2. Kuntauudistuksen ja selvityksen tilannekatsaus. 21.10.2014 Page 1

Samankaltaiset tiedostot
Porin seudun kuntajako-selvitys

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Työvaliokunnan kokous

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Elämää elinvoimaisella alueella

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

Seutufoorumi

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Onko Kouvolassa elinvoimaa?

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Kuopio

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Toimikuntien tehtävät

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

Talous- ja henkilöstötyöryhmä

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Sitoumuksemme lähipalveluiden ja vaikuttamisen turvaamiseksi

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

IU-työryhmien 2. vaiheen

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Oulun kuntaliitos; hyödyt ja haitat. -MAL-toimintojen näkökulmista

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

Ajankohtaista kunta-asiaa

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Seutufoorumi Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sote- ja maakuntauudistus

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Konsernirakenne. POPmaakunta

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Elinvoimainen Ylivieska 2021

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020

Toimintasuunnitelma 2012

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ

Kuntaliiton Road Show Oulu Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Transkriptio:

2. Kuntauudistuksen ja selvityksen tilannekatsaus 21.10.2014 Page 1

Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Kuntien valtinosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntauudistus Kuntalain kokonaisuudistus Metropolialueen ratkaisut Kuntien tehtävien arviointi

Kunnan roolin muutos? Suuremmat yksiköt - palvelurakenteet vai kuntarakenteet? Julkisen ja yksityisen rooli palveluissa - kuntien ja kuntalaisten tasavertaisuus Kuntien ja valtion välinen työnjako kunnille vai kunnilta Kuntatalouden kehitys oma raha vai läpilaskutus Verotulojen kehitys kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuus Kuntien tehtävät ja rahoitus kuntalaiset, kansalaiset vai kuntalainen Palvelutarjontatapojen muutos - perinteiset ja teknologia Elinvoiman kehityspotentiaali työikäiset ja yritykset Kuntalaisten osallistuminen edustuksellinen ja suora Kuntaidentiteetti kylä vai maailmankylä

Yhdistymisen prosessointi PROSESSI- HALLINTA TAITO Selvityksen käynnistäminen tavoitteet ja sitoutuminen projektin organisointi Olemme tässä KYLLÄ/EI LUOTTAMUS TUNNE Selvityksen toteuttaminen Projektin hallinta kuntajohtajat asiantuntijaryhmät poliittinen johto Tietoperusta tilastotiedot kuntien tiedot ennakointitiedot tutkimukset ja muiden kokemukset Vuorovaikutus valtuusto ja hallitus sidosryhmät mediasuhteet KYLLÄ/EI YMMÄRRYS TIETO Yhdistymissopimus projektin hallinta poliittinen johto kuntajohtajat Tietoperusta sopimuksen jäsennys Neuvottelutapa kuntarakennelaki Kokemukset dokumentiointi Vuorovaikutus valtuusto ja hallitus henkilöstö kuntalaiset seurakunnat yrittäjät järjestöt mediasuhteet KYLLÄ/EI Valtuuston päätös KYLLÄ uuden kunnan valmistelu Valtuuston päätös EI oma kunnan palvelurakennemuutoksen toteuttaminen 21.10.2014 Page 4

. Sekä yhteistyön prosessointi Olemme tässä LUOTTAMUS TUNNE KYLLÄ Valtuuston päätös KYLLÄ Yhteistyön Toteutus oma kunnan palvelurakennemuutoksen toteuttaminen PROSESSI- HALLINTA TAITO Selvityksen käynnistäminen tavoitteet ja sitoutuminen projektin organisointi KYLLÄ/EI Selvityksen toteuttaminen Projektin hallinta kuntajohtajat asiantuntijaryhmät poliittinen johto Tietoperusta tilastotiedot kuntien tiedot ennakointitiedot tutkimukset ja muiden kokemukset Vuorovaikutus valtuusto ja hallitus sidosryhmät mediasuhteet KYLLÄ/EI KYLLÄ KYLLÄ EI Valtuuston päätös EI YMMÄRRYS TIETO EI oma kunnan palvelurakennemuutoksen toteuttamine 21.10.2014 Page 5

