Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:n valmistelu ja sisällön kysymyksiä MTK:n seututilaisuudet 21-22.2.2018 Heikki Pusa Paula Mustonen Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä
Mikä on maakuntakaava? Maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, jonka aikatähtäin on pitkä, noin 20 vuotta MRL Osoittaa maankäytön ja liikenneverkon tavoitellun kehittymisen tulevaisuudessa Lähtökohtana käsitellä sellaisia maankäytön kysymyksiä, jotka ovat yhtä kuntaa laajempia ja vaikuttavuudeltaan seudullisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia Maakuntakaava luo puitteet kuntakaavoitukselle ja liikenneverkon suunnittelulle, kuntakaavoitus eli yleis- ja asemakaavoitus tarkentaa maakuntakaavaa Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka päätöksestä voi kuntalain mukaisesti valittaa hallinto-oikeuteen > KHO MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm. Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntaakaavan mitoitus: Lievästi kasvava maakunta asukasmäärä 175 000 -> 191 000 (v. 2040)
Uusi kokonaismaakuntakaava 2040 valmisteilla Sisältää kaikki maankäyttömuodot Korvaa nyt voimassa olevat maakuntakaavat Nähtävillä luonnosvaiheessa keväällä 2017 40 lausuntoa ja 40 mielipidettä, ei yhtä suurta kysymystä Kaavaehdotuksesta viranomaislausunnot, ml. kunnat helmikuu 2018 sen jälkeen yhteisöille ja yleisölle nähtävillä 30 pv (todennäköisesti syyskuu) Maakuntavaltuuston käsittely vuoden 2018 lopulla tai 2019 keväällä Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Mahdollistava & kasvua tukeva, vahva kytkentä elinkeinoihin Kaava mahdollistaa väestösuunnitteen mukaisen väestön kasvun Kaava tukee elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän palvelurakenteen positiivista kehittymistä ja luo edellytykset seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeiden elinkeinoalueiden toteutumiselle ja niiden toiminnalliselle vahvistumiselle. Liikennejärjestelmä ja -palvelut tukevat ihmisten arkiliikkumista, elinkeinoalueiden saavutettavuutta ja kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta. Elinympäristöt ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Hämäläinen luonto ja kulttuurihistoria toimivat tärkeinä Kanta-Hämeen vetovoimatekijöinä ja säilyvät myös seuraaville sukupolville. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maa- ja metsätalouteen liittyvät aluevarausmerkinnät: MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta Ei rajoita maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei lausuntomenettelyä Ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei haitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä MT, maatalousvaltainen alue Yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyviä maatalouden kannalta hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet -selvitys 2016 ge, arvokas geologinen muodostuma Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harju- ja kallioalueet sekä moreenimuodostumat Ei rajoita maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei lausuntomenettelyä
MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Esim. suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, rantojensuojelualueita, tärkeitä lintualueita. Huolehdittava siitä, että alueen luonnon- ja/tai maiseman arvoja ei heikennetä. Pääasiassa alueita, joilla maa- ja metsätalouden rajoitukset jo lainsäädännön kautta (metsälaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki). Ei vaadita maisematyölupaa. Metsän hoito metsälain mukaan. MYp, arvokas perinnemaisema: Perinnemaisemia, yleensä laitumia, joilla kulttuuri- ja luonnonarvoja. Kasvillisesti ja kulttuuriperinnöllisesti arvokkaita. Säilyminen edellyttää jatkuvaa käyttöä tai hoitoa
Suojelualueet SL: Alueet, jotka on suojeltu tai tullaan suojelemaan luonnonsuojelulain perusteella Jo olemassa olevat toteutetut suojelualueet valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ELY:n päätöksellä suojeltavat alueet (myös yksityiset suojelualueet) Metsähallituksen luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet Niiltä osin kun vanhassa maakuntakaavassa olevat SL-alueet eivät täytä edellä kuvattuja perusteita, niitä ei nyt osoiteta SL-varauksina. Merkinnöissä on otettu huomioon maakuntakaavan rooli ja asema kaavahierarkiassa. Pääkartalla osoitetaan pinta-alaltaan vähintään 4 ha:n SL-alueet.
