Kasvatus- ja opetuslautakunta 22.2.2018 Liite 1 27 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakertomus 2017
1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti oppimisen ja opiskelun tuen sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"-hanke on jatkunut ja vuoden lopussa 2017 oli käynnissä 18 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry, Mikkelin Toimintakeskus ja Hattu ry). Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittävät yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun ja oppimisen jatkumoa. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä toimintakulttuuria on uudistettu ja panostettu entistä enemmän pedagogiseen toimintaan mm. lastentarhanopettajien määrää lisäämällä eläköityneiden työntekijöiden tilalle. Avustajien määrää on lisätty sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa, koska lapsilla ja nuorilla on entistä vaativamman tuen tarvetta. Myös ammatillista täydennyskoulutusta on järjestetty mm. erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, vertaissovitteluun, ict-taitojen edistämiseen ja erilaisiin opetusmenetelmiin. Lasten ja perheiden varhaista tukea ja oppilashuoltoa on kehitetty yhteistyössä Essoten kanssa ja kehittäminen jatkuu edelleen. Varhaiskasvatuksessa lasten määrän kasvun vuoksi on Launialan päiväkodin osapäiväinen lisäryhmä aloittanut lokakuussa 2017. Vuorohoidon lisääntyneen tarpeen vuoksi laajennettiin Orikon Helmen ja Naisvuoren päiväkotien aukioloaikaa. Varhaiskasvatukseen otettiin käyttöön palveluseteli 1.8.2016 alkaen, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluseteli on nyt ollut käytössä koko vuoden ajan ja sen käyttö on tullut hieman ennakoitua kalliimmaksi. Useissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä ilmeni vakavia sisäilmaongelmia, jotka ovat edellyttäneet välittömiä toimenpiteitä. Lukiokoulutuksessa kehitettiin edelleen digipedagogiikkaa (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset), uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja keväällä toteutettiin projektiviikko yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Mikkelin lukio on osllistunut opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeilun kokeiluohjelmaan ja sekä Mikkelin lukio että Otavan Opiston nettilukio ovat olleet mukana lukiokoulutukse kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio Uskalla kokeilla kehittämisohjelmassa. Mikkelin kaupunki haki Mikkelin lukiolle erityistä koulutustehtävää, urheilulinjaa, mutta ei sitä saanut. Lukiokoulutuksen uusi hallinto- ja johtamisjärjestelmä valmistui ja uusi tulosaluejohtaja aloitti 1.1.2018. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen muiden tulosalueiden ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan toimintakate muodostui noin 1 655 000 euroa talousarviota paremmaksi. Tuotot ylittyvät noin 728 000 euroa. Toimintakulut alittuvat noin 927 000 euroa. Johtamisen tukipalvelujen toimintakate alittui lähes 90 000 euroa. Tulosalueelle henkilöstökuluihin siirrettiin noin 28 000 euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes 205 000 euroa: hankerahoitus ylittyi noin 151 000 euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lyhytaikaista lainarahoitusta tuloutui takaisin noin 55 000 euroa. Toimintakulut ylittyivät noin 115 000 euroa: muut kuluerät alittivat talousarviomäärärahan, mutta avustukset ylittyivät noin 168 000 euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on
2 sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueen toimintakate alittui noin 1 226 000 euroa. Toimintamenot alittuivat noin 767 000 euroa ja toimintatulot ylittyivät noin 459 000 euroa. Menojen alittuminen johtui palveluiden ostoissa syntyneistä säästöistä (säästöä syntyi mm. oppilaskuljetuksissa, asiakaspalveluiden ostoissa sekä sovellus- ja ictpalveluissa). Tuloja saatiin kokoon ennakoitua enemmän mm. kotikuntakorvauksista ja varhaiskasvatuksen maksutuotoista. Maksutuotot kasvoivat, koska lapsimäärä lisääntyi noin 90 lapsella verrattuna tilinpäätökseen 2016. Perusopetuksen henkilöstökulut ylittyivät 475 000 euroa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden menot olivat yhteensä noin 79 326 000 ja tulot noin 4 868 000. Lukiokoulutuksen toimintakate alittui noin 268 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin 34 000 euroa: maksutuotot ylittyivät lähes 6 000 euroa ja muut toimintatuotot noin 28 000 euroa. Toimintakulut alittuivat noin 234 000 euroa: henkilöstökulut ylittyivät lähes 52 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat lähes 196 000 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat lähes 53 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 37 000 euroa. Kansalaisopiston toimintavuosi oli taloudellisesti ylijäämäinen. Henkilöstömenoissa tuli vakinaisen henkilökunnan osalta erilaisista osin odottamattomista syistä säästöä, vaikkakin tuntiopettajakustannuksia oli arvioitua enemmän. Toimintatuotot olivat kokonaisuutena hieman odotettua paremmat, vaikka kurssimaksutuotoissa jäätiinkin alle