Alustava selvitysprosessin vaiheistus Toukokuu Syyskuu Marras-/joulukuu Vaihe 1.1 Vaihe 1.2 Toimintaympäristön analyysi Nykyiset palvelurakenteet Nykytilan - edut ja haitat - kehittämistarpeet ja -paineet Elinvoiman kehittäminen Palvelujen organisointi Muutoksen edut ja haitat Kuntalaisten osallistuminen ja lähivaikuttaminen SELVITYSRAPORTTI Kuntien päätökset KUNTALAISET JA SIDOSRYHMÄT VIESTINTÄ JA TILAISUUDET

Kuntaliitos/yhteistyö Etäisyydet Kuntatilaisuuksien anti Hallinto- ja tukipalvelut Talous Sote Tuotantokuntayhtymän kuntakokoonpano Kokkolan sairaala Lähipalvelut Elinvoima Elinkeinojen kehittäminen Kosek ja Kasek Koulutus Lähi/aluedemokratia

Vahvuudet Työvoimatarpeisiin vastaava laaja-alainen koulutus Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Kulttuuri - ja muut tapahtumat Vahva kemianteollisuus, maatalous ja rakennusteollisuus. Erikoistunut maatalous Yrittäjyyden seutu, yrittäminen Työmoraali Kokkolan vientiteollisuus ja Kokkolan kasvu Satama, rata, lentokenttä Nuori väestö Yhteistyö Mahdollisuudet Vetovoiman lisääminen Kaivosteollisuus ja jatkojalostus Yhteistyössä varaa parantaa Sote-tuotantoalueeseen mukaan kuntia pohjoisesta ja etelästä Kaivosteollisuus Mannertuulivoima Puurakentaminen Vahvan kulttuurin hyödyntäminen mm. elämystaloudessa Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen Osaaminen Laatu Kilpailukyky Heikkoudet Kuntien talous (velkaantuminen) Liian pieni alue, väestömäärä Pieniä kuntia paljon Väestön matala koulutustaso Matala tulotaso Alueen elinvoiman vähäinen tunnettuus Kokkola vs. maaseutu asetelma Jäykkyys Näkymättömyys Varovaisuus Uhat Globaalit uhat Väestökato ja työikäisen väestön väheneminen Väestön ja palveluiden keskittyminen Kokkolaan, maaseudun autioituminen Väliinputoaminen, katoaminen jonnekin Seinäjoen ja Oulun välille. Eristäytyminen Taantuma pitkittyy, nuorisotyöttömyys Keskittyminen heikentää koulutustarjontaa, toimintamallien etsintä ennakoivasti ei onnistu Huoltosuhteen heikkeneminen, ikääntyvien palvelut ja eläköitymiseen varautuminen Työvoimapula avainaloilla (eläköityminen) ja alueen 21.10.2014 Page 8 vetovoima ei ole riittävä

3. Selvityksen välitulokset 21.10.2014 Page 9

Yhteinen MALprosessi ja ohjelma Seudullinen rakennusvalvonta Yhteistyön lisääminen kaluston käytössä (Veteli ja Kaustinen) + Sivistystoimen alueellinen strategia Strategian taso Alueellinen lukiopalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäminen Toiminnan taso Yksi alueellinen lomituspalveluorganisaatio Yhteinen elinvoimaohjelma Yhteinen tukipalveluyksikkö (talous, HR, ICT, hankinnat) Sote palveluiden järjestämisen vaikutusvalta ja sote tuotannon lähipalveluyhteistyö Yhteistyö kaavoituksessa (maakuntaliitto) Elinkeinojen hankeyhteistyö Kansainvälistyminen Elinkeinoyhtiöiden erikoistuminen Talousvaikutukset Yhteistyö taloushallinnossa Työvaliokunta Valtakunnalliset uudistukset Työryhmät Konsultit 21.10.2014 Page 10

Uuden kunnan arvioidut edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Yhteiset kehittämispanokset voidaan kohdistaa alueen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kehittämisyhtiöiden fuusiointi osaksi uuden kunnan organisaatiota. Voidaan paremmin kehittää ja resursoida hankintaosaamista ja tarjota yrityksille houkuttelevia tarjouskilpailuja Kilpailu verotuloista ja osaavasta työvoimasta poistuu selvityskuntien väliltä. Edellytykset alueiden väliseen kilpailuun paranee. Mahdollisuus kuntakeskusten profilointiin ja niiden markkinointiin kansallisesti ja kansainvälisesti Haitat/heikkoudet/uhkat Alueen kokonaisuutta painottava näkökulma voi heikentää tiettyjen kylien ja taajamien elinvoimaisuuden kehittämistä. Uuden kunnan eri alueiden erilaisten tarpeiden ja intressien huomioiminen kehittämisyhtiön toiminnassa Paikallisten pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua suurempiin tarjouskilpailuihin Elinvoiman kehittämisen motivaation sekä kuntalaisten ja paikallisten toimijoiden osallistumisen hiipuminen Kuntakeskusten elinvoiman ja markkinointitoimenpiteiden epäonnistuminen 21.10.2014 Page 11

