Joustava perusopetus Turun normaalikoulussa Koonnut: Alina Inkinen Huhtikuu 2010
Sisällysluettelo: 1. Joustava perusopetus... 1 1.1 Mikä JOPO?... 1 1.2 Yleiset tavoitteet... 2 1.3 Oppilasvalinta joustavaan perusopetukseen Turun normaalikoulussa... 3 2. Opetus ja työmuodot... 6 2.1 Oppimissuunnitelma... 6 2.2 Vaihtelevat toimintaympäristöt... 8 2.3 Työpaikkaopiskelu... 9 2.4 Oppilasarviointi joustavassa perusopetuksessa... 11 3. Tukitoimet... 13 3.1 Oppilashuoltoryhmä joustavan perusopetuksen tukena... 13 3.2 Oppilaan ohjaus ja jatko-opintoihin siirtyminen... 14 3.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 15 4. Toiminnan arviointi... 16
1. Joustava perusopetus 1.1 Mikä JOPO? JOPO, eli joustava perusopetus on opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämä valtakunnallinen hanke, joka on suunnattu peruskoulun luokkien 6-9 oppilaille, joilla on havaittu tarve koulumotivaation kohentamiseen ja arjenhallinnan yksilölliseen tukemiseen. Turun normaalikoulussa joustavan perusopetuksen käytänteitä noudattava pienopetusryhmä (JOPO - luokka) aloitti toimintansa syksyllä 2009. Sen toiminta on painottunut peruskoulun yläluokille 8-9. Joustavassa perusopetuksen toiminta on ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista. Turun normaalikoulussa se toteutetaan peruskoulun yhteydessä tapahtuvana pienryhmäopetuksena, jossa opiskelu on vuosiluokkiin sitoutumatonta. Tavoitteena on varmistaa oppilaan suoriutuminen oppivelvollisuudestaan, sekä yksilöllisin tukitoimin ohjata oppilaita suoriutumaan, sijoittumaan ja sitoutumaan peruskoulun jälkeen toisen asteen jatko-opiskelupaikkaan. Joustava perusopetus on suunnattu ensisijaisesti niille yleisopetuksen oppilaille, joilla ei ole erityisen tuen päätöstä, mutta tarvetta edellä mainitun kaltaisiin yksilöllisiin tukitoimiin. Päätökset JOPO - luokkaan siirtämisestä tehdään jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti (katso kohta 2.2 Oppilasvalinta). Oppilaat suorittavat oppivelvollisuutensa JOPO -luokalla joustavasti, joka tarkoittaa käytännössä opintojen jatkumista normaalista poiketen joustavammalla aikataululla siten, että oppivelvollisuus jatkuu, vaikka oppilas ei opetussuunnitelman aikataulun mukaisesti suorittaisikaan kaikkia yläkoulun opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja tavanomaisessa kolmen vuoden opintoajassa. Tavoitteena on oppivelvollisuudesta suoriutuminen ennen oppivelvollisuusiän ylittymistä. Mukaan valituilta oppilailta odotetaan sitoutumista niihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin, jotka hän itse määrittelee yhteistyössä opettajien ja huoltajien kanssa. JOPO -toiminnassa noudetaan peruskoulun yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita, mutta työmuodot ja opetusjärjestelyt ovat perinteisiin työtapoihin verrattuna toiminnallisempia. 1
Koulussa lähiopetus tapahtuu noin 10 oppilaan pienryhmässä. Osa opiskelusta tapahtuu työpaikkaopiskeluna. Työpaikkaopiskelun tavoitteena on integroida usean eri oppiaineen opintokokonaisuuksia yhteen. Työpaikkaopiskelu tapahtuu ohjatusti hankkeen yhteistyökumppaneina toimivissa työorganisaatioissa, joiden tarjoama aito työympäristö toimii oppilaan oppimisympäristönä työpaikkaopiskelun jaksoilla. Työpaikkaopiskelussa pyritään huomioimaan oppilaan omat kiinnostuksen kohteet. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen ja yksilöllinen oppimissuunnitelma (katso kohta 3.2 Oppimissuunnitelma) opiskelujen alkaessa JOPO -luokalla. Oppilaille voidaan tarpeen vaatiessa laatia joihinkin oppiaineisiin henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sosiaalisten taitojen, arkielämän taitojen ja työelämätaitojen harjoitteleminen on JOPO -luokalla korostetussa roolissa. 