja tilahallinnan sopeuttamisesta tehdyt linjaukset. Rakennuslaitoksen strategiatyö valmistui vuoden 2018 aikana. Strategiatyön painopisteenä on ollut kiinteistöalan valmiuden kehittäminen. Strategian jalkautustyö toteutetaan vuoden 2019 aikana. Rakennuslaitos saattoi loppuun vuonna 2018 vuoden 2014 kehyspäätökseen sisältyvän 7 milj. euron säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet. Toimenpiteiden mukainen säästövaikutus vuodelle 2019 on 1,25 milj. euroa, mikä on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2018 osalta säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet on huomioitu palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa on huomioitu vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaikutukset sekä hankinnasta maksuun ja kirjanpidon keskittämisen vaikutukset. Rakennuslaitoksella tulee olla valmius tukea Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskykyä annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti. Rakennuslaitos toteuttaa valmiussuunnittelua Puolustusvoimien antamien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Rakennuslaitos on edelleen parantanut valmiuttaan jatkamalla valmius- ja jatkuvuussuunnittelua sekä tilannekuvan välittämiseen liittyviä järjestelyjä. Rakennuslaitoksen suunnitelmia ja järjestelyjä on tarkastettu sovitusti mm. valmius- ja turvallisuuspäivillä, PVLOGL:n johdon tapaamisissa ja PVLOG18 harjoitukseen liittyen. Samalla on sovittu suunnittelun ja harjoittelun kehittämisestä edelleen. Rakennuslaitos järjestää yhdessä osapuolten kanssa kustannustehokkaasti tilojen ja alueiden asiantuntija-, kunnossapito-, kiinteistönhoito-, energia-, siivous- ja ympäristösuojelun asiantuntijapalvelut sekä puolustusvoimien tilaamat tarveselvitykset ja rakennuttamispalvelut sekä omistajan tilaamat hankesuunnitelmat. Palvelut järjestetään siten, että niissä on otettu huomioon valmiuden ja poikkeusolojen vaatimukset, toimintaympäristökonseptin, energiatehokkuuden sekä ympäristövaikutukset. Palvelut sisällytetään vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin. Asetetut tavoitteet ja ylläpidon palvelusopimuksen mukaiset palvelut on kyetty toteuttamaan asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Asiakastukikeskuksen toimintaa on kehitetty huomioiden poikkeusolojen vaatimukset. Ostetun lämmön osalta lämmöntuottajien toimituskyky on varmistettu varautumissuunnitelmien kautta. Varavoiman toimivuuden varmistamiseksi sopimuskumppanuutta ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa on kehitetty sopimusmallia ja vastuita tarkentamalla. Henkilöstön osaaminen ja määrä poikkeusolojen tarpeisiin mitoitetaan 2018 aloitetun ennakoivan henkilöstön suunnittelun kautta. Energiapalveluiden osalta vuonna 2018 toteutetun lämmöntoimituksen kilpailutuksen kustannussäästöt ovat lämmöntuotannon ja verkoston ylläpidon osalta noin euroa vuodessa. Säästöt toteutuvat täysimääräisesti vuodesta 2019 alkaen. Kilpailutuksen kautta lämmönkäytön hiilidioksidipäästöt alenevat noin 2500 tonnia vuodessa. Lämmöntoimitussopimuksissa huomioitiin poikkeusolojen vaatimukset. Ympäristöpalvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2018 yhteensä noin 5,2 henkilötyövuoden verran, sisältäen hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan. Yleiseen asiantuntijapalvelusopimukseen sisältyneet tarveselvitykset on tuotettu pääsääntöisesti sopimuksen mukaisesti. Vuoden kuluessa on kuitenkin tullut joitain muutoksia alkuperäiseen hanketilauslistaan. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia on tuotettu tilausten ja sopimusten mukaisesti, minkä lisäksi käynnistettiin 11

14 puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin laadinta viiteen varuskuntaan. Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnosta. Rakennuslaitos toimittaa ylläpitämistään järjestelmistä ajantasaisia tietoja Puolustusvoimien ja omistajan käytössä oleviin järjestelmiin. Rakennuslaitos ylläpitää puolustushallinnon käytössä ja Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet ja verkostot) perustietoja Kirave -järjestelmässä. Kohdetietojen (rakennukset ja rakenteet) perustietojen osalta siirryttiin kertomusvuoden alussa ns. työpöytä-kiravesta selainversioon. Selainversioon siirtyminen mahdollistaa kohdetietojen katselun myös puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen käyttäjille käyttöoikeuksien puitteissa. Rakennusten, rakenteiden ja verkostojen kuntoarviot, korjaustarpeet, korjausohjelmat sekä tehdyt korjaukset rakennusosa- ja laiteosatasolla ylläpidetään Kiravessa. Rakennuslaitos on toimittanut Senaatti-kiinteistöille Rakennuslaitoksen palvelusopimukseen sisältyvien puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten ylläpitokustannukset ja sopimuskulutustiedot siirrettäväksi HTHjärjestelmään. Vuoden 2018 osalta Kiravesta on siirretty kaikkien Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten ja rakenteiden kustannustiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Kiraven käyttäjäkoulutusta on annettu eri käyttäjäryhmien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. Käyttäjäkoulutus on kertomusvuonna painottunut kohde- ja karttatietoihin. HUTO -järjestelmässä ylläpidetään Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden teknisten järjestelmien huolto-ohjelmia. HUTO -järjestelmän jalkauttamista on jatkettu Rakennuslaitoksen sisällä huomioiden Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston tekniseen turvallisuuteen liittyvät asiat sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tarpeet Rakennuslaitoksen sopimusvelvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. Järjestelmään on annettu käyttöoikeuksia Puolustusvoimien määrittämille henkilöille, myös järjestelmän käytössä tarvittavaa koulutusta on annettu käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea Puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti. Kriisinhallintaoperaatioiden rakentamisen osalta Rakennuslaitos tuki Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta mm. suunnittelemalla uudet vapaa-ajan tilat Suomalaiselle kriisinhallintajoukolle Libanonissa (SKJL). Rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Nordic-Baltic Defence Estates eli NBDE on puolustushallinnon kiinteistöpalvelu-organisaatioiden yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin muodostavat organisaatiot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta sekä Liettuasta. NBDE-yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorganisaatioilta oppimalla. Yhteistyö toteutetaan pääasiassa työryhmissä. Vuonna 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Benchmarking-, Energy-, Environment-, Procurement-, Communication-, ja GIS- (paikkatietojärjestelmät) työryhmien toimintaan. Vuosikokous järjestettiin Tallinnassa. Työryhmien lisäksi Rakennuslaitos on toiminut kahdenvälisessä yhteistyössä NBDE jäsenorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2018 Rakennuslaitos vastaanotti vierailijoita Virosta ja Liettuasta. Ympäristöalalla Rakennuslaitoksella on pitkä kansainvälisen yhteistyön perinne. Säännöllistä tiedonvaihtoyhteistyötä tehdään Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Lisäksi Norjan, Ruotsin, Tanskan ja USA:n sekä NATO:n kanssa on yhteistyössä puolustusvoimien kanssa käynnissä projektimuotoista yhteistoimintaa. 12

15 1.3 VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa Puolustusvoimille säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä valtioneuvoston puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on toimia puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaationa, joka tukee puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa. Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Turvallinen yhteiskunta Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Rakennuslaitokselle asetetuissa tulostavoitteissa on huomioitu kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja palvelutuotannon hyödyntäminen hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. Nämä tavoitteet on sisällytetty myös Rakennuslaitoksen uuteen strategiaan. kuva: Henrik Helin 13

16 1.4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus kaikissa turvallisuustilanteissa. Oma palveluntuotanto mitoitetaan siten, että se vastaa valmiuden, varautumisen ja turvallisuuden tarpeisiin. Sellaiset toiminnot, joihin ei liity valmiuden, varautumisen tai turvallisuuden erityispiirteitä, toteutetaan markkinaehtoisesti kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus huomioiden Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 154,5 milj. euroa, kun se vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa. Liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa eli 1,3 prosenttia. Tuloista laskutettiin puolustusvoimilta 82,8 % (126,2 milj. euroa). Puolustusvoimilta laskutettavat tulot jakautuivat seuraavasti: Taulukko 3 Laskutus puolustusvoimilta LASKUTUS PUOLUSTUSVOIMILTA, milj. euroa Ylläpito ja kiinteistöenergia PVLOGLE:n osuus 101,6 100,1 Ylläpito ja kiinteistöenergia Leijona Cateringin osuus 3,3 3,3 Ylläpito ja kiinteistöenergia Millog KUPI 15:n osuus 2,6 2,5 YHTEENSÄ 107,4 105,9 Prosessienergia puolustusvoimat 3,7 3,7 Erillistilaukset puolustusvoimat 8,7 9,4 Rakennuttamispalvelut puolustusvoimat 6,3 4,5 Ympäristöpalvelut puolustusvoimat 5,4 4,3 YHTEENSÄ LASKUTUS 131,5 127,8 Ylijäämän palautus -2,6-1,6 YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄN PALAUTUKSEN JÄLKEEN 128,9 126,2 14

17 Taulukko 4 JTS 2014 Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) SÄÄSTÖOHJELMA TOIMIALOITTAIN KUMULATIIVISESTI, 1000 EUROA Kiinteistönhoito pv Vuosikorjaukset pv Siivouspalvelut pv YLLÄPITOTULOT YHTEENSÄ ENERGIAPALVELUT Kiinteistöenergia pv YHTEENSÄ ERILLISTILAUKSET pv KAIKKI YHTEENSÄ Puolustusvoimat edelleenlaskuttaa Leijona Catering Oy:n ja Millog Oy:n KUPI 15 -kohteiden osuuden ao. yrityksiltä. Tuloista laskutettiin yrityksiltä 16,2 % (24,7 milj. euroa) ja muilta 1,0 % (1,6 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaattikiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista (14,8 milj. euroa), Millog Oy:n (2,0 milj. euroa) ja Leijona Catering Oy:n (1,6 milj. euroa) suorasta laskutuksesta sekä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n (2,1 milj. euroa) ja Leijonaverkot Oy:n (2,6 milj. euroa) laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 0,2 milj. euroa, muilta valtion virastoilta 0,7 milj. euroa ja Huoltovarmuuskeskukselta 0,4 milj. euroa. Kokonaisliikevaihto kasvoi budjettiin verrattuna 12,3 milj. euroa kiinteistöpalveluiden (0,4 milj. euroa), siivouspalveluiden (0,2 milj. euroa), teknisten palveluiden vuosikor jausten (0,2 milj. euroa), erillistilausten (2,6 milj. euroa) ja pieninvestointien (4,6 milj. euroa) sekä rakennuttamispalveluiden (5,0 milj. euroa) lisääntyneiden tilausten vuoksi. Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 0,7 milj. euroa ja energiapalveluiden 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempi. Vuoden 2018 palvelusopimuksessa otettiin huomioon keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetty 7 milj. euron säästöohjelma. Vuoden 2018 sopimuksiin tehtiin Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito euroa, vuosikorjaukset euroa, siivouspalvelut euroa ja energiapalvelut euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehtiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,4 % (4,5 %) (budjetoitu 4,9 %). Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 1,4 milj. euroa. Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle palautettiin talousarviokirjanpidon perusteella ylijäämän palautuksena 1,6 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista ja siivouspalveluista. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen pienemisestä, lomapalkkavelan kasvusta sekä käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Talousarviokirjanpidossa momentin ylijäämäksi jäi euroa, kun momentin tuloarvio oli euroa. 15

18 Taulukko 5 Tuloslaskelma TULOS- LASKELMA (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Rakennut- Energiapalvelutamispalvelut Ympäristöpalvelut Toteuma 2018 Budjetti 2018 Toteuma 2017 Liikevaihto 32,5 15,7 36,8 53,1 11,7 4,3 154,4 142,2 156,5 Kulut -32,4-15,4-36,8-52,1-11,6-4,3-153,0-142,2-153,0 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille Tilikauden jäämä Palautus puolustusvoimille Henkilötyövuodet 0,1 0,3 0,0 0,9 0,0 0,0 1,4 0,0 3, ,6 0,0-2,6-0,1 0,0 0,9 Johdon ja hallinnon (68 htv) sekä valmiuden ja turvallisuuden (21 htv) henkilötyövuodet sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2018 oli 706. Taulukko 6 Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut % % % Siivouspalvelut % % % Tekniset palvelut % % % Energiapalvelut % % % Rakennuttamispalvelut % % % Ympäristöpalvelut % % % Yhteensä % % % Rakennuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden kehitystä voidaan arvioida taulukossa 6 olevien maksullisen toiminnan suoritteiden tuottojen ja kulujen perusteella. Taulukosta voidaan nähdä kolmen vuoden tarkastelujaksolla, että toimialakohtaiset tuottoja ja kuluja koskevat kokonaisluvut ovat kehittyneet Rakennuslaitokselle asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti. Poikkeuksen muodostavat toimialat, joissa tuotot kehittyvät puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen sopimuskaudella tekemien tilausten mukaisesti. Tällaisia tilauspohjaisia muutoksia tuottoihin ja kuluihin muodostuu erityisesti teknisten palvelujen erillistilauksissa ja pieninvestoinneissa, rakennuttamispalveluissa sekä ympäristöpalveluissa. 16

19 Taulukko 7 Tunnuslukuja Liikevaihto, M 155,9 156,5 154,4 Kulut, M 150,7 153,0 153,0 Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Henkilöstökulut, M 36,1 33,8 34,0 Palvelujen ostot, M *) 33,6 33,4 32,8 Palvelujen ostot yhteensä, M **) 54,6 60,7 61,1 Henkilötyövuoden hinta, ***) Palautus puolustusvoimille, M 5,5 2,6 1,6 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala, m Rakennustilavuus, m Lämmitetty rakennustilavuus, m *) Palvelujen ostojen luku sisältää kiinteistöpalvelujen, siivouspalvelujen, vuosikorjausten ja energiapalvelujen palvelujen ostot. **) Palvelujen ostot yhteensä sisältävät kaikkien toimialojen palvelujen ostot. Vaihtelu eri vuosien välillä johtuu teknisten palvelujen erillistilausten ja pieninvestointien, rakennuttamispalvelujen ja ympäristöpalvelujen tilausten määrästä. Rakennuslaitos toimii näissä toiminnoissa projektiorganisaationa, jolloin tilauskannan vaihtelu ei vaikuta merkittävästi henkilöstömäärään. ***) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. kuva: Henrik Helin 17

20 Kuva 2 Liikevaihto, M Liikevaihto, M Ympäristöpalvelut Rakennuttamispalvelut Pieninvestoinnit Erillistilaukset Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut Kuva 3 Liikevaihto yksiköittäin, M Liikevaihto yksiköittäin, M 25 Ympäristöpalvelut 20 Rakennuttamispalvelut Pieninvestoinnit 15 Erillistilaukset 10 Vuosikorjaukset Energiapalvelut 5 Siivouspalvelut 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä Keskusyksikkö Kiinteistöpalvelut Kuva 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja energia ) euroa Indeksoitu vuoteen 2018 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia 18

21 Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 138,1 milj. euroa (137,6/140,9). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpidon liikevaihto nousi yhteensä 0,5 milj. euroa. Rakennuslaitos toteutti Rakennuslaitoksen säästöohjelman (1,55 milj. euroa), hallitusohjelmaan sisältyvien KIKY-sopimuksen, KITIn ja palkkaliukuman rajoittamisen (0,563 milj. euroa) leikkaukset puolustusvoimien palvelusopimuksessa. Palvelusopimuksessa on huomioitu puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvät muutokset. Osa tilahallinnan sopeuttamisohjelman mukaisista vähennyksistä ei ole toteutunut aikataulun mukaisesti. Kiinteistönhoidon osalta hintoja alennettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (0,37 %) mukaan lukien yhteensä euroa (-2,23 %). Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli 3,22 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten (ml. jätehuolto) hintojen nousu oli 0,98 % (-0,69 %). Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta hintoja alennettiin säästöohjelma, KIKY, KITI, palkkaliukuma ja takautuva hinnantarkistus (0,37 %) mukaan lukien yhteensä euroa (-4,63 %). Ulkopuolisten palvelujen osalta vuonna 2017 toteutettu siivouksen kilpailutus ja laatutasojen yhtenäistäminen vaikuttivat merkittävästi siivouspalveluissa syntyneeseen säästöön kertomusvuonna. Siivouspalvelujen hinnantarkistus puolustusvoimien ylläpidon palvelusopimukseen oli -3,89 %. Siivouksen osalta hintatason muutos oli 4,8 % alempi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien siivouspalveluyritysten hintojen nousu oli 0,9 % (-0,1 %). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytettäviä tuntiveloitushintoja tarkistettiin palkkasidonnaisten veloitushintojen osalta 1,1 % pois lukien hinnoitteluluokka 03, jossa tuntihinnan tarkistus oli 2,00 (2,7 %). Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokra-, ylläpito- ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Ylläpidon palvelusopimukseen tehtyjen säästöleikkausten lisäksi Rakennuslaitos palautti puolustusvoimille vuonna 2018 yhteensä 1,565 miljoonaa euroa. Kuva 5 Kiinteistöpalveluiden liikevaihto, M Kuva 6 Siivouspalvelujen liikevaihto, M Kiinteistöpalvelut, M Siivouspalvelut, M

22 Kuva 7 Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) euroa Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 32,6 milj. euroa (33,7/34,5). Koko toimialan liikevaihto laski 3,4 % edellisvuoteen verrattuna Rakennuslaitoksen säästöohjelmasta ja valtiokonsernin keskitetyistä leikkauksista johtuen. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,72 euroa/htm 2 /kk (0,73). Vuonna 2018 lisälaskutus jätehuollon tasauslaskutuksen perusteella oli yhteensä euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 15,7 milj. euroa (16,6/17,3). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 14,1 milj. euroa (14,8). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista, pehmopapereista, saniteettitarvikkeista ja siivouspalvelujen myynnistä valtion virastoille ja laitoksille (1,1 milj. euroa) sekä yrityksille (0,5 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto laski 5,7 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,3 milj. euroa. Siivouksen yksikkökustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,91 euroa/ sm 2 /kk (0,94) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuolisten tekemän siivouksen. Siivouksen yksikköhinnan lasku on aikaansaatu Rakennuslai- toksen säästöohjelmalla, joka kohdistettiin henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin sekä vuonna 2017 toteutetulla siivouksen kilpailutuksella. Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina on ollut yhteensä 18,3 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 43,5 %. Palvelujen järjestäminen edellyttää Rakennuslaitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden vastikkeita 15 vuoden aikana yhteensä 6,9 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 20,8 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo kaksikymmentä kertaa. Vuonna 2018 Rakennuslaitoksella oli mukana 12 toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 71 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. 20