Yhteistyön lisäämisen arvioidut edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Alueelliset kehittämistoimenpiteet paikallisen päätöksentekoelimen vaikutusvallassa. Kuntien välinen kilpailu mahdollistaa asukkaiden ja yritysten saamisen kuntaan seudun sisältä Elinvoiman kehittämistoimenpiteiden viestittäminen kuntalaisille helpompaa Kehittämisen panokset kunnan omassa vallassa Vaikutukset riippuvat valtuustojen sitoutumisesta strategisiin linjauksiin ja toimenpiteisiin. Edellyttää siten vahvaa poliittisten päättäjien sitoutumista valmisteluun. Kuntien välinen kilpailu syö kuntien resursseja ja johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin Ulkopuolisen rahoituksen ja kuntien omien panostusten pienehkö elinvoimavaikutus (työpaikka/ ) tarpeeseen nähden Kehittämisen yhteispanosten määrä vähäinen 21.10.2014 Page 12

Yhteistyön lisäämisen arvioidut edut ja haitat Edut/vahvuudet/ mahdollisuudet Erikoistuminen sekä osin osaamisen hyödyntäminen selvitysalueella mahdollistuu. Päätöksenteko säilyy kuntien hallinnassa. Skaalaetuja voidaan etsiä alueilla, joista niistä on eniten hyötyä. Strategisen tason yhteistyö voi edistää yhteisen tahtotilan muodostamista. Haitat/heikkoudet/uhkat Riski kuntien sitoutumisessa. Edellyttää vahvaa poliittisen johdon osallistumista valmisteluun. Ennakkoluulot, kuntien hyötyajattelu ja kokoerot. Selkeä seudullinen vastuutaho puuttuu eikä päätöksentekorakennetta. Sektorikohtainen yhteistyö, ei selkeää kokonaisuutta. Taloudellista hyötyä saavutettavissa vain rajallisesti. Samaan aikaan yhteistyö voi aiheuttaa transaktiokustannuksia. Kaustisen seutukunnan yhteistyöllä jo pohja ja yhteistyön syventäminen samankokoisissa kunnissa helposti toteutettavissa. Seutukuntakohtainen yhteistyö ei riittäne samaan aikaan riittäviä vaikutuksia koko alueen näkökulmasta. 21.10.2014 Page 13

Uuden kunnan arvioidut edut ja haitat Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Palveluita ja palveluverkkoja voidaan suunnitella ja kehittää kootuilla resursseilla koko selvitysalueella. Haitat/heikkoudet/uhkat Hallinnolliset tehtävät ja erityispalvelut keskittyvät. Palkkojen harmonisointi voi lisätä kustannuksia. Skaalaedut käyttöön koko organisaatiossa. Erityisosaamista vaativien palveluiden haavoittuvuutta voidaan pienentää. Periaatteet palvelujen tarjoamisessa kuntalaisille tasa-arvoistuu (plussa ja miinus riippuen näkökulmasta). Organisaation yksinkertaistamisen mahdollisuudet sekä yhtenäinen hallinto Muutosjohtaminen suuressa organisaatiossa vaativaa. Riskinä kuntalaisten etääntyminen kuntaorganisaatiosta ja paikkallistuntemuksen heikompi hyödyntäminen. Byrokratian kasvun riski. Hyvien käytäntöjen paikantamisen ja käyttöön oton haasteet. Seudun yhteinen päätöksenteko mahdollistuu ja tarvittavien muutosten tekeminen helpottuu. Kuntalaisten määrä luottamushenkilöä kohden laskee. Päätöksiä ja toimenpiteitä myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi ei tehdä. 21.10.2014 Page 14

Porinat

Osa 1: Porinajoukkueet Kysymykset Miten näissä asioissa lisätään yhteistyötä? Ovatko esitetyt vaihtoehdot tarkoituksenmukaisia ja toteutuskelpoisia? Mitä pois ja mitä muokattava ja mitä lisää? Vaikutusten kommentointi kuntarakenne- ja yhteistyömuutoksessa Kuntaliitoksen edut ja haitat Yhteistyön edut ja haitat