1.2 Yleiset tavoitteet Joustavan perusopetuksen hankeen yleiset tavoitteet on määritelty Turun normaalikoulussa Opetusministeriön julkaisua 2009:26 mukaillen seuraavasti: Oppilaan kannalta: - koulumotivaation parantaminen ennaltaehkäisevillä tukimuodoilla, joiden tavoitteena on estää koulutuksen ulkopuolelle jääminen - tukea oppilasta henkilökohtaisin tukitoimin koulun loppuun saattamisessa ja jatkoopintoihin siirtymisessä - tarjoaa mahdollisuuden monipuolisempiin oppimisympäristöihin perinteisen luokkamuotoisen työskentelyn ohella, muun muassa koulun ulkopuolella tapahtuvan työpaikkaopiskelun muodossa. Samalla oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus työelämään tutustumiseen. - tukea oppilasta henkilökohtaisessa kasvussa ja elämänhallintataitojen kehittymisessä 2
Koulun kannalta: - kehittää ja ottaa käyttöön perusopetuksen toimintamuotoja, joiden avulla koulut pystyvät kohtaamaan koulunkäyntiin motivoitumattomat nuoret. - kehittää toiminnallista ja työpainotteista opiskelua, hyödyntää työpainotteisia ja muita sellaisia oppimisympäristöjä ja oppimispolkuja, jotka vahvistavat opiskelumotivaatiota ja mahdollistavat erilaiset opiskelutavat. - tuoda luokkaan moniammatillista osaamista, jonka tarkoituksena on tukea oppilaan elämänhallintataitoja ja toisaalta edistää koulunkäyntiä, päättötodistuksen saamista sekä toisen asteen opintoihin sijoittumista - koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen tehokkaampi käyttö - edistää koulun ja työelämän yhteistyötä. Turun normaalikoulu on sitoutunut edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseen joustavaa perusopetusta järjestäessään. 1.3 Oppilasvalinta joustavaan perusopetukseen Turun normaalikoulussa Oppilas hakee joustavaan perusopetukseen erillisellä hakulomakkeella, jonka hän täyttää yhteistyössä huoltajiensa kanssa. Hakulomakkeita saa koululta. Turun normaalikoulussa joustavan perusopetuksen ryhmä muodostuu perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista. JOPO luokalle on mahdollista hakeutua koko lukuvuoden kuluessa. Oppilasvalinnat pyritään kuitenkin painottamaan kevääseen siten, että ennen seuraavan lukuvuoden alkua lopulliset valinnat joustavaan perusopetukseen valituista oppilaista olisi tehty. Ennen hakuprosessin alkamista koulu voi tarvittaessa kutsua oppilashuoltoryhmän, rehtorin, aineenopettajien tai muun tahon suosituksesta oppilaan ja tämän huoltajan/huoltajat erilliseen neuvonpitoon joustavaan perusopetukseen hakeutumisesta. Neuvonpidossa oppilaalle ja hänen huoltajilleen kerrotaan joustavasta perusopetuksesta ja sen suomista mahdollisuuksista. Tuon neuvonpidon yhteydessä oppilaalle ja hänen huoltajilleen voidaan suositella hakeutumista joustavaan perusopetukseen, mikäli oppilas ja hänen huoltajansa suhtautuvat asiaan 3
myönteisesti. Joustavan perusopetuksen ryhmään hakeutuminen on oppilaalta ja hänen huoltajiltaan harkittu päätös. Ajatus joustavaan perusopetukseen hakeutumisesta voi tulla myös oppilaalta itseltään. Oppilashuoltoryhmä on moniammatillisena asiantuntijaryhmänä tärkeä taho joustavan perusopetuksen oppilasvalinnoissa sen kattavan oppilaantuntemuksen puolesta. Hakulomakkeen palauttamisen jälkeen jokainen joustavaan perusopetukseen hakeutuva oppilas haastatellaan henkilökohtaisesti. Mukana ovat myös hänen huoltajansa tai huoltaja. Haastattelun tukena haastattelijoilla on käytössään oppilashuoltoryhmän arvio koskien oppilaan mahdollista siirtymistä joustavaan perusopetukseen, sekä oppilaan ja hänen huoltajiensa täyttämä hakulomake. Haastattelijoina toimivat perusopetuksen yläluokkien vararehtori ja erityisopettaja. Tapauskohtaisesti myös jotkin toiset