TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA Khall 27.3.2013 86

TEUVAN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus 2 Katsaus vuoden 2012 toimintaan ja talouteen 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu 10 Tuloslaskelmaosa 11 Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu 12 Rahoitusosa 13 Rahoitusasema ja sen muutokset 14 Tase-erittely 15 Kuntakonsernin toiminta- ja talous 16 Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta 16 Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalouden toteutumisvertailu 18 Ylin päätöksenteko ja valvonta 20 Hallinto- ja elinkeinotoimi 22 Päävastuualueen päällikön katsaus 22 Kunnanhallitus 23 Tulevaisuuslautakunta 31 Sivistystoimi 34 Päävastuualueen päällikön katsaus 34 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 36 Vapaa-ajanlautakunta 47 Tekninen toimi 52 Päävastuualueen päällikön katsaus 52 Tekninen lautakunta 55 Jätelautakunta 66 Rakennuslautakunta 66 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 68 Rahoituslaskelma 69 Tase 70 Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu 2012 71 Liitetiedot 72-83 Konsernitilinpäätös 84-92 Liitetiedot 93-95 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 2012 96 Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2012 97-112 Teuvan kunnan tilikauden 2012 tilinpäätöksen allekirjoitus 113

TEUVAN KUNTA 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Taloudellinen ahdinko, isot investoinnit, kuntarakenneasiat ja liikelaitoskuntayhtymän toiminta. Nämä neljä asiaa puhuttivat eniten Teuvalla vuonna 2012. Vuonna 2011 Teuvan kunta teki tilinpäätöksessään alijäämää 2,4 miljoonaa euroa. Suunnilleen saman suuruinen alijäämä kertyi myös talousarviovuodelta 2012. Tämä siitä huolimatta, että kunta sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 780 000 euroa. Säästöjä etsittiin pitkin vuotta, ja lokakuun valtuusto sai ensimmäisen varsinaisen säästöpaketin käsiteltäväkseen. Hallituksen ja valtuuston käsittelyssä tämä alun perin liian vaatimaton paketti kuihtui entisestään. Tätä kirjoitettaessa on toinen säästöpaketti koontivaiheessa, ja yt-menettely päätetty aloittaa. Vuoden 2012 alkupuolella laadittiin kuntaliitosselvitykset sekä Kauhajoen että Kurikan kaupungin kanssa. Kunnanvaltuusto päätti, että Teuvan kunta jatkaa toimintaansa itsenäisenä kuntana. Valtuusto antoi myös lausunnon Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Vuodeosaston peruskorjaus valmistui aikataulussa. Terveystalon toteutuksesta keskusteltiin useassa eri yhteydessä, mutta taloudellisista syistä hankkeesta luovuttiin. Vuoden 2013 puolella kunnanhallitus on päättänyt aloittaa suun terveyden hoidon tilojen suunnittelun terveyskeskuksen yhteyteen. Muut Terveystaloon suunnitellut tilaratkaisut toteutetaan olemassa olevassa rakennuskannassa. Vuoden 2012 lopulla alkoi suurin investointimme koulukeskuksen peruskorjaus. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja erityisesti sen kustannuskehitystä käsiteltiin vuoden varrella usein. Kauhajoen kaupungin yhteistoimintalautakunta teetti konsultilla selvityksen yhteistoiminta-alueen toiminnan kehittämisestä. Selvityksen tulokset ovat riittämättömät, ja esitetyt kehittämistoimet vaikuttavat kustannuksiin hitaasti vuosien viiveellä. Haasteiden kasvaessa kärjistyi ikävien päätösten tekemisen vaikeus. Talouden sopeuttaminen ja kannanotot kuntarakenneratkaisuihin ovat keskeisiä kysymyksiä vuonna 2013.

