Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1

2 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja sen kehittäminen, yhdyskuntarakenne sekä elinvoimapolitiikka Elinvoimapolitiikka jaettiin ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimapolitiikkaan: ulkoisen kautta pärjätään kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, sisäisellä pyritään kuntakeskusten ja kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseen

3 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Selvitettiin myös seudun elinvoimaisuutta, kuntien demografista kilpailukykyä, kuntien vahvuuksia ja keihäänkärkiä, elinkeinopolitiikan toteuttamista, työssäkäyntiä, asiointia, liikkumista jne

4

5 Yhdyskuntarakenne Työryhmä käytti aineistona Porin seudun kuntien tekemää Rakennemalli 2020 selvitystä Rakennemallista puuttuvat Lavia ja Siikainen, mutta ne on otettu huomioon tässä kuntarakenneselvityksessä Rakennemallista otettiin tiivistetysti pääkohdat, Rakennemalli 2020 on kokonaisuudessaan raportin liitteenä ja täydentää työryhmän selvitystä 8.11 KONS Jytta Poijärvi-Miikkulainen

6 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Liikennejärjestelmä 8.11 KONS Jytta Poijärvi-Miikkulainen

7 Yhdyskuntarakenteen toimivuus - vahvuudet Pori-Harjavalta ja Pori-Luvia, yhtenäiset yleiskaava-alueet Luvia-Merikarvia yhtenäinen rantayleiskaava-alue Kompakti ja monipuolinen alue, selkeät kehittämisvyöhykkeet Hyvä tonttitarjonta, riittävä maaomaisuus, työt ja palvelut lähellä

8 Elinvoimapolitiikka Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Kaupungin johdon rooli muodostuu ratkaisevaksi monien toimijoiden verkoston johtamisessa. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaan yhteiseksi visioksi Eero Holstila

9 Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet Saavutettavuus entistä tärkeämpi menestystekijä, myös uuden kunnan sisällä Toimiva infrastruktuuri menestyksen perusta monissa kaupungeissa kertynyt infrastruktuurin korjausvelkaa Vetovoimasta ja viihtyisyydestä huolehtiminen Osaava työvoima Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen innovaatiokeskittymät Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopoliittisena vipuna Yrittäjyyden edistäminen yrityspalvelujen tarjonnan on muodostettava eheä ja tehokas kokonaisuus

10 Elinvoimapolitiikka nyt Elinkeino-ohjelmat ja strategiat ohjaavat toimintaa, kunnilla pl. Siikainen ja Lavia on yhteinen seudullinen elinkeinostrategia Osa kunnista on mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä, osa tuottaa elinkeinopalveluita itse Elinvoimapolitiikkaan tarvitaan sitoutumista koko kuntaorganisaatiossa

11 Elinvoimapolitiikan organisointi Elinvoiman edistäminen on kaupungin perustehtävä. Kaupunkiseudun elinvoiman edistämisessä tarvitaan kaikkien kuntien panosta, mutta myös selkeää vetovastuuta ja johtamista Elinvoiman edistämiseen tarvitaan kumppanuuksia mm. kuntien, korkeakoulujen, elinkeinoelämän, yrittäjien, maakunnan, valtion paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

12 Uusi kunta Työryhmä näki selkeitä etuja uudessa kunnassa, mm. yhteiset intressit, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvu Uuden kunnan vahvuuksia olisivat: 1. Sijainti, saavutettavuus, yhteydet 2. Monipuolinen teollisuus 3. Mahdollisuus ja vara valintoihin eli hyvän elämän edellytykset 4. Työt ja palvelut lähellä 5. Osaavaa työvoimaa ja koulutusmahdollisuuksia 6. Hyvä tonttitarjonta, joustava kaavoitus, hyvät yhteistyöverkostot

13 Elinvoimapolitiikka uudessa kunnassa Kuntakeskusten kehittäminen edelleen, lähipalvelut lähellä, erikoispalvelut keskustassa, yritysalueiden kehittäminen Tuetaan nykyisten kuntien yrittäjien toimintaa ja toimintaedellytyksiä Kunnan omana toimintana, joustavasti ja dynaamisesti Yhteinen, laajasti hyväksytty ja yhteisen tahtotilan kautta muodostettu sopimus elinvoimapolitiikasta Luodaan yhdessä hyvän elämän edellytykset!