23 Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 36,8 milj. euroa (33,4/31,4) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Toimialan alijäämä oli 7000 euroa. Vuosikorjausten liikevaihto toteutui budjetoidun mukaisesti ja oli 17,0 milj. euroa (17,0/17,3). Kuva 8 Teknisten palvelujen liikevaihto, M Tekniset palvelut, M Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli tavoitteen mukaisesti 75 %. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastikekertymästä. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyen Rakennuslaitos peri 75 % pienempää kunnossapitovastiketta kohteista, jotka puolustusvoimat oli irtisanonut. Alennetun kunnossapitovastikkeen osalta vuosikorjausta leikattiin 0,1 milj. euroa. Rakennusten käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty taulukossa 10. Erillistilauksia tehtiin 9,2 milj. eurolla. Rakennuslaitoksen laskutus puolustusvoimien erillistilauksista oli yhteensä 7,9 milj. euroa, mikä oli 1,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Pääesikunta on asettanut tavoitteeksi erillistilausten määrän merkittävän vähentämisen. Lisäksi erillistilauksina tehtiin noin 0,9 milj. euron arvosta projekteja mm. Millog Oy:lle ja Leijona Catering Oy:lle sekä tuottavuusmäärärahalla tehtyjä energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 10,5 milj. eurolla, mikä oli 4,5 milj. euroa budjetoitua suurempi määrä. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,1 (53,9/ 57,8) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 21,4 milj. euroa, sähkön osuus 27,6 milj. euroa ja veden osuus 4,0 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2017 energiamarkkinoiden hintaennusteiden mukaisesti lämmössä +1,6 %, sähkössä -4,5 % ja vedessä +5,0 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 0,9 (2,3 / 3,7) milj. euroa Logistiikkalaitoksen esikunnan palvelusopimuksen mukaisesti kiinteistöenergian ja -veden laskutus toteutettiin läpilaskutusmallilla. Läpilaskutuksessa Rakennuslaitos laskuttaa Logistiikkalaitokselta energiayhtiöiden ja vesihuoltolaitosten energia- ja vesilaskut toteutuneen laskutuskauden kulutuksen mukaisesti. Läpilaskutusmallissa ei tehdä vuosittaista tasauslaskutusta eikä siten synny kiinteistöenergian kulutuksen mukaista palautusta tai lisälaskutusta. Energiapalveluiden ylijäämästä suurin osa 0,88 milj. muodostui sähköverkostojen käyttöön ja huoltoon budjetoidun ulkopuolisten palveluiden alhaisemmasta toteumasta. Lämpö Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 69,1 (69,4) eur/mwh, joka oli 0,4 % edellisvuotta alempi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 66,6 (67,0) eur/mwh ja omien pienten öljy- ja puupohjaisten lämmityskohteiden tuotantohinta oli 91,1 (88,3) eur/mwh. Asiakkaalle toimitetun lämmön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 76,3 (74,8) eur/mwh. Yksikköhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan lisäksi verkostojen käytön ja huollon, kunnossapidon, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen lämmön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus lämmön yksikköhinnasta oli 11,9 %. 21

24 Kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta oli 54,7 % (53,5). Aluelämmön osuus oli 32,3 % (31,5). Oman tuotannon osuus aleni edellisvuoden tasosta hieman 11,2 % (13,3). Sähkölämmityksen osuus oli 1,8 % lämmönkulutuksesta. Uusiutuvien osuus lämmön loppukäytöstä nousi vuodesta 2017 ja oli 44,2 % (40,0). Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 53,8 % (48,7). Puolustusvoimien erilliskohteiden lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön, uusiutuvien osuus oli 16,1 % (22,0). Uusiutuvien energialähteiden osuuden pienentyminen johtui ensisijaisesti Haapajärven alueen hakkeen osuuden siirtämisestä pienkohteista aluelämpöön. Pellettilämmityksessä oli kertomusvuoden lopussa kuusi kohdetta, joista ulkoistettuja lämmöntoimituksia oli neljä. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 37,2 kwh/rm 3 L (37,1/37,7), mikä on sama kuin tulossopimuksessa vuodelle 2018 asetettu tavoitearvo. Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 0,3 %. Lämmön ominaiskulutuksen sääkorjauksen laskentamenetelmä aiheuttaa poikkeuksellisten kuukausien aikaan normeerauspoikkeamaa, joka vaikuttaa vuoden 2018 lämmön ominaiskulutukseen nostavasti. Normivuotta lämpimämpien 2018 touko- ja syyskuun sääkorjatut lämmönkulutukset ovat todellista kulutusta suurempia. Edellä mainittu huomioiden ominaiskulutus on laskenut lievästi. Sähkö Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 91,7 (91,1) eur/mwh, joka oli 0,7 % edellisvuoden hankintahintaa korkeampi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön ostoja siirtohinnoista ja valmisteverosta sekä varavoimakustannuksesta. Sähköenergian ostohinta 41,4 eur/mwh on laskenut kertomusvuoden aikana keskimäärin noin 1,9 %. Sähkönsiirtokustannukset ovat kallistuneet keskimäärin vuoden aikana n. 4 %. Sähkön valmisteverokannassa ei kertomusvuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. Vuonna 2018 valtion sähkönhankinnan koko volyymille on hankittu vihreät sertifikaatit. Sertifikaattien kustannus on vuonna 2018 ollut n. 1 eur/mwh. Asiakkaalle toimitetun sähkön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 111,0 eur/mwh (105,5). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, varavoimakustannukset, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen sähkön toimitukseen liit- Kuva 9 Sähköenergian osto- ja markkinahinnat vuosina vuosina /MW H PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SPOT) Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. 22

25 tyvien palvelujen osuus sähkön yksikköhinnasta oli 15,9 % (14,3). Sähkön ominaiskulutus oli 15,6 kwh/rm 3 S (16,1). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 3,3 %. Tulossopimuksessa sähkön ominaiskulutukselle oli asetettu tavoitearvo 16,2. Sähkön ominaiskulutuksen muutos johtuu toimistorakennusten tilatehokkuuden parantumisesta. Sähkön ominaiskulutus lasketaan vähentämällä tuotantoprosessien käyttämä sähkö kokonaiskulutuksesta. Käyttäjäsähkön osuus oli tavanomaisissa käyttötarkoitusryhmissä noin 30 % rakennusten sähkön kokonaiskulutuksesta. Vesi Veden hankinnan yksikköhinta ilman omaa tuotantoa oli 3,54 eur/m 3 (3,80). Asiakkaalle toimitetun veden tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 4,90 eur/m 3 (5,07). Yksikköhinta sisältää hankintakustannuksen (osto tai oman tuotannon kustannus) lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen veden toimitukseen liittyvien palvelujen osuus veden yksikköhinnasta oli 36,5 %. Palvelujen osuutta kokonaiskustannuksista kasvatti vuonna 2018 etenkin verkostojen käyttö- ja huoltokustannusten nousu noin 9 %. Kiinteistöissä käytetyn veden ominaiskulutus oli 73,4 l/rm 3 L (74,8) ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen, joka oli 76,6 l/rm 3 L. Ominaiskulutusta laskettaessa ei huomioida verkostohäviöitä ja osan vuotta käytössä olevia rakennuksia. Kokonaiskulutuksen kasvuun ovat vaikuttaneet verkostohäviöt sekä kulutukset, jotka eivät kohdistu ominaiskulutuslaskentaan. Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Kertomusvuoden aikana on Rakennuslaitoksessa ollut meneillään useita energia- ja tilatehokkuuden kehittämishankkeita. Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuusprojektissa tähdätään energiatehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2018 aikana luotiin energiakatselmusmalli puolustusvoimien kiinteistöille. Tämän avulla katselmoidaan vuosien aikana rakennukset, joiden energiankulutus on suurta. Toimenpiteiden seurannan ja energiaraportoinnin tarkkuuden parantamiseksi on käynnistetty rakennuskohtaisten energiamittauksen etäluentahanke, joka liittyy kiinteästi energiatehokkuusprojektiin. Tehdyt energiansäästötoimenpiteet ja käynnistetyt hankkeet ovat osa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistää ympäristömyönteisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma päivitettiin yhteistyössä Puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen kanssa kertomusvuoden aikana. Päivityksen perusteena olivat Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 ja tätä täsmentävä Valtioneuvoston periaatepäätös Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 (KAISU). Kiinteistöenergian osalta tärkeimmät tavoitteet ovat uusiutuvan energian edistäminen sekä öljyn käytöstä luopuminen valtionhallinnon käytössä olevissa rakennuksissa. Öljyn käytöstä luopuminen niveltyy kiinteästi kemikaaliturvallisuuden edistämiseen puolustushallinnossa. Energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen, energiankulutuksen huomioiminen rakentamisessa ja peruskorjauksissa, energiansaannin turvaaminen, päästöjen vähentäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Puolustusvoimat on selvittämässä Suomessa käytössä olevien energialähteiden soveltuvuutta liikkuvaan kalustoonsa. Rakennuslaitos on suunnittelussa ja tiedonkeruussa mukana kiinteistöenergian polttoaineiden osalta. Rakennuslaitos seuraa biopolttoaineiden sekä uusien energialähteiden teknistä kehittymistä sekä muualta saatavia käyttökokemuksia. Biopolttoaineiden soveltuvuus nykyiseen ja hankittavaan laitekantaan sekä pitkäaikaiseen varastointiin selvitetään. 23

26 Taulukko 8 Kiinteistöenergian ja -veden kokonaiskäyttö puolustusvoimat Kiinteistöenergian /-veden kokonaiskäyttö puolustushallinto Rakennuslaitoksen ylläpitämät kohteet Energialaji Muutos Lämpö mitattu, MWh ,9 % Lämpö sääkorjattu, MWh ,0 % Sähkö, MWh ,1 % Vesi, m ,4 % Kertomusvuoden aikana energiankäytön tehostumisen taustalla ovat olleet vuo - sien 2017 ja 2018 aikana tehdyt energiatehokkuus investoinnit, joita on tehty vuosikorjausten yhteydessä sekä tuottavuusmäärärahalla. Osa kertomusvuonna tehdyistä tehostustoimista realisoituu tulevien vuosien aikana. Tiloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset sekä käyttäjätottumusten muutokset ovat osaltaan parantaneet rakennusten energiankäytön tehokkuutta, mikä näkyy energiaintensiivisten kohteiden alentuneena ominaiskulutuksena. Lämmöntuotannon kilpailutukset Siilinjärven-Kuopion varuskunnan lämmöntoimitus kilpailutettiin vuonna Varuskunnallinen lämpöverkko liitetään Savon Voima Oy:n Toivalan kaukolämpöverkkoon ja turpeen käyttö varuskunnan lämmitykseen päättyy. Lisäksi kaksi varuskunnan öljylämmitteistä erilliskohdetta otetaan kaukolämmön piiriin ja yksi kohde siirretään pellettilämmitykseen. Kaukolämpö tuotetaan pääosin hakkeella. Kohteet siirtyvät kaukolämpöön kesällä Varuskunnan lämmöntuotannon kustannussäästöt ovat lämmöntuotannon ja verkoston ylläpidon osalta noin euroa vuodessa. Säästöt ajoittuvat täysimääräisesti vuodelle Siilinjärvi-Kuopion varuskunnan lämmönkäytön hiilidioksidipäästöt ale - nevat noin 2500 tonnia vuodessa. Polttoöljyä korvataan uusiutuvilla energialähteillä vuositasolla noin 2500 MWh ja turvetta 5000 MWh. Haapajärven lämmönhankinta kilpailutettiin vuonna 2017 ja lämmöntuotanto ja -jakelu ulkoistettiin Kustannussäästöt ovat noin euroa vuodessa lämmöntuotannossa ja verkoston ylläpidossa. Energian ja veden ostopisteiden etäluenta Energian ja veden hankinnassa ostopistemittareiden etäluenta on laajentunut vuoden 2018 aikana. Sähkönkulutuksesta etäluennassa on 99 % kulutuksesta ja lämmössä on päästy 80 % kattavuuteen. Vedessä etäluennassa oli vuoden lopussa 12 % kulutuksesta. Puolustusministeriön 2017 käynnistämä energiatehokkuushanke Puolustusministeriön käynnistämä Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuusprojekti jatkui vuoden 2018 ajan pilottivaiheella ja katselmusmallin luomisella. Pilottivaiheessa katselmoitiin Rovaniemellä ja Sodankylässä viisi eri käyttötarkoitusluokan rakennusta. Näistä katselmuksista saaduilla kokemuksilla luotiin energiatehokkuusprojektille katselmusmalli, jonka mukaisesti katselmoidaan vuosien aikana suurin osa kokonaisenergiankulutukseltaan yli 250 MWh rakennukset. Ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi rakennukset, joiden energiakulutus on suurta. Energiatehokkuusprojektin tulosten seurannan parantamiseksi aloitetaan vuoden 2019 aikana energioiden ja veden rakennuskohtaisen kulutuksen automaattisen seurannan lisääminen samoissa rakennuksissa. Pilottivaiheen toteutusvaiheessa laadittiin myös energiakatselmusmallin mukaiset energiakatselmukset viidessä kohteessa. Katselmuksissa kartoitettiin laskennalliseksi säästöpotentiaaliksi lämmössä n. 25 %, sähkössä n. 20 % ja vedessä n. 10 %. Säästöjen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan on tehtävä merkittäviä investointeja energiatehokkuuden parantamiseen. Osa kartoitetuista toimenpiteistä tullaan toteuttamaan vuoden 2019 aikana. 24

27 Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimus Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana uudella toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuskaudella TETS. Vuoden 2018 loppuun mennessä energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 0,25 milj. euroa vuositasolla. Säästöt toteutuvat alkaen vuodesta Puolustushallinnon rakennuslaitos on sitoutunut kaudella TETS-sopimuksen määrittelemään säästötavoitteiseen, joka on 7,5 % kokonaisenergian käytössä. Energiankulutuksen, uusiutuvien energialähteiden ja päästöjen kehitys vuosina Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman seurantakauden puolustusvoimien käyttämän kiinteistöenergian kokonaiskulutus on laskenut noin 22,5 %. Seurantakauden aikana hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet noin 70 % kokonaisuudessaan. Päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet energiakulutuksen väheneminen, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin sekä sähkön vihreiden sertifikaattien hankinta. Lämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet noin 53 %. Tähän on vaikuttanut muutokset rakennuskannassa, energiatehokkuuden parantuminen sekä uusiutuvat energialähteet 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 10 Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmönhankinnassa ja aluelämmössä kiinteistölämmön tuotannosta Aluelämpö Koko tuotanto lämmöntuotannossa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on koko lämmönhankinnasta noin 45 %. Uusiutuvien energianlähteiden osuus ylittää vuoteen 2020 asetetut kansalliset ja eurooppalaiset tavoitearvot etuajassa. Vuoden 2025 päästötavoitteissa on huomioitu, että valmiudellisista syistä öljyn käytöstä ei täysin voida luopua puolustusvoimien erityiskohteissa. Kuva 11 Energiankulutuksen ja CO 2 -päästöjen toteuma ja tavoite vuoteen 2025 Vuosienergia GWh ja tavoite vuoteen Toteuma GWh Tavoite GWh Toteuma 1000 tco 2 Tavoite 1000 tco Päästöt x 1000 tco 2 25

28 Taulukko 9 Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku Kiinteistöpalvelut 2016 (tot) 2017 (tot) 2018 (tot) 2018 (tavoite) Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) 0,2-2,2-3,2-2,0 Hoito /htm 2 /kk 0,73 0,73 0,72 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) -0,8-3,5-4,8-2,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,43 0,43 0,42 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,96 0,94 0,91 Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,54 0,55 0,52 Energiapalvelut Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 37,7 37,1 37,2 37,2 - toimistot 44,6 50,7 45,0 - kasarmit 45,4 45,0 44,8 - huoltorakennukset 42,5 40,7 37,6 - lämpimät varastot 32,7 29,1 28,7 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 16,6 16,1 15,6 16,2 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 77,6 74,8 73,4 76,6 Ympäristötavoitteet Jätteen kierrätys materiaalina % Hiilidioksidipäästöjen määrä ph-kiinteistöissä 1000 tn CO2 3) Lämmöntuotannon CO2 -ominaispäästö kg/mwh Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % lämmöntuotanto yhteensä 36,8 40,0 44,2 41,5 - lämpö, osto 39,4 42,3 46,6 44,0 - lämpö, oma tuotanto 16,2 22,0 16,1 21,0 - sähkö 4) 56,0 55,0 100,0 55,0 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % Vuosien kiinteistö-, siivous- ja teknisten palvelujen yksikkökustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2018 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty erityispalvelujen osuus. Vuosien 2016 ja 2017 tunnuslukuihin on tehty tekninen oikaisu vertailukelpoisuuden aikaansaamiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon ) Sähkön hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty vuoden 2018 ennakoitua ominaispäästökerrointa 0,0 (vihreät sertifikaatit 100 %). Kaukolämmityksen päästöt on laskettu yhteistuotannon hyödynjakomenetelmällä polttoainejakauman perusteella. Aluelämmön päästöt on laskettu polttoainejakauman perusteella energiamenetelmällä. 4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus sisältäen hankitut vihreät sertifikaatit. 26

29 Taulukko 10 Toimitilojen hoitokustannukset ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet käyttötarkoitusryhmittäin Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk Toimistot 1,30 1,36 1,33 0,88 0,84 0,80 Asuinkerrostalo 0,94 0,86 0,83 0,50 0,48 0,46 Asuinpientalo 1,30 1,32 1,28 0,61 0,58 0,56 Kasarmi 0,76 0,78 0,82 0,56 0,54 0,53 Koulu 1,07 1,08 1,08 0,70 0,67 0,64 Oppilasasuntola 0,91 0,91 0,92 0,66 0,63 0,60 Korjaamo 0,98 0,99 0,97 0,60 0,57 0,55 Huoltorakennus 1,14 1,14 1,11 0,75 0,71 0,68 Tuotantorakennus 2,15 2,10 2,20 0,64 0,61 0,58 Vaatetuskorjaamo 0,98 0,97 0,94 0,54 0,52 0,50 Laboratorio 1,43 1,47 1,43 1,09 1,04 1,00 Lämpimät varastot 0,76 0,78 0,77 0,46 0,43 0,42 Kuivat varastot 0,34 0,34 0,39 0,20 0,20 0,19 Kylmät varastot 0,18 0,17 0,19 0,16 0,15 0,15 Katos 0,18 0,19 0,19 0,14 0,13 0,13 Ajoneuvokatos 0,18 0,14 0,13 0,13 Ampumakatos 0,29 0,14 0,13 0,13 Muut katokset 0,19 0,14 0,13 0,13 Varuskuntaravintola 1,50 1,49 1,47 1,22 1,17 1,12 Sotilaskoti 1,37 1,37 1,40 0,99 0,94 0,90 Kuntotalo 1,10 1,10 1,10 0,92 0,88 0,84 Uimahalli 2,40 2,43 2,51 0,74 0,70 0,68 Kerho 0,73 0,81 0,78 0,95 0,91 0,87 Sauna 1,39 1,52 1,46 0,61 0,58 0,56 Muu sosiaalirakennus 1,04 1,05 1,02 0,46 0,43 0,42 Terveysasema 0,90 0,98 0,97 0,88 0,84 0,80 Kalliosuoja 1,33 1,32 1,25 1,45 1,38 1,32 Kalliosuoja, varasto 0,31 0,34 0,36 0,48 0,46 0,44 Muu suojarakennus 0,95 0,95 0,93 1,19 1,13 1,09 Muu rakennus 0,90 0,97 0,95 0,29 0,28 0,27 Vuodet on indeksoitu vuoden 2018 tasoon. Hoitokustannuksiin ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Kunnossapitovastikkeen määrä eur/htm 2 on käyttötarkoitusryhmäkohtainen yksikköhinta, jonka perusteella kunnossapitovastikkeet on kerätty. Kunnossapitovastikkeen yksikköhinnassa ei ole huomioitu tilahallinnan sopeuttamisohjelman yhteydessä tehtyjä leikkauksia. 27