TEUVAN KUNTA 3 Katsaus vuoden 2012 toimintaan ja talouteen Luottamushenkilöelimet 2012 Kunnanvaltuusto Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Kiviluoma Jarmo, 1. varapuheenjohtaja Kangas Jussi-Pekka, 2. varapuheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula Koski Sauli Laitila Merja Latva-Välkkilä Mauri Leppäniemi Jukka Lilja Jukka Luhtala Anne Luhtala Markku Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Nevala Aulis Nevanperä Yrjö Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis Rinta-Uppa Simo Ristiluoma Osmo Syväluoma Saija Toivonen Teijo Uusitalo Kari Åkerblad Irma Kunnanhallitus varsinainen jäsen Toivonen Teijo, puheenjohtaja Kaleva Paula, 1. varapuheenjohtaja Mäntysaari Matti, 2. varapuheenjohtaja Haavisto Hannes Harju Leila Harjula Irma Luhtala Anne Ollikkala Ari Ranta-Muotio Aulis henkilökohtainen varajäsen Leppäniemi Jukka Åkerblad Irma Hakala Tiina Ûidik Heidi Laitila Merja Aho Hannu Jaronen Ulla Koski Sauli Uusitalo Kari Keskusvaalilautakunta varsinainen jäsen Tanner Markku, puheenjohtaja Haapamäki Katri, varapuheenjohtaja Tuovila Ulla Honkilahti Katri Luhtala Jorma varajäsenet varsinaisten jäsenten sijaan tulevassa järjestyksessä 1. Heikkilä Juhani 2. Laitila Pirkko 3. Birling Päivi 4. Törmä Risto 5. Honkilahti Matti 6. Koivisto Arja

TEUVAN KUNTA 4 Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen Heinola Arto, puheenjohtaja Mäntylä Anu, varapj. 19.12.12 saakka Ristiluoma Osmo, varapj. 20.12.12 alkaen Anttila Paula Filppula Mauri henkilökohtainen varajäsen Nevala Aulis Vainioranta Päivi Johanna Riippi Saarikoski Jorma Rakennuslautakunta varsinainen jäsen Nevanperä Yrjö, puheenjohtaja Latva-Välkkilä Mauri, varapuheenjohtaja Penttilä Pekka Varamäki Anne-Marie Snellman Helena Ranta Eija Törmä Risto Eteläpää Risto Üidik Heidi henkilökohtainen varajäsen Murto-Koivisto Pekka Rantala Jari Muotio Antti Kiili Hilkka Uusitalo Tarja Tuovila Ulla Hakamäki Seija Kohtala Martti Koivisto Arja Tekninen lautakunta varsinainen jäsen Heikkilä Juhani, puheenjohtaja Uusitalo Kari, varapuheenjohtaja Järvi-Laturi Heikki Muotio Paula Ojanperä Marja-Leena Leppäniemi Jukka Hakamäki Seija Nieminen Väinö Rinta-Kurikka Sari henkilökohtainen varajäsen Filppula Mauri Penttilä Pekka Nevala Aulis Yli-Mannila Terttu Hopiavuori Eija Tamsi Satu Törmä Risto Mäntysaari Riikka Tapanainen Erkki Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen Åkerblad Irma, puheenjohtaja Luhtala Markku, varapuheenjohtaja Koski Sauli Sievi-Korte Tero Hietikko Annina Luopa Kalevi Pihlajaniemi Leena Aho Hannu Koivisto Arja henkilökohtainen varajäsen Sippola Eija Mäntysaari Riikka Ollikkala Ari Lehtola Kalevi Alanko Tarja Rintala Eija Saarikoski Jorma Metsäranta Esa Niemi Kristian

TEUVAN KUNTA 5 Vapaa-ajanlautakunta varsinainen jäsen Nevala Pauli, puheenjohtaja Viljanmaa Veikko, varapuheenjohtaja Hakala Tiina Halkola Jari Harjunpää Markku Korkeamäki Jaana Leppälä Sami Mäntylä Anu 19.12.12 saakka Harju Jani 20.12.12 alkaen Yli-Mannila Terttu henkilökohtainen varajäsen Nisula Hannu Hirviniemi-Soinila Susanna Nieminen Väinö Lilja Jukka Nisula Harri Kytölä Päivi Saarela-Mäkynen Eija Harju Jani 19.12.12 saakka Panttila Eliisa 20.12.12 alkaen Riippi Johanna Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta varsinainen jäsen Kari Simpura, puheenjohtaja Laitila Merja, varapuheenjohtaja Kentta Antti Leppäniemi Tiina Sievi-Korte Tero Riippi Johanna Kiviluoma Jarmo Metsäranta Esa Ojala Susanna henkilökohtainen varajäsen Luopa Kalevi Snellman Helena Korpela Reijo Hirviniemi-Soinila Susanna Rintakomsi Matti Panttila Eliisa Aho Hannu Saarela-Mäkynen Eija Luhtala Markku