Osa 1: Porinajoukkueet Jakaudutaan viiteen porinajoukkueeseen Naularisti ( ryhmä1) Lieska ( ryhmä2) Teeri ( ryhmä 3) Kannel (ryhmä 4) Kruunu (ryhmä 5)

Porinajoukkueet Klo XX:XX (20 min Porina) Klo XX:XX (15 min Porina) Elinvoima Tila Atlantic Naularisti Kruunu Pistekirjurit Jarmo Tekniset palvelut tila Artic Johtaminen ja demokratia tila Aula vasen Sivistys tila ula keskipöytä Hallinto ja talous Tila aula oikea Lieska Naularisti Teeri Lieska Kannel Teeri Kruunu Kannel Palataan kokoustilaan klo XX:XX Pauli ja Ilkka Anssi Peter ja Seppo Tellervo ja Anni

Yhteisen valtuustoseminaarin ajankohta 21.10.2014 Page 19

Selvityksen aikataulu Aika Asiat Kunnat 16.9 18.9. Kuntien valtuustotilaisuudet Työvaliokunta (6) Työvaliokunta (7) 9.10. klo 12:30 Kokkola 21.10, 12:30 Kokkola Vaihtoehtojen esittely ja arviointi Kuntakäyntien kokemukset Laajennettu kh:n ja kv:n puheenjohtajilla Selvityksen tilannekatsaus Ohjausryhmä (3) 21.10. klo 16:00 Kokkola Vaihtoehtojen esittely ja arviointi Kuntakäyntien kokemukset Työryhmät (3) 30.10. mennessä Työryhmien loppuraportointi Työvaliokunta (8) Ohjausryhmä (4) Valtuustojen seminaari 25.11. klo 12:30 Kokkola 25.11. klo 16 Kokkola 17.12.2014 klo 18:30 Kaustinen Selvityksen tilannekatsaus Selvityksen tulokset ja kommentointi Selvityksen tulokset ja kommentointi Selvityksen tulokset ja kommentointi

Talous ja hallinto

Yhteistyön mahdollisuudet Kokkolan seudulla talous ja hallinto Taloushallinnon yhteistyö ICT-yhteistyö Kaustisen seudun ITC-yhteistyön laajentaminen Kasenetin kanssa Seudullisesti yhteiset palvelimet, yhteiskäytössä.

Uuden kunnan arvioidut edut ja haitat Talous ja hallinto Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Suuri palveluntuottaja ja työnantaja Yhtenäinen hallinto (esityslistat, pöytäkirjat, ta, tp) Hallinnon ja palvelujen työpaikat keskittyvät. Kustannusten nousu esim. palkkojen harmonisoinnin myötä. Asiantuntijuuden vahvistuminen, erikoistumisen mahdollisuudet Laajemmat osaamisen ja ammattitaidon ylläpitomahdollisuudet Mahdollisuudet tehostaa nykyistä toimintaa, suuruuden ekonomia Palvelurakenteiden uudistaminen helpottuu kokonaisuudistus Mahdollisuus kuntakuvan Palvelukokonaisuuksien pirstaloituminen. Asian/asiakkaan kokonaispalvelu heikkenee, monimutkaistuu Luottamushenkilöiden määrä vähenee oleellisesti, samoin kunnan eri osa-alueiden tuntemus Byrokratia lisääntyy esimiestasojen lisääntyessä. Käsittelyajat pidentyvät Uutta kuntaa ei koeta kuntayhteisönä, erilaisten poliittisten kulttuurien ja voimasuhteiden 21.10.2014 Page 23

Yhteistyön lisäämisen arvioidut edut ja haitat Talous ja hallinto Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Talous- ja palvelusuunnittelu säilyy kunnan hallinnassa. Osaaminen ja asiantuntemus kasvaa, opitaan toisilta, hyvät käytännöt käyttöön Suuruuden hyötyjä pienin kustannuksin Viranhaltijoiden erikoistuminen mahdollistuu Seudullisesti yhteiset palvelimet, yhteiskäytössä. Kunkin kunnan oma kanta, esim. pankkiohjelmat. Ohjelmistopäivitykset, hankinnat ja koulutus tehdään yhteispäätöksin. Kaustisen seudun ICT-yhteistyön laajentaminen Kasenetin kanssa Esim. kuntien yhteiset tilitoimistopalvelut, tuottavuuden kasvu rajallinen Ennakkoluulot, kuntien hyötyajattelu Kuntien kokoerot, jokaisessa kunnassa valmistellaan edelleen samojakin asioita Kuntatalouden tasapainottamispäätösten vaikeudet, kyetäänkö tarvittaviin muutoksiin? 21.10.2014 Page 24