30 Kuva 12 Energian ja veden ominaiskulutukset puolustushallinnossa kwh/rm 3 (L) Lämpö, ominaiskulutus Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (L)

31 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon asiantuntijana kaikissa rakentamista, tiloja ja tilaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä sekä vastaa hallinnonalan rakennuttamistehtävistä Senaatti-kiinteistöille. Rakennuttamispalveluiden liikevaihto oli 11,67 milj. euroa. Laskutus Puolustusvoimilta koostui asiantuntijapalvelusopimuksen mukaisista tarveselvityksistä ja muista asiantuntijatehtävistä sekä erilliskohteiden, kuten kevytrakenteisten sääsuojien ja polttoaineenjakelupaikkojen, toteutuksesta. Laskutus Senaatti-kiinteistöiltä koostui hankesuunnittelusta, rakennuttamisesta, valvonnasta sekä varuskuntien alueiden ja tilojen kehittämissuunnitelmien laatimisesta. Tuottojen muodostuminen ilmenee alla olevasta taulukosta. Rakennuttamisen ylijäämä oli euroa. Taulukko 11 Rakennuttamisen laskutus asiakkaittain Puolustusvoimat Senaatti-kiinteistöt IP-kiinteistöt Oy Suomen Turvallisuusverkko Oy Leijonaverkot Oy Huoltovarmuuskeskus Muut Yhteensä Asiantuntijapalveluiden, rakennuttamistehtävien, turvallisuustehtävien ja paikallisvalvonnan laskutus perustuu tarkkaan, hankekohtaiseen työajanseurantaan sekä sopimuksissa sovittuihin tuntihintoihin ja menekkeihin. Laskuissa asiakkaille eritellään läpinäkyvästi laitoksen oman henkilökunnan tekemä työ, mahdolliset kulukorvaukset sekä ostopalvelut. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen palkkiota voidaan pitää edullisina vastaavantasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Asiantuntijatyön tuntilaskutushintoja on pidetty samoina kolme vuotta. Lisäksi on huomattava, että Rakennuslaitoksen palkkioihin sisältyy sellaista sotilaskohteiden suorituskykyyn, valmiuteen, turvallisuuteen ja ylläpitoon liittyvää erityisosaamista ja tehtäviä, jota ei ole saatavana mistään muualta. SKOL ry on lopettanut suunnittelutyön kustannusseurannan vuodesta 2016 lukien. Kuvien 13 ja 14 kustannusrakennetiedot on päivitetty SKOL ry:n julkaiseman suunnittelukustannusten seurantaindeksin perusteella. Kuva 13 Rakennuttamisen kustannusrakenne v SKOL PHRAKL SKOL-PHRAKL euroa Sijoitetun pääoman tuotto 80 Yleiskustannukset Sosiaalikustannukset 60 Työpalkka SKOL 02 PHRAKL 02 29

32 Kuva 14 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL PHRAKL henkilöryhmittäin /h SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h SKOL I SKOL II SKOL III PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakentamisvaiheen johtaja 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa. Sopimuskumppanina puolustusvoimien puolesta on Logistiikkalaitoksen Esikunta. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Toimialan liikevaihto vuonna 2018 oli 4,3 milj. euroa (6,8/6,3), joka muodostui kokonaisuudessaan asiantuntija- ja rakennuttamispalveluista puolustusvoimille. Ulkopuolisten palvelu- ja materiaalihankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 3,7 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,04 milj. euroa Toiminnan tuottavuus Vuonna 2018 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 673 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 15 henkilötyövuotta vuodesta Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % kokonaiskustannuksista (kaavio 16). Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli kertomusvuonna 44 % (44/43). Vuonna 2018 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,184 milj. sm 2 ) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 44 % (0,506 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 71 % (72/68), tavoite oli 76 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 65 % (65/63), erillistilauksissa 71 % (76/73) ja pieninvestoinneissa 80 % (82/78). 30

33 Taulukko 12 Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku Kiinteistöpalvelut 2016 (tot) 2017 (tot) 2018 (tot) Hoito htm 2 /htv (tavoite) Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 43 % 44 % 44 % 44 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 68 % 72 % 71 % 76 % Kuva 15 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina HTV Kuva 16 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 153,0 M (suluissa vuosien 2017 ja 2016 prosentit) 22 % (22 %, 24 %) 3 % (3 %, 3 %) 40 % (40 %, 37 %) Aineet ja tarvikkeet Läm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut 6 % (6 %, 6 %) 29 % (29 %, 30 %) Henkilöstökulut Muut kulut Kuva 17 Kustannusrakenne kiinteistöpalvelut (32,4 M ) 14 % (14 %, 14 %) 6 % (6 %, 6 %) 45 % (44 %, 45 %) Aineet ja tarvikkeet 35 % (36 %, 36 %) Henkilöstökulut Ulkopuoliset palvelut Muut kulut 31

34 Kuva 18 Kustannusrakenne siivouspalvelut (15,4 M ) Kuva 19 Kustannusrakenne tekniset palvelut (36,8 M ) 11 % 7 % (11 %, 10 %) (7 %, 7 %) 6 % (7 %, 8 %) 11 % (11 %, 14 %) 12 % (10 %, 10 %) 39 % (38 %, 41%) 44 % (44 %, 43 %) 71 % (72 %, 68 %) Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Ulkopuoliset palvelut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Ulkopuoliset palvelut Muut kulut Kuva 20 Kustannusrakenne energiapalvelut (52,1 M ) 2 % 5 % 2 % (2 %, 2 %) (4 %, 5 %) (1 %,1 %) 7 % (6 %, 7 %) 85 % (86 %, 85 %) Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Lämmitys, sähkö ja vesi Muut kulut Ulkopuoliset palvelut 32

35 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 40 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 22 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,5 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä ei ollut. Vaihto- ja käyttöomaisuudelle on laskettu korkokustannus 0,0 %:n nimelliskorolla. Taulukko 13 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2018 toteutuma 2018 tavoite 2017 toteutuma 2016 toteutuma Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,4 Maksullisen toiminnan muut tuotot 291,5 415, ,8 Tuotot yhteensä , , ,2 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,4 Henkilöstökustannukset , , ,0 Vuokrat , , ,3 Palvelujen ostot , , ,0 Muut erilliskustannukset , , ,5 Erilliskustannukset yhteensä , , ,2 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -129, ,4-250,0 Korot 0,0 0 0,0-7,3 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -129, ,4-257,3 Kokonaiskustannukset yhteensä , , ,5 KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) -798, , ,3 Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2018 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varastojen pienenemisestä, lomapalkkavelan kasvusta ja käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Kustannusvastaavuuslaskelman kuluihin sisältyy tuottavuusmäärärahan käyttöä 0,6 milj. euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 1,6 milj. euroa. 33

36 Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. Taulukko 14 Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1000 euroa Tuotot rakennuttamisesta Tuotot pieninvestoinneista Tuotot asiantuntijapalveluista Tuotot kiinteistönhoidosta, ph Tuotot siivouksesta, ph Tuotot vuosikorjauksista, ph Tuotot kiinteistöenergiasta, ph Tuotot muusta energian myynnistä Tuotot erillistilauksista Kiinteistöpalvelut Sii- Tekniset Energiapalveluvouspalvelut palvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut 2018 Yht Yht Muut tuotot Tuotot yhteensä % Aineet ja tarvikkeet Lämmitys, sähkö ja vesi Henkilöstökulut Toimitilavuokrat Muut vuokrat Palvelujen ostot Palkeet Muut kulut Poistot Omien tilojen ylläpito Hallinnon kulut Muut sisäiset erät Rahoituserät Satunnaiset erät -2-2 Kulut yhteensä Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille Palautus puolustusvoimille Tilikauden jäämä

37 1.5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli m 2 ( / ), josta puolustushallinnon osuus oli m 2. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli m 3, josta puolustushallinnon osuus oli m 3 ( ). Sähköistetty rakennustilavuus oli m 3, josta puolustushallinnon osuus oli m 3 ( ). Rakennuslaitoksella on yksi valtakunnallinen palvelusopimus ylläpito-, energia- ja siivouspalveluista Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Ko. palvelusopimukseen sisältyi Rakennuslaitoksen tuottamat yhtenäiset kiinteistöjen ylläpidon palvelut puolustusvoimille. Logistiikkalaitoksen sopimukseen sisältyy myös Leijona Catering Oy:n varuskuntaravintoloiden (20 varuskun- taravintolaa) energia- ja ylläpitopalvelut sekä Millog Oy:n KUPI 15 kohteiden energia-, ylläpito- ja siivouspalvelut. Leijona Catering Oy:n kanssa Rakennuslaitoksella on erillinen sopimus keittiölaitteiden vikakorjauksista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Rakennuslaitos tuotti kertomusvuoden lopussa kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalveluja Millog Oy:lle kuudessa (6) erillisessä kohteessa, yhteensä htm 2 (84 000/ ). Sopimus jatkuu vuonna Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennus- sekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Kuva 21 Ylläpidettävä huoneistoala Huoneistoalat v htm 2 (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) yhteensä 2,5 Mhtm 2 Asuinrakennukset 19,6 (0,8%) Terveysasemat Muut katokset Muut rakennukset Ajoneuvokatokset Toimistot Sosiaalirakennukset Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit Varastot 22,1 (0,9%) 23,4 (1,0%) 25,6 (1,0%) 55,5 (2,3%) 123,3 (5,0%) 186,6 (7,6%) 255,7 (10%) 391,8 (16%) 439,6 (18%) 1000 htm 2 918,5 (37%)

38 Toimitilakannasta vain 5 % on toimistotiloja (esikunnat). Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Ylläpitotoimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti teknisen turvallisuuden ja kiinteistötiedon hallinnan osalta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja -laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytön- ja toiminnanvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Vuonna 2018 Rakennuslaitos on jatkanut kemikaaliturvallisuuden edistämistä sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitos on kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskevien säädösten mukaisena toiminnanharjoittajana toimittanut kemikaali-ilmoituksia ja selvityksiä puolustusvoimien kemikaaliturvallisuusviranomaisille. Marraskuussa 2017 astuivat voimaan uudet puolustusministeriön kemikaaliasetukset, joilla säädetään kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista sekä valvonnan vastuista. Rakennuslaitos on valmistellut ohjelman, jonka mukaisesti kemikaali-ilmoitukset sekä kemikaalikohteiden turvallisuusvaatimuksia käsittelevät selvitykset ja suunnitelmat laaditaan ja toimitetaan viranomaisille asetuksissa annettujen määräaikojen mukaisesti. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpidon sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnossapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustuksia ja muita dokumentteja sekä varuskuntien maankäyttö- ja maisemasuunnitelmia, jätehuoltosuunnitelmia, rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat sekä historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. HUTO ja KULU -järjestelmät sisältävät Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden: hoidon ja huollon suunnitelmat, hoidon ja huollon toteuman, palvelupyynnöt sekä energian ja veden kulutustiedot. Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito 36

39 Taulukko 15 Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoito M 30,1 30,3 29,8 Erillistilaukset M 3,5 3,2 2,5 Asukasisännöinti M 0,8 0,0 0,0 Asiantuntijapalvelut M 0,1 0,1 0,1 Muut tuotot M 0,1 0,1 0,1 Henkilötyövuodet Hoitovastuu (htm 2 ) Rakennuslaitos toimittaa Kirave- ja KULU -järjestelmistä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. Lisäksi Rakennuslaitos toimittaa vuosittain Kirave-järjestelmästä kohdetietoja sekä kohdekohtaisesti kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja siivousvastikkeet sekä energiapalvelujen sopimustason hintatiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien/Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen välisessä ylläpidon palvelusopimuksessa on kuvattu palvelusopimukseen sisältyvät kiinteistönhoidon sopimuspalvelut. Rakennuslaitoksen Puolustusvoimille tuottamat kiinteistönhoitopalvelut sisältävät yleisiä markkinoita laajemman palvelukokonaisuuden kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä puolustusvoimille suunnattuja erityispalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Vuonna 2015 käyttöönotetussa toimintamallissa kiinteistöihin liittyvät palvelupyynnöt käsitellään keskitetysti Rakennuslaitoksen asiakastukikeskuksessa, josta ne välitetään huoltohenkilöstölle HUTO järjestelmän mobiili käyttöliittymällä. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus vastaanotti kertomusvuonna yhteensä noin (16 000/ ) palvelupyyntöä, joka vastaa noin 380 palvelupyyntöä viikossa. Palvelupyyntöjen määrän arvioidaan vielä kasvavan. Mobiili toiminnanohjaus on käytössä myös Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet, verkos- Kuva 22 Kiinteistönhoidon välittömät kustannukset tehtävittäin 23,8 M (suluissa vuodet 2017 ja 2016) 13 % (12 %,12 %) 11 % (10 %, 10 %) 6 % (6 %, 5 %) 6 % (6 %, 5 %) 64 % (66 %, 68 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet Ulkoaluehoito, rakenteet Erityispalvelut Palvelujen järjestämisestä johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. 37

40 tot) huolto-ohjelmien mukaisessa huollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä energian ja veden kulutustietojen keräämisessä. Jätemäärien seuranta Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille yhdyskuntajätteen jätehuoltopalvelut ja vastaa jätemäärien seurannasta. Seurannassa on näin ollen mukana pääosa puolustushallinnon tuottamasta yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevasta jätteestä. Seurannasta puuttuu Puolustusvoimien omilla sopimuksilla hoidettavat ja seurattavat jätejakeet kuten pääosa sähkö- ja elektroniikkaromusta (SER) ja metallista, sekä vaarallinen jäte. Varuskuntaravintoloiden tuottama biojäte ei sisälly seurantaan. Rakennuslaitoksen ja Leijona Catering Oy:n välinen sopimus jätehuoltopalveluista päättyi Tästä sopimusrakenteen muutoksesta johtuen raportoitavien jätteiden määrä ja koostumus on muuttunut merkittävästi vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2018 puolustushallinnon tuottaman jätteen kokonaismäärä oli 5285 tonnia (8367 tonnia), mikä on noin 37 % vähemmän kuin edellisvuonna. Määrällisesti eniten puolustushallinnon kohteissa muodostui sekajätettä, 2974 tonnia (3426 tonnia). Sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä vuonna 2018 oli 56 % (43 %). Biojätemäärä oli 410 tonnia (2526 tonnia). Lasku verrattuna edellisvuoteen oli merkittävä, peräti 84 %, johtuen varuskuntaravintoloiden jätemäärien poistumisesta seurannasta. Biojätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli kertomusvuonna vain 8 % (29 %). Vuoden 2018 jätemäärätoteumat jakeittain on esitetty taulukossa 17. Jätehuoltoa ohjaavassa Valtakunnallisen jätesuunnitelman painopistealueita ovat rakennus- ja purkujäte, biohajoavat jätteet, ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskuntajäte. Rakennuslaitoksen tavoitteena on edelleen kokonais- ja sekajätemäärän vähentäminen sekä lajittelun tehostaminen. Jätehuollon tehokkuutta mitataan vuodesta 2017 alkaen materiaalina kierrätettävän jätteen osuudella. Mittari kuvaa yhdessä kokonaisjätemäärän kanssa lajittelun tehokkuutta ja kiertotalouden näkökulmasta ensisijaisten jätteenkäsittelymenetelmien käyttöä. Tavoite vuodelle 2018 oli 32 %, keskipitkän aikavälin tavoitteen ollessa 40 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen tavoite yhdyskuntajätteen kierrätykselle vuoteen 2023 on 55 %. Puolustushallinnon tavoiteasetannassa on otettu huomioon biojätteen puuttumisesta johtuva poikkeuksellinen jätekoostumus vuodesta 2018 alkaen. Kuva 23 Puolustushallinnon jätemäärät, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%) Muu jäte; 53; 1,0 % Rakennusjäte; 55; 1,0 % Kartonki; 59; 1,1 % Puujäte; 349; 6,6 % Keräyspaperi; 397; 7,5 % Energiajäte; 432; 8,2 % Keräyspahvi; 466; 8,8 % Biojäte; 411; 7,8 % Metalli; 42; 0,8 % Keräyslasi; 42; 0,8 % SER; 0; 0 % Vaarallinen jäte; 0; 0 % Ympäristöpalvelut Sekajäte; 2 947; 56,3 % Vuosikor Vuonna 2018 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 35 % (49 %), eli tavoite saavutettiin. Materiaalikierrätyksenä huomioidaan hyötyjätteet, biojätteet ja rakennusjätteet. Energiana hyödynnettiin 8 % (9 %), mikä ei sisällä sekajätteen polttamista. Jätteenpolttolaitoksissa käsiteltiin 56 % (41 %). Jätelain vaiheittain vuonna 2019 voimaan tulevan uudistuksen myötä kuntien vastuulta poistui sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan sekä muussa julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. Rakennuslaitokselle tämä tarkoittaa jätehuoltopalveluiden vapaata kilpailuttamista hankintalain puitteissa, jolloin jätteitä voidaan ohjata paremmin materiaalihyödynnettäviksi. Siirtymäaika niiden sopimusten osalta, joita nykyisin kunnallisten palveluntuottajien kanssa on, on enintään kolme vuotta. 38

41 Taulukko 16 Jätemäärät JÄTEJAE 2015 % 2016 % 2017 % 2018 % 2018 tonnia Sekajäte 42,9 42,7 40,9 56, Biojäte* 29,0 29,6 30,2 7,8 411 Keräyspahvi 6,9 7,1 7,8 8,8 466 Energiajäte 9,8 9,4 9,4 8,2 432 Keräyspaperi 5,9 6,0 4,8 7,5 397 Puu 1,6 1,7 3,0 6,6 349 Kartonki 0,9 0,6 0,8 1,1 59 Rakennusjäte 1,2 1,2 0,6 1,0 55 Muu jäte 0,1 0,0 0,5 1,0 53 Metalli 0,9 0,9 1,1 0,8 42 Lasi 0,7 0,8 0,8 0,8 42 SER 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Vaarallinen jäte 0,1 0,0 0,1 0, ,0 100,0 100,0 100, * Varuskuntaravintoloiden tuottaman biojätteen tilastoseuranta päättyi v. 2018, koska Rakennuslaitoksen ja Leijona Cateringin välinen jätehuoltosopimus päättyi Asiakastukikeskus Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk -toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusoloihin varautumisessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU-, KIRAVE- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestelmien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuorokautisesti. Help Desk Asiakastukikeskukseen tehdyt kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt ohjataan HUTO toiminnanohjausjärjestelmän kautta Rakennuslaitoksen ylläpitohenkilöstölle toimenpiteitä varten. Vuonna 2018 palvelupyyntöjä tuli Asiakastukikeskukseen hieman yli kpl. Keskimääräinen puheluiden vastausaika vuonna 2018 oli 3 sekuntia, pisimmän vastausajan ollessa Aapeli-myrskyn aikana 5 min 32 sek. Tavoitteena oli, että puheluihin kyetään vastaamaan keskimäärin 20 sekunnin aikana. Keskimääräinen käsittelyaika 4072 vastatussa puhelussa oli 4 minuuttia 7 sekuntia. Saapuneiden sähköpostien (4016 kpl) käsittelyaika oli keskimäärin 2 minuuttia 19 sekuntia. Puolustusvoimat voi tehdä palvelupyynnön suoraan HUTO -toiminnanohjausjärjestelmään Rakennuslaitoksen palveluportaalin kautta joko kirjautumalla järjestelmään tai vaihtoehtoisesti ilman tunnuksia. Palvelupyynnöistä 53 % (52 %) tuli suoraan HUTO -järjestelmään. Tavoitteena on, että palvelupyynnöistä 70 % saadaan järjestelmästä. Suoraan järjestelmään tehtyjen palvelupyyntöjen määrä on kasvanut tavoitteiden mukaisesti Asiakastukikeskuksen toiminnan aloittamisesta lähtien. 39