TEUVAN KUNTA 6 Väkiluku vuoden alussa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 6158 6158 6077 5962 5923 5847 Väestö osa-alueittain 1.1.2012 miehet naiset yhteensä Kirkonkylä 1601 1666 3267 - Kk, taajama-alue 1307 1378 2685 - Kk, haja-asutusalueet 294 288 582 - Kk, haja-asutus (ilman Luovankylää) 241 247 488 - Kk, Luovankylä 53 41 94 Talouskylät (ilman Kirkonkylää) 1357 1211 2568 Horo 154 143 297 Kauppila 198 178 376 Norinkylä 184 160 344 Perälä 348 313 661 Riippi 224 186 410 Äystö 249 231 480 Muut 7 5 12 Yhteensä 2965 2882 5847 NETTOMUUTTO Tammi-joulukuu 2011 ja 2012 Tammikuu 2011-3 Tammikuu 2012-4 Helmikuu + 7 Helmikuu + 17 Maaliskuu - 11 Maaliskuu - 1 Huhtikuu - 1 Huhtikuu - 11 Toukokuu + 24 Toukokuu + 3 Kesäkuu - 9 Kesäkuu - 15 Heinäkuu - 17 Heinäkuu + 7 Elokuu - 30 Elokuu - 10 Syyskuu + 5 Syyskuu - 5 Lokakuu - 10 Lokakuu - 7 Marraskuu - 15 Marraskuu + 2 Joulukuu - 3 Joulukuu - 5 Yhteensä 2011-63 Yhteensä 2012-29 Väestön ikärakenne 31.12. 0-6 v. 7-64 v. 65-74 v. 75- v. 2006 387 4246 733 792 2007 385 4239 720 814 2008 385 4175 703 814 2009 363 4098 686 815 2010 375 4010 710 828 2011 368 3901 743 835 Työttömyysprosentit Teuva Etelä- Pohjanmaa Koko maa 2007 6,0 6,8 8,2 2008 5,7 6,6 7,6 2009 9,4 9,4 9,8 2010 9,3 8,7 10,0 2011 8,0 7,4 9,1 2012 8,6 7,6 9,4

TEUVAN KUNTA 7 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu joulukuu 2011 ja 2012 (Lähde: ELY-keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Miehiä Naisia Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yli vuoden työttömänä Avoimia työpaikkoja Työttömyysaste Tammikuu 2011 242 153 89 31 112 35 16 9,4 Helmikuu 251 161 90 29 115 36 16 9,8 Maaliskuu 220 152 68 25 107 34 35 8,6 Huhtikuu 195 132 63 19 97 35 15 7,6 Toukokuu 174 110 64 19 77 34 17 6,8 Kesäkuu 187 110 77 32 77 33 7 7,3 Heinäkuu 205 117 88 29 91 34 8 8,0 Elokuu 181 102 79 22 86 29 7 7,0 Syyskuu 183 100 83 23 89 29 11 7,1 Lokakuu 196 120 76 22 96 34 8 7,6 Marraskuu 198 125 73 21 97 31 10 7,7 Joulukuu 245 154 91 22 115 32 4 9,5 Tammikuu 2012 256 173 83 28 111 33 11 10,1 Helmikuu 248 162 86 27 111 32 15 9,8 Maaliskuu 230 146 84 21 105 34 12 9,1 Huhtikuu 219 135 84 21 98 34 5 8,7 Toukokuu 193 112 81 15 92 35 24 7,6 Kesäkuu 201 111 90 23 93 34 14 8,0 Heinäkuu 204 108 96 23 88 34 16 8,1 Elokuu 197 111 86 21 87 39 16 7,8 Syyskuu 177 99 78 23 82 39 17 7,0 Lokakuu 205 115 90 30 98 43 2 8,1 Marraskuu 219 129 90 29 102 42 2 8,7 Joulukuu 255 148 107 29 118 42 7 10,1 Kunnan toimintaympäristön kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Vuonna 2012 Suomen kokonaistuotannon kasvu oli 0,5 % ja se perustui sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. BKT puolestaan supistui 0,2 % vuonna 2012. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä. Viennin volyymi laski 1,7 % viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putosi alle 40 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoilla viimeaikainen kehitys on ollut maltillista ja ainakin epävarmuuden nousu näyttää taittuneen. Lyhyet reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kolme vuotta. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Keskinäisen epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio on noin 2,5 prosenttia muun muassa kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi, mutta kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle 2 prosentin vauhtiin vuonna 2013. Suomessa keskimääräinen inflaatio vuonna 2012 oli 2,8 %. Inflaatio hidastui vuoden loppua kohden mm. energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden inflaation hidastumisen takia. Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskimääräiset korot painuivat alle edellisvuoden tason kesällä ja hidastivat siitä lähtein inflaatiota. Vuoden loppua kohden sekä palveluiden että etenkin tuore-elintarvikkeiden hyödykeryhmissä inflaatio kiihtyi.

