Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 Selvitysten vuosi 2010 Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat Metropolialueen kilpailukykytutkimus Metropolin hyvinvointi. Jyväskylän yliopisto, Demos Metropolialueet toimintaympäristöinä ja hallintomalleina Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden sovellettavuus Suomessa. Ympäristöministeriö 2010.

3 Selvityksen käynnistymisen taustalla on Vantaan valtuuston päätökset : yhdessä Helsingin ja muiden halukkaiden kuntien kanssa selvitetään 4-14 kunnan kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostaminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus edellä kohdassa mainitulla edellytyksellä Vantaa on valmis olemaan mukana selvityksen laatimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista

4 Mukana 14 kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo sekä Uudenmaan liitto

5 Tavoitteena on selvittää yhdessä Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus

6 Näkökulmat hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus seudun kilpailukyky ympäristövaikutukset maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys alueellinen kattavuus

7 Toteutuksen johto ja seuranta Seurantaryhmässä (jäseniä) Helsinki (pj., 4), Espoo (3), Vantaa (3), Kauniainen (1), Kuuma-seutu (3), Kuntaryhmä Neloset (2) Ohjausryhmä koostui kaupunginjohtajista Vantaa (pj.), Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kuuma-seutu (2), Kuntaryhmä Neloset (2). Valmistelusihteeristö. Taloudellinen tuki Uudenmaan liitosta Tukipalvelut Vantaan kaupungilta

8 Toteutus virkamiestyönä yht. noin 100 henkilöä mukana työryhmissä Demokratia Sosiaali- ja terveys -palvelut Kuntatalous ja tukipalvelut Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö Kansainvälinen kilpailukyky Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikuntaja vapaaajanpalvelut Toimintaympäristötyöryhmä

9 Vantaan valtuuston päätös Ohjausryhmän ja seurantaryhmän perustaminen Päätökset kunnilta osallistumisesta Työryhmät käyntiin syksy 2009 kesä 2009 Toimintaympäristöraportti valmistui kevät 2010 Työryhmien loppuraportit valmistuivat syksy 2010 Käsittelyt Vantaa Valtuustojen yhteisinfotilaisuus Seurantaryhmän loppuraportti

10 Seudulliset toimijat kunnittain (demokratia työryhmä)

11 Esimerkkejä edusta ja haitasta Etuja mm: edistää alueen tasapuolista kehitystä seutu hahmottuu kokonaisuutena selkeä poliittinen vastuu seudusta maly-asiat yhteen sovitettavissa palvelutoiminta voi tehostua, yhdenmukaistua ja alueellinen kattavuus parantua kustannustehokkuus lisääntyy mittakaavaedut saavutettavissa maahanmuuttajien sijoittumiseen ja palveluihin voidaan vaikuttaa kilpailukykyisempi seutu vaikutetaan ympäristöasioihin edunvalvonta valtioon paranee yhteensä noin 200 Haittoja mm: kunnallinen itsemääräämisoikeus kaventuu epäselvää kuka edustaa seutua seudulliset asiat etäisiä kuntalaisille paikallistuntemus häviää seudun reuna-alueiden alikehittyminen vie tehoa kilpailukyvystä joustamaton, jäykkä, hidas muutosnopeus isojen kuntien äänimäärä, poliittinen edustavuus ei toteudu (jos ei suora vaali) tarkoituksenmukaisen alueen löytäminen on haaste

12 Työryhmien arvioita sosiaali- ja terveyspalvelut on pääosin lähipalveluita uusi seudullinen hallintomalli ei ratkaisu muutospaineisiin eikä palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, HUS-rakenteisiin ei otettu kantaa tässä, tiivistä kuntien yhteistyötä lisätään varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluissa ei tarvetta yhteiselle seutuhallinnolle mutta seutuyhteistyötä lisää tukipalveluissa yhteistyön lisääminen ei edellytä seutuorganisaatiota, seudulliset tukipalvelut voidaan tuottaa tehokkaasti yhteistyömalleilla seutuhallinnon rahoituksen perusmallit: osa kuntien verotusoikeudesta ja/tai valtionosuuksista kunnilta kokoon suhteutetuilla maksuosuuksilla kunnilta suoriteperusteisilla maksuosuuksilla kunnat maksavat varsin suuren osan vuosittaisista toiminnoistaan tarkastelluille seudullisille toimijoille seudullisten toimintojen rahoitukseen ei ole nykyisin vero- tai valtionosuuslainsäädäntöä

13 Työryhmien arvioita maankäytön, asumisen, liikenteen nykyinen järjestelmä ei ole selkeä ja läpinäkyvä tarvitaan metropolikaava ja siihen sisältyvä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntotuotanto-ohjelma kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta seutuhallinto ei paranna toimintaedellytyksiä elinkeinopalveluiden ja erilaisten neuvontapalveluiden seudullista yhteistyötä voidaan tehostaa tarvitaan uusi seudullinen toimija jonka vastuulle MALY asiat HSY:n, HSLn ja ELY:n tehtävät ja nykyiset maakuntaliiton tehtävät demokratian kannalta on oleellista - tehtävien ja vastuualueiden tarkka määrittäminen kunnan ja seudun välillä - asukasvaikuttamiseen panostaminen - päätöksenteon läpinäkyvyys - kuntalaisten muutoksenhakumahdollisuudet - seudullisista asioista tiedottamisen tärkeys

14 Loppuraportti 1. Johdanto 2. Metropoliseutujen kansainväliset hallintomallit 3. Helsingin seudun toimintaympäristö ja erityispiirteet 4. Työryhmien arviot seutuhallinnon mahdollisuuksista ja laajuudesta 5. Työryhmien arviot seutuhallinnon eduista ja haitoista 6. Yhteenveto työryhmien arvioista 7. Seurantaryhmän johtopäätökset

15 Seurantaryhmän johtopäätökset Seurantaryhmä pitää tärkeänä, että Helsingin seudun 14 kuntaa valmistellessaan 2011 yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita ottavat kantaa maankäytön, asumisen, liikenteen, ympäristöasioiden ja muiden mahdollisten seututasolla valmisteltavien ja käsiteltävien asioiden laajuuteen, uuden seudullisen toimielimen tarpeeseen tai olemassa olevien toimielimien tehtävien laajentamiseen.