Tekniset palvelut 21.10.2014 Page 25

Yhteistyön mahdollisuudet Kokkolan seudulla Tekniset palvelut Jatkossa alueen kunnissa voidaan lisätä kaavoitusyhteistyötä maakuntaliiton kanssa. Kaustisen ja Vetelin kuntien osalta, joiden kuntakeskusten etäisyys on vain noin 10 km, kaluston ja henkilöstön yhteiskäyttöä voisi tutkia tarkemmin. Tietoa naapurikuntien kalustosta kannattaa vaihtaa ja edistää käytännön yhteistyötä jo olemassa olevien yhteistyömuotojen pohjalta. 21.10.2014 Page 26

Yhteistyön lisäämisen arvioidut edut ja haitat Tekniset palvelut Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Vetelin ja Kaustisen osalta henkilöstön ja kaluston osalta voitaisi saada synergia-etuja aikaan. Kaavoitusyhteistyötä voidaan lisätä yhteistyössä maakuntaliiton kanssa. Rakennusvalvonnan osalta edetään valtion lainsäädäntötyön linjausten mukaan (ylikunnalliset rakennusvalvonnan yksiköt), mikä voi parantaa asiantuntijapalvelu laatua Yhteistyötä käytännön tasolla kannattaa jatkaa ja edistää esim. aiempaa aktiivisemmalla tietojenvaihdolla Toteutusmahdollisuudet riippuvaisia maakuntaliiton henkilöstöresurssien jatkuvuudesta. Viranomais-palveluiden joustavuuden kokemuksen heikkeneminen. Lausuntojen määrä elimiltä toisille todennäköisesti kasvaisi. 21.10.2014 Page 27

Uuden kunnan arvioidut edut ja haitat Tekniset palvelut Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Asiantuntijapalveluiden laadun paraneminen Viranomaistoimintojen laadun paraneminen Henkilöstön käytön joustavuuden lisääntyminen Vetelin ja Kaustisen osalta henkilöstön ja kaluston osalta voitaisi saada synergiaetuja aikaan (tosin on tehtävissä ilman kuntaliitostakin) Asiantuntijapalveluiden joustavuuden kokemuksen heikkeneminen Viranomaispalveluiden joustavuuden kokemuksen heikkeneminen. Lausuntojen määrä elimiltä toisille todennäköisesti kasvaisi. Päätöksenteon etääntyminen paikallisista olosuhteista esim. maankäyttö-asioissa. 21.10.2014 Page 28

Johtaminen ja demokratia 21.10.2014 Page 29

Uuden kunnan arvioidut edut ja haitat Johtaminen ja demokratia Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Muutos mahdollistaa päätöksentekojärjestelmän uudistamisen ja yksinkertaistamisen. Konsernirakenteita voidaan yksinkertaistaa. Riskinä byrokratian kasvu ja paikallistuntemuksen väheneminen. Uhkana, että kuntalaiset etääntyvät demokratiasta eikä toimivia lähivaikuttamisen malleja saada käytäntöön. Yksi päätöksentekoelin ja vastuutaho voi päättää muutosten toteuttamisesta koko selvitysalueella. Luottamushenkilöiden määrä kuntalaisia kohden laskee. 21.10.2014 Page 30

Yhteistyön lisäämisen arvioidut edut ja haitat Johtaminen ja demokratia Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Haitat/heikkoudet/uhkat Yhteinen näkemys ja tahtotila seudun kehittämisessä. Sitoutuminen strategisiin linjauksiin voi jäädä heikoksi. Ei muutoksia organisaatioihin tai luottamushenkilöedustuksiin. Kokoerot ja kuntien eri agendat voivat estää yhteisen tahtotilan löytymistä ja seudun kokonaisetuajattelua. Yhteistyö vie liikaa aikaa ja kehittämisresursseja suhteessa sen tuloksiin. 21.10.2014 Page 31