TEUVAN KUNTA 8 Useat välillisen verotuksen muutokset tulivat voimaan alkuvuoden 2012 aikana. Vuoden alussa makeis-, virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkaverot nousivat. Lisäksi polttoaineverotus kiristyi ja auto- ja ajoneuvovero nousivat. Kuluttajahintoihin vaikuttivat myös eräiden palveluiden alennetun arvonlisäverokokeilun päättyminen sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen siirtyminen nollaverokannasta 9 prosentin arvonlisäverokantaan. Useimmat veromuutokset välittyivät kuluttajahintoihin täysimääräisesti. Yhteensä veromuutokset vaikuttivat noin prosenttiyksikön koko vuoden inflaatiosta. Työllisyys lähti vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu edelleen myös vuonna 2013. Kuitenkin työllisyys kehittyi vuonna 2012 hämmästyttävän hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisten määrä lisääntyi 0,4 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto hieman supistui. Työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta vuosien 2011 ja 2012 välillä. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Työttömänä oli v. 2012 keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Nimelliset ansiot kohosivat vuonna 2012 arviolta 3,5 %. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima supistui prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohosi tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää edelliseltä vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja vuoden 2012 sopimuskorotukset sekä liukuma arvion. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvaneen kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäsivät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,09 prosenttiyksikköä ja oli 19,25. Tilityksiä pienensivät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät olivat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvoivat yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähensi myös kuntien tuloveron tuottoa. Valtion vuoden 2012 talousarvion mukaisten kuntien tuloverotukseen tehtävien veroperustemuutosten, on arvioitu vähentäneen kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Teuvan kunnan talous ja toiminta Vuosi 2012 sisälsi joukon merkittäviä tapahtumia. Vuosi alkoi kuntarakenneselvityksellä Kurikan ja Kauhajoen kanssa. Selvitys toteutettiin tiiviillä aikataululla, tavoitteena päästä käsiksi valtion porkkanarahoihin. Selvityksen tuloksena käsiteltiin esitystä kuntaliitoksesta Kurikan kanssa, mutta Teuvan valtuusto päätti jatkaa itsenäisenä. Kesällä Teuva järjesti kaksi merkittävää tapahtumaa FIN 5 suunnistusviikon sekä Tykistöprikaatin valatilaisuuden, jotka molemmat toivat tuhansia vieraita katukuvaan. Vuosi 2012 piti sisällään myös kunnallisvaalit. Vaalien järjestäminen ennakkoäänestyksineen on varsin mittava prosessi, joka kuitenkin kokeneiden vastuuhenkilöiden toimesta sujui jälleen kiitettävästi. Kunnan taloudellinen tila ajautui edelleen heikkenevään suuntaan, vaikka isot investoinnit olivat vasta käynnistymässä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitys edellisenä vuonna oli reilusti yli 2 milj. euroa ja talousarvioprosessin 2012 yhteydessä kasvusuunnan ei nähty enää olevan mahdollinen. Niinpä tiukalla talousarviolla pyrittiin viestittämään vakavasta tilanteesta palvelujen tuottajalle. Kuitenkin jo alkuvuodesta 2012 oli selvää, että menot tulevat kasvamaan taas n. 1 milj. euroa lisää vuodesta 2011.

