Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Transkriptio

1 Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

2 Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä kuntalaisia? Aktiivisia kuntalaisia? Tai edellisten yhdistelmiä?

3 Osallistumisen järjestäminen Vapaaehtoista Pakollista Kyselyt, tiedotustilaisuudet, perinteiset asukastilaisuudet, asukasraadit, kaupunkimuotoilu, palvelumuotoiluprojektit, osallistava budjetointi Kaavoitus ym. lakisääteiset prosessit, vaalit Aktiivinen kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen Alueelliset toimielimet, nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot, vammaisneuvostot Tapauskohtaista Jatkuvaa Osallistumisen nelikenttä (Syvärinen, 2015)

4 Aktiivinen kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen Jatkuvaa, ennakoivaa, suunnitelmallista, vuorovaikutteista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa, ammattitaitoisesti toteutettua toimintaa, jossa kuntaorganisaatio ja luottamushenkiöt (valmistelijat ja päättäjät) tulevat tietoisiksi kuntalaisten (asukkaat, yritykset, järjestöt) tarpeista suhteessa kunnan palveluiden ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. (Syvärinen, 2015)

5 Kuntalaisen vuorovaikutusroolit Kuntalainen tiedon vastaanottajana Kuntalainen kertomassa näkemyksiään ja mielipiteitään Kuntalainen palveluiden suunnittelijana - käyttäjälähtoinen toiminta Kuntalainen päätöksenteon osallistujana Kuntalainen ratkomassssa yhteisön ongelmia Kuntalainen vaikuttamassa rakannetun ympäristön suunnitteluun

6 Osallistuminen strategiaan? Vuorovaikutusroolien tunnistaminen on välttämätöntä, jos osallistumisesta halutaan strategista toimintaa. Kuntalaissa kuntien toivotaan laativan erillinen osallisuusohjelma, jossa konkretisoidaan toimenpiteet vastuut, resurssit ja aikataulut. Pitääkö kuntalaisten voida vaikuttaa strategiaan vai onko se vain virkaorganisaation ja kuntalaisia edustavien elinten asia?

7 Osallisuusohjelma kattavaksi Jos strategiapuheesta puuttuu kansalaiset ja demokratia, se vieraannuttaa päättäjät ja valmistelijat tavallisista asukkaista Osallistuminen on nähtävä vuorovaikutuksena, jossa on mukana kaikki päätöksenteon tasot - ja aiheet taloudesta elinvoimaan, palveluista pirullisiin ongelmiin Huonoimmillaan erillinen osallisuusohjelma erottaa kuntalaiset muusta päätöksenteosta ja toimii näin tarkoitustaan vastaan

8 Postmoderni kuntastrategia Strategia on organisaatiossa oleva diskurssi, joka luo ja välittää merkityksiä asiakkaiden ja henkilöstön piirissä - se ei ole vain valtuuston hyväksymä paperi Strategia on yhteisen tarinan luomista (Juuti&Luoma 2009) - kenen tarina? Miten strategisella johtamisella voidaan tukea kuntalaisten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin? Deliberatiiviset menetelmät voivat vahvistaa myös päättäjien sitoutumista strategiaan

9 Johtamisen muistilista (1/2): Onko osallistuminen kirjattu strategiaan? Onko strategia laadittu osallistaen? Onko strategiasta johdettu osallistumiseen liittyviä tavoitteita ja niille etukäteen mittarit ja vastuutahot? Miten ja kenelle osallistumisesta raportoidaan? Kenen vastuulla osallistuminen on (vrt. viestintä) Onko laadittu erillinen osallistumisohjelma? Toteutuuko osallisuus kaikilla toimialoilla?

10 Johtamisen muistilista (2/2) Kulkeeko tieto asioista ja osaamisesta organisaatiossa poikkihallinnollisesti? Kuka siitä vastaa? Onko monikanavainen viestintä kunnossa? Onko osallistumisen toteuttamiseen ja koulutukseen varattu työaikaa ja määrärahoja? Onko organisaatiossa riittävästi monipuolista osaamista? (osallistavat menetelmät, viestintä ja vuorovaikutus, ml. fasilitointi, kuunteleminen, palvelumuotoilu) Kuka vastaa koulutuksesta? Ketkä ovat koulutuksen piirissä? Johto, asiantuntijat, esimiehet, työntekijät, luottamushenkilöt, kuntalaiset? Miten onnistumisista tiedotetaan, kiitetään ja palkitaan?