Yksikkö
|
|
- Siiri Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI Kari Iltola
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Energiankulutus Laskennan lähtötiedoista Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta Ympäristöprofiili Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa Tulosten tulkinta Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä Tunnusluvut GRI:n raportointisuosituksen mukaisesti Energiankulutus Päästöt... 7
3 1 (8) 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa Keskon kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksesta aiheutuneet ympäristövaikutukset vuodelle Vuoden 2013 ympäristökuormitusten laskenta on jatkoa aikaisemmille Keskon kiinteistöjen ympäristöprofiilien laskennalle ja on tehty vastaavin periaattein Energiankulutus 2013 Keskon Suomessa omistamissa tai käytössä olevissa kiinteistöissä kulutettiin vuonna 2013 yhteensä MWh sähköä ja MWh lämpöä. Kesko toimitti Suomessa K-ryhmälle sähköä vuonna 2013 yhteensä MWh. Tämä vastasi 65,5 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen sähkön kokonaiskulutuksesta. Toimitettu määrä oli -5,1 % alhaisempi kuin vuonna Vuonna 2013 sähkön toimituksesta vastasi edellisvuoden tapaan kokonaisuudessaan Helsingin Energia Laskennan lähtötiedoista Sähkön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Helsingin Energian hiilidioksidivapaan sähkön ympäristöprofiilia vuodelta Toimitettu sähkö oli tuotettu kokonaisuudessaan ydinvoimalla ja sen ominaispäästökertoimet olivat: CO2 0 g/kwh ja käytetty ydinpolttoaine 2,6 mgu/kwh - Hankinnan ulkopuoliselle sähkölle on käytetty Pohjoismaisen pörssisähkön ympäristöprofiilia vuodelta Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen laskennassa päästökertoimina on käytetty VTT:n Lipasto järjestelmässä ilmoitettuja Suomen sähköntuotannon tuotantovaiheen ominaispäästöjä Primäärienergiakertoimia laskelmissa on käytetty: Uusiutuvat polttoaineet 1, uusiutumattomat polttoaineet 1,75 ja ydinvoima 3,03 3 Kaukolämmön ympäristöprofiilin laskennassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - Kaukolämmön CO2-päästökerroin 217 g/kwh 4 1 Energiateollisuus ry, Labeling Suositus sähkön tuoteselosteeksi ( 2 VTT 2012, Suomen rautatieliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä RAILI 2011 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Keto Matias. Energiamuotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. Päivitetty MOTIVA CO2-päästökertoimet o2-paastokertoimet
4 2 (8) - Muiden ilmastopäästöjen