TEUVAN KUNTA 9 Teuvan kunta päätti hakea Valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionapua ja laati hakemuksen tueksi talouden sopeuttamisohjelman, jonka toteuttaminen on ehtona avun pysyvyydelle. Yllättäen kunnalle myönnettiin 780 000 euroa harkinnanvaraista avustusta, mikä on kuitenkin yli miljoona euroa vähemmän kuin talouden tasapainouralle pääseminen vaatisi. Vuoden 2012 aikana kävi myös selväksi, että vain edellisten vuosien veronkorotukset ovat pitäneet verotuotot kasvussa, mutta ilman korotuksia verotuotot olisivat olleet viime vuosina laskevia. Näin korotusten alkuperäinen tarkoitus, tukea investointirahoitusta, oli vesittynyt jo pelkästään tämän kehityksen seurauksena. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kunnan verotulot laskivat vuoden 2011 tilinpäätöksestä -1,6 % ja talousarviosta verotulokertymä jäi n. 963 000 euroa vajaaksi. Valtionosuudet lisääntyivät vuoden 2011 tilinpäätöksestä 6 % ja lisäksi kunta sai 780 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Kun tämä lasketaan mukaan, nousivat valtionosuudet 10,9 %. Talousarvioon nähden valtionosuuksia saatiin noin 300 000 euroa arvioitua enemmän sekä lisäksi harkinnanvarainen osuus. Kunnan vuosikate on n. -1,1 milj.euroa, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2011. Tulos vuoden 2012 tilinpäätöksessä on 2 365 101 euroa, vuonna 2011 tulos oli lähes täsmälleen yhtä heikko. Vuoden 2012 talousarviossa tulokseksi arvioitiin -805 622 euroa. Taseeseen kertyy nyt ensimmäistä kertaa alijäämä, joka vuoden 2012 tulos huomioiden on -1 065 547 euroa. Palkat, palkkiot ja henkilöstö Teuvan kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2012 olivat 8 082 432 euroa. Henkilöstökulut kaikkiaan olivat 11 019 998 euroa. Palkkasumma muodosti 27,95 prosenttia toimintakuluista. Vuodesta 2012 laadittu henkilöstöraportti on nyt kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksen liitteenä. Investoinnit Vuoden 2012 talousarvion keskeisiä investointeja olivat talonrakennuksen, yleisten alueiden ja viemärilaitoksen toteutuneet hankkeet. Talonrakennuksen investoinnit (3 874 426 euroa) olivat terveyskeskuksen saneeraus, terveystalon suunnittelu sekä koulukeskuksen peruskorjauksen aloitus. Pienempiä investointeja tehtiin mm. Lehtiharjussa, TEAK:n asuntolassa ja Äystön koululla. Yleisten alueiden investoinneista (218 453 euroa) mittavimpia olivat kaavateiden parantamis-, päällystys- sekä valaistushankkeet. Liiketoiminnan investoinneista (588 094 euroa) merkittävimpiä olivat viemäriverkoston runkolinjojen saneeraustöiden loppuunsaattaminen sekä Saksan alueen hulevesiverkoston I-vaiheen rakentamistyön toteutuminen ja muut viemäröintihankkeet sekä kaukolämmön liittymäjohtojen rakentaminen. Talonrakennuksen investointiohjelman 9 835 000 euron mukaisista investoinneista toteutui vuoden aikana 39,39 %. Yleisten alueiden investoinneista toteutui 86,7 %, ja liiketoiminnan investointien toteutuma oli 66,8 %. Kokonaisuudessaan kunnan investointiohjelman toteutuma oli 47,59 %.

TEUVAN KUNTA 10 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009) mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty sekä miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko niissä havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Teuvan kunnan hallintosäännön 73 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta säädetään Teuvan kunnan konserniohjeessa (Kvalt 16.12.2007). Teuvan kunnan sisäinen valvonta on sisällöllisesti ohjeistettu kunnanvaltuuston 17.12.2008 hyväksymällä sisäisen valvonnan yleisohjeella. Pyrkimyksenä on sisällyttää ohjeen tavoitteet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa laaja-alaista riskitietoisuutta, tavoitteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. Päätöksellään kunnanvaltuusto on sitoutunut kaikkiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin. Samoin toimialojen johto ja kunnan johto seuraavat lainsäädännön ja asetusten muutoksia, hankkeiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä. Lisäksi toimialojen toimintaa ohjeistetaan kunnan sisäisillä ohjeilla. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on oikeus tutustua tytäryhteisöjen toimintaan ja saada tarvittaessa selvityksiä toiminnasta. Asioiden käsittelyvastuu kuuluu johtavien viranhaltijoiden toimivaltaan. Vireillä olevista ja päättyneistä prosesseista raportoidaan säännöllisesti. Sopimukset on viety diaariin ja niiden eräpäiviä ja voimassaoloaikoja seurataan. Valvontavastuu on esimiehillä. Diarisointia kehitetään ja tehostetaan, arkistonmuodostussuunnitelmaa on päivitetty uuden asianhallintaohjelmiston käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pääsääntöisesti toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun avulla. Lisäksi raportoidaan muutoksista tarvittaessa viranhaltijatasolle. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen, talouden toteutumaraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen avulla. Lisäksi käytetään maakunnallisia ja valtakunnallisia vertailuja arvioinnin pohjana. Kunnan vakuutukset kattavat henkilöriskit tapaturmien osalta, omaisuusriskit kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, toiminnan riskit on vakuutettu keskeytysvakuutuksella sekä vastuuvakuutuksella. Ajoneuvoille on omat vakuutukset. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta.