tahot voivat haastattelun suorittaa. Turun normaalikoulu voi tarvittaessa käyttää hakuprosessin (hakulomakkeen täyttö ja haastattelu) tukena tulkkia tilanteen niin vaatiessa. Haastattelun tavoitteena on: arvioida oppilaan motivoituneisuutta joustavan perusopetuksen luokalla opiskeluun varmistua siitä, että oppilas hyötyy joustavan perusopetuksen tarjoamista opetus- ja tukimuodoista ja on valmis sitoutumaan niihin varmistua siitä, että oppilaan huoltajat ovat valmiita joustavan perusopetuksen edellyttämään tiiviiseen yhteistyöhön JOPO -luokalle valitaan oppilaat, joiden kohdalla peruskoulun loppuun saattaminen yleisopetuksen luokilla näyttää haasteelliselta ja joiden katsotaan hyötyvän toiminnallisemmista työtavoista, pienemmästä ryhmäkoosta, sekä joustavan perusopetuksen tarjoamasta yksilöllisestä tuesta. Joustavassa perusopetuksessa opintojen aloittaminen vaatii motivoituneisuutta niin oppilaalta itseltään kuin hänen perheeltään. Mukaan valittujen oppilaiden on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn. Tämä on erityisen tärkeää juuri työpaikkaopiskelun kannalta. JOPO -luokan oppilasvalintoja käsitellään oppilashuoltoryhmässä, joka antaa arvion oppilaan henkilökohtaisesta hyötymisestä joustavasta perusopetuksesta. Lopullisen päätöksen 4
JOPO -luokalle siirtämisestä tekee rehtori oppilashuoltoryhmän suosituksesta. Oppilasvalinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kotiosoitteeksi ilmoitettuun osoitteeseen. 5
2. Opetus ja työmuodot 2.1 Oppimissuunnitelma Jokaiselle JOPO -luokalla opiskelunsa aloittavalle oppilaalle tehdään Opetusministeriön asettamien vaatimusten mukaisesti henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sen tavoitteena on selkiyttää opintojen päämääriä ja tavoitteita, sekä ohjata oppilasta itseään ottamaan enemmän vastuuta omasta koulunkäynnistään. Niissä tapauksissa, joissa oppilaalla on erityisen tuen päätös, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) oppimissuunnitelman lisäksi, mikäli HOJKS:a ei tätä ennen ole oppilaalle laadittu. Oppimissuunnitelma on pedagoginen suunnitelma, jossa määritellään jokaisen oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet oppiaineittain, sekä tuodaan ilmi miten tavoitteet pyritään saavuttamaan ja millaisella aikataululla. Se ei poikkea yleisopetuksen opetussuunnitelmassa asetetuista tavoitteista. Oppimissuunnitelmassa on kuitenkin mahdollista tehdä yksilöllisiä ratkaisuja joustavan oppivelvollisuuden piirissä, mikäli oppilaan aikaisemman kouluhistorian niin edellyttäessä. Mikäli oppilaalle laaditaan HOJKS oppimissuunnitelman lisäksi yhteen tai useampaan aineeseen, tulee opetussuunnitelman tavoitteita tarpeen vaatiessa yksilöllistää oppilaan tarpeisiin sopivaksi. Oppimissuunnitelma toimii myös arvioinnin apuvälineenä. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan kanssa henkilökohtaisesti ja hänen omista lähtökohdistaan käsin. Laatiminen tapahtuu sille varatussa erillisessä palaverissa. Oppimissuunnitelman laatimiseen on olemassa valmis lomakepohja (liiteviite). Yhteistyötahoina ja apuna oppimissuunnitelman laadinnassa ovat opettajat ja huoltajat ja yksilöllisen tarpeen mukaan muut oppilashuoltoryhmään kuuluvat tahot. Päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on opettajalla, mutta on tarkoituksenmukaista, että oppilaan oma vastuu oppimissuunnitelman laatimisessa kasvaa opiskelun edetessä JOPO luokalla. Oppimissuunnitelma toimii myös opettajien työvälineenä, sekä apuna kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Sen avulla huoltajien on mahdollista seurata paremmin oppilaan koulunkäyntiä ja työssäoppimisjaksoja. Op- 6
