Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta



Samankaltaiset tiedostot
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Mittatikun uudet sovellukset

Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Keha-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and. Consumption Patterns

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus GSM )

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Yksikkö

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Keha-hanke Elinkaariajattelu

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ravinto ja ilmastonmuutos

Elinkaariajattelu autoalalla

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Bioenergiapolitiikka & talous

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

YMPÄRISTÖSELOSTE weber.vetonit 110 FINE, weber.vetonit 120 RENO, weber.vetonit 130 CORE, weber.vetonit 140 NOVA

Elinkaarianalyysin taustat

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

RTS EPD, Nro 12 VAHEPD weber.vetonit 110 FINE, 120 RENO, 130 CORE ja 140 NOVA

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

ENVIRONMENTAL PRODUCT DECLARATION (EPD) -KORTTI. Uusioaines Oy. Foamit-vaahtolasi

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

RTS EPD YMPÄRISTÖSELOSTE, nro. RTS_27_19 Suomalainen kuivattu sahatavara kuusi- tai mäntypuusta

Kuinka vihreä on viherkatto?

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Ilmastolounas-esittely

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Ruoka ja ilmastonmuutos

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Kerääjäkasveista biokaasua

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN ja ISO mukaisesti


Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Transkriptio:

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit Primäärienergia Uusiutumaton Uusiutuva Raaka-aineet Tuottava maa Vesi Lannoitteiden tuotanto N,P,K Ohran tuotanto tiloilla Mallasohra Mallastus Mallas Olut Panimo Muiden agropanosten tuotanto Pakkaaminen, jakelu ja kauppa Olut Kulutus Kalkki, etc. Tärkkelysohra Ohratärkkelyksen tuotanto tiloilla Toiminnallinen yksikkö Oluen päiväkulutus Suomessa = 0,232 l (2004) Ohratärkkelys Vaikutukset ympäristöön Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoonin muodostuminen Vesistöjen rehevöityminen jne. Sivuvirrat Rehuaineet CO 2 jne. Jätteet

Menetelmä Kokonaisympäristövaikutuksen laskenta Oluen päiväkulutus 0,232 l / henkilö Elinkaariarviointi (LCA) Normalisointi Arvotus Toiminnallinen yksikkö Ympäristövaikutukset Normalisoidut ympäristövaikutukset Mittatikkuarvo Kokonaisympäristövaikutus Ympäristökuormitusten inventointi ja karakterisointi Primäärienergian kulutus Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsonin muodostuminen Vesistöjen rehevöityminen Per capita ympäristövaikutukset Suomessa (2005) Primäärienergian kulutus, 759.3 MJ / pv, henkilö Ilmastonmuutos, 43.1 kg CO2 eq / pv, henkilö Happamoituminen, 0.05 AEeq / pv, henkilö Alailmakehän otsonin muodostuminen, 0.10 person ppm hour / pv, henkilö Vesistöjen rehevöityminen, 0.012 kg PO4- eq / pv, henkilö Ympäristövaikutusluokkien painotukset (Suomi, 2000-luvun alku) Primäärienergian kulutus, 18.6 % Ilmastonmuutos, 30.0 % Happamoituminen, 15.7 % Alailmakehän otsonin muodostuminen, 10.0 % Vesistöjen rehevöityminen, 25.7 %

Ohrasta olueksi -ketjun kokonaisympäristövaikutukset Mittatikussa 100 = Suomen ympäristövaikutukset henkilöä kohti päivässä 10 9 8 7 6 Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos 5 4 3 2 1 0 Oluen päiväkulutus 0,23 l (Päivitetty) Oluen päiväkulutus 0,23 l (Alkuperäinen) Ruisleivän päiväkulutus 83 g Juuston päiväkulutus 30 g Automatka 21 km Pyykinpesukerta Asuntopäivä 41 m 2

Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä Ohrasta olueksi -ketjussa 0.4 0.35 0.3 0.25 0.2 0.15 Oluen jakelu, kauppa ja kulutus 39% Raakaaineiden kuljetukset 1% Oluen valmistus 13% Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 2% Mallastus ja ohratärkkelyk sen valmistus 9% Ohran tuotanto 36% 2002-2003 Päivitys 2010 0.1 0.05 0 Lannoitteiden tuotanto Kalkin tuotanto Lannoitekuljetukset tiloille Kalkkikuljetukset tiloille Mallasohran tuotanto tiloilla Tärkkelysohran tuotanto tiloilla Mallasohran kuljetukset Tärkkelysohran kuljetukset Mallastus Ohratärkkelyksen valmistus Maltaan kuljetukset Ohratärkkelyksen kuljetukset Oluen valmistus Oluen jakelu, kauppa ja kulutus Mittatikkuarvo

Ohran tuotannon kokonaisympäristövaikutuksen muodostuminen Primäärienergia 2% Ilmaston muutos 9% Happamoituminen 3% Alailmakehän otsonin muodostuminen 1% Rehevöityminen vesistössä 85%

Ohran tuotannon vesistöjä revöittävän vaikutuksen muodostuminen P -huuhtouma 50% N -huuhtouma 48% NOx 1% NH3 (air) 1%

Mallasohran tuotannon N huuhtoumien riippuvuus hehtaarisadosta 12 N huuhtouma(kg/ha) 10 8 6 4 2 0 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha) N huuhtouma(g/kg,ohra) 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha)

Mallasohran tuotannon P huuhtoumien riippuvuus hehtaarisadosta 0.8 P huuhtouma(kg/ha) 0.75 0.7 0.65 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha) 0.25 P huuhtouma(g/kg,ohra) 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha)

Mallasohran sadon ja ravinnehuuhtoumien jakautuminen satotasoneljänneksiin 40% 35% 30% 25% 20% 15% Sato P huuhtouma N huuhtouma 10% 5% 0% I II III IV

Mallasohran tuotannon hehtaarisatojen kehittyminen kg/ha 6000 5000 4000 3000 2000 2941 2707 3907 3707 4413 4198 5125 4973 4097 3897 2005-2010 2001-2003 1000 0 I II III IV Kaikkiaan Satotasoneljännes 2005-2010 2001-2003 Instansseja (kpl) Instansseja (ha) Instansseja (kpl) Instansseja (ha) 5473 28874 1821 9489

Mallasohran tuotannon typpipanosten kehittyminen kg N/ha 100.0 90.0 80.0 70.0 60.0 50.0 40.0 30.0 20.0 10.0 0.0 85.2 87.7 89.1 90.1 92.2 88.7 88.6 86.6 87.4 89.6 I II III IV Kaikkiaan Satotasoneljännes 2005-2010 2001-2003