Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Kuopio

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Kuopio

2 Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos

3 Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja muut julkisen talouden ongelmat Miten jatkuvasti lisääntyvät palvelutarpeet rahoitetaan? Miten investointitarpeisiin vastataan? Miten vastataan veroprosenttien erilaistumiseen, onko se uhka yhdenvertaisuudelle? Julkisen talouden kestävyysvaje koskettaa myös kuntien rahoitusta Kuntien velkaantuminen ja alijäämäisten kuntien lukumäärän kasvu? Tarve kunnan talouden ohjausta koskevan sääntelyn terävöittämiseen? EU:n julkisen talouden tasapainovaatimukset Vaikutukset kuntatalouteen?

4 Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 2/3 Kunta- ja palvelurakenteiden eriytyminen Eriytyykö kunnan järjestäjä-, tuottaja- ja rahoittajavastuu? Miten kunta jatkossa ohjaa palvelujen järjestämistä? Miten turvataan rahoittajan eli kunnan vaikutusvalta palveluihin? Palvelutarpeet jatkavat kasvuaan Miten kuntien velvoitteita saadaan vähennettyä? Alueellinen erilaistuminen, muuttoliike Miten käy kansalaisten yhdenvertaisuuden? Äänestysaktiivisuuden lasku ja osallistumisen eriarvoistuminen Miten turvataan kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, miten kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin? Onko kunta edelleen demokratian perusyksikkö? Miten luodaan uusia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja?

5 Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 3/3 Teknologiakehitys ja kuntien hallinnon sähköistyminen Saadaanko kuntien tuottavuutta kasvatettua kehittämällä uusia toimintaa tukevia tietoteknologisia ratkaisuja? Entä sähköiset ratkaisut? Voidaanko kuntalaisten itsepalvelua lisätä ja tehostaa työprosesseja? Monikulttuurisuuden lisääntyminen ja kansainvälistyminen Miten edistetään maahanmuuttajien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä eri väestöryhmien välisiä suhteita? Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kilpailukyky turvattava Miten vastataan globalisaation haasteisiin?

6 Uusi kuntalaki

7 Uusi kuntalaki 1/3 Luo edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa Edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä

8 Miten uusi kuntalaki vastaa haasteisiin? 2/3 Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena ohjauksen tehostaminen Kunnan toiminnan taloudellinen kestävyys - Kuntatalouteen liittyvät muutokset Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa Kuntastrategia Poliittisen johtamisen vahvistaminen päättäjien toimintaedellytysten parantaminen Kuntien toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten huomioiminen mahdollistavuus

9 Kuntalainen keskiöön 3/3 Tiedottamisesta viestintään verkkoviestintä välineenä Kunnan toiminnan ja päätöksenteon avoimuus Osallistumisen ja vaikuttamisen keinot Aloiteoikeuden laajentaminen Vaikuttamistoimielimien aseman tunnustaminen

10 Millainen on tulevaisuuden kunta?

11 Skenaarioita Peruskunta Toisen asteen hallintomalli Sekamalli suuret kunnat, pienille toinen taso

12 Millainen on tulevaisuuden kunta? keskustelu käynnistyy Visioita ja vaihtoehtoja millainen on tulevaisuuden kunta. Kuntalain parlamentaarinen ryhmä ja asiantuntijat Herättää ja haastaa, mitä haluamme tulevaisuudessa kunnan tekevän ja millainen kunnan tulisi olla.

13 Organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Haastaa,sparraa, tuottaa materiaalia Asiantuntijaryhmä Propellipääryhmä Juha Kostiainen, Risto Harisalo, Pirkko Vartiainen, Osmo Soininvaara, Markku Sotarauta, Paul Lillrank, Siv Sandberg ja Aleksi Neuvonen

14 Tavoite Tavoitteena luoda skenaarioita tulevaisuuden kunnasta Kunnan eri roolit huomioiden Palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Palvelujen rahoittajana Demokratiayhteisönä Verottajana Elinvoiman kehittäjänä Asiantuntijaryhmän työ rytmittyy parlamentaarisen ryhmän aikataulujen pohjalle esitykset valmiita joulukuussa 2014

15 Tulevaisuuden kunnan tekijät?

16 Päätöksentekijöiden toimintaedellytykset Oleellista mahdollisuus luottamustehtävän, yksityiselämän ja työn luontevaan yhdistämiseen Toimiva yhteys kuntalaisiin Hyvä yhteistyö viranhaltijoiden kanssa Mahdollisuus oman osaamisen käyttämiseen Toimivat välineet

17 Kuntien henkilöstön työhyvinvointi Vuonna 2011 kunta-alan työntekijöiden määrä oli huipussaan Vuonna 2013 työntekijöiden määrä oli vähentynyt :een. Kunta-alan sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2009 alkaen. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen uusimmat tulokset (10/2014) osoittavat, että tämä kehitys jatkuu edelleen. Vuonna 2008 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää pois sairauden vuoksi. Vuonna 2013 enää 16,7 päivää. Julkiselle alalle tehdään syksyllä 2014 uusi työhyvinvointitutkimus, joka kattaa sekä kunta-alan että kirkon työntekijät. Tutkimuksen tekee Keva yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista seurantatietoa julkisen alan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä sen muutoksista ja erityispiirteistä. Tietoa hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tulokset julkistetaan joulukuussa 2014, ja jatkossa tutkimus toistetaan joka toinen vuosi.

18 Kuntajohtajien hyvinvointi Työpaineet ovat edelleen lisääntyneet Myönteistä kehitystä työtä tukevissa rakenteissa (johtajasopimukset ja kehityskeskustelut) Alanvaihtoaikeet yleisiä: myös signaali uudenlaisesta kuntajohtajuudesta? Hallitustyöskentelyn strategisuus on tärkeä kehittämiskohde (lähde: Kuntajohtajien työhyvinvointi, Kevan tutkimuksia 2/2013)

19 Demokratia Henkilöstö Johtaminen KUNTALAISET KESKIÖSSÄ Palvelut Rakenteet Rahoitus Tehtävät

20 KIITOS!