pilas sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan tehtyä suunnitelmaa ja siinä määriteltyjä aikatauluja, sekä työskentelemään tavoitteellisesti niiden saavuttamiseksi. Oppimissuunnitelmasta käyvät ilmi seuraavat asiat koulussa tapahtuvan opetuksen, työpaikkaoppimisen ja tukitoimien osalta: Pienryhmässä tapahtuva opetus ja opiskelu koululuokassa: oppilaan aikaisemmat oppimissuoritukset ja niiden laajuus, sekä puuttuvat ja täydennettävät oppimissuoritukset. Huomioidaan erikseen oppiaineittain oppilasta varten suunnitellut opetusjärjestelyt opintokokonaisuuksittain ja/tai oppiaineittain aikatauluarvio, millä aikataululla opetussuunnitelman edellyttämät tavoitteet aiotaan saavuttaa lyhyt luonnehdinta siitä, millaisin toimenpitein em. asiat saavutetaan keskeiset työmuodot integroiduissa ryhmissä opiskeltavat aineet, mikäli niitä on Työpaikkaopiskelu, eli työpaikkaympäristössä tapahtuva opiskelu: missä oppilas haluaisi työpaikkaopiskelun tapahtuvan alustavat tavoitteet työpaikkaopiskelulle mahdollinen aikaisempi työkokemus Tukitoimet, eli oppilaalle tarjottavat henkilökohtaiset tukitoimet opiskelun ja oppimisen tueksi: oppilasta varten suunniteltujen yksilöllisten tukitoimien määrä ja laatu (esim. tukiopetus, osa-aikainen eristysopetus, jne.) muu oppilaalle tarpeen mukaan tarjottava tuki (esim. nuoriso-ohjaajan antama) muut huomionarvoiset asiat, jotka vaativat erityisiä tukitoimia (esim. päihteiden käyttö) 7
Oppimissuunnitelmaan voidaan tarpeen vaatiessa kirjata: oppilasta koulun ulkopuolella motivoivat harrastukset ja niiden tavoitteet, mikäli ne voivat korvata osan lähiopetuksesta (esim. säännöllinen liikuntaharrastus liikuntatuntien korvaajana) ammatinvalintaan liittyvät kiinnostuksen kohteet (esim. jatko-opintoihin liittyvät?) ja siihen mahdollisesti yhdistyvät opintokäynnit projektityöt Oppimissuunnitelmassa etenemistä seurataan tarpeen mukaan järjestettävissä kehityskeskusteluissa. Näissä tapaamisissa oppimissuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään tilanteen niin vaatiessa. Näihin tapaamisiin osallistuvat opettajan tai opettajien ja oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa, sekä JOPO -tiimiin kuuluvat tahot kulloisenkin tarpeen mukaan. Oppimissuunnitelmassa eteneminen on prosessi, joka kehittyy ajan kuluessa. Sen tarkoituksena on myös pikkuhiljaa selkiyttää oppilaan suunnitelmia jatko-opiskelun ja mahdollisen ammatinvalinnan suhteen. 2.2 Vaihtelevat toimintaympäristöt Joustavassa perusopetuksessa on kiinnitetty erityistä huomioita niihin toimintaympäristöihin, joissa opiskelu tapahtuu. Oppimis- ja toimintaympäristöissä pyritään kiinnittämään huomiota vaihtelevuuteen. JOPO -luokalle hakeutuneilla oppilailla on saattanut olla kouluhistoriassaan motivaatioon liittyviä ongelmia, joka puolestaan on monien kohdalla voinut johtaa runsaisiin poissaoloihin. Perinteinen luokkatyöskentely ei välttämättä ole joustavan perusopetuksen oppilaille aina parhaiten soveltuva oppimisympäristö. JOPO -luokalla oppilaita tuetaan löytämään heille itselleen soveltuvin tapa oppia, tarjoamalla mahdollisimman monenlaisia oppimisja toimintaympäristöjä koulutyöhön. Tästä on esimerkkinä vaikkapa työpaikkaopiskelu (katso luku 2.3). Myös leirikouluun ja erilaisiin opintoretkiin panostetaan sen ollessa mahdollista. Erityistä huomiota pyritään kiinnittämään koulutyön säännöllisyyteen. 8
2.3 Työpaikkaopiskelu Osa joustavassa perusopetuksessa tapahtuvasta oppimisesta sijoittuu erilaisiin työpaikkoihin. Työpaikkaopiskelu on yksi joustavan perusopetuksen työtavoista. Työpaikkaopiskelussa oppiminen tapahtuu erilaisissa aidoissa työympäristöissä etukäteen määriteltyjä oppimistehtäviä noudattaen. Joustavan perusopetuksen työpaikkaopiskelussa ei ole kyse työelämään tutustumisharjoittelusta (TET), vaan työpaikkaopiskelujaksot ovat kiinteä ja kokonaisvaltaisempi osa opetusta, joka muodostaa oman kokonaisuutensa osana joustavan perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja oppilaiden henkilökohtaisia oppimissuunnitelmia (katso kohta 2.1 Oppimissuunnitelma). 9