budjetin. Toisaalta vuosi sisälsi ennakoimattomia kustannuksia, kun sen aikana toteutettiin kaksi suurta muuttoa, jotka aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi opiston Lönnrotinkadun tiloissa jouduttiin tekemään tilamuutoksia, joihin ei ollut varauduttu talousarviossa. Palveluiden ostot jäivät kuitenkin kokonaisuutena hieman alle budjetin. Vuokrakulut olivat jotakuinkin talousarvion mukaiset. Opetustuntien määrää vähennettiin edelleen tavoitteellisesti, koska valtionosuuksia on supistettu. Toimintakate muodostui noin 70 000 euroa talousarviota paremmaksi. Toimintatuotot ylittyivät yli 30 000 euroa ja toimintakulut alittuivat noin 40 000 euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupungin hallintosääntö ja sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasääntö ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksentekoa. Lautakunnan alaisessa toiminnassa noudatetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Sääntöjä ja päätöksiä noudatetaan ja toiminnan tavoitteita toteutetaan ja niitä seurataan säännöllisesti. Taloutta valvotaan ja seurataan vahvistettujen ohjeiden mukaisesti ja siitä raportoidaan lautakunnalle kuukausittain. Taloudelliset vastuut on jaettu siten, että asiantarkastuksesta ja hyväksynnästä vastaavat eri henkilöt. Järjestely on toiminut hyvin. Suurimmat hankinnat on kilpailutettu hankintapalveluiden avulla, ja muissa hankinnoissa on noudatettu hankintasääntöä. Sopimukset ovat ajan tasalla, ja sopimusseuranta on järjestetty. Sopimuksia on noudatettu. Henkilökunnan rekrytoinnissa on noudatettu kaupungin voimassa olevia ohjeita. Lakien ja sääntöjen mukaista toimintaa on tarkasteltu normaalin päätöksenteon yhteydessä. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %- osuus: tavoite 7,5 Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa Etsivä nuorisotyö, oppilasja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit Nuorisolain edellyttämiä ilmoituksia oppilaitoksista ja puolustusvoimilta tuli yhteensä 242 (syynä lähinnä opiskelupaikan vastaanottamisen laiminlyönti, opintojen keskeytys, ero tai erottaminen). Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Ennaltaehkäisyä on toteutettu monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä ja kuraattorin palveluissa. Yhteistyötä on tehostettu
3 Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta. Koulujen kerhotoiminta. KAMU-toiminta MLL:n kanssa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kaikilla kouluilla. Yläkoulujen Olkkari-yhteistyö. KiVa koulu-ohjelma kaikkien koulujen käytössä. Kasvatuskumppanuustoiminnan vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Neuvottelukunta- ja vanhempainneuvosto-toiminta. Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuollon henkilöstö Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja, rehtorit sosiaali- ja terveystoimen kanssa yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Ei yhtään läheistä ystävää %- osuus: toteuma: 8-9 lk:t 7,2 toteuma: ammattikoululaiset 7,6 toteuma: lukiolaiset 8 Tukioppilas-, Kiva koulu-, verso- ja klubitoiminnan avulla on tuettu oppilaiden sosiaalisten suhteiden syntymistä. Vuorovaikutusja tunnetaitokasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja kouluilla monien eri menetelmien avulla. Seiskaluokkien ryhmäytymispäivien avulla tuetaan uusien ystävyyssuhteiden syntymistä yläkouluun siirryttäessä. Olkkariyhteistyö toimii, mutta pysyvien ja pitkäkestoisten tukimuotojen kehittämistä tarvitaan edelleen. Kouluterveystutkimuksen mukaan 4.-5. lk oppilaista 3,2 % on yksinäisiä välitunneilla eikä yhtään hyvää kaveria 0,6 %:lla ja vähintään yksi hyvä kaveri 99,4 %:lla. Lukioissa toimivat aktiiviset opiskelijakunnat, jotka ovat järjestäneet mm. erilaisia toimintapäiviä. Syksyllä toteutettiin useita lukiokohtaisia ryhmäyttämistilaisuuksia erityisesti lukion 1. vuoden opiskelijoille lukioiden tutoropiskelijoiden toimesta. Vanhemmuuden puutetta mittaria ei ollut vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Varhaiskasvatuksessa huoltajat kohdataan päivittäin. Iltapäivätoiminnalla ja kerhotoiminnalla tuetaan vanhemmuutta ja ehkäistään oppilaiden yksinäisiä iltapäiviä. Essoten kanssa yhteistyössä kehitetään aluetiimejä, joissa on mukana myös perheohjaaja ja psyykkarit
4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa %-osuus: tavoite: nollatoleranssi Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Lasten vuorovaikutussuhteiden sensitiivinen havainnointi ja välitön puuttuminen. Kiusaamiskyselyt KiVa-koulutoiminta Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille My space, not yours hanke (seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ehkäisevä hanke) Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit perheiden ja koulujen tukena. Kouluterveystutkimuksen mukaan keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli 4.-5 lk oppilailla 1,9 % ja 7,3 %:lla perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista (v. 2013 8,2 %. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa oli 4.