42 Kuva 24 Palvelupyynnöt 2018 Kuva 25 Palvelupyyntöjen määrät vuonna Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1.LOGR 2.LOGR 3.LOGR Muut Kuva 26 Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat vuonna 2018 Kuva 27 Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä 10 % 32 % 11 % 22 % 25 % Asiakastukikeskuksen puhelimella vastaanottamat palvelupyynnöt Asiakastukikeskuksen sähköpostilla vastaanottamat palvelupyynnöt Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, ilman tunnusta Vikailmoituslinkin kautta tulleet palvelupyynnöt, MIL-tunnuksilla Palveluyksiköiden henkilöstön Hutoon syöttämät Tunnistettu säästöpotentiaali, sähkö (MWh) Tunnistettu säästöpotentiaali, lämpö (MWh) 40

43 Taulukko 17 Energiansäästöpotentiaalin kartoitus Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustusvoimien kohteissa (Asiakastukikeskus) Etähallinnalla tunnistettu energiansäästöpotentiaali Sähkö (MWh) Lämpö (MWh) Palveluyksiköille tehdyt ehdotukset (kpl) Taulukko 18 Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta (sopimuksella olevat alat) Lämmitetyt rakennukset Yhteensä Etäyhteys KIVAvalvomoon Osuus % Kappalemäärä (kpl) % Bruttoala (m 2 ) % Huoneistoala (m 2 ) % Rakennustilavuus (m 3 ), lämmitetty % Huollon toiminnanohjaus HUTO on Rakennuslaitoksen keskitetty kiinteistöjen huollon toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot rakennuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tarkastuksista. Palveluyksiköissä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla HUTO -järjestelmään. Puolustusvoimat voi käyttää järjestelmää huoltotoiminnan sekä lakisääteisten tarkastusten ja toimenpiteiden seuraamiseen. Kiinteistövalvonta Keskitetyn kiinteistöautomaation (KIVA) avulla Asiakastukikeskuksessa valvotaan maanlaajuisesti Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniikkaa, edistetään toimitilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkaillaan ko. tilojen olosuhteita. Taloteknisten hälytysten seurannan osalta järjestelmän kattavuus on 95 %. Energiatehokkuuteen tähtäävän toiminnan osalta järjestelmän kattavuus on yli 60 % lämmitetystä rakennustilavuudesta. Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan Asiakastukikeskuksen KIVA -valvomossa kiinteistöautomaation avulla tehtävin käyttötoimenpitein. KIVA -valvomosta kartoitetaan myös kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia tarkastelemalla taloteknisten järjestelmien toimintaa. Erityistä huomiota taloteknisten järjestelmien toimintaan kiinnitetään vuodenaikojen vaihtuessa. Tarkastelun kohteena ovat lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien asetusarvojen lisäksi kohteiden olosuhdetiedot. Samalla varmistetaan, että taloteknisten järjestelmien asetusarvot ja käyttöaikataulut ovat tarkoituksenmukaisia sekä tilojen käyttäjien tarpeita vastaavia. Kiinteistöjen energiatehokkuuden optimoinnissa on kaksi toisiaan tukevaa prosessia: Taloteknisten järjestelmien jatkuva tarkkailu Tarkkailu ja sen perusteella valvomosta tehtävät säätötoimenpiteet ns. käyttötoimenpiteet edesauttavat vikojen ennakointia. Vikaantuneista laitteista tai järjestelmistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset pystytään minimoimaan Asiakastukikeskuksen toimenpitein. Käyttötoimenpiteillä, kuten normaalista poikkeavien lämpötilojen ja käyttöaikojen palauttaminen normaaliksi, on merkittävä vaikutus energiatehokkuuden parantamisessa. Tämän tyyppiset käyttötoimenpiteet Asiakastukikeskus tekee itsenäisesti. Energiansäästöpotentiaalin kartoitus valvomosta tehtyjen havaintojen perusteella Toimintakertomusvuonna asiakastukikeskuksen valvomossa oli resurssipulaa. 41

44 Tämän johdosta vuoden 2018 aikana ei valvomossa ole voitu keskittyä etähallintaan tavoitteen mukaisesti. Vuoden aikana pyrittiin parantamaan etähallintaprosessin reaaliaikaisuutta, raportointia ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa vaikeuttaa rakennuskohtaisen energia- ja vesimittauksen laadulliset sekä raportoinnin tekniset puutteet. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tullaan Rakennuslaitoksessa keskittämään resursseja sekä mittauksen että raportoinnin parantamiseen. Edellisvuoden kartoitetusta energiansäästöpotentiaalista (n MWh) on toteutunut noin 15 %. KIVA -kiinteistövalvomossa tapahtuvalla talotekniikan etäseurannalla pyritään vähentämään vikaantuvista laitteista aiheutuvia hälytyskäyntejä sekä priorisoimaan korjausten tärkeysjärjestys virka-ajan ulkopuolella. Ko. menettelyllä saavutetaan toiminnallisia säästöjä. Olennaista on kuitenkin varmistaa asiakkaan toiminnan kannalta kriittisten kohteiden talotekniikan toimivuus. Tarkastelun piiriin saatavien kohteiden liittäminen etenee yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. KIVA -valvomoon liitettyjen kohteiden määrän kasvu tulee parantamaan asiakastukikeskuksen mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta edelleen mm. käyttötoimenpitein sekä löytämään lisää energiansäästöpotentiaalia. Energian kulutusseuranta Energian ostopisteiden kulutustietojen automaattisessa siirtymisessä GM-HUTO -toiminnanohjausjärjestelmän kulutusraportointiin on tapahtunut vuoden 2018 aikana pientä kehittymistä. Sähkön ostopisteiden kulutustiedoista 99 % siirtyy edelleen automaattisesti järjestelmään. Alue- ja kaukolämmön ostopisteiden energiankulutustietojen siirtyminen automaattisesti KULU -raportointiin on lisääntynyt 78 %:iin. Veden kulutuksen ostopisteiden kulutustiedoista 10 % on automaattiluennassa. Ostopisteiden automaattiluennan hyödyntäminen etenee lämpösopimusten kilpailuttamisen kautta ja rakennuskohtaisen energiamittauksen automaattiluennan kattavuuden parantuessa. Ostopisteiden ja rakennuskohtaisen mittauksen parantuessa, KULU -järjestelmän käytettävyys energiansäästöpotentiaalin kartoittamisessa ja energiansäästötoimenpiteiden todentamisessa sekä energiakustannusten jakamisessa Rakennuslaitoksen eri asiakkaille paranee entisestään. Siivouspalvelut Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle ja sen strategisille kumppaneille joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina palvelusopimuksessa sovittujen palvelukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelu sisältää ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon Puolustusvoimien tilaturvallisuusnormit ja ympäristötavoitteet. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen vastuulla oleva siivousala oli vuonna 2018 yhteensä 1,2 miljoonaa neliötä (1,2/1,3). Siivouspalvelujen henkilötyövuosien määrä strategisissa kohteissa oli yhteensä 159 (172). Kertomusvuonna Rakennuslaitos teki hallintoyksikkökohtaisen esiselvityksen siivouspalvelujen ulkoistamisesta huomioiden Puolustusvoimien tilaturvallisuusnormit. Ylläpitosiivousohjelmaan sisältyy jaksottaisiin tehtäviin yläpölyjen puhdistus 250 cm korkeuteen asti. Kertomusvuonna laadittiin rakennuskohtainen ehdotus/selvitys yli 250 cm korkeudessa olevien yläpölyjen puhdistustarpeista ja -taajuuksista. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin projektia (1 310/1 220). Rakennuslaitos laati ja puolustusvoimat sekä Senaatti-kiinteistöt hyväksyivät vuosikorjausohjelman. Projekteja ja ennakoimattomia korjauksia tehtiin yhteensä 17,0 milj. eurolla. Vuoden 2018 vuosikorjausohjelma laadittiin kolmikannassa määriteltyjen periaatteiden ja painotusten mukaisesti. Ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset, normaaliin kulumiseen liittyvät syyt sekä kuntoarvioiden avulla laaditut pitkäntähtäimen suunnitelmat. Suunnitelmat tuli laatia kasarmeihin sekä tiedossa oleviin kohteisiin, joissa epäiltiin olevan 42

45 sisäilmaongelmaa ja joissa työskennellään. Kuntoarvioiden avulla on saatu ajantasainen tilannekuva kasarmien kunnosta. Normaali kuluminen oli pääasiallinen korjausperuste. Vuosikorjaustoimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestel mien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävän puolustusvoimien hallintoyksikön kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin säännöllisesti sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 9,2 milj. euroa (8,6/10,3). Yksittäisiä projekteja oli 775 kpl (744/792). Erillistilauksista raportoitiin säännöllisesti puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 10,6 milj. euroa (7,7/3,7). Yksittäisiä projekteja oli 161 kpl (121/66), joista 150 kokonaishankintana ja 11 rakennuttamistoimeksiantona. Projekteista 12 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesihuoltoverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 75 (73/80). Taulukko 19 Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan Vuosikorjauksen syy Normaalikuluminen 82,7 % 84,1 % Terveydellinen 6,9 % 4,4 % Viranomaismääräys 3,4 % 3,4 % Luonnonilmiö 1,9 % 2,4 % Kuntoarvion laadinta 1,4 % 1,6 % Vahingonkorjaus 0,9 % 1,4 % Energiatalous 2,4 % 1,1 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,3 % 0,8 % Tulipalo 0,0 % 0,8 % Ilkivalta 0,1 % 0,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 20 Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Rakennus 72,9 % 77,6 % Aluetyö 22,3 % 17,2 % Tie 1,6 % 1,8 % Aita 0,8 % 1,7 % Lentokenttä 0,8 % 0,0 % Laituri 0,6 % 0,6 % Muu rakenne 0,2 % 0,5 % Ampumarata-alue 0,3 % 0,2 % Ulkoliikuntapaikka 0,1 % 0,1 % Torni 0,2 % 0,1 % Silta 0,1 % 0,1 % Ympäristörakenne 0,1 % 0,1 % Taulukko 21 Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan 100,0 % 100,0 % Rakennustekniikka 46,6 % 46,6 % LVI-järjestelmät 22,3 % 21,9 % Sähköjärjestelmät 11,5 % 11,7 % Aluerakenteet 10,3 % 10,8 % Tietojärjestelmät 7,2 % 6,9 % Rakennuttaminen 0,0 % 2,1 % Kuntoarviot 2,1 % 0,0 % 100,0 % 100,0 % 43

46 Kuva 28 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin, M 2 1,5 1 0,5 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä Kuva 29 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin, M 2 1,5 1 0,5 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä 44

47 Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 53,1 milj. euroa (53,9) ja toimialan ylijäämä 0,9 milj. euroa (2,3). Liikevaihto on laskenut edellisestä vuodesta 1,5 %. Lämmössä liikevaihto oli 21,4 milj. euroa, joka on 2,7 % edellisvuotta alempi. Sähkön liikevaihto oli 27,6 milj. euroa, joka on 1,1 % edellisvuotta alempi. Veden liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 4,0 milj. euroa. Taulukko 22 Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet Energiapalvelut Kiinteistöenergia ph M 48,8 45,5 45,0 Prosessienergia ph M 4,2 3,7 3,7 Yritykset M 4,0 3,8 3,5 Muut M 0,9 0,9 0,9 Toimialan ylijäämä M 3,7 2,3 0,9 Henkilötyövuodet Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli MWh ( ). Rakennusten sijaintipaikkakunnalle sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulutus oli noin MWh ( ). Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli MWh. Sääkorjattu lämmönkulutus pieneni edellisvuodesta noin 1,0 %. Vuosi 2018 oli 8 % normaalia ja edellisvuotta 1,5 % lämpimämpi. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli MWh ( ). Kokonaiskulutus pysyi lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu edelliseen vuoteen oli 0,1 %. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli MWh. Sähkön kokonaiskulutus alittaa tulossopimuksessa sovitun tason. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli m 3 ( ). Tulossopimuksen mukainen arvio oli m 3. Veden kokonaiskulutus lisääntyi 3,2 % edellisvuodesta. Veden kulutuksen lisääntyminen johtui etenkin lämpimän kesän aiheuttamasta hätäjäähdytystarpeesta. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitoksella on toimintamalli sähköenergian toimintavarmuuden ylläpitämiseksi puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa sekä normaaliettä poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on yli 100 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS -laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ -paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Valmiuden kannalta varavoimakoneet ovat tärkeässä asemassa. Rakennuslaitos on kehittänyt varavoimakoneiden huoltojen organisointia parantaakseen poikkeusolojen valmiutta. Rakennuslaitos on ylläpitänyt tilannekuvaa TVJ -tilojen varavoimalaitteistojen kunnosta. Tilannekuva on toimitettu puolustusvoimien tietoon. Varavoimalaitteistojen osalta tehdyt kuntoarviot osoittavat, että laitteistoihin tulee lähitulevaisuudessa kohdistumaan merkittäviä investointitarpeita. Haasteena on varavoimakoneisiin kohdistuvien ehdotusten saaminen mukaan investointiohjelmiin. Prosessi edellyttää Pääesikunnan vahvempaa ohjausta. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä valmiussuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Lisäksi varautumissuunnitelmia tehdään mm. kunnallisten energia- ja vesilaitosten kanssa. 45

48 Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.: täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta korvaamaan öljyä kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon osittaisissa tai täyskatkoksissa Erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintavarmuutta ylläpidetään Rakennuslaitoksessa mm. teettämällä säännöllisesti kaivojen kuntokartoituksia sekä korjaamalla tarkastuksissa havaitut puutteet välittömästi. Rakennuslaitoksen sisäisessä vesihuoltokoulutuksessa painopisteenä on edelleen ollut ennakoiva riskienhallinta. Vuonna 2018 aloitettiin yhteistyö puolustushallinnon terveydensuojeluviranomaisten kanssa Vesityökortti-koulutuksiin liittyen. Taulukko 23 Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt LÄMPÖ MWH 2015 tot 2016 tot 2017 tot 2018 tot Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti tavoite Toimitettu lämpö Verkostohäviöt Yhteensä SÄHKÖ MWH 2015 tot 2016 tot 2017 tot 2018 tot Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti tavoite Toimitettu sähkö Verkostohäviöt Yhteensä VESI 1000 VM tot 2016 tot 2017 tot 2018 tot Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puolustushallinnon prosessiin Muu myynti tavoite Toimitettu vesi Verkostohäviöt Yhteensä

49 Kuva 30 Toimitettu lämpö ja verkostohäviöt 2018: MWh (suluissa vuosien 2017 ja 2016 prosentit) Kuva 31 Toimitettu sähkö ja verkostohäviöt 2018: MWh (suluissa vuosien 2017 ja 2016 prosentit) 4,4 % 1,3 % 1,9 % (7, %, 7 %) (0,7 %, 0,4 %) (2 %, 2 %) 3 % 9 % (2 %, 3 %) (9 %, 9 %) 12 % (11 %, 11 %) 92,4 % (91 %, 92 %) 77 % (76 %, 77 %) Myynti toimitilakiinteistöihi n Muu myynti Myynti puol.hallinnon prosessiin Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihi n Muu myynti Myynti puol.hallinnon prosessiin Verkostohäviöt Kuva 32 Toimitettu vesi ja verkostohäviöt 2018: 0,84 milj. m 3 (suluissa vuosien 2017 ja 2016 prosentit) 2 % (2 %, 1 %) 21 % (21 %, 22 %) 3 % (4 %, 4 %) 74 % (73 %,73 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Muu myynti Myynti puol.hallinnon prosessiin Verkostohäviöt 47

50 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen rakennuttamispalvelut kattavat rakennusten elinkaaren aina käytettävyysselvityksistä, tarveselvityksestä, hankesuunnittelusta, rakennuttamisesta ylläpidon alkamiseen ja urakoiden takuuajan loppuun asti. Rakennuskannan ja -historian tunteminen antavat perusteet tukea käyttäjiä ja omistajia tarve- ja hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin määritetään hankkeiden keskeinen sisältö, laajuus ja kustannukset. Lisäksi eri osapuolten toimintatapojen ja tavoitteiden ymmärtäminen antaa perusteet rakennuksen toiminnallisen ja teknisen elinkaaren optimointiin. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu vuosikymmenien kotimaiseen kokemukseen ja tutkimustoimintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin. Rakennuslaitos on maamme ainoa asiantuntijaorganisaatio, joka on syvällisesti perehtynyt rakenteisiin, järjestelmiin ja toimintoihin kohdistuvien asevaikutusten eliminoimiseen tai rajoittamiseen. Asiantuntemus edellyttää aseteknologian, tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, mitoitusperusteiden ja -menetelmien, sähkömagneettisten ilmiöiden sekä puolustusvoimien toiminnan tuntemusta ja alan kehityksen jatkuvaa seurantaa. Tarveselvitykset, hankesuunnittelu, rakennuttaminen ja varuskuntasuunnitelmat Talonrakentamisen osaaminen kattaa suunnittelutehtävät varuskuntasuunnittelusta ja Taulukko 24 Rakennuttamisen volyymi Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M Tekeillä olevat selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset Valmistuneet selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset kaavoituksesta yksittäisiin rakennustyyppeihin ja kalustedetaljeihin asti. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennuskantaan, sotilasarkkitehtuurin historiaan, rakennustekniikkaan sekä puolustusvoimien käyttämiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ja aikaa kestäviä ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren tilankäyttöselvityksistä ylläpitoon. Rakennuslaitoksella on laajaa osaamista varuskuntatasoisten toteutusvaihtoehtojen suunnitteluun ja ratkaisumallien evaluointiin niin toiminnallisesta kuin elinkaarikustannustenkin näkökulmasta. Vuonna 2018 käytettiin keskusyksikössä tarveselvityksiin, hankesuunnitteluun sekä rakennuttamiseen 15,4 henkilötyövuotta ja palveluyksiköissä työmaavalvontaan 6,0 henkilötyövuotta, yhteensä 21,4 henkilötyövuotta. Rakennuttamisen volyymia vuosina on kuvattu jäljempänä taulukossa 24. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen tilaamia selvityksiä ja tarveselvityksiä oli käynnissä yhteensä 15 kpl (hankearvo 32,1 milj. euroa), joista vuoden loppuun mennessä valmistui 11 kpl (hankearvo 23,5 milj. euroa). Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia oli käynnissä 15 kpl (hankearvo 51,8 milj. euroa), joista vuoden loppuun mennessä valmistui 13 kpl (46,9 milj. euroa). Rakennushankkeita valmistui 39 kpl (50,7 milj. euroa) ,1 9,6 32,1 24,0 32,3 23,5 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 41,3 10,9 32,7 51,8 Valmistuneet hankesuunnitelmat 59,0 39,0 53,1 46,9 Käynnissä olevat hankkeet 212,0 141,5 103,4 104,0 Valmistuneet hankkeet 59,5 101,1 94,5 50,7 YHTEENSÄ 371,77 349,6 325,6 309,0 48