Prosessin eteneminen pääpiirteittäin: Työpaikan hankkiminen Työpaikkaopiskeluun tutustuminen Opiskelu työpaikalla Työpaikkaohjaajan arvio ja itsearviointi Työpaikkaopiskelun tarkoituksena on myös auttaa oppilasta jatkokoulutuksen ja tulevaisuuden uran hahmottamisessa. Oppilas voi hankkia oppimisympäristönä tapahtuvan työpaikan itse ja saada siihen apua ja tukea koulusta. Tarkoituksena on ottaa oppilaan henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet huomioon työpaikkaa valitessa. Turun normaalikoulussa työpaikkaopiskelussa pyritään hyödyntämään Varissuon työnantajia. Työpaikkaopiskelu on tavoitteellista toimintaa sekä oppimisen kannalta että oppilaan henkilökohtaisen kasvun kannalta. Tavoitteet rakentuvat jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti, pyrkien noudattamaan oppilaan oppimissuunnitelmaan kirjattuja henkilökohtaisia tavoitteita ja toiveita. Oppimiseen liittyvät tavoitteet nivoutuvat osaksi opetussuunnitelmaa. Oppimistavoitteet vaihtelevat paitsi työtehtävien, myös eri oppiaineiden mukaan. Työpaikkaopiskelua toteutetaan oppimisen kannalta mielekkäissä jaksoissa. Oppilasta ohjaa työpaikkaopiskelussa kyseisestä työpaikasta nimetty työpaikkaohjaaja, joka vastaa työtehtäviin perehdyttämisestä ja työpaikkaopiskelusta saatavasta palautteesta. Työ- 10
paikkaohjaajina toimivat henkilöt perehdytetään oppilaan ohjaamiseen työpaikkaoppimisjaksoille. Oppilas arvioi myös itse työpaikkaopiskelujaksoa varten asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Työpaikkaopiskelujaksoista täytetään itsearviointikaavake. Lisäksi oppilas laatii jaksosta pienen kirjallisen raportin jakson päätyttyä. Oppimistavoitteet voivat lisääntyä työpaikkaopiskelujaksojen edetessä, kun uudenlainen työskentelytapa tulee oppilaalle tutummaksi. Mikäli oppilas joutuu syystä tai toisesta keskeyttämään työpaikkaopiskelujakson, pyritään hänelle löytämään mahdollisimman pian uusi työpaikka työpaikkaopiskeluun. Oppilaiden kasvuun liittyvät tavoitteet ovat osa kasvavan nuoren arjen hallinnan kehittymistä, johon JOPO -luokan oppilaiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota. Työskentelytaitojen kehittäminen, itsenäisen työskentelyn harjoittaminen, tavoitteellinen toiminta itseä kiinnostavissa työtehtävissä, sitoutuminen ja ylipäätään omasta toiminnasta vastuun ottaminen saattavat tuottaa normaalia enemmän haasteita. Koulusta saatavalla tuella ja ohjauksella tuetaan oppilasta näiden haasteiden kohtaamisessa ja ylittämisessä. 2.4 Oppilasarviointi joustavassa perusopetuksessa Joustavan perusopetuksen luokalla opiskelevien oppilaiden arviointi ei perusteiltaan ja perustehtävältään poikkea perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden arvioinnista. Oppilaan työskentelyä arvioidaan oppiaineittain., paitsi niiden oppiaineiden osalta, joihin oppilaalla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Arviointi on joustavassa perusopetuksessa jatkuvaa ja monipuolista sisältäen mm. itsearviointia, työpaikkaoppimisen arviointia ja sanallista arviointia muun arvioinnin ohessa. Arviointi toimii oppilaiden toiminnan tukena ohjaten ja kehittäen hänen opiskelu- ja työskentelytaitojaan päämäärätietoisempaan suuntaan. Sen tarkoituksena on myös kannustaa ja rohkaista oppilasta hänen määrittelemiensä tavoitteiden saavuttamisessa, jotka on kirjattu oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (katso kohta 3.3 Oppimissuunnitelma). 11