-5. lk 58,6 %:lla ja 8.-9. lk 36,4 %:lla, kun vastaava luku oli v. 2013 24,9 %. Kiusattuna vähintään kerran viikossa %-osuus: toteuma: 4.-5. lk 6,7 toteuma: 8.-9. lk 6,6 toteuma: ammattikoululaiset 3 toteuma: lukiolaiset 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitoja on edistetty eri menetelmien avulla. Kiva koulu-, Verso- ja My space, not yours-hankkeet ja menetelmät ovat käytössä kouluilla. Omaa oppimateriaalia on myös valmistunut hankkeen tuella. Kouluttautuminen jatkuu edelleen. Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana - 4.-5. lk 64,4 % - 8.-9. lk 71,4 % (2013 68,1) Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kouluterveyskyselyillä on seurattu tilannetta. Välitön, varhainen puuttuminen on toteutettu, jos koulukiusaustilanne on todettu. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuolto, ulkopuoliset asiantuntijat Aikuisten esimerkki ja ohjaus. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi otto. Nollatoleranssi koulujen arjessa. Selvästi Paras-tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille Teemavanhempainillat (Örebro-malli). Oppiaineiden sisällä Humalajuominen, %-osuus: toteuma: 8-9 lk:t 8,3 toteuma: ammattikoululaiset 29,2 toteuma: lukiolaiset 17,1. Tupakointi päivittäin, %- osuus: toteuma: 8-9 lk:t 10,3 toteuma: ammattikoululaiset 26,1 toteuma: lukiolaiset 2,6
5 tapahtuva päihdekasvatus/ terveyskasvatus. Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö poliisin, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon, Olkkarin ja huoltajien kanssa. Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet toteuma: 8-9 lk:t 7,9 toteuma: ammattikoululaiset 19,6 toteuma: lukiolaiset 8,1 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori aloitti 1.1.2017. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori/ päihteetön pupu on kohdannut alkuvuoden aikana yhteensä noin 3 500 henkilöä. Ennaltaehkäisevä päihdekasvatustyö on huomioitu myös varhaiskasvatustoiminnassa. Kuudesluokkalaisille suunniteltu Selvästi parastapahtuma on koettu kouluilla toimivaksi. Päihteiden käyttöä seurataan mm. kouluterveyskyselyn avulla. Koulupoliisi tekee hyvää työtä kouluilla myös päihdekasvatuksen eteen. Muiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt. Ennaltaehkäisevä päihdekasvatustyö on huomioitu myös varhaiskasvatustoiminnassa. Kuudesluokkalaisille suunniteltu Selvästi parastapahtuma on koettu kouluilla toimivaksi. Päihteiden käyttöä seurataan mm. kouluterveyskyselyn avulla. Koulupoliisi tekee hyvää työtä kouluilla myös päihdekasvatuksen eteen. Muiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt. Kouluterveystutkimus: 4.-5 lk - käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran 5,4 % - yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut 30,5 % 8.-9. lk - tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa lk 8,3 % (2013 14,2 %)
6 - käyttää alkoholia viikoittain 3,8 % (2013 5,5 %) - tupakoi päivittäin 7 % (17,7 %) - nuuskaa päivittäin 4 % (2013 2,8 %). Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite 500.000 Museoiden kävijät tavoite 30.000 Orkesterin kuulijamäärä tavoite 17.000 Uimahallikäynnit tavoite 230.000 Teatterin kävijämäärät tavoite 55.000 Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen jatkuminen Hyvien toimintamallien rakentaminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat hankkeen projektipäällikkö kehittämispäällikkö Lukiolaisten matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa ovat allekirjoittaneet päihteettömyyssopimukset. Päihteettömyyttä on korostettu korostaminen ja valvontaa on tehty tilaisuuksissa. Kulttuuripalvelut: Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa: 47 467 kävijää. Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta: 13 293 kävijää Säännöllistä toimintaavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä: 12 011 kirjasto: 635 534 käyntiä museot: 38 491 kävijää orkesteri: 16 918 kuulijaa uimahallikäynnit: 148 829 käyntiä teatteri: 37 586 ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite imagotutkimuksessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Verkkopalvelujen ajan tasalla pitäminen, tiedottamisen oikeaaikaisuus Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Mikkelin mainekuvan kehitys: toteuma imagotutkimuksessa 29.sija. Kelpoista henkilöstöä on saatu melko hyvin. Ictlaitteita on hankittu lisää kaikille kouluille. Myös varhaiskasvatukseen on hankittu ict-laitteistoa ja päiväkotien verkkoyhteyksiä on parannettu. Sisäilmaongelmia on edelleen monessa toimipisteessä ja korjaustoimenpiteitä ja väistötiloja tarvitaan