Soidensuojelun täydennysohjelmatyön yhteydessä inventoidut, suoluonnon monimuotoisuuden kannalta valtakunnallisesti tärkeät yksityisten mailla sijaitsevat alueet osoitetaan maakuntakaavassa merkinnällä: SL/MY, Luonnonsuojelualue / Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. SL -merkintä on siinä määräaikainen: Kun neljä vuotta on kulunut maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ja päätös on saanut lainvoiman, alueen omistajalla on oikeus, jollei aluetta ole hänen alueensa osalta toteutettu tai asiasta sovittu, vaatia alueen lunastamista. Ellei aluetta lunasteta tai asiasta sovita määräaikaan mennessä, SL-varaus kumoutuu ja MY-merkintä jää voimaan.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY, valtioneuvosto 2009, sininen viivoitus reunarajaus Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettu Häme-selvityksen perustuen, sininen viivoitus, ei reunarajausta Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Valtioneuvoston periaatepäätöksen 1995 mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, vihreä viivoitus reunarajaus Maakunnallisesti merkittävä maisema-alue Kanta-Hämeen maisema-alueiden päivitysinventoinnin (2016) mukaiset alueet + valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnin (YM 2016) mukaiset alueet, joista ei vielä ole vn:n päätöstä, vihreä viivoitus, ei reunarajausta Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN MERKITYS, VAIKUTUS: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät niiden huomioimista Alueiden arvo ja erityispiirteet otetaan huomioon alueen käytössä ja suunnittelussa Arvokas maisema-alue ei ole suojelualue. Yleensä elävää ja toimivaa maaseutua, jolla on selkeä ja hyvä tulevaisuus myös maiseman kannalta. Yleensä asuttuja ja niillä on monipuolinen elinkeinorakenne. Maisemanhoito ja elinvoimaisuus ovat usein erityisesti alueen maa- ja metsätalouselinkeinoista riippuvaisia. Kulttuurimaisema säilyy ja kehittyy vain silloin, kun maaseutu pysyy asuttuna ja alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Maaseutu on tuotantoympäristöä, jossa maatalouden elinkeinoissa tapahtuvat muutokset muuttavat samalla maisemaa. Huolellisesti ja maiseman arvot tiedostaen suunniteltu muutos mahdollistaa tulevaisuuden arvokkaan kulttuurimaiseman luomisen siten, että maiseman arvo säilyy ja kasvaa.
Arvokkaat maisema-alueet puhuttavat mm: - Tuoko mukanaan rakennuskiellon (ei), saako rakentaa (kyllä)? - Määrääkö metsän hoidosta (ei)? - Edellyttääkö maisematyölupaa tai lausuntoa (ei)? - Luonteeltaan tiedostava, informatiivinen, - merkintä kertoo mitkä alueet ovat maakunnassa maisemallisesti erityisen arvokkaita ja joilla rakentamisessa maisemakysymykset on syytä ottaa muuta aluetta painokkaammin huomioon - Rakentaa saa kyllä ihan normaalin rakennusoikeuden sallimissa puitteissa, esim. ranta-asemakaavoituksessa noudatetaan niitä suunnitteluperiaatteita, joita maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksessa tulee noudattaa. - Miksi mukana maakuntakaavassa? Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja MRL:n sisältövaatimukset maakuntakaavalle edellyttävät niiden huomioon ottamista
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVOJEN VAIKUTUS METSÄTALOUTEEN Selvitys 2017, Metsäkeskus
Metsätalousmaan Yksityismetsiä pinta-ala 76,5 % Koko maakunta 363 420 ha 277 905 ha Hämeenlinnan seutu 198 422 ha 150 916 ha Riihimäen seutu 75 169 ha 57 348 ha Forssan seutu 89 829 ha 69 641 ha Kanta-Hämeessä maan parhaat kasvuolosuhteet. Yli 80% metsämaasta kuuluu kolmeen parhaimpaan kasvuluokkaan (tuore kangas tai sitä parempi) Hehtaarikohtainen puustomäärä on korkea 167,4 m 3 /ha. Suuri hehtaarikohtainen kasvu 7,5 m 3 /ha/v.