Joustavan perusopetuksen oppilaiden opinnoissa eteneminen on prosessi, jonka kokonaisvaltainen arvioiminen on tärkeä osa sen onnistumista ja etenemistä. Arvioinnin pohjana toimivat arviointikeskustelut. Oppilaita arvioidaan heidän yksilöllisen etenemisensä tahdissa. Arviointikeskusteluissa on oppilaan ja opettajan lisäksi tarpeen mukaan oppilaan huoltajat, oppilashuollon edustajia ja oppilaan työpaikkaopiskelussa mukana olleita tahoja. Viikoittaisella suunnittelu ja arviointitunnilla oppilas suunnittelee tulevaa viikkoaan. Oppilaan täyttämät itsearviointilomakkeet ja viikkotavoitteet käydään oppilaan kanssa henkilökohtaisesti läpi arviointikeskusteluissa. Näin voidaan varmistua siitä, että oppilaalla on realistiset käsitykset omasta suoriutumisestaan. Tässä yhteydessä voidaan käydä läpi myös muuta palautetta, jota oppilas on saanut esim. työpaikkaopiskelujaksolta. Joustavan perusopetuksen oppilaiden päättöarvioinnin periaatteet ovat samat, kuin muussakin perusopetuksessa. Arvioinnin ajankohta ei ole sidottu lukuvuoteen, vaan oppilaan henkilökohtaiseen etenemiseen omissa opinnoissaan. Oppilaan opinnot voivat siis edetä siten, että hän jatkaa peruskoulun yläluokkien oppimäärän opiskelua niin kauan, kunnes tarvittavat kurssit on suoritettu. Oppimisen tavoitteet perustuvat päättöarvioinnin hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnissa käytettävistä kriteereistä keskustellaan oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa hyvissä ajoin ennen päättöarvioinnin toteuttamista. Tämä tarkoittaa asian esille ottamista ensimmäisen kerran mahdollisesti jo ennen JOPO luokalla -opintojen aloittamista. Rehtori myöntää oppilaalle peruskoulun päättötodistuksen siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut perusopetuksen oppimäärään tarvittavan suoritukset. Joustavassa perusopetuksessa käytetyt arviointitavat ja menetelmät on kirjattu Turun normaalikoulun opetussuunnitelmaan. 12
3. Tukitoimet 3.1 Oppilashuoltoryhmä joustavan perusopetuksen tukena JOPO -luokan oppilaiden tukena toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka koostuu heidän kohdallaan tarpeen mukaan seuraavista tahoista: pienryhmäopettaja erityisopettaja aineenopettajat opinto-ohjaajat koulukuraattori/sosiaalityöntekijä koulupsykologi omakieliset opettajat vararehtori vapaa-ajanohjaaja terveydenhoitaja koululääkäri nuorisotyöntekijä Oppilashuoltoryhmä toimii kokonaisuudessaan oppilaan tukiverkostona. Jokaisen oppilaan henkilökohtaiseksi tueksi voidaan nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, sekä oppilaan työpaikkaoppimisjaksoista. Jos oppilaalle ei nimetä erillistä tukihenkilöä, hoitaa tätä tehtävä opettaja. Oppilashuoltoryhmä tekee tarpeen vaatiessa yhteistyötä JOPO -luokan oppilaiden kohdalla kunnan sosiaalitoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Tarvittaessa edellä mainittujen tahojen edustajia voidaan kutsua myös asiantuntija-vieraiksi luokkaan. Oppilashuoltoryhmä voi myös suosittaa jotain oppilasta joustavaan perusopetukseen, sekä antaa hakemuksen ja haastattelun perusteella lausunnon joustavaan perusopetukseen hakeneista oppilaista. 13