7 Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %- osuus: tavoite 75 Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja edelleen. Lukiossa henkilöstön osaamistaso on parantunut jatkuvan kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen myötä. ICT-laitteistoa on hankittu lisää sähköisiä kokeita varten. Uuden organisaatioja johtamisjärjestelmä valmisteltiin ja otettiin käyttöön 1.1.2018 alkaen. Lukioiden opettajat ovat kaikki päteviä. Rekrytoinnit onnistuneet pääsääntöisesti hyvin. Lyhyempiin sijaisuuksiin on hankalampaa saada kelpoista henkilöstöä. Osaava-hanke on päättymässä, mutta monipuolinen täydennyskoulutussuunnitelma on valmisteltu opetushenkilöstölle. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi: tavoite 3,5 Luonnossa liikkuminen, toimiminen ja luontoretket Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Toteutunut Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. paperin käytön vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen Sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikeaaikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) koko henkilöstö Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Keskitetty turvatulostus on otettu käyttöön (tulostimien määrä vähentynyt merkittävästi), tilakäyttöä on tehostettu. Kestävä kehitys ja ekologisuus on huomioitu opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa. Sähköisten oppimateriaalien (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) käyttöä on lisätty. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköistä materiaalia. Lukioiden paperinkulutus on edelleen laskeva. Rakennetun ympäristön laatu vaatii edelleen toimenpiteitä. Mikkelin lukiossa on alkamassa ruokalaremontti sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2018. Joissakin tiloissa on esiintynyt satunnaista oireilua opettajilla ja opiskelijoilla (ilmoitettu työterveyteen). Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen sisäilma-
8 ongelmat jäivät korjaamatta vuonna 2017 tilakeskuksen resurssipulan takia. Korjaus tehdään vuoden 2018 aikana. Virastotalon sivistyspalvelujen työhuoneiden vanhojen lattiamattojen vaihto on tehty. Talous Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 + lmr Tp 2017 Toteutuma % Toimintatuotot 6 034 438 5 348 700 5 296 700 6 024 682 113,7 % Toimintakulut 88 284 601 89 041 387 89 069 188 88 141 905 98,9 % Toimintakate 82 250 163 83 692 687 83 772 488 82 117 223 98,0 %
9 Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain tp 2017 Toimintatuotot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 + Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut 289 820 291 000 291 000 495 674 204 674 170,3 % Lukiokoulutus 144 679 119 900 119 900 153 903 34 003 128,4 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 5 041 575 4 461 800 4 409 800 4 868 910 459 110 110,4 % Kansalaisopisto 558 364 476 000 476 000 506 195 30 195 106,3 % Yhteensä 6 034 438 5 348 700 5 296 700 6 024 682 727 982 113,7 % Toimintamenot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 + Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut 723 794 827 305 855 105 970 093 114 988 113,4 % Lukiokoulutus 6 035 658 6 145 948 6 145 948 5 911 851-234 097 96,2 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 79 511 664 80 094 597 80 094 597 79 326 828-767 769 99,0 % Kansalaisopisto 2 013 486 1 973 537 1 973 537 1 933 132-40 405 98,0 % Yhteensä 88 284 602 89 041 387 89 069 187 88 141 904-927 283 99,0 % Toimintakate Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 + Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut -433 974-536 305-564 105-474 419 89 686 84,1 % Lukiokoulutus -5 890 979-6 026 048-6 026 048-5 757 948 268 100 95,6 % Varhaiskasvatus- ja perusopetus -74 470 089-75 632 797-75 684 797-74 457 918 1 226 879 98,4 % Kansalaisopisto -1 455 122-1 497 537-1 497 537-1 426 937 70 600 95,3 % Yhteensä -82 250 164-83 692 687-83 772 487-82 117 222 1 655 265 98,0 %
10 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintatuotot tulosalueittain Kansalaisopisto 506 195 476 000 476 000 558 364 4 868 910 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 4 409 800 4 461 800 5 041 575 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 153 903 119 900 119 900 144 679 495 674 291 000 291 000 289 820 Tp 2017 Ta 2017+ lmr Ta 2017 Tp 2016 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000
11 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakulut tulosalueittain Kansalaisopisto 1 933 132 1 973 537 1 973 537 2 013 486 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 79 326 828 80 094 597 80 094 597 79 511 664 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 5 911 851 6 145 948 6 145 948 6 035 658 970 093 855 105 827 305 723 794 Tp 2017 Ta 2017 +mrs Ta 2017 Tp 2016 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000 90 000 000
12 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakate tulosalueittain Kansalaisopisto 1 432 280 1 497 538 1 497 538 1 455 122 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 74 457 918 75 684 796 75 632 797 74 470 089 Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut 5 766 190 6 026 048 6 026 048 5 890 979 474 419 564 105 536 305 433 974 Tp 2017 Ta 2017 +mrs Ta 2017 Tp 2016 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000