KANTA-HÄMEEN PUUSTON KASVU, HAKKUUMAHDOLLISUUDET JA TOTEUTUNEET HAKKUUT
Metsätalouden työllistävä vaikutus Kanta- Hämeessä Hakkuut 276 htv Kaukokuljetus 100 htv Taimikon varhaishoito 46 htv Taimikon harv. ja nuoren metsän hoito htv 132 Hakkuista seuraavat hoitotyöt 74 htv Yhteensä 628 htv
Kaavamerkintöjen tarkasteluluokat: 1) SL-merkinnät, luonnonsuojelualueet 2) MY-merkinnät, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla erityisiä ympäristöarvoja 3) V-alkuiset alueet, virkistysalueet 4) Maankäyttömuodon muutosalueet
Kaavamerkinnän vaikuttavuus Kaavamerkintä Hakkuumahdollisuus Vaikuttavuus Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Luokkien 1-4 alle jäävä Vaikutusalueella oleva NYKYINEN KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2040 LUONNOS hakkuumahdollisuuspuusto yhteensä m 3 /v 64000 70600 Kaavamerkinnät pienentävät hakkuumahdollisuutta: yhteensä m 3 /v 35800 41000 % kokonaishakkuumahdollisuudesta 1,4 1,6 Luokkien 1-4 vaikuttavuuksilla laskettu kantorahatulojen menetys 1,29 M / v 1,42 M / v Osuus kantorahatuloista yht. (%) 1,7 Hämeenlinnan seudulla 2,1 Riihimäen seudulla 2,0 Forssan seudulla 0,7 Kokonaisvaikutus työllisyyteen HTV vähenee 9,7 % työllistävästä vaikutuksesta yht. 1,5
Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
TUULIVOIMALOIDEN ALUEET, tv Kolme aluetta: Tyrinselän alue Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien alueilla Humppilan-Urjalan alue Humppilan kunnan pohjoisosassa Kiimassuon alue Forssan ja Tammelan kuntien rajamailla. Kaikki ovat sisältyneet Kanta-Hämeen 1. tai 2. vaihemaakuntakaavoihin.
Maisema-alueiden arvioinnissa käytetyt valtakunnalliset kriteerit: Luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnonpiirteiden edustavuus, harvinaisuus, monipuolisuus ja alkuperäisyys Maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja kehityksen jatkuvuus Kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys ja alkuperäisyys, kuten vanhat tielinjat ovat säilyneet, vanhempi rakennuskanta hyväkuntoista, vanhat peltoalueet yhä viljelykäytössä, uusi rakennuskanta istuu maisemaan. Symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, historialliset tapahtumat, alueen väestölle merkittävät piirteet) Alueen elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus, kuten pellot eivät ole pirstaloituneet ja viljelys sekä karjanhoito ovat elinvoimaisia. Maisemakuvan yhtenäisyys, eheys ja vaikuttavuus Maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alueellisten erityispiirteiden kuvaajana) Maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja uhkatekijät, suuret voimalinjat, tuulivoimalat, laaja uudisrakentaminen
Arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnittelun oppaat: Valtakunnallinen opas (YM:n tuella 2016) www.maajakotitalousnaiset.fi/maisemaopas. Kaksi Kanta-Hämeeseen sijoittuvien pilottialueiden opasta (2016): Loimijokilaakson viljelymaisemat Vanajaveden laakso ja Aulanko. http://www.hameenliitto.fi/fi/maakuntakaava-2040-tausta-aineistot-jaselvitykset
Maakuntakaava 2040 Luonnosvaiheen palautteen käsittely maakuntahallituksessa 18.9.2017 Olennaisimmat muutokset luonnokseen verrattuna: Raideyhteystarve Forssan seudulta Riihimäelle/pääradalle osoitettu koko pituudelta Humppilan logistiikka-alueen aluevarausta pienennetty (selvityksen mukainen tilanne 2040) Humppilan lasin alueen kaupallista mitoitusta nostettu (täydentävä selvitys) Riihimäen logistiikka-aluetta laajennettu osoittamalla reservialuetta etelän suuntaan, asumisen toimintoja ei osoiteta alueen läheisyyteen Soiden suojelun täydennysohjelman alueet + kaksi nykyisen maakuntakaavan SL aluetta osoitettu SL/MY, SL-merkintä määräaikainen 4 vuotta Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet hyväksytty (vn 14.12.2017) Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!