3.2 Oppilaan ohjaus ja jatko-opintoihin siirtyminen Joustavan perusopetuksen oppilaille annettava oppilaanohjaus on kokonaisvaltaista ja aktiivista. JOPO -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on jatko-opintopaikan varmistaminen mukana oleville oppilaille. Tähän tavoitteeseen pyritään työpaikkaoppimisjaksojen ja aktiivisen oppilaanohjauksen kautta. Oppilaanohjauksen avulla oppilasta tuetaan hänen jatko-opintoihin liittyvissä valinnoissaan. Jatko-opiskelun suunnittelu joustavan perusopetuksen oppilaan kanssa vaatii paljon aikaa ja yksilöllisiä ratkaisuja. Joustavan perusopetuksen oppilaiden jatko-opiskelupaikat saattavat poiketa tavanomaisista peruskoulun jälkeisistä jatko-opiskelupaikoista. Ne voivat olla mm. erityisoppilaitoksia tai linjoja. Tutumisluontoiset koulukäynnit jatko-opintojen suunnittelun ja ohjauksen tukena ovat usein tarpeellisia, jopa välttämättömiä. 9-luokan oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa käydään kehityskeskustelu tai -keskusteluja jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työpaikkaopiskelu tukee oppilaanohjausta (katso kohta 2.3 Työpaikkaopiskelu). Oppilaan motivoiminen työpaikkaopiskeluun saattaa osoittautua haasteelliseksi ja se vaatiikin kokonaisvaltaista tukea sekä opettajilta että opinto-ohjaajilta, jotka voivat kaikki omalta osaltaan auttaa oppilasta työpaikkaopiskeluun motivoitumisessa. Joustavan perusopetuksen yhdeksännen vuosiluokan oppilaat osallistuvat opinto-ohjauksen tunneille syyslukukaudella joko omana ryhmänään tai integroidusti muiden perusopetuksen yhdeksänsien luokkien kanssa oman opetusaikataulunsa puitteissa. JOPO -luokan oppilaat osallistuvat jatko-opiskelupaikkojen koulututustumiskäynneille yhdessä muiden opintoohjauksen ryhmien kanssa. Yksilölliset tai pienryhmissä tapahtuvat tutustumiskäynnit toteutetaan kunkin oppilaan omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Keväällä oppilaanohjaus on yksilöllisempää, oppilaiden henkilökohtaisten jatko-opintosuunnitelmien mukaan. 14
3.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Tehostettu, säännöllinen ja aktiivinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä on JOPO -luokalla opiskelevien oppilaiden kohdalla ensisijaisen tärkeää. Aktiivisen yhteydenpidon tarkoituksena on tukea paitsi oppilasta, myös hänen huoltajiaan heidän kasvatuksellisessa työssään. Huoltajat ovat mukana oppilasvalinnasta aina peruskoulun opintojen loppuun saattamiseen ja jatko-opintojen aloittamiseen ja siellä opintojen jatkamiseen. Huoltajia kannustetaan ja aktivoidaan osallistumaan oppilaan opiskeluun mm. oppimissuunnitelman laatimisessa ja kehityskeskusteluissa. Jatko-opintoihin liittyvistä asioista järjestetään joustavan perusopetuksen yhdeksännen vuosiluokan oppilaille, samoin kuin muillekin perusopetuksen yhdeksännen vuosiluokan oppilaille erillinen kehityskeskustelu, jossa ovat oppilaan ja tämän huoltajien lisäksi opinto-ohjaaja. Huoltajilla on mahdollisuus tavata opettajia myös vanhempainilloissa ja muissa oppilasta koskevissa palavereissa, joita järjestetään JOPO -luokalla opiskelevien oppilaiden huoltajille normaalia perusopetusta enemmän. Vanhempainillat voivat aiheiltaan koskea tavallisesti käsiteltävien asioiden lisäksi mm. oppilaiden ammatinvalintaan liittyviä asioista, arkipäivän haasteita tai ne voivat toimia vanhempien tutustumisiltoina. Vanhemmille voidaan järjestää vapaamuotoisia ja toiminnallisia tutustumisiltoja myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi yhteisen illanvieton ja/tai keilaamisen merkeissä. Ongelmattoman yhteydenpidon varmistamiseksi vanhempien kanssa sovitaan erikseen yhteydenpidon muodoista, joita voivat olla esimerkiksi: Puhelin Wilma Sähköposti Tekstiviestit Paperiset kotitiedotteet 15
4. Toiminnan arviointi JOPO -toimintaa arvioidaan säännöllisesti kyselyin ja haastatteluin, niin vanhemmilta, oppilailta, toimintaan osallistuneilta aineenopettajilta, työnantajilta kuin pienryhmän opettajilta (erityisopettajilta) hankitun palautteen perusteella. Palautetta hankitaan jatkuvasti myös siitä, miten yksittäisen oppilaan tilanne ja opinnot kehittyvät. Toimintaa pyritään kehittämään saadun palautteen perusteella. 16