TEUVAN KUNTA 11 TEUVAN KUNTA Tilinpäätös Budjetti+ Tilinpäätös Käyttö- TULOSLASKELMA 2012 2 011 muutos 2 012 % 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 3 001 Myyntituotot 1 415 237 1 599 270 1 790 446 112,0 3 200 Maksutuotot 1 302 655 1 269 043 1 314 732 103,6 3 300 Tuet ja avustukset 497 596 338 857 555 710 164,0 3 400 Muut toimintatuotot 1 930 956 1 625 100 1 974 781 121,5 3 000 TOIMINTATUOTOT 5 146 444 4 832 270 5 635 669 116,6 4001 TOIMINTAKULUT 4 001 Henkilöstökulut -10 714 451-10 995 111-11 019 998 100,2 4 300 Palvelujen ostot -23 893 235-23 054 486-25 033 080 108,6 4 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 121 257-2 247 400-2 230 552 99,3 4 700 Avustukset -665 787-680 339-682 589 100,3 4 800 Muut toimintakulut -372 134-423 556-468 999 110,7 4 000 TOIMINTAKULUT -37 766 863-37 400 892-39 435 217 105,4 4 999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -32 620 419-32 568 622-33 799 548 103,8 5 000 Verotulot 15 447 077 15 000 000 15 196 379 101,3 5 500 Valtionosuudet 15 853 464 17 569 391 17 584 997 100,1 6 000 Rahoitustuotot ja -kulut 73 929-60 000-49 035 81,7 6 999 VUOSIKATE -1 245 949-59 231-1 067 207 1 801,9 7 000 Poistot ja arvonalentumiset 7 100 Suunnitelman mukaiset poisto -1 216 169-1 300 000-1 292 195 99,4 7 200 Kertaluonteiset poistot 0 0-5 699-100,0 7 000 Poistot ja arvonalentumiset -1 216 169-1 300 000-1 297 894 99,8 8 499 TILIKAUDEN TULOS -2 462 119-1 359 231-2 365 101 152,9 Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuodelta 2012 toimintakate on -33,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa katteen heikkenemistä 3,6 %:lla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista 14,29 %. Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta (85,71 %) osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina. Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulisi olla ylijäämäinen. Vuoden 2012 käyttökate osoittaa -1 018 172 euroa alijäämää.

TEUVAN KUNTA 12 Vuosikatetta eli kunnan rahoitustulosta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot eli pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuoden 2012 vuosikate osoittaa -1,1 milj. euron alijämää ja poistojen määrä on 1,3 milj. euroa. Vuosikate asukasta (5847) kohti on -183 euroa. Vuosikate oli 82,2 % poistoista. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma samoin kuin tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksessä pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista. Kunnan rahoituslaskelma esitetään ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Rahoituslaskelmasta käy erikseen ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Kunnan rahoituslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti.

TEUVAN KUNTA 13 RAHOITUSLASKELMA Toteutuma Toteutuma 2012 2011 6 RAHOITUSLASKELMA 9320 VUOSIKATE -1 067 207-1 245 919 9325 SATUNNAISET ERÄT 9330 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -6 188-10 889 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA -1 073 395-1 256 838 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT -4 394 787-2 391 115 9360 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 60 660 9365 PYSYVIEN VAST. HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 21 978 16 465 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -4 312 150-2 374 650 9310 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -5 385 545-3 631 487 9411 ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -777 000 9415 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 212 500 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 212 500-777 000 9461 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 8 000 000 9465 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -57 466-57 466 9460 LAINAKANNAN MUUTOKSET 7 942 534-57 466 9481 TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 121 188 12 9482 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -5 645 4 908 9483 SAAMISTEN MUUTOS -230 184 98 212 9486 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -792 165 1 380 699 9480 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -906 806 1 483 831 9400 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 7 248 227 649 365 9490 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 862 683-2 982 122 9500 RAHAVARAT 31.12. 2 275 704 413 021 9501 RAHAVARAT 1.1. 413 021 3 395 144 9502 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 862 683-2 982 122 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitusprosentti oli -24,6 %. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden (124,62%), mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

TEUVAN KUNTA 14 Pääomamenojen tulorahoitus oli -25,5 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate oli -5,2, kun vuonna 2011 se oli -18,9 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat 31.12. olivat 2,3 milj. euroa (0,4 milj. euroa v. 2011). Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut olivat 48,2 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 17 päivää. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahoitusasema ja sen muutokset Tasetarkastelu Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Kuntajaoston tasetarkastelusta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa.