51 Rakenteellinen turvallisuus ja tilaturvallisuus Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia erityisvaatimuksia. Rakennuttamisen toimialalla rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osaaminen ovat valtakunnan kärkitasoa. Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan, tietojen ja henkilöiden suojaamista asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan ja tilaturvallisuudella tietojen luvatonta haltuun ottamista vastaan. TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE -verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Rakennuttamisen painopistealueet Rakennushankkeiden painopiste vuonna 2018 oli kasarmien peruskorjauksissa, varastoalueissa sekä polttoaineenjakelupaikoissa. Uutena toimintana käynnistettiin varuskuntien alueiden ja tilojen kehittämissuunnitelmien laadinta, jossa laaditaan ohjelma koko varuskuntaa käsittävä tilojen ja maankäytön tehostamiseksi sekä ennakoidaan pitkän aikavälin investointitarpeita. Toimintatapa on uusi, mistä johtuen työn sisältöä on kehitetty työn kuluessa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa. Pilottikohteena on Vekaranjärvi, minkä lisäksi Parolan, Riihimäen, Kajaanin ja Upinniemen lähtötietojen keräys hanketietokantoihin on käynnistetty. Investointihankkeiden valmistelua tuettiin Karjalan Lennoston monikäyttöisen kasarmirakennuksen laajalla vaihtoehtotarkastelulla. Menettelytapa oli uusi, ja siinä kartoitettiin tavallista laajemmin varuskunnan eri toimintojen tilantarpeita ja niiden toteutusvaihtoehtoja. Tarkastelu tuotti päätöksentekoa varten vertailun neljästä erilaisesta ratkaisumallista kustannusvaikutuksineen ja mahdollistaa siten vaativan tilakokonaisuuden toteuttamisen laadullisesti, toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Rakennuslaitoksen asiantuntijat osallistuivat vuonna 2018 tilaturvallisuuden normivalmisteluun sekä erityiskohteiden suorituskykyvaatimusten määrittelyyn merkittävällä työpanoksella. Työ jatkuu suorituskykyanalyyseina ja kehittämissuunnitelmina lähivuosien ajan. Lisäksi rakennuslaitos tuki Puolustusministeriötä Puolustusvoimien strategisten hankintojen (HX ja Laivue 2020) selvitystyössä. Tehtävät olivat vaikutuksiltaan merkittäviä ja tulevat sitomaan toimialan asiantuntijaresursseja huomattavasti myös jatkossa. Rakennuttamistoimialan organisointia on kehitetty vuoden kuluessa eläköitymisten ja rekrytointien myötä. Hallinnolliset tehtävät ja toiminnan johtaminen on keskitetty uuden toimialajohtajan alaisuuteen, ja talonrakennuksen ja suojarakentamisen yksiköiden sulauttaminen viedään loppuun vuoden 2019 alkupuolella. Tiedonsiirtoon eläköityviltä taloon jääville sekä uuden henkilökunnan perehdytykseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sitä on tehty systemaattisesti koko vuoden ajan Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erityisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti ja tukee muita toimialoja ympäristönsuojelun asiantuntijatehtävissä. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2018 yhteensä noin 5,2 henkilötyövuoden verran, sisältäen hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan. Pilaantuneiden alueiden hallinta Vuonna 2018 toteutettiin maaperän kunnostuksia massanvaihtotekniikalla 7 kohteessa. Maaperää kunnostettiin Pansiossa, Säkylässä, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa, Keuruulla, Tuusulassa ja Kajaanissa. Edellä mai- 49

52 nittujen lisäksi pilaantuneen maaperän kunnostuksia tehtiin ampumaratojen parannushankkeen yhteydessä kahdella rata-alueella. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 11 kohteessa ja valmisteltiin seuraavan vuoden aikana toteutettavia kunnostushankkeita. Vuoden aikana jatkettiin Säkylässä sijaitsevan vaatetuskorjaamon alapuolisen maaperän kunnostamishankkeen tiivistä seurantaa ja arvioitiin hankkeen etenemistä. Maaperään rakennuksen alle injektoitiin haitta-ainetta kiinnittävää ja hajottavaa lietemäistä aktiivihiili-rautamassaa ja bakteeriseosta vuonna Maaperän ja pohjaveden puhdistuminen tapahtuu usean vuoden kuluessa, mutta jo ensimmäisen vuoden jälkeen on havaittavissa hyvin positiivisia ja lupaavia muutoksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutustui vuoden aikana kohteeseen osana selvitystään julkishallinnon cleantech-hankinnoista. Vaatetuskorjaamon kellarin lattia vaurioitui injektointivaiheen yhteydessä ja vuoden aikana suunniteltiin ja valmisteltiin urakoitsijan kustannuksella tapahtuvaa korjaushanketta. Päästö- ja vaikutustarkkailu Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen sekä tietojen hallinta. Vuoden 2018 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on yli 70 kohdetta tai aluetta. Tarkkailuohjelmiin tehtiin päivityksiä useissa kohteissa mm. ampumaratojen huolto- ja tarkkailuohjelmien myötä sekä polttoaineen jakopaikkojen muutos töiden vuoksi. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknisen parantamisen hanke saatettiin onnistuneesti päätökseen. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena oli vuosien aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa. Kertomusvuonna rakennettiin täydentäviä ympäristönsuojelurakenteita ja tehtiin korjaustoimenpiteitä puolustusvoimien rahoituksella yhdeksälle rata-alueelle. Merkittävin hanke oli Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaradan vesiensuojelurakenteiden rakentaminen ja pilaantuneen maaperän kunnostaminen. Vesienkäsittelyrakenteita toteutettiin Säkylän, Utin, Haapajärven ja Taipalsaaren ampumaradoille. Edellisvuonna aloitetut Sodankylän ja Pahkamaan ratojen pintavesien hallintarakenteet valmistuivat toimintavuonna. Skinnarvikin ampumaradalla tehtiin luotien seulontaa ja Lupinmäen ja Upinniemen ampumaradoilla tehtiin korjaus toimenpiteitä. Lupinmäen ampumaradan rakennustyöt jatkuvat vuonna Senaatti-kiinteistöjen rahoittamia ampumakatosten meluntorjuntarakenteita valmistui Santahaminaan, Lakialaan ja Lupinmäkeen. Toimintavuonna jatkettiin ampumaratojen vesienkäsittelytekniikoiden ja -materiaalien testausta uusilla materiaaleilla. Muun muassa turvesuodatukseen perustuva ampumaratojen vesienkäsittelypilotti Vapo Clean Waters Oy:n kanssa saatiin päätökseen. Vesienkäsittelyyn liittyvä selvitystyö jatkuu lähivuosien ajan. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantaminen Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteiden ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Vuonna 2018 aloitettiin Utin harjoitusalueen ympäristöselvitys, joka valmistuu vuoden 2019 puolella. Ympäristöselvitykset on nyt laadittu kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuonna 2015 Suomen aloitteesta käynnistetyn kansainvälisen yhteistyöhankkeen raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja -tekniikoiden määrittelemiseksi ( Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges, EPHW ) loppuraporttia viimeisteltiin vuoden 2018 aikana. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuvat laajasti hankkeen Maaperän ja vesien suojelu -työryhmän työhön. Ympäristöselvityksissä kerättyä tietoa toimintojen ympäristövaikutuksista sekä EPHW-hankkeen johtopäätöksiä hyödynnetään vuonna 2018 käynnistyneessä valtakunnallisessa ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun kehittämishankkeessa, 50

53 jossa eri alueiden ja niillä harjoiteltavien toimintojen ympäristöriskit arvotetaan. Arvioinnin perusteella riskikohteisiin suunnitellaan ympäristönsuojeluratkaisuja. Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten hallintaan kehitettäviä ratkaisuja on jo testattu mm. Ähtärin Palolammella (haittaaineiden kulkeutumisen hallintaa parantavat rakenneratkaisut), Pohjankankaalla (maalialueen pintavesien viipymän hallinta) ja Santahaminassa (Kuvun alueen pintavesien ohjaus-ojitukset). Lisäksi vuonna 2018 aloitettiin Niinisalossa räjäytystaskun ja ruudinpolttopaikan siirron ja uuden rakenteen ympäristönsuojeluratkaisujen suunnittelu, sekä Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueen räjäytysharjoittelupaikan ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueelle laadittiin ympäristölupapäätöksen velvoittamana Kuvun taistelualueen sekä erillisten räjäytyspaikkojen ympäristön tilan perustilaselvitys. Myös Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen alueelle laadittiin ympäristölupapäätöksen velvoitteena ympäristön tilan perustilaselvitys. Selvitykset sisälsivät kattavasti maaperätutkimuksia, pintavesitutkimuksia sekä pohjavesiputkien asennuksia Niinisaloon. Molemmille alueille laadittiin hydrogeologinen pohjavesimalli, joita hyödynnettiin mm. kohdekohtaisten hyväksyttävien maaperäpitoisuuksien ja laimenemiskerrointen laskennassa räjähdysaineille. Tutkimus ja kehitys Toimintavuonna valmistui sammutusvaahtojen PFAS-yhdisteiden (perfluoratut alkyyliyhdisteet) tutkimus, joka kattoi maavoimien ja ilmavoimien sotilaspalokuntien käytössä olevat sammutusvaahdot sekä rakennusten kiinteissä sammutusjärjestelmissä olevat sammutusvaahdot. Tulokset osoittivat monien sammutusvaahtojen sisältävän haitallisia PFAS-yhdisteitä. Tutkimuksen pohjalta käynnistetään vuonna 2019 selvitys ympäristölle ja terveydelle vahingollisten sammutusvaahtojen korvaamisesta vähemmän haitallisilla tuotteilla. PFAS-yhdisteiden esiintymistä tutkittiin myös erillisessä screeningtutkimuksessa puolustusvoimien alueilla sijaitsevilta vedenottamoilta ja pohjavesiputkista. Tutkimuksessa todettiin pieniä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä kahdella vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Todettujen pitoisuuksien arvioidaan liittyvän sammutusvaahtojen käyttöön. PFAS-yhdisteille ehdotettiin kansallisia pohjaveden viitearvoja Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Helsingin yliopiston kanssa kokeiltiin laboratoriomittakaavassa nanoselluloosan käyttökelpoisuutta raskasmetallipitoisten pesuvesien käsittelyssä. Hanketta jatketaan kenttäkokeilla tulevina vuosina. Rakennuslaitoksen ideoima ja yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa suunnittelema ja toteuttama hanke Infrapunasäteilyttimen käyttö räjähdysainepitoisen pintamaan puhdistamisessa toteutettiin syksyllä Kokeessa testattiin TNT:n ja RDX:n hajoamista IP-säteilyn ja lämmön yhteisvaikutuksesta pintamaassa kahdella eri maakerrospaksuudella (5 cm ja 10 cm), sekä neljällä säteilytysajalla (5, 10, 30 ja 60 minuuttia). TNT ja RDX siroteltiin testilaatikoihin nominaalipitoisuuksiksi noin 500 mg/kg. Aineiden merkittävää hajoamista todettiin jo 30 minuutin käsittelyn jälkeen molemmissa kerrospaksuuksissa; kiitettävä kunnostustulos sekä TNT:lle että RDX:lle saatiin 60 minuutin säteilytyksen jälkeen 5 cm:n kerrospaksuudelle. Selvitystyö menetelmän käyttökelpoisuudesta pintamaan kunnostamisessa jatkuu. Säkylän ampuma- ja harjoitusalueella suoritettiin koe, jossa pohjaveden kunnostukseen tarkoitettua BOS100-massaa (aktiivihiili + rauta) injektoitiin maaperään ja pohjaveteen PST-vallin alueella. Injektointi suoritettiin noin 25 m 2 :n (15 m:n syvyyteen saakka) alueelle, jossa aikaisemmassa tarkkailussa on todettu räjähdysaineiden pitoisuuksia pohjavedessä. Injektoinnin vaikutuksia pohjaveteen seurataan kaksivuotisella erillistarkkailulla. Vuoden 2018 tuloksissa todettiin räjähdysainepitoisuuksien lähes hävinneen alueen pohjavedestä. Alueen tarkkailu jatkuu vielä vuoden 2019 loppuun saakka. Puolustushallinnon rakennuslaitos järjesti viisipäiväisen moniosanäytteenotto (MONO) -kurssin Helsingissä syyskuussa Koulutus koostui neljästä teoriapäivästä, ja yksi päivä testattiin opittua menetelmää käytäntöön Santahaminan taistelualueella. Kurssin 51

54 vetäjänä toimi Chuck Ramsay (Yhdysvallat), joka on johtava asiantuntija ja erittäin kysytty kouluttaja MONO-menetelmän käytössä ympäristötutkimuksissa. Kurssi oli englanninkielinen. Kurssille osallistui 20 henkeä ympäristötoimen eri hallinnonaloilta (Puolustushallinto, Ely-keskukset, suunnittelutoimistot). Kurssi toteutettiin Rakennuslaitokselle myönnetyn tuottavuusmäärä rahan turvin. MONO-menetelmän mukaisella näytteenotolla ja näytteen käsittelyllä pienennetään maaperän heterogeenisyyden aiheuttamaa virhettä. Moniosanäytteenotto on todennäköisyyteen perustuva tutkimusmenetelmä, jonka tuloksena saadaan tilastollisesti puolustettavissa olevia ja toistettavia tuloksia tutkimuskohteen maaperästä. MONO-tutkimuksessa tutkimuksen jokainen vaihe suunnittelu, näytteenotto ja näytteen oikeanlainen käsittely laboratoriossa poikkeaa olennaisesti perinteisestä tavasta tehdä ympäristötutkimuksia. Menetelmä on yleisesti käytössä kaivosteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa, ja mm. Yhdysvaltojen ympäristöviranomainen (US EPA) on hyväksynyt menetelmän. Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tarkkailua vaikeuttaa kansallisten viitearvojen puuttuminen. Vuosina Pääesikunnan logistiikkaosaston, Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat Ympäristöministeriön johtamaan hankkeeseen, jossa asetettiin räjähdysaineille (TNT, RDX ja HMX) pohjaveden ympäristönlaatunormit. Uusi asetus on parhaillaan lausuntokierroksella. Asetuksessa on esitetty pohjaveden ympäristönlaatunormit myös perfluoratuille alkyyliyhdisteille (PFOS ja PFOA). Räjähdysaineiden osalta laatunormit on asetettu Rakennuslaitoksen laatiman taustaselvityksen pohjalta. Rakennuslaitos siirtyi 2018 vuokratyövaatteiden käyttöön, minkä seurauksena erä poistovaatteista voitiin toimittaa uusiokäyttöön. Yhteistyökumppaniksi valikoitui tekstiilien design-hyötykäytön suomalainen edelläkävijä Globe Hope. Poistovaatteista valmistettiin yrityslahjoiksi tyylikkäitä kasseja ja pussukoita. Jätehuollon kehittämistä edistettiin useilla erillisprojekteilla. Uusia jätehuoltosuunnitelmia laadittiin yksi. Sekajätteen lajittelututkimuksia suoritettiin kahdessa kohteessa, Upinniemellä ja Vekaranjärvellä. Tutkimuksissa todettiin, että sekajätteen joukossa on sinne kuulumatonta hyötyjätettä, erityisesti keräyspahvia, jonka osuus oli merkittävä. Upinniemessä jätteiden lajittelua tehostettiin ympäristöharjoittelijan toimesta. Kasarmeille vietiin lajitteluastiat ohjeineen. Hätilän harjoitusalueella aiemmin suoritetun sekajätetutkimuksen tulosten seurauksena alueella päätettiin aloittaa pakatun biojätteen erilliskeräys. Pakattua biojätettä muodostuu harjoitustoiminnassa merkittäviä määriä ja jae päätyi aiemmin sekajätteeseen. Joulukuussa Rovajärvellä järjestetyssä Arctic Shield 18 -sotaharjoituksessa suoritettiin jätehuoltokatselmus. Alueen jätepisteiden astioiden sisältö kuvattiin, sekä arvioitiin sekajäteastioissa olevat hyötyjätteet silmämääräisesti. Tulokset ja kehittämisehdotukset koottiin raportiksi. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuskiinteistöorganisaatioiden yhteistyöelimen Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) ympäristöalan työryhmän Working Group Environmentin (WGE) toimintaan. Työryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna kaksi kertaa, joista toisen yhteydessä järjestettiin työpaja ympäristötiedon hallintaa koskien. Työpaja keräsi parikymmentä osallistujaa eri maista. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kansainvälisen yhteistyöhankkeen Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges yhteydessä. Vuonna 2018 käynnistettiin Suomen, Ruotsin ja USA:n yhteistyönä Environmental Tools for Military Activities -hanke. Työssä laaditaan ympäristönsuojelun suunnitteluohjeistus mm. monikansallisten sotaharjoitusten järjestämiseen sekä isäntämaalle (host nation) että joukkoja lähettäville valtioille. Työssä pyritään löytämään yhteisiä toimintamalleja ja tapoja mm. ympäristövahinkojen hoitoon, jätehuoltoon ja kaluston desinfiointiin liittyen. Valmistuessaan ohjeistus sisältää suunnittelun eri vaiheisiin ja varsinaisen harjoituksen toteutukseen erilaisia muokattavissa olevia 52

55 tarkastuslistoja, lisäksi materiaaliin valmistellaan sotilaille ja ympäristöupseereille jaettavan kenttäkortin toteutusmalleja. Materiaalia tullaan testaamaan mm. Northern Wind -harjoituksessa, joka on Ruotsin maavoimien pääsotaharjoitus vuonna Materiaalia käytetään myös Ruotsin Aurora harjoituksessa sekä Suomessa mittavassa monikansallisessa harjoituksessa vuonna Materiaali laaditaan mm. käytettyjen termien osalta NATO:n ohjeistuksen kanssa yhteensopivaksi. Työ valmistuu vuoden 2019 aikana. Suomesta työryhmään osallistuu jäseniä Puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta, Porin prikaatista sekä Rakennuslaitoksesta. NATO:n AVT-työryhmä Range Design and Management for Reduced Environmental Impact käynnistyi käynnistyi vuonna Rakennuslaitokselta työryhmään osallistui kaksi jäsentä ja ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Työ jatkuu vuoteen 2020 saakka. Ympäristöalan osaamista päivitettiin myös osallistumalla USA:ssa järjestettyyn SERDP & ESTCP Symposiumiin, joka on laaja sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutusten erikoiskonferenssi. Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittäminen Rakennuslaitoksen koko toiminnan kattavan ympäristöjärjestelmän rakentaminen eteni vuoden 2018 aikana. Järjestelmän dokumentaatio valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 aikana. Järjestelmän rakenne on kuvattu kuvassa 33. Rakennuslaitoksen ensimmäinen ympäristöohjelma, jonka avulla jalkautetaan viimeisteltävänä oleva ympäristövastuustrategia, on laadittu vuosille Henkilöstön koulutus toteutettiin Rakennuslaitoksen ja Puolustusvoimien yhteisten ympäristönsuojelun neuvottelupäivien muodossa lokakuussa Kuva 33 Ympäristöjärjestelmän rakenne Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia (vast.) Hallinnonalan ylin ympäristönsuojelun linjaus Rakennuslaitoksen ympäristövastuustrategia Valmisteilla osana strategiatyötä Rakennuslaitoksen ympäristöpolitiikka Rakennuslaitoksen tahtotilan määritelmä Päivitetty 2018 Kooste velvoittavasta lainsäädännöstä ja muista sitovista velvoitteista Valmis Ylläpidettävä Toiminnan ympäristönäkökohdat Toiminnan ympäristönäkökohtien määrittely ja riskien arviointi Työn alla Ympäristökäsikirja Rakennuslaitoksen ohjeet ja prosessit ympäristöasioiden hallinnan edistämiseksi Työn alla Rakennuslaitoksen ympäristöohjelma Tavoitteet ja toimintasuunnitelma 3-vuotinen, tarkennus vuosittain Työn alla Organisointi ja hallintamalli 53