13 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2017, ulkoiset ja sisäiset erät Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2016 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2017/ TP 2017/ Käyttö % 16/17 Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2017 yhteensä 2017 2016 2017 2017 TA 2017 TP 2016 31.12. Toimintatuotot Myyntituotot 1 454 113 1 022 300 1 454 113 1 286 866 1 286 866 125,9 % 88,5 % 125,88-11,50-264 566 Maksutuotot 3 041 426 2 959 300 3 041 426 2 982 424 2 982 424 100,8 % 98,1 % 100,78-1,94-23 124 Tuet ja avustukset 1 415 683 1 262 900 1 415 683 1 500 399 1 500 399 118,8 % 106,0 % 118,81 5,98-237 499 Muut toimintatuotot 123 215 52 200 123 215 254 993 254 993 488,5 % 206,9 % 488,49 106,95-202 793 Toimintatuotot yhteensä 6 034 437 5 296 700 6 034 437 6 024 682 6 024 682 113,7 % 99,8 % 113,74-0,16-727 982 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 50 122 127 46 908 886 50 122 127 47 409 000 47 409 000 101,1 % 94,6 % 101,07-5,41-500 114 Palkat ja palkkiot 39 126 490 37 331 435 39 126 490 37 803 757 37 803 757 101,3 % 96,6 % 101,27-3,38-472 322 Henkilöstösivukulut 10 995 637 9 577 451 10 995 637 9 605 243 9 605 243 100,3 % 87,4 % 100,29-12,64-27 792 Eläkekulut 8 490 413 7 814 333 8 490 413 7 762 734 7 762 734 99,3 % 91,4 % 99,34-8,57 51 599 Muut henkilöstösivukulut 2 505 224 1 763 118 2 505 224 1 842 509 1 842 509 104,5 % 73,5 % 104,50-26,45-79 391 Palvelujen ostot 15 744 603 19 331 600 15 744 603 17 792 414 17 792 414 92,0 % 113,0 % 92,04 13,01 1 539 186 josta ulkoiset 7 669 186 8 260 050 7 669 186 7 103 726 7 103 726 86,0 % 92,6 % 86,00-7,37 1 156 324 josta sisäiset 8 075 417 11 071 550 8 075 417 10 688 688 10 688 688 96,5 % 132,4 % 96,54 32,36 382 862 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 613 462 1 913 200 1 613 462 1 846 564 1 846 564 96,5 % 114,4 % 96,52 14,45 66 636 Avustukset 5 468 343 5 679 000 5 468 343 5 771 860 5 771 860 101,6 % 105,6 % 101,64 5,55-92 860 Muut toimintakulut 15 336 066 15 236 500 15 336 066 15 322 067 15 322 067 100,6 % 99,9 % 100,56-0,09-85 567 Toimintakulut yhteensä 88 284 601 89 069 186 88 284 601 88 141 905 88 141 905 99,0 % 99,8 % 98,96-0,16 927 281 Toimintakate -82 250 164-83 772 486-82 250 164-82 117 223-82 117 223 98,0 % 99,8 % 98,02-0,16-1 655 263
14 NETTOENNUSTE TP 2016 TA 2017 Tot. 2016 Toteutuma 2017 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA 2017 Toimintatuotot + omavalm. 6 034 437 5 296 700 6 034 437 6 024 682 6 024 682 727 982 Toimintakulut 88 284 601 89 069 186 88 284 601 88 141 905 88 141 905-927 281 Toimintakate -82 250 164-83 772 486-82 250 164-82 117 223-82 117 223 1 655 263 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % 16/17 TA 2017 Kasvu % Henkilöstömenot 50 122 127 47 409 000-2 713 127 94,59 % 93,59 % Palkat ja palkkiot 39 126 490 37 803 757-1 322 733 96,62 % 95,41 % Henkilöstösivukulut 10 995 637 9 605 243-1 390 394 87,36 % 87,10 % Eläkekulut 8 490 413 7 762 734-727 679 91,43 % 92,04 % Muut henkilöstösivukulut 2 505 224 1 842 509-662 715 73,55 % 70,38 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu % Palvelujen ostot 15 744 603 17 792 414 2 047 811 113,01 % 122,78 % josta ulkoiset 7 669 186 7 103 726-565 460 92,63 % 107,70 % josta sisäiset 8 075 417 10 688 688 2 613 271 132,36 % 137,10 %
15 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis- ja hallintopalveluja sekä johtamisen tukea tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti oppimisen ja opiskelun tuen ja opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"-hanke on jatkunut ja vuoden lopussa 2017 oli käynnissä 18 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry, Mikkelin Toimintakeskus ja Hattu ry). Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate alittui lähes 90 000 euroa. Tulosalueen henkilöstökuluihin siirrettiin noin 28 000 euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes 205 000 euroa: hankerahoitus ylittyi noin 151 000 euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lainarahoitusta tuloutui takaisin noin 55 000 euroa. Toimintakulut ylittyivät noin 115 000 euroa: henkilöstökulut alittuivat noin 9 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat noin 32 000 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat noin 2 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 9 000 euroa. Avustukset ylittyivät noin 168 000 euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Johtamisen tukipalveluissa noudatetaan sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten noudattamista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkuvasti, ja niistä raportoidaan kuukausittain (talous) ja puolivuosittain (toiminnalliset tavoitteet). Taloussuunnittelija vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu työpisteissä, joissa muutos on ollut mahdollista. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen resurssien tasapuolinen kohdentaminen sivistystoimenjohtaja, lautakunta Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. hyvien toimintamallien rakentaminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa oppilas- ja opiskeluhuollon ohjaus kehittämis- ja hanketoiminnan koordinointi ja ohjaus Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen jatkuminen sivistystoimenjohtaja, kehittämispäällikkö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori kehittämispäällikkö kehittämispäällikkö hankkeen projektipäällikkö LAPE-muutosohjelma eteni yhdessä Essoten kanssa. Yhdyspintatyötä ja yhteen sovittavan johtamisen rakenteita vahvistettiin ja kehitettiin edelleen Essoten kanssa. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori aloitti 1.1.2017. Ehkäisevässä päihdetyössä toteutettiin asioita, joita kuntalaiset olivat toivoneet vuoden 2016 päihdetilannekyselyssä (mm. lapsille, nuorille ja perheille suunnatut päihdekasvatustapahtumat: Selvästi paras! kuutosille, ja Selvästi seiska!, Puistorieha ja lasten kesätapahtuma Mikkelipuistossa sekä Vesisankarit). Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori/päihteetön
16 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi sisäiset ja ulkoiset palvelut palvelujen tasapuolisuus, oikea-aikaisuus, jatkuva itsearviointi; hallintopalvelukeskuksen ja uusien toimintatapojen rakentaminen; rajapintatyön kehittäminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto hallintopalvelukeskuksen kanssa; täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? pupu on kohdannut vuoden 2017 aikana yhteensä noin 3 500 henkilöä. Lisäksi toimintaa on ollut somessa, ja näkyvyyttä on tullut mm. radiossa, lehdissä ja televisiossa. Hanke- ja avustustoimintaa useilla tulosalueilla. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa on mukana 18 erillistä tuensiirtohanketta. Edelleen on kerätty palautetta tulosalueiden ja hallintopalvelukeskuksen välisestä yhteistyöstä ja sovittu kehittämiskohteet. Yhdyspintatyötä Essoten kanssa jatkettiin ja jatketaan edelleen. Osallistumista sähköisiin kokouksiin on lisätty mahdollisuuksien mukaan. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen positiivinen palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva toimintaympäristö rekrytointiprosessit, hallintopalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen sivistystoimenjohtaja, esimiehet Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, digitaalinen Mikkeli, kohtuullinen palveluaika henkilöstön määrätietoinen ja tavoitteellinen kehittäminen osaamisen varmistaminen, kohtuullinen työtaakka, kehityskeskustelut, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ensin resursoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja -> taloudellinen hyöty tulee viiveellä. Toimittiin asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Rekrytointu henkilöstö on kelpoista. Lähes kaikki kehityskeskustelut pidettiin (10/11).
17 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Rakennetun ympäristön laatu sähköisten palveluiden kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen, tilankäytön tehostaminen terveellisten, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen turvaaminen sivistystoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi terveet, turvalliset ja toimivat tilat seuranta, oikea-aikaiset ylläpito- ja korjaustyöt yhteistyö teknisen toimen ja työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Keskitetty turvatulostus otettiin käyttöön (tulostimien määrä vähentyi merkittävästi). Virastotalon sivistyspalvelujen työhuoneiden vanhojen lattiamattojen vaihto on tehty. Yhteistyö Tilakeskuksen ja työterveyshuollon kanssa on ollut säännöllistä.
18 Kasvatus ja opetus, hallinto TP2016 TA2017 TA 2017 + lmr TP2017 Toteuma % Sivistystoimen hallinto Kustannukset 323 809 436 031 463 831 412 493 88,9 Tuotot -751-2 700-2 700-1 951 72,3 Netto 323 059 433 331 461 131 410 541 89,0 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kokousten määrä yhteensä kpl 11 11 11 11 100,0 Kustannukset 27 788 38 600 38 600 27 442 71,1 Tuotot 0 0 0 0 Netto 27 788 38 600 38 600 27 442 71,1 Projektit Projektien kustannukset yhteensä 372 196 352 674 352 674 526 028 149,2 Projektien tuotot yhteensä -289 069-288 300-288 300-492 722 170,9 Projektien netto yhteensä 83 127 64 374 64 374 33 306 51,7 Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä 723 794 827 305 855 105 970 093 113,4 Hallinto, tuotot yhteensä -289 820-291 000-291 000 495 674-170,3 Hallinto, netto 433 974 536 305 564 105 474 419 84,1 Tuottajan viesti tilaajalle Tulosalueen toimintakate alittui lähes 90 000 euroa. Tulosalueen henkilöstökuluihin siirrettiin noin 28 000 euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes 205 000 euroa: hankerahoitus ylittyi noin 151 000 euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lainarahoitusta tuloutui takaisin noin 55 000 euroa. Toimintakulut ylittyivät noin 115 000 euroa: henkilöstökulut alittuivat noin 9 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat noin 32 000 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat noin 2 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 9 000 euroa. Avustukset (maksut hanketoimijoille) ylittyivät noin 168 000 euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeessa oli mukana 13 toimijaa, jotka toteuttivat 18 erillistä tuensiirtohanketta.