TEUVAN KUNTA 15 TEUVAN KUNNAN TASE 2012 V A S T A A V A A 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset 30 948 983 28 141 040 1 611 24 118 20 629 055 17 603 276 10 318 318 10 513 646 272 891 278 338 4 012 852 1 914 340 106 825 101 180 1 630 323 1 400 139 2 275 704 413 021 VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 234 726 30 333 718 V A S T A T T A V A A 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 21 815 728 24 180 829 22 881 275 22 881 275 1 299 554 3 761 673-2 365 101-2 462 118 395 313 279 573 824 5 039 349 503 230 015 44 986 44 519 13 023 685 5 873 317 7 651 141 221 427 5 372 545 5 651 890 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 35 234 726 30 333 718 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 61,9 =100x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas -1 285 = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/ asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun.

TEUVAN KUNTA 16 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 33,9 =100x (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta 31.12 8 221 426,64 euroa =vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12 1 601 613,86 euroa =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :n perusteella kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitetietoineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan konsernirakenne selviää liitteenä olevasta taulukosta. Konsernitase ja sen tunnusluvut esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Teuvan kuntakonserniin kuuluu 6 tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy (kts. tarkemmin liitetiedot). Kuntakonsernin taseen loppusumma on yhteensä 48 828 920 euroa. Toimintakulut olivat 80 518 855 euroa ja toimintatuotot 46 572 157 euroa. Konsernin toimintakate oli -33,9 milj. euroa, kun se kunnan osalta oli -33,8 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli -1 430 421 euroa ja poistot 2 335 877 euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli -3 793 507 euroa. Tase heikkeni vuoteen 2011 verrattuna 3 903 216 euroa. Konsernin lainat euroa/asukas ovat 2 494 euroa (1 074 euroa vuonna 2011). Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen poistoeron tai rahaston lisäystä. Yksityiskohtaisia säännöksiä tai kuntajaoston ohjeita tulok-

TEUVAN KUNTA 17 sen käsittelystä ei ole. Lisäysten käsittelemistä nettomääräisesti siten, että lisäyksiä vähentäviä eriä ovat varausten, kertyneen poistoeron ja rahaston vähennykset, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Tilikauden tulos osoittaa -2 365 101,18 euroa alijäämää. Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2012 tilikauden tulos-2 365 101,18 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämäerään. Taseen alijäämäksi muodostuu edellä esitetyn kirjauksen seurauksena -1 065 547,09 euroksi. Kuntalain 69.2 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Teuvan kunta on vuoden 2012 aikana käynnistänyt talouden sopeuttamistoimet kunnan oman toiminnan osalta. Samalla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on teetetty konsulttityönä selvitys talouden tervehdyttämisedellytyksistä. Kunnan palvelutilaus sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodelle 2012 oli jo -5,6% pienempi kuin vuoden 2011 tilinpäätös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tämä oli yksi toimenpide ja signaali tuottajalle, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys saataisiin asianmukaiselle tasolle. Kunnanhallitus päätti 27.8.2012 hakea 2 milj.euroa harkinnanvaraista valtionosuutta talouden tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö myönsi Teuvan kunnalle 780 000 euron harkinnanvaraisen osuuden valtionosuuteen. Valtuusto hyväksyi 8.10.2012 pidetyssä kokouksessa 335 500 euron säästöpaketin vuodelle 2013. Välittömästi tämän jälkeen käynnistettiin lisäsäästöjen valmistelu niin, että mukaan tulevat kaikki henkilöstöönkin kohdistuvat säästötoimet, joissa arvioitiin säästöpotentiaalin olevan n. 700 000 euroa. Teuvan kunnan menoista yli 60 % muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu on Teuvan osalta ollut viime vuosina selvästi yli maan keskimääräisen tason ja tämä on horjuttanut vakavasti kunnan taloudellista tasapainoa. Kunnan oman toiminnan useita vuosia jatkunut nollakasvu ollaan nyt leikkaamassa miinusmerkkiseksi kuten edellä todettiin, mutta ellei sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kyetä samaan, eivät kunnan tasapainottamistoimet tule olemaan riittäviä.