56 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos ylläpitää ja kehittää omaa valmiuttaan tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden kanssa. Rakennuslaitoksen poikkeusolojen ja vakavien häiriötilanteiden johtamissuunnitelma valmistui keväällä Rakennuslaitos osallistui PVLOG18-harjoitukseen, jossa kehitetään ja testataan Rakennuslaitoksen johtamisvalmiutta, tilannekuvan välittämistä ja keskeisten TVJ-tilojen ylläpitosuunnitelmia ja varautumista. TUVE-palvelujen käyttöönottoprojekti käynnistyi vuonna Kertomusvuoden aikana käynnistettiin poikkeusolojen palvelusopimuksen valmistelu ja vuonna 2014 allekirjoitetun sotataloussopimuksen päivittäminen. Rakennuslaitoksen strategiatyö saatiin päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategian päivittämisen painopisteet ovat valmius, osaamisen kehittäminen ja toiminnan kehittäminen Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet Rakennuslaitos uusii strategiansa vuonna Strategian kehittämisessä otetaan huomioon Valtioneuvoston puolustusselonteko ja Valtioneuvoston tilahallintaa koskevat linjaukset sekä puolustusministeriön strategia, puolustusvoimien tavoitetilatyö ja puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttaminen. Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa Tavoitteena oli saada työ valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategiatyössä korostui Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henkilöstön osaamisen kehittäminen valituilla painopistealueilla. Rakennuslaitoksen strategiatyötä tehtiin laajasti Rakennuslaitoksen sisällä sekä puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksen strategia voidaan kiteyttää kolmeen elementtiin: Valmiuden kehittämiseen, toiminnan kehittämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Rakennuslaitos saattaa loppuun TIL- KO-päätöksen mukaiset toimenpiteet vuoden 2018 loppuun mennessä. JTS 2014 Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) Vuoden 2018 puolustusvoimien kanssa tehtyyn palvelusopimukseen on tehty julkisen talouden suunnitelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito 54

57 euroa, siivouspalvelut euroa, kunnossapito euroa ja energiapalvelut euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehtiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman toteutusta ja ottaa toiminnan ja talouden suunnittelussaan huomioon puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman perusteella toteutetut muutokset puolustusvoimien tilakannassa, toiminnassa ja palvelujen laatutasossa. Rakennuslaitoksen vuoden 2018 budjetti perustui Rakennuslaitoksen vuoden 2018 talousarvioehdotukseen, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa yhdessä valmisteltuun palvelusopimukseen ja Rakennuslaitokselle tulosneuvotteluissa asetettuihin tulostavoitteisiin. Palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä on puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen luvut saatu sovitettua yhteen vuoden 2018 osalta. Rakennuslaitoksen budjetin perusteena on valtakunnalliseen palvelusopimukseen sisältyvät palvelut, jotka olivat tiedossa mennessä. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelmasta tai muusta syystä ko. määräajan jälkeen aiheutuvat muutokset ja niiden kustannusvaikutukset otettiin huomioon Logistiikkalaitoksen Esikunnan ja Rakennuslaitoksen keskusyksikön välisissä erikseen käytävissä neuvotteluissa ja palvelusopimuksen laajuutta koskevassa päätöksenteossa. Rakennuslaitos selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet ja ottaa valmiuden ja turvallisuuden vaatimukset huomioon oman palvelutuotannon mitoituksessa ja ulkopuolisia palveluja kilpailutettaessa. Siivouspalvelujen ulkoistamiskartoitus Logistiikkalaitoksen kanssa on meneillään. Hankkeessa varmistetaan puolustusvoimien kanta siivouspalvelujen ulkoistamiseen rakennuskohtaisesti. Mahdolliset muutokset siivouspalvelujen toteuttamistapaan otetaan huomioon vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa. Rakennuslaitos vahvistaa osallistumistaan valmiuteen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Rakennuslaitos ottaa strategian valmistelussaan huomioon henkilöstökokoonpanon rakenteelliset kehittämistarpeet eri turvallisuustilanteisiin varautumisen näkökulmasta. Rakennuslaitos ylläpitää ja kehittää omaa valmiuttaan tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden kanssa. Valmiutta on parannettu jatkamalla valmius- ja jatkuvuussuunnittelua sekä tilannekuvan välittämiseen liittyviä järjestelyjä. Rakennuslaitoksen suunnitelmia ja järjestelyjä on tarkastettu sovitusti mm. valmius- ja turvallisuuspäivillä, PVLOGL:n johdon tapaamisissa ja PVLOG18 harjoitukseen liittyen. Samalla on sovittu suunnittelun ja harjoittelun kehittämisestä edelleen. Rakennuslaitoksessa on meneillään osaamistarpeiden kartoitus kaikilla toimialoilla. Osaamiskartoituksessa on keskeisellä sijalla valmiuden ja turvallisuuden tarpeiden sisällyttäminen henkilöstön koulutussuunnitteluun. Osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnetään myös laitoksen rekrytoinneissa. Rakennuslaitos käynnistää Puolustusvoimien toimeksiannosta priorisoitujen tilojen kehittämissuunnitelman toimeenpanon ja päivittää yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmansa. Rakennuslaitos osallistuu asiantuntijaorganisaationa puolustusvoimien priorisoitujen toimitilojen kehittämisen suunnitteluun. Samalla päivitetään varautumiseen liittyviä suunnitelmia. Sotataloussopimuksen päivitys siirrettiin vuoteen 2019, millä haluttiin varmistaa PVLOG18-harjoituskokemusten kirjautuminen uusittavaan sopimukseen. Suorituskykyanalyysien ja kehittämissuunnitelmien laatiminen on käynnistynyt ja tulee jatkumaan tulevien vuosien ajan. Kriittisten tilojen käyttöpäälliköiden nimeäminen on käynnissä. Asiakasyhteistyötä Puolustusvoimien kanssa vahvistetaan asteittain vuodesta 2018 alkaen sijoittamalla tehtävän edellyttämät resurssit PVLOGL:n yhteyteen jo normaalioloissa. 55

58 Kertomusvuonna käynnistettiin valmistelut yhteistyön kehittämiseksi Logistiikkalaitoksen kanssa. Rakennuslaitoksen Tampereen palveluyksikkö siirtyy Logistiikkalaitoksen Esikunnan yhteyteen vuonna Tilasuunnitelmassa on otettu huomioon keskusyksikön tarvitsemat etäpisteet, jotka mahdollistavat tiiviimmän asiakasyhteistyön Logistiikkalaitoksen Esikunnan kanssa. Rakennuslaitos osallistuu strategisten hankkeiden toimitila- ja ympäristöasioiden suunnitteluun, elinkaarikustannusten arviointiin ja toimeenpanoon. Rakennuslaitos osallistui strategisten hankkeiden toimitila- ja ympäristöasioita käsittelevän työryhmän työskentelyyn selvittämällä alustavasti nykyisten tilojen ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia tuleville toiminnoille. Strategisten hankkeiden ympäristöasioiden suunnitteluun ei pyydetty tukea vuonna Rakennuslaitos aloittaa ampuma- ja harjoitusalueiden kehittäminen sekä ympäristönsuojelun erityisosaamisen valtionhallinnossa -selvitysten mukaiset toimenpiteet puolustusvoimien toimeksiannosta. Ampuma- ja harjoitusalueiden kehittäminen selvityksen perusteella käynnistettiin ampuma- ja harjoitusalueiden sekä ampumaratojen ylläpidon kehittämisen selvitystyö, joka jatkuu edelleen vuonna Rakennuslaitos valmistautuu ottamaan laajempaa vastuuta ampuma- ja harjoitusalueiden sekä ampumaratojen ylläpidon järjestämisestä. Ympäristönsuojelun erityisosaaminen valtionhallinnossa -selvityksen perusteella ei ollut tarvetta erityisiin toimenpiteisiin. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia Environmental protection of heavy weapons ranges (EPHW)-projektin tuloksiin perustuvan valtakunnallisen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantamisen toimeenpanosuunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa sekä ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämishankkeen loppuun saattamisessa. EPHW-projektin johtopäätöksiin sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kerättyihin tietoihin pohjautuen käynnistettiin vuonna 2018 valtakunnallinen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun kehittämishanke, joka jatkuu vuonna Eri alueiden ja niillä harjoiteltavien toimintojen ympäristöriskit arvotetaan ja arvioinnin perusteella riskikohteisiin suunnitellaan ympäristönsuojeluratkaisuja. Tarpeet ja toimenpiteet kootaan toimeenpanosuunnitelmaksi. Suunnittelutyö tehdään Rakennuslaitoksen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan yhteistyönä ja Rakennuslaitos toteuttaa hankkeet. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishanke saatettiin suunnitellusti loppuun vuonna Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ympäristöjärjestelmän kehittämistyössä ja pitkän aikavälin ympäristönsuojelun suunnitelman päivittämisessä sekä muissa ympäristönsuojelun kehittämisen painopisteissä: isäntämaantuki (HNS), vaarallisten aineiden riskienhallinta (PFAS), strategiset hankkeet ja koulutusmateriaalin päivittäminen. Rakennuslaitos osallistui puolustusvoimien ympäristöjärjestelmätyöhän ja sen osana tehtyyn pitkän aikavälin ympäristönsuojelun suunnitelman päivitykseen. Lisäksi Rakennuslaitos osallistui vuonna 2018 käynnistyneeseen Suomen, Ruotsin ja USA:n yhteistyöhankkeeseen Environmental Tools for Military Activities -hanke. Työssä laaditaan ympäristönsuojelun suunnitteluohjeistus mm. monikansallisten sotaharjoitusten järjestämiseen sekä isäntämaalle (host nation) että joukkoja lähettäville valtioille. Työssä pyritään löytämään yhteisiä toimintamalleja ja tapoja mm. ympäristövahinkojen hoitoon, jätehuoltoon ja kaluston desinfiointiin liittyen. Vaarallisten aineiden riskienhallintaa edistettiin toteuttamalla sammutusvaahtojen PFAS-yhdisteistä tutkimus, joka kattoi maavoimien ja ilmavoimien sotilaspalokuntien käytössä olevat sammutusvaahdot sekä rakennusten kiinteissä sammutusjärjestelmissä olevat sammutusvaahdot. Strategisten hankkeiden ympäristönsuojeluasioihin ei pyydetty tukea. Puolustusvoimat ei käynnistänyt koulutusmateriaalin päivitystä vuoden 2018 aikana. 56

59 PHRAKL käynnistää toimenpiteet TUVE-palveluiden käyttöönottamiseksi PLM:n hyväksymän päätöksenteko- ja toimeenpanovaiheistuksen mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitos tukeutuu tietoliikenteessään ja tieto- ja viestintäteknisissä palveluissa turvallisuusviranomaisten verkkoon ja palveluihin. TUVE-palvelujen suunnitteluprojekti käynnistettiin 9/2018. Rakennuslaitos liittää käyttäjät turvallisuusverkkoon vuonna 2019 sekä aloittaa tieto- ja viestintäteknisten palveluiden uudelleenjärjestelyt turvallisuusverkon tuotantoympäristöön. Tavoitteena on, että TUVE-palvelut ovat kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä. Rakennuslaitos laatii toimintamallin ja puitesopimuksen puolustusvoimien kanssa kansainvälisten operaatioiden tukikohtarakentamisesta, ylläpidosta ja purkamisesta 2018 ja pitää yllä tarvittavan valmiuden toimeksiantojen mukaisesti. Rakennuslaitoksen suorituskyvyn suunnittelu ja puitesopimuksen valmistelu aloitettiin toimintavuonna. Tavoitteena on, että suorituskyky on täysimääräisesti Puolustusvoimien käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Rakennuslaitos aloittaa oman tutkimusja kehittämistoiminnan kehittämisen ja oman toimintaympäristönsä analysoinnin. Rakennuslaitos saattaa päätökseen tiedonhallinnan kokonaisuuden ja kehittämistarpeiden kuvaamisen ja aloittaa Valtioneuvoston VAHVA-järjestelmän kanssa yhteentoimivaan asianhallintajärjestelmäratkaisuun tähtäävän suunnittelutyön. Rakennuslaitoksen tiedonhallinnan kokonaisuus ja tiedonhallinnan kehittämistarpeet kuvattiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017, jolloin kuvattiin laitoksen tiedonhallinnan nyky- ja tavoitetila, kehittämisen periaatteet, vastuut ja menettelytavat. Vuonna 2018 tiedonhallinnan kehittämistä jatkettiin RAK- DIGI2020 -hankkeen osaprojekteissa, joita tiedonhallinnan osalta olivat kirjaamisen keskittämisen valmistelu sekä ARINKO eli arkistojen inventointi ja kokonaiskuvan luominen. Asianhallintajärjestelmän hankintaan valmistauduttiin tekemällä toiminnallinen vaatimusmäärittelyä asianhallintajärjestelmää varten. Rakennuslaitos osallistuu Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoon. Rakennuslaitoksen energiansäästötoimenpiteet sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen ovat osa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Kiinteistöenergiankulutus sekä siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt noudattavat ohjelmassa asetettua tavoiteuraa. Fossiilisen öljyn käytöstä luopumisen suunnittelu on aloitettu ja suunnitelma tullaan laatimaan vuoden 2019 aikana. Tutkimus- ja kehitystoiminnan valmistelu aloitettiin vuonna Vuoden 2019 aikana laaditaan keskipitkän aikavälin tutkimusohjelma, jota jatkossa käytetään runkona kehittämishankkeiden ja niiden rahoituksen suunnittelussa. Tavoitteena on tuoda näkyviin laitoksen kehittämistoiminta ja asteittain lisätä siihen resursointia. Nykyisin toiminta on ollut hajautettuna lähinnä ympäristötoimialalle ja rakennuttamistoimialalle. Rakennuslaitos kehittää kykyään tarjota tilaturvallisuusasiantuntemusta valtionhallinnon muille virastoille ja laitoksille. Rakennuslaitos piti yllä kykyään tuottaa tilaturvallisuuspalveluja muulle valtionhallinnolle. 57

60 Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan erikseen ja eri sisältöisenä tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on soveltaen vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuottamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysytään mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 42. Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta sekä palveluiden ja Rakennuslaitoksen toiminnan ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysytään sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta, asiantuntijapalveluista sekä yhteistyöstä. Tilaajakysely toteutettiin puhelinhaastattelututkimuksena. Vastausprosentti oli 73. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvot vuodelle 2018 asteikolla 1-5 olivat tilaajatyytyväisyyden osalta 3,8 ja käyttäjätyytyväisyyden osalta 3,9. Toteutuneet indeksit olivat tilaajatyytyväisyyden osalta 3,84 ja käyttäjätyytyväisyyden osalta 3,92. KTI Kiinteistötieto Oy:n asiakastyytyväisyysvertailuun osallistuneiden vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2018 oli 3,7. Aiempien vuosien tapaan korkeimmat arviot käyttäjäasiakkailta saivat siivouspalvelut sekä asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuus. Siivouspalveluiden korkean tyytyväisyyden säilyttämistä samaan aikaan laatutason hallitun alentamisen ja laajan ulkopuolisten palveluntuottajien vaihtumisen kanssa voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. Kriittisimmin käyttäjäasiakkaat arvioivat ulkoalueiden hoitoa ja teknisiä palveluita. Teknisten palveluiden arvosanan laskun arvioidaan johtuvan erillistilausten ja pieninvestointien suuresta määrästä suhteessa resursseihin. Tyytyväisyys energiapalveluihin on hieman laskenut, asettuen vuoden 2017 nousua edeltäneelle tasolle. Käyttäjiltä kysyttiin nyt toista kertaa myös tyytyväisyydestä sisäolosuhteisiin. Vastaajista 58 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työpaikkansa sisäolosuhteisiin (vastaus 4 tai 5 asteikolla 1 5), vastaavasti 42 % ilmoitti olevansa vähemmän tyytyväinen (vastaus 1, 2 tai 3). Sisäolosuhteisiin tyytyväisyyden keskiarvo oli 3,5 (vuonna ,6). Arvosanan 1, 2 tai 3 antaneilta vastaajilta kysyttiin tarkemmin tyytymättömyyden syytä ja kohdetta. Merkittävimmät tyytymättömyyden syyt olivat lämpötila ja ilman laatu. Sisäolosuhteita koskeva osio ei sisälly käyttäjätyytyväisyysindeksiin. Kuva 34 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 4,1 4,04 Indeksi 4,01 4,0 4 3,99 3,96 3,91 3,93 3,92 3,92 3,9 3,87 3,84 3,8 3,78 3,85 3,74 3,78 3,7 3,74 3,67 3,6 3,64 3,

61 Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti sopimuskäytännöt sekä yhteistyö kokonaisuutena. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväisyyttä rakennuttamispalveluihin ja ympäristönsuojelun asiantuntijapalveluihin sekä Asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Tilaajien kokonaistyytyväisyyden arvosana on 3,84, kun se vuonna 2017 oli 3,73. Selkeää nousua havaittiin mm. tyytyväisyydessä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä sopimussisältöjen selkeyteen. Myös asiakasneuvotteluihin ollaan tyytyväisiä. Positiivista kehitystä on havaittavissa myös tyytyväisyydessä yhteistyöhön ja palveluihin kokonaisuutena. Yhteyshenkilöiden tavoitettavuus ja palveluhenkisyys saavat erinomaiset arvosanat. Parannettavaa nähdään erityisesti raportoinnissa ja laskutuksessa. Myös mielikuva palvelujen tasalaatuisuudesta eri alueilla saa edelleen heikon arvosanan, vaikka tyytyväisyys on noussut aiempiin vuosiin nähden. Asiakastukikeskuksen toiminta koetaan aikaisempaa tärkeämpänä ja sen toimintaan liittyvät arviot ovat nousseet selvästi. Tilaajakyselyn arvosanat osa-alueittain (edellisen vuoden tulos suluissa): - Sopimuskäytännöt 3,56 (3,46) - Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena 3,84 (3,63) - Rakennuttamispalvelut 3,67 (3,67) - Ympäristöpalvelut 4,37 (4,20) Asiakasreklamaatiot Kertomusvuoden aikana on kirjattu seitsemän virallista reklamaatiota. Näistä kolmen aiheena oli asiakkaan huoli Rakennuslaitoksen henkilöstöresurssien riittävyydestä tai palvelutuotannon asianmukaisuudesta, kaksi koski teknisten järjestelmien toimintaa, yksi korjaushankkeen aikataulun venymistä ja yksi asiakirjojen kopioinnin maksullisuutta viranomaiskäyttöön. Reklamaatiot on yhtä lukuun ottamatta käsitelty ja niihin on vastattu. Yksi loppuvuodesta 2018 vastaanotettu asia on edelleen auki. Virallisten reklamaatioiden lisäksi Asiakastukikeskukseen vastaanotettiin kaksi palautetta reklamaation nimellä. Viimeksi mainitut on käsitelty palautteen antajan kanssa paikan päällä tai sähköpostitse. Kuva 35 Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuus Palvelusisällön vastaavuus tarpeeseen Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito Kuva 36 Asiakastyytyväisyys verrattuna muihin palveluorganisaatioihin Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous ,5 4 4, PHRAKL 2018 Muut 59