19 Kasvatus- ja opetuslautakunta Johtamisen tukipalvelut toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2017, ulkoiset ja sisäiset erät Käyttö Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2016 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2017/ TP 2017/ % 16/17 Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2017 yhteensä 2017 2016 2017 2017 TA 2017 TP 2016 31.12. Toimintatuotot Myyntituotot 1 200 0 0,0 % #JAKO/0! 0,00 1 200 Maksutuotot 1 000 0 0.0% #JAKO/0! 0,00 1 000 Tuet ja avustukset 277 080 288 800 277 080 440 298 440 298 152,5 % 158,9 % 152,46-151 498 Muut toimintatuotot 12 740 12 740 55 376 55 376 0,0 % -55 376 Toimintatuotot yhteensä 289 820 291 000 289 820 495 674 495 674 170,3 % 171,0 % 170,33-204 674 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,00 Toimintakulut Henkilöstömenot 411 723 389 005 411 723 379 742 379 742 97,6 % 92,2 % 97,62-7,77 9 263 Palkat ja palkkiot 317 276 305 000 317 276 300 725 300 725 98,6 % 94,8 % 98,60-5,22 4 275 Henkilöstösivukulut 94 447 84 005 94 447 79 017 79 017 94,1 % 83,7 % 94,06-16,34 4 988 Eläkekulut 75 648 66 381 75 648 66 577 66 577 100,3 % 88,0 % 100,29-11,99-196 Muut henkilöstösivukulut 18 799 17 624 18 799 12 440 12 440 70,6 % 66,2 % 70,58-33,83 5 184 Palvelujen ostot 82 078 223 200 82 078 190 775 190 775 85,5 % 232,4 % 85,47 132,43 32 425 josta ulkoiset 70 668 66 100 70 668 53 107 53 107 80,3 % 75,2 % 80,34-24,85 12 993 josta sisäiset 11 410 157 100 11 410 137 667 137 667 87,6 % 1206,6 % 87,63 1106,55 19 433 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 275 9 000 7 275 6 734 6 734 74,8 % 92,6 % 74,82-7,43 2 266 Avustukset 183 045 196 000 183 045 364 192 364 192 199,0 % -168 192 Muut toimintakulut 39 673 37 900 39 673 28 650 28 650 75,6 % 72,2 % 75,59-27,78 9 250 Toimintakulut yhteensä 723 794 855 105 723 794 970 093 970 093 113,4 % 134,0 % 113,45 34,03-114 988 Toimintakate -433 974-564 105-433 974-474 419-474 419 84,1 % 109,3 % 84,10 9,32-89 686
20 NETTOENNUSTE TP 2016 TA 2017 Tot. 2016 Tot. 2017 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA 2017 Toimintatuotot + omavalm. 289 820 291 000 289 820 495 674 495 674 204 674 Toimintakulut 723 794 855 105 723 794 970 093 970 093 114 988 Toimintakate -433 974-564 105-433 974-474 419-474 419 89 686 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu % Henkilöstömenot 411 723 379 742-31 981 92,23 % 94,48 % Palkat ja palkkiot 317 276 300 725-16 551 94,78 % 96,13 % Henkilöstösivukulut 94 447 79 017-15 430 83,66 % 88,94 % Eläkekulut 75 648 66 577-9 071 88,01 % 87,75 % Muut henkilöstösivukulut 18 799 12 440-6 359 66,17 % 93,75 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu Palvelujen ostot 82 078 190 775 108 697 232,43 % 271,94 % josta ulkoiset 70 668 53 107-17 561 75,15 % 93,54 % josta sisäiset 11 410 137 667 126 257 1206,55 % 1376,86 %
21 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelissä toimi vuonna 2017 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio. Lisäksi lukiokoulutusta annettiin nettilukiossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan lukiokoulutuksen kärkenä. Tätä tavoitetta kohti mennään toteuttamalla lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka kärkenä on opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt, joilla mahdollistetaan maakunnan kärkenä toimiminen. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat ovat valmistuneet, on uusittu lukioiden ict-kalustoa ja varustettu Päämajakoulun iso liikuntasali sähköisten yo-kirjoitusten edellyttämällä ict-infralla. Mikkelin lukio on ollut mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä kehittämishankkeessa: Nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeiluohjelma ja Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämisverkosto. Tässä jälkimmäisessä kehittämisverkostossa on ollut mukana myös nettilukio. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja keväällä toteutettiin projektiviikon yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2017 valmisteltiin Mikkelin lukiokoulutuksessa uudistettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, joka otettiin käyttöön 1.1.2018 alkaen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate alittui noin 268 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin 34 000 euroa: maksutuotot ylittyivät lähes 6 000 euroa ja muut toimintatuotot noin 28 000 euroa. Toimintakulut alittuivat noin 234 000 euroa: henkilöstökulut ylittyivät lähes 52 000 euroa, palvelujen ostot alittuivat lähes 196 000 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat lähes 53 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin 37 000 euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Määrärahojen käyttöä on seurattu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn tulosaluekohtaisen seurannan avulla. Lukioiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Lukiot seuraavat määrärahojensa käyttöä lukiokohtaisista raporteista. Alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiantarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Ennaltaehkäisyä on toteutettu monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä ja kuraattorin palveluissa. Yhteistyötä on tehostettu sosiaali- ja terveystoimen kanssa yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Lukioissa toimivat aktiiviset opiskelijakunnat, jotka ovat järjestäneet mm. erilaisia toimintapäiviä. Syksyllä toteutettiin useita lukiokohtaisia ryhmäyttämistilaisuuksia erityisesti lukion 1. vuoden
22 Koulukiusatut, nollatoleranssi Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö rehtori, koko henkilöstö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Olkkari-toiminta, opiskeluhuolto, yhteistyön vahvistaminen; etsivän nuorisotyön/nuorisotoimen kanssa ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä Olkkari-toimijoiden kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivä nuorisotyön henkilöresurssien turvaaminen riippumattomuus vuosittaisesta hanke- /avustusmäärärahasta yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. opiskelijoille lukioiden tutoropiskelijoiden toimesta. Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kouluterveyskyselyillä on seurattu tilannetta. Välitön, varhainen puuttuminen on toteutettu, jos koulukiusaustilanne on todettu. Matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa ovat allekirjoittaneet päihteettömyyssopimukset. Päihteettömyyttä on korostettu korostaminen ja valvontaa on tehty tilaisuuksissa. Tiivis yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa on toiminut hyvin. Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta on tehostettu. Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Opettajia on koulutettu Tajua Muy! toimintanalliin. Toimintamallin käyttö on kuitenkin jäänyt aika vähäiseksi, koska tukitoimenpiteisiin on ryhdytty yleensä koulun opiskelijahuoltojärjestelmän kautta. Toisen asteen koulutuksella on ollut yhteinen koulupsykologi. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja mainekuvan kehitys pätevä ja osaavaa henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. sisä-liikuntatilat), opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Henkilöstön osaamistaso on parantunut jatkuvan kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen myötä. ICT-laitteistoa on hankittu
23 Asukkaiden koulutustaso Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen menestyminen yokirjoituksissa sähköisen opetusympäristön resurssien turvaaminen huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) rekrytointiprosessit opinto-ohjaus, opettajat, rehtori rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet mahdollisuudet koulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten ylioppilaskirjoitusten ICT-toimintaympäristön ja osaamisen turvaaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan ict-osaaminen ja sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen. Lukioiden ict-laitteiston hankintaan varattava riittävä määräraha. lisää sähköisiä kokeita varten. Uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmä valmisteltiin ja otettiin käyttöön 1.1.2018 alkaen. Lukioiden opettajat ovat kaikki päteviä. Kuntarekryä on käytetty tehokkaasti muun muassa sijaisten hankkimiseen. Wilmaa, pedanetia ja google drivea on käytetty tiedottamiseen. Koulun tapahtumista on tiedotettu myös facebookissa, youtubessa ja instagramissa. Yleisluontoinen koulutus on toteutunut, mutta rehtoritason täsmäkoulutusta tarvitaan. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset pidetään Päämajakoulun ja Mikkelin lukion tiloissa. Tiettyjä tiloja ja luokkia on varustettu sähköisten kokeiden harjoittelemista varten. Toteutunut hyvin. Resurssien taso on turvattava jatkossakin. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ekotehokkuuden lisääminen: kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun ja poltettavaksi lähetetyn jätteen määrä asukasta kohti laskettuna paperin käytön vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen rehtori, opettajat Sähköisten oppimateriaalien (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) käyttöä on lisätty. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköistä materiaalia. Lukioiden paperinkulutus on edelleen laskeva. Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tekninen toimi, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Mikkelin lukiossa on alkamassa ruokalaremontti sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2018. Joissakin tiloissa on esiintynyt satunnaista oireilua opettajilla ja opiskelijoilla (ilmoitettu työterveyteen). Ristiinan koulukeskuksen