TEUVAN KUNTA 18 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutumisvertailu TEUVAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toteutuma Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot 9 131 18 057 toimintakulut 44 145 54 393 50 000 79 309-44 145-45261 -50 000-61 252 122,5 % Hallinto- ja elinkeinotoimi toimintatulot 305 457 438 075 399 600 603 758 toimintakulut 19 660 421 22 719 054 21 601 047 23 756 732-19 354 964-22 280 978-21 201 447-23 152 973 109,2 % Sivistystoimi toimintatulot 550 365 628 319 610 000 685 803 toimintakulut 8 112 869 8 643 549 8 850 000 8 920 779 7 562 504-8 015 229-8 240 000-8 234 976 99,9 % Tekninentoimi ja rakennuslautakunta toimintatulot 4 023 690 4 070 919 3 822 670 4 328 051 toimintakulut 6 503 452 6 349 868 6 899 845 6 678 398-2 479 762-2 278 949-3 077 175-2 350 347 76,4 % Yhteensä toimintatulot 4 879 511 5 146 444 4 832 270 5 635 669 toimintakulut 34 320 887 37 766 864 37 400 892 39 435 218 toimintakate - 29 441 376-32 620 419-32 568 622-33 799 548 103,8 %

TEUVAN KUNTA 19 Lisätietona selvitys käyttötalouden sisäisistä eristä TEUVAN KUNTA SISÄISET ERÄT 1-12/2012 Ylin päät. Hall&Elink Sivistys Tekninen Yhteensä 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3006 Sisäiset vesi- ja jätevesimaksut 88 463 3007 Sisäiset vesihuollon perusmaksut 25 428 3012 Sisäiset kaukolämmön myyntituotot 397 139 3013 Sisäiset kaukolämmön perusmaksut 73 915 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3141 Sisäiset muut myyntituotot 1637 157 3001 Myyntituotot 1637 157 584 945 586 739 3207 Sisäiset kopiointimaksut 308 6 195 3237 Sisäinen Keittiöpalvelusten myynti 27 686 3296 Sisäiset ateriamaksut 2969 3270 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 3276 Sisäiset pääsymaksut 1 158 3280 Yhdyskuntapalvelujen maksut 14 3200 Maksutuotot 1 480 36 850 38 330 3277 Sisäiset tilojen käyttökorvaukset 373 3421 Sisäiset muiden tilojen vuokrat 410 3531 Sisäiset tuotot/taloushallinto 527 739 3532 Sisäiset tuotot/henkilöstöhallinto 129 875 3533 Sisäiset tuotot/ tietohallinto 56 364 3534 Sisäiset tuotot/ liikunta-alueet 159 005 76 833 3535 Sisäiset tuotot/kiinteistö 7906 2 028 843 3536 Ruokapalvelujen vyörytystulot 800 727 3537 Sisäiset tuotot/poistot 1056 371 178 3538 Puhelinpalvelut vyörytys 3400 Muut toimintatuotot 345 771 9701 3 278 364 3 633 836 3000 TOIMINTATUOTOT 347 408 11 338 3 900 159 4 258 905 4341 Sisäiset toimistopalvelut -78-231 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut -65-1 198-2 281-1080 4441 Sisäiset koulutus-ja kulttuuripalvelut 4438 Sisäinen kuntatyö kuntoon 288-380 4471 Sisäiset muut palvelut -15-588 -1 434-6500 4340 Muiden palvelujen ostot 4391 Sisäiset raken.j alal. Rak. -12 4300 Palvelujen ostot -80-1 864-3 658-7 972-13 574 4521 Sisäiset elintarvikkeet -117-28 050 2 174 4573 Sisäinen kaukolämpö -471 053 4574 Sisäiset vesimaksut -113 891 4601 Sisäinen muu materiaali -577-1027 -220 4501 Ostot tilikauden aikana -694-29 077-582 990 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -694-29 077-582 990-612 761 4800 Muut toimintakulut 4821 Sisäiset rakenn. ja huoneistojen vuokrat -311-183 -50-239 4941 Taloushallinnon kust. vyörytys -72 730-31 170-25 975 4942 Muut sisäiset/ Henkilöstöhallinto -1 973-38 328-16 064 4943 Tietohallinnon kust. vyörytys -74 477-35 077-49 452 4944 Liikunta-alueiden kust. vyörytys -76 833 4945 Kiinteistökust. vyörytys -140 419-1 299 520-596 809 4946 Ruokapalvelujen vyörytys -688 959-111 767 4947 Muut sisäiset/poistot -22 130-304 070-46 034 4948 Puhelinpalvelujen vyörytys 4800 Muut toimintakulut -311-311 912-2 474 007-846 340-3 632 570 4000 TOIMINTAKULUT -391-314 470-2 506 742-1 437 302-4 258 905