62 Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 74 henkilötyövuotta (78/77) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 24 (25), taloushallinto 11 (14), palkka- ja henkilöstöhallinto 10 (12), tietohallinto 4 (4), tiedonhallinta 6 (6), hankintatoimi 13 (12) ja valmius-, turvallisuus- ja riskienhallinta 6 (6). Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,4 % (4,5/4,6). Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt hankintatoimessa. Rakennuslaitokseen palkattiin hankintalakimies vuoden 2018 aikana. Henkilötyövuosien määrä on vähentynyt yleishallinnossa sekä talous- ja henkilöstöhallinnossa. Rakennuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on linjattu uusista tehostamistavoitteista hallintopalveluissa. Tavoitteet toteutetaan hallinnon työprosesseja keskittämällä ja henkilötyövuosimäärää supistamalla vuoteen 2019 mennessä. Myös kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien siirtäminen (KITI-hanke) Palkeisiin on vähentänyt henkilötyövuosia menojen käsittelytehtävissä vuodesta 2018 lukien. Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Vuoden 2018 aikana toteutettiin Rakennuslaitoksen sisäisiä organisaatiomuutoksia seuraavasti: Rakennuslaitoksen hallintotointa kehitettiin ja toimintoja keskitettiin lukien. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden talousja henkilöstöhallinnon tehtävät organisoitiin siten, että Rakennuslaitokseen perustettiin palveluyksiköiden taloushallinnon tehtäviä hoitava taloustiimi ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitava henkilöstötiimi. Rakennuslaitoksen kirjaamotoiminta organisoitiin vuoden 2019 alusta lukien siten, että Rakennuslaitokseen perustettiin yksi kirjaamo. Kirjaamon tehtävänä on saapuvan ja lähtevän postin käsittely, kirjauspyyntöjen käsittely, laitoksen hallinnollisen diaarin ylläpito, hallinnollisen arkiston hoitaminen, tietopalvelupalvelutehtävät, asianhallintajärjestelmän ylläpito ja kehittäminen. Samassa yhteydessä perustettiin keskusyksikköön tiedonhallintatehtäviä hoitava Tietotiimi. Kertomusvuoden aikana jatkettiin Rakennuslaitoksen strategian päivitystyötä (PHRAKL 2025). Työ saatiin valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Syksyllä 2017 käynnistettiin Rakennuslaitoksen internetsivujen uudistusprojekti. Sivut julkaistiin Strategiatyöhön liittyen käynnistettiin Rakennuslaitoksen graafisen ilmeen uudistamisprojekti. Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Myyntilaskuja oli 7400 kpl, joista verkko- tai e-laskuja oli 66 %. Myyntilaskut lähetetään asiakkaan pyynnön mukaan joko verkkolaskuna, e-laskuna tai tulostuspalvelun kautta. Saapuvia ostolaskuja oli kpl ja niistä verkkolaskuja 98 %. Vuoden 2018 aikana on painopisteenä ollut ostolaskujen automaatioasteen lisääminen. Vuoden 2018 ostolaskuista oli automaation piirissä 78 %. Tavoitteeksi on asetettu 80 %. Syksyllä 2017 tehtiin päätös taloustiimin perustamisesta. Tiimi aloitti toimintansa ja sen tehtäviin kuuluu keskitetty menojen ja tulojen käsittely kaikkien palveluyksiköiden osalta. Tiimissä on tiiminvetäjä ja seitsemän jäsentä. Palkka- ja henkilöstöhallinto Palveluyksiköiden henkilöstötiimi, joka palvelee palveluyksiköitä henkilöstöhallinnon asioissa, aloitti toimintansa Tiimissä on tiiminvetäjä ja viisi jäsentä. Tiedonhallinta Tiedonhallinta vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tiedon hallinnasta. Tiedonhallinnassa tietoprosessit järjestetään siten, että tietojen saatavuus, löydettävyys ja hyödynnettävyys eri tarkoituksiin varmistetaan tiedon elinkaaren ajan. Tiedonhallintaan kuuluvat myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa oleva, puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskeva piirustuskokoelma sekä sähköisen 60

63 piirustusaineistojen hallinnan kehittäminen koko laitoksessa. Vuonna 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin 2006 asiaa ja kirjattiin 7638 asiakirjaa. Laitoksessa tilastoitiin 167 tietopyyntöä, joista 165 kohdistui piirustusarkistoon. Vuosina toteutetussa Kiinteistötiedon hallinnan, hyödyntämisen ja osaamisen kehittämisen projektissa (KIITHOS) tehtiin Rakennuslaitoksen kiinteistötiedon hallinnan nykytilaselvitys. Nykytilaselvityksestä saatiin havaintoja kiinteistötiedon hallinnan kehittämiseen. Havaintojen perusteella laitoksessa aloitettiin syksyllä 2018 ns. palvelukerroksen esiselvitystyö, joka valmistuu vuonna Puolustusministeriö myönsi Rakennuslaitokselle tuottavuusmäärärahaa sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen euroa vuosille Tuottavuusmäärärahalla perustettiin sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittäminen (SAHA) -projekti. Projektissa kehitettiin toimintatapaa ja ohjeistuksia, joilla rakennuspiirustuksiin sisältyvä tieto saadaan pysymään entistä paremmin ajan tasalla. Projektissa pilotoitiin myös tiedonhallintajärjestelmän hyödyntämistä piirustusten hallinnassa. Pilottijärjestelmäksi valittiin M-files, josta saaduilla kokemuksilla pystyttiin hahmottamaan tarpeita piirustustenhallinnalle. Pilottikohteeksi valittiin Santahaminan varuskunta ja projektin aikana tiedonhallintajärjestelmään siirrettiin metatiedot hiukan yli 1300 rakennuspiirustuksesta eri suunnittelualoilta. Toimintatapojen ja järjestelmäpilotin lisäksi laadittiin metatietomalli rakennuspiirustuksille sekä vaatimusmäärittelyn tueksi käyttötapauksia ja käyttäjäkuvauksia. Rakennuslaitos valmistautui alkuvuonna 2018 EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) voimaantuloon ajantasaistamalla tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota sekä informoimalla henkilökuntaa, asiakkaitaan, toimittajia sekä sidosryhmiä asetuksen mukaisesta toiminnasta. Loppuvuonna 2018 tietosuojatyötä jatkettiin kehittämällä edelleen tietosuojan hallintamallia. Vuonna 2018 Rakennuslaitos valmistautui asiakirjojen kirjaamotoiminnan keskittämiseen vuoden 2019 alussa. Projektissa suunniteltiin ja yhtenäistettiin asiakirjahallinnon toimintatapoja sekä koulutettiin henkilökuntaa asiakirjahallintaan. Hankintatoimi Hankintatoimessa kehittämisen pääpainoalueina olivat sähköisen tilaamisen ja laskujenkäsittelyjärjestelmän käyttöönottoprojekti (Handi-palvelu), tietojen karkeuttamistyöryhmän työn käynnistäminen sekä sopimushallinnan tehostaminen. Rakennuslaitos osallistui vuoden 2018 aikana aktiivisesti mm. valtiovarainministeriön järjestämiin valtion hankintojen digitalisoinnin työpajoihin, puolustusministeriön hallinnonalan Handi-tilaisuuksiin ja muutosjohtamisen verkostotapaamisiin sekä Handi-palvelun sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn workshopeihin. Rakennuslaitos käynnisti Handi-palvelun käyttöönottoprojektin kesäkuun alussa. Handi-palvelun on tarkoitus korvata v aikana käytössä nyt oleva tilaustenhallintajärjestelmä (Tilha) ja laskujen ja asiakirjojen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä (Rondo). Rakennuslaitoksen ostotiimi käsitteli vuoden 2018 aikana Tilhassa tilausta, joilla oli tilausriviä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) on valtiolla Handipalvelun järjestelmäomistaja, joka vastaa mm. Handi-palvelun tietoturvavaatimusten täyttymisestä ja Handi-palvelun toiminnallisuudesta. Tietojen karkeuttamistyöryhmän tuloksena joulukuussa valmistui toimintatapaohje, joka otetaan käyttöön koko Rakennuslaitoksessa vuoden 2019 alussa. Rakennuslaitos osallistui myös Valtiovarainministeriön asettaman ja Valtiokonttorin vetämään SALATIMA-työryhmän työhön, jonka tavoitteena on valmistella v aikana tilauksesta maksuun -prosessissa käsiteltävien salassa pidettävien tietoja sisältävien asiakirjojen käsittelyprosessia. Rakennuslaitoksen palveluyksiköt tekivät vuoden 2018 aikana kilpailutus- ja sopimus- 61

64 hallintatiimille noin 130 kilpailutustoimeksiantoa. Julkiset tarjouskilpailutukset tehtiin hyödyntäen sähköistä kilpailutusjärjestelmää (Hanki-palvelu). Hanki-palvelun kautta julkaistiin 125 hankintailmoitusta, joista Hilmassa julkaistiin 21 EU-kynnysarvon ja 44 kansallisen kynnysarvon ylittävää hankintailmoitusta. Hankinta-asiantuntijat tekivät tarjouskilpailujen perusteella yhteensä 212 hankinta- ja puitesopimusta. Sopimuksista 15 kpl on valtakunnallisia ja loput palveluyksikkökohtaisia. Pääosa sopimuksista on vähintään nelivuotisia puitesopimuksia, joista merkittävä osa liittyy useiden toimittajien puitejärjestelyihin. Sopimushallintaa tehostettiin kehittämällä sopimusten aloitus- ja seurantapalaverien käytäntöjä, sopimuksiin liittyvää sisäistä viestintää sekä parantamalla sopimusten käyttämiseen liittyvien tietojen saatavuutta sopimusrekisteristä. Reklamaatio- ja sanktiokäytänteisiin kiinnitettiin myös aikaisempaa enemmän huomiota kehittämällä sopimusehtoja ja reklamaatiolomakkeita. Sopimushallinnan tehostaminen on Rakennuslaitoksen hankintatoimessa jatkuva prosessi. Hankintatoimen osa-alueista auditoinnin kohteena oli v kilpailutustyöryhmien toimivuus hankintojen nykyisessä, vuoden 2016 alussa käyttöönotetussa keskitetyssä toimintamallissa. Auditointiin liittyvä kyselytutkimus ja haastattelut kohdistettiin kilpailutustyöryhmiin kuuluneille henkilöille. Auditoinnin tulokset valmistuivat vuoden loppupuolella, joten niiden perusteella tullaan kehittämään kilpailutuksiin liittyviä prosesseja entistä paremmiksi. Hankintatoimi sai käyttöönsä helmikuun alussa oman Hankintatoimen sivuston Rakennuslaitoksen uudelta Internet-sivustolta. Hankintatoimen sivustolta toimittajat pääsevät mm. valtion kilpailutuskalenteriin, Hilmaan ja Hanki-palveluun tutustumaan tarjouspyyntöihin ja osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia toimialariippumattomia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa järjestetään siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Vuoden 2018 aloitettiin aikaisempana vuonna suoritetun asiakkuusarvioinnin mukaisesti TUVE-käyttöönoton suunnitteluprojekti. Tarkoitus on ottaa TUVE-palvelut täysimittaisesti käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. PÄKÄ-palvelu ajetaan hallitusti alas vuoden 2019 loppuun mennessä TUVE-käyttöönottoprojektin koordinoimana. TUVE-siirtymän tarkoitus on tukea Rakennuslaitoksen roolia kiinteistöpalveluiden tuottajana puolustusvoimille. Samassa ICT-ympäristössä toimiminen tehostaa viestintää asiakkaan kanssa. Lisäksi TUVEympäristö on rakennettu huomioiden tietoturvallisuuden, sekä varautumisen vaatimukset Valtorin normaaliin palveluympäristöön verrattuna. Rakennuslaitoksen tietohallinto jatkaa kehittymistään sisäisestä palveluntuottajasta kohti selkeämpää roolia digitalisaation mahdollistajana. TUVE-asiakkuusarvioinnin seurauksena havaittiin tarve Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn kohentamiselle. Tätä tarkoitusta varten on perustettu RAKDIGI-hanke, jonka tarkoituksena on ohjata meneillään olevat kehitysprojektit kohti yhteistä päämäärää. Käynnissä oleva TUVE-projekti on hankkeen runkoprojektina, ja se yhdessä muiden projektien tuotteiden kanssa muodostavat jatkossa Rakennuslaitoksen digitaalisen palvelualustan, joka mahdollistaa digitalisoitujen palveluiden kehittämisen. Valmius Rakennuslaitoksen valmiudessa edettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa sovitulla tavalla. Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma esiteltiin PVLOGL:n johtajalle ja suunnitelman yksityiskohdat otettiin käyttöön. Valmiudellisesti keskeisin asia on ollut osallistuminen PVLOG18 -harjoitukseen, jonka puitteissa tarkastettiin Rakennuslaitoksen yksiköiden suunnittelun tilanne, järjestettiin keskusyksikön johta- 62

65 misharjoitus ja tarkennettiin tärkeimpien ylläpidettävien kohteiden tilapalvelusuunnitelmia. Puolustusvoimat tarkasti tärkeimmät kohdekohtaiset suunnitelmat loppuvuodesta Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin puolustusvoimien ja rakennuspoolin järjestämiin suunnittelutilaisuuksiin ja harjoituksiin. Keskeisin kehittämiskohde on ollut tiedon kulun parantaminen sekä Rakennuslaitoksen sisällä, että Rakennuslaitoksen ja asiakkaiden välillä. Poikkeamatapahtumista raportointia ja tiedottamista on parannettu ohjeistusta selkeyttämällä ja säännöllisellä harjoittelulla. Valmiussuunnitteluyhteistyötä Puolustusvoimien, Senaatti-kiinteistöjen, Millog Oy:n ja Suomen turvallisuusverkot Oy:n kanssa on saatu syvennettyä. Käytännön tuloksina voidaan mainita liittyminen Puolustusvoimien ja Würth Oy:n tekemään kumppanuussopimukseen ja sopimus Virve-palvelujen käytöstä vuodesta 2019 alkaen. Ruotsin sisarorganisaatio, Swedish Fortification Agency, tutustui Rakennuslaitoksen jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun Suomen puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen johtajan isännöimässä tilaisuudessa lokakuussa Henkilöselvitysten ruuhkautuminen puolustusvoimissa aiheutti haittaa Rakennuslaitoksen töiden järjestelyissä ja rekrytoinneissa. Vuoden loppuun mennessä ruuhka onnistuttiin purkamaan. Turvallisuusyhteistyö Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa on edennyt tuloksellisesti. Tietoturvallisuus Rakennuslaitoksen henkilöstö osallistui EU:n tietosuoja-asetuksen henkilötietojen tietosuojaa käsittelevään koulutuksen ja testiin laajasti. Lisäksi erikseen nimetty henkilöstö osallistui valtionhallinnon TAISTO18-harjoitukseen. Tietoturvallisuuden keskeinen hanke on ollut tietojenkäsittely turvallisuuden parantaminen. Tietoturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin RAKDIGI-hanke ja TUVE-projekti, joiden tavoitteena saada Rakennuslaitoksen sähköinen tiedonkäsittely STIII -vaatimusten mukaiselle tasolle. Suunnittelussa edetään yhteistyössä Puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Valtorin kanssa. Merkittävänä työnä syksyn 2018 aikana on ollut tietojen karkeuttaminen tilaus-, hankinta- ja Kirave-järjestelmissä. Karkeuttamistyö liittyy Handi-palvelun käyttöönottoon ja järjestelmän puutteelliseen tietosuojaan. Turvallisuus Rakennuslaitoksen turvallisuustehtävät ovat lisääntyneet mm. hankintasopimusten valmisteluun sekä turvallisuusvaatimusten tarkentumiseen liittyen. Turvallisuuden johtoryhmä ja tilannekatsaus on vakiinnutettu osaksi normaalia toimintaa. Koko henkilöstön turvallisuuskoulutusta on jatkettu suunnitelmallisesti. Neljään palveluyksikköön rekrytoitiin turvallisuusasiantuntijat. Uutena tehtävänä käynnistettiin omien toimitilojen turvallisuusselvitykset, joiden avulla kehitetään ja yhtenäistetään Rakennuslaitoksen toimitilojen turvallisuusjärjestelyitä. Työtä jatketaan vuonna Toimitilojen turvallisuuden kehittäminen tukee myös TUVE-palvelujen käyttöönottoa vuonna

66 1.6 HENKISTEN VOIMA- VAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rakennuslaitoksen henkilöstörakennetta kehitetään ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla normaali- ja poikkeusolojen suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 673. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksen perustamisesta ( ) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1876 henkilötyövuodella eli 74 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 690 (702). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 657 henkilöä (670) ja määräaikaisessa 33 henkilöä (32). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,8 % (4,6). Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 610 henkilöä (621). Osa-aikaisia oli 47 henkilöä (49). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 6,8 % (7). Osa-aikaeläkkeellä oli 6 henkilöä (9), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 2 henkilöä (3). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2018 oli 64 % (64) ja naisten osuus 36 % (36). Taulukko 25 Henkilötyövuodet toimialoittain Toimiala Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Tekniset palvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Valmius ja turvallisuus Johto ja hallinto Yhteensä

67 Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk (51 v 5 kk) vuotta. Naisten keski-ikä oli 51 v 5 kk ja miesten 50 v 6 kk. Seniori-ikäisiä eli vuotiaita oli 75 % (76,5) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 50 % (45). Koulutus Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yhteensä 1484 koulutuspäivää (2010). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa (0,5). Koulutuspäivien määrä oli 2,2 (2,9) henkilötyövuotta kohti. Kertomusvuonna panostettiin Rakennuslaitostasolla edelleen esimieskoulutukseen. Henkilöstön lähtövaihtuvuus Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2018 oli 63 v 9 kk (63 v 8 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 43 henkilöä (63). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 32 henkilöä (48), osatyökyvyttömyys- tai osittaiselle varhennetulle eläkkeelle 7 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 4 henkilöä (6). Työtyytyväisyys Vuonna 2018 toteutettiin työtyytyväisyystutkimus. Tavoitteeksi asetettu tavoitearvo 3,6 saavutettiin. Kyselyn kokonaistulos nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli kertomusvuonna 3,55 (3,53) asteikolla 1 5. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,98) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,96). Maanpuolustustahto sai myös hyvän arvosanan (4,55). Kehitettävää oli vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,19), palkkauksessa (2,99) ja johdon toiminnassa (3,40) Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,61) oli vajaan kymmenyksen parempi kuin miesten (3,52). Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,74 (3,71) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat merkittävimmin edelliseen kyselyyn verrattuna Sodankylän sekä Kouvolan palveluyksiköt. VMBaro -kyselyn vastausprosentti oli 65 (63). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 12 henkilöä (7) Kiinteistöpalvelut Kuva 37 Henkilötyövuodet toimialoittain (673 htv) Siivouspalvelut Energiapalvelut (673 htv) Tekniset palvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Valmius ja turvallisuus Johto ja hallinto Kuva 38 Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (690 henkilöä) Helsinki Hämeenlinna Turku (690 henkilöä) Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö 65

68 Taulukko 26 Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) VUOSI 2018 MUUTOS vuoteen 2017 VUOSI 2017 MUUTOS vuoteen 2016 VUOSI 2016 Henkilöstö lkm 690-1, ,5 743 Henkilötyövuodet htv 673-2, ,9 716 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v6kk 51v5kk 51v6kk Tehty työaika/vuosityöaika % 78,0 0,7 77,3 0,2 77,1 Palkkasumma 1000euroa , , Tehdyn työajan palkat 1000euroa , , Välilliset työvoimakustannukset 1000euroa , , Työvoimakustannukset yht. 1000euroa , , Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 61,6 1,4 60,2-5,2 65,3 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1 5 indeksi 3,55 3,53 3,60 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen Sairauspoissaolot/ henkilötyövuosi Tapaturmapoissaolot/ henkilötyövuosi Sairauspoissaolot/ vuosityöaika henkilöä 12 71,4 7-41,7 12 henkilöä 4-33, ,0 2 pv/htv 13,2 0,8 13,1-5,1 13,8 pv/htv 0,9 28,6 0,7-22,2 0,9 % 5,3 1,9 5,2-5,5 5,5 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 952-2, ,5 992 Henkilöstökoulutus euro/htv , ,9 699 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,2-24,1 2,9-9,4 3,2 Koulutustasoindeksi indeksi 3,6 3,6 3,5 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv , , HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000euroa , , *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 66

69 1.7 TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on lähes täysin nettobudjetoitu. Tulorahoituksen osuus ylijäämän palautus vähennettynä oli 99,6 % (152,6 milj. euroa) ja talousarviorahoituksen 0,4 % (0,6 milj. euroa). Tuloista laskutettiin puolustushallinnolta 82,8 % (126,3 milj. euroa), yrityksiltä 16,2 % (24,7 milj. euroa) ja muilta 1,0 % (1,6 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista, Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n suorasta laskutuksesta sekä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja Leijonaverkot Oy:n laskutuksesta. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 0,2 milj. euroa, muilta valtion virastoilta 0,7 milj. euroa ja Huoltovarmuuskeskukselta 0,4 milj. euroa Talousarvion toteutuminen Momentin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 1,565 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen euroa. Momentin bruttotulot olivat 152,8 milj. euroa. Bruttotulot olivat 7,9 % talousarviota suuremmat ja 0,7 % vuoden 2017 toteumaa pienemmät. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisääntyminen johtui rakennuttamispalveluiden ja teknisten palveluiden tilausten arvioitua suuremmasta määrästä. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2017 tuottavuusmäärärahaa ( ) käytettiin 0,4 milj. euroa. Määräraha oli tarkoitettu sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen, ulkopuolisten palveluntuottajien työtuntien mobiiliseurantaan, GM HUTO -järjestelmän resurssienhallinnan kehittämiseen, varusmiesten siivousoppimateriaalin päivittämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuushankkeisiin sekä kiinteistötiedon hallinnan kehittämiseen. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2018 tuottavuusmäärärahaa ( ) käytettiin 0,3 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu RAKDIGI hankkeeseen, arkistoaineistojen inventointiin ja kokonaiskuvan muodostamiseen, moniosanäytteenotto ympäristötutkimuksissa -koulutukseen, rakennusten katsastusmallin käyttöönottoon ja energiatehokkuutta parantamista tukevaan selvitykseen. Arvonlisäverotulot ( ) olivat 6,1 milj. euroa ja kasvoivat 8 % vuodesta 2017 johtuen pääosin Senaatti-kiinteistöjen, Suomen Turvallisuusverkko Oy:n ja Leijonaverkot Oy:n laskutuksen kasvusta. Arvonlisäveromenot ( ) olivat 27,7 milj. euroa ja kasvoivat 1 % edellisvuodesta. 67

70 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat 152,9 milj. euroa. Vähennystä edellisvuoteen verrattuna kertyi yhteensä 1,1 milj. euroa (0,7 %) kaikilta toimialoilta paitsi teknisistä palveluista. Toiminnan kulut pienenivät yhteensä 0,1 milj. euroa (0,1 %) 153,7 milj. euroon. Henkilöstökulut kasvoivat 0,2 milj. euroa (0,7 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan lisäystä euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden pienenivät 0,5 milj. euroa (1,0 %) 53,1 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi pienentyivät yhteensä 0,6 milj. euroa. Sähkö kasvoi 0,4 milj. euroa (1,8 %) ja lämmitys pieneni 1,0 milj. euroa (4,9 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 62,2 milj. euroa, joka oli 0,6 % edellisvuotta enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot pienenivät 4,3 % ja olivat 0,1 milj. euroa Tase Taseen loppusumma oli 25,1 milj. euroa, joka oli 23 % eli 4,7 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo pieneni 0,1 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin eurolla, kun poistot olivat euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo kasvoi yhteensä 4,8 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu pääosin öljyvarastoista ja niiden arvo pieneni 0,1 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 4,8 milj. euroa 21,5 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 1,2 milj. euroa 24,1 milj. euroon. kuva: Marika Valve 68

71 1.8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2018 Rakennuslaitoksen strategian uudistamisen loppuun viemisen ja jalkautuksen varmistaminen Rakennuslaitoksen strategiatyö on saatu valmiiksi vuoden 2018 aikana. Strategian laatimiseen on osallistettu Rakennuslaitoksen henkilöstö yksikkökohtaisissa tilaisuuksissa. Merkittävimpiä sidosryhmiä on kuultu ja luonnos on käsitelty laitoksen johtokunnassa. Strategia-asiakirja julkaistaan kevään 2019 aikana. Projektimuotoiset jalkautussuunnitelmat strategiakaudelle valmistellaan osastrategiakohtaisesti. Jalkautus on käynnistynyt vuoden 2019 alussa. Digitaalisen suorituskyvyn parantaminen korkean varautumisen ja turvallisuuden palveluympäristössä (TUVE) Rakennuslaitoksessa käynnistettiin vuonna 2018 Digitaalisen suorituskyvyn kehittäminen -hanke RAKDIGI2020. Hankkeen tavoitteena on luoda Rakennuslaitokselle sen tehtävien edellyttämä digitaalinen suorituskyky, jolla se voi hoitaa tehtävänsä kustannustehokkaasti vähintään turvallisuustasolla STIII kaikissa oloissa. RAKDIGI2020 -hankkeessa luodaan pohja Rakennuslaitoksen digitaalisen palveluiden rakentamiselle vuosien välisenä aikana. RAKDIGI2020-hankkeen runkoprojekti on siirtyminen turvallisuusviranomaisten verkon (TUVE-verkko) käyttäjäksi tietoliikenteessä sekä tieto- ja viestintäteknisissä palveluissa vuosien aikana. Vuoden 2018 aikana on laadittu toimeenpanosuunnitelma siirtymälle. RAKDIGI2020-hanke käsittää lisäksi useita muita projekteja, joiden avulla varmistetaan tiedon käytettävyys ja turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminnassa. Handi-palvelun käyttöönottoon liittyvien turvallisuusriskien arviointi ja vaihtoehtoisten toimintamallien selvittäminen Handi-palvelun käyttöönottoon liittyviä turvallisuusriskejä on arvioitu yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Samalla on valmisteltu Handi-palveluun tallennettavien tietojen karkeuttamisen sekä tietojen ja asiakirjojen käsittelyn sekä säilytyksen toimintatapaa Handi-palvelussa. Riskien arviointi saadaan päätökseen ja päätös palvelun käyttöönotosta tai sen hylkäämisestä tehdään vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana. Handi-palvelun käyttöönottoa on siirretty, kunnes riskienhallinta on varmistettu. Nykyisten järjestelmien käyttöä jatketaan toistaiseksi, tietojen karkeuttamiseen sekä tietojen ja asiakirjojen käsittelyyn ja säilytykseen liittyvä toimintatapaohjeistuksen jalkautus on kuitenkin jo käynnistetty. Kemikaalihallinnan kehittäminen Rakennuslaitos toimii kemikaalivarastoinnin toiminnanharjoittajana puolustushallinnon kiinteistöenergian ja varavoiman tuotantoon liittyvissä kohteissa. Puolustusministeriön voimaan tullut asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista puolustushallinnossa 712/2017 edellyttää, että toiminnanharjoittaja nimeää varastointikohteisiin toiminnan laajuuden mukaisesti joko vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin käytönvalvojat tai toiminnanvalvojat. Valvojat on vuoden 2018 aikana nimetty ja heille järjestetään ensimmäinen koulutustilaisuus vuonna Koulutus suunnitellaan jatkuvaksi, sisältäen läsnäolokoulutuksia sekä verkkokoulutusmahdollisuuksia. 69

72 Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi selvittää turvallisuusvaatimusasetuksen vaatimusten toteutuminen tuotantolaitoksessaan sekä laatia suunnitelma toteutusaikatauluineen toimenpiteistä tai tavoista vaatimusten toteuttamiseksi tai vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi muilla keinoin. Selvitykset ja suunnitelmat on laadittava mennessä. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee hakea kemikaalikohteille puolustusministeriön asetuksen 713/2017 mukaiset viranomaispäätökset. Rakennuslaitos on vuonna 2018 laatinut toteutussuunnitelman ja käynnistänyt tarvittavat lupa- ja ilmoitusmenettelyt, sekä selvitysten ja suunnitelmien laatimisen. Työ jatkuu määräaikaan saakka, minkä jälkeen viranomaispäätösten mukaiset toimenpiteet toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2018 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä sisäisen valvonnan arviointikehikkoa arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2019 aikana: 1. Rakennuslaitoksen strategian jalkautuksen suunnittelu ja käynnistäminen 2. Digitaalisen suorituskyvyn parantaminen korkean varautumisen ja turvallisuuden palveluympäristössä 3. Turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistaminen Handi-palvelun käyttöönottoon liittyen 4. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu 70

73 1.9 ARVIOINTIEN TULOKSET Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana on Turun palveluyksikössä tullut ilmi valtion omaisuuteen liittyvä väärinkäyttö. Rakennuslaitos on tehnyt asiasta ilmoituksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Asiasta ei ole tehty rikosilmoitusta, vaan asianomaisen henkilön työsuhde on irtisanottu. Valtiolle aiheutuneet euromääräiset vahingot ovat 20,38 euroa. Muilta osin ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 71

74 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Toteutuma % Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Tilinpäätös 2018 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,57 0, Arvonlisävero , ,57 0, Sekalaiset tulot , , , , , , Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot (nettob) Tuloarviotilit yhteensä , , , Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvion 2018 määrärahojen Siirretty seuraavalle vuodelle Käyttö vuonna 2018 (pl. peruutukset) Käytettävissä vuonna 2018 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Tilinpäätös 2018 siirto seuraavalle vuodelle käyttö vuonna 2018 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji 27. Puolustusministeriön hallinnonala , , , ,24 0, , , , , , , , ,00 0, , , , , Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) , , ,24 0, Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , ,67 0, ,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Valtiovarainministeriön hallinnonala 4 099, , ,67 0, Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , ,00 0, ,00 0, Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) Määrärahatilit yhteensä , , , ,91 0, , , , ,39 72

75 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,06 Muut toiminnan tuotot , , , ,01 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,22 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,86 Henkilöstökulut , ,42 Vuokrat , ,36 Palvelujen ostot , ,87 Muut kulut , ,42 Poistot , ,40 Sisäiset kulut , , , ,89 JÄÄMÄ I , ,12 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 343, ,19 Rahoituskulut ,95 134, ,40-616,21 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 470,00 0,00 Satunnaiset kulut , ,19 0,00 0,00 JÄÄMÄ II , ,91 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,39 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,51 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,60 73

76 4. TASE Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,64 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 5 631, ,97 Koneet ja laitteet , ,72 Kalusteet , , , ,92 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,56 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,24 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,16 Siirtosaamiset , ,17 Muut lyhytaikaiset saamiset 245, , , ,34 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut pankkitilit , , , ,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,70 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,26 74

77 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,47 Pääoman siirrot , ,44 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,07 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,39 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,92 Edelleen tilitettävät erät , ,09 Siirtovelat , ,20 Muut lyhytaikaiset velat 60, ,67 609, ,33 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,26 75

78 5. LIITETIEDOT Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sopimuskaudelle ( ) on sopimuksen 6 :ssä kirjattu, että virkamiehelle ja työntekijälle, jonka palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 %:a yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesta kuukausipalkkauksesta. Kertaerää ei ole jaksotettu tilikaudelle 2018, vaan se kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden 2019 menoksi. Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2018 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot , ,88 Bruttomenot , ,53 Nettotulot , , , Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. 76

79 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,56 Palkat ja palkkiot , ,99 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,43 Henkilösivukulut , ,86 Eläkekulut , ,53 Muut henkilösivukulut , ,33 Yhteensä , ,42 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,29 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 7. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 10. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä

80 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut ja valtion toissijaiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Muut monivuotiset vastuut yhteensä Talousarviomenot 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve 2021 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä

81 6. ALLEKIRJOITUS Helsinki 11. päivänä helmikuuta 2019 Pekka Salojärvi johtaja Johtokunta Paavo Kiljunen johtokunnan puheenjohtaja Timo Rotonen johtokunnan varapuheenjohtaja Jyri Inha johtokunnan jäsen Sanna Poutiainen johtokunnan jäsen Maarit Harju johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Matias Warsta pysyvä asiantuntija Ritva Peura johtokunnan sihteeri Terhi Svanström pysyvä asiantuntija Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2018 tilinpäätöksen kokouksessaan

82 YHTEYSTIEDOT Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, HAMINA Postiosoite: PL 1, HAMINA Puhelinvaihde RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Palveluyksikön johtaja Jussi Hautamäki Santahaminantie 18 Kouvolankatu HELSINKI KOUVOLA Puhelinvaihde Puhelinvaihde Hämeenlinnan palveluyksikkö Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen Palveluyksikön johtaja Janne Pakarinen PL 307 Rykmentintie HÄMEENLINNA TIKKAKOSKI Puhelinvaihde Puhelinvaihde heikki.ilmonen@phrakl.fi janne.pakarinen@phrakl.fi Tampereen palveluyksikkö Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja Palveluyksikön johtaja Petri Oksanen PL 253 PL TAMPERE KAJAANI Puhelinvaihde Puhelinvaihde jani.haataja@phrakl.fi petri.oksanen@phrakl.fi Turun palveluyksikkö Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL 20 PL TURKU SODANKYLÄ Puhelinvaihde Puhelinvaihde reima.johansson@phrakl.fi jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B SÄKYLÄ Puhelinvaihde jouni.aro@phrakl.fi 80

83 Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Säkylä Tampere Hämeenlinna Turku Helsinki Jyväskylä Kouvola Hamina 81

84 Kuvaluettelo: Kuva 1 Organisaatio Kuva 2 Liikevaihto 18 Kuva 3 Liikevaihto yksiköittäin 18 Kuva 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja energia ) 18 Kuva 5 Kiinteistöpalveluiden liikevaihto 19 Kuva 6 Siivouspalvelujen liikevaihto 19 Kuva 7 Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) 20 Kuva 8 Teknisten palvelujen liikevaihto 21 Kuva 9 Sähköenergian osto- ja markkinahinnat vuosina Kuva 10 Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmönhankinnassa ja aluelämmössä 25 Kuva 11 Energiankulutuksen ja CO 2 -päästöjen toteuma ja tavoite vuoteen Kuva 12 Energian ja veden ominaiskulutukset puolustushallinnossa Kuva 13 Rakennuttamisen kustannusrakenne SKOL PHRAKL 29 Kuva 14 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL PHRAKL henkilöryhmittäin 30 Kuva 15 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina Kuva 16 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne 31 Kuva 17 Kustannusrakenne kiinteistöpalvelut 31 Kuva 18 Kustannusrakenne siivouspalvelut 32 Kuva 19 Kustannusrakenne tekniset palvelut 32 Kuva 20 Kustannusrakenne energiapalvelut 32 Kuva 21 Ylläpidettävä huoneistoala 35 Kuva 22 Kiinteistönhoidon välittömät kustannukset tehtävittäin 37 Kuva 23 Puolustushallinnon jätemäärät, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%) 38 Kuva 24 Palvelupyynnöt Kuva 25 Palvelupyyntöjen määrät vuonna Kuva 26 Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat vuonna Kuva 27 Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä 40 Kuva 28 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin 44 Kuva 29 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin 44 Kuva 30 Toimitettu lämpö ja verkostohäviöt 47 Kuva 31 Toimitettu sähkö ja verkostohäviöt 47 Kuva 32 Toimitettu vesi ja verkostohäviöt 47 Kuva 33 Ympäristöjärjestelmän rakenne 53 Kuva 34 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 58 Kuva 35 Asiakastyytyväisyys osa-alueittain 59 Kuva 36 Asiakastyytyväisyys verrattuna muihin palveluorganisaatioihin 59 Kuva 37 Henkilötyövuodet toimialoittain 65 Kuva 38 Henkilöstö yksiköittäin 65 82

85 Taulukkoluettelo: Taulukko 1 Palvelutuotannon säästöt vuosina Taulukko 2 Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien kehitys 9 Taulukko 3 Laskutus puolustusvoimilta 14 Taulukko 4 JTS 2014 Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) 15 Taulukko 5 Tuloslaskelma 16 Taulukko 6 Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut 16 Taulukko 7 Tunnuslukuja 17 Taulukko 8 Kiinteistöenergian ja -veden kokonaiskäyttö puolustusvoimat 24 Taulukko 9 Taloudellisuuden tunnuslukuja 26 Taulukko 10 Toimitilojen hoitokustannukset ja kunnossapitovastikkeet 27 Taulukko 11 Rakennuttamisen laskutus asiakkaittain 29 Taulukko 12 Tuottavuuden tunnuslukuja 31 Taulukko 13 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 33 Taulukko 14 Sisäisen laskennan tuloslaskelma 34 Taulukko 15 Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna 37 Taulukko 16 Jätemäärät 39 Taulukko 17 Energiansäästöpotentiaalin kartoitus Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustusvoimien kohteissa (Asiakastukikeskus) 41 Taulukko 18 Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta (sopimuksella olevat alat) 41 Taulukko 19 Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan 43 Taulukko 20 Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan 43 Taulukko 21 Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan 43 Taulukko 22 Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet 45 Taulukko 23 Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 46 Taulukko 24 Rakennuttamisen volyymi 48 Taulukko 25 Henkilötyövuodet toimialoittain 64 Taulukko 26 Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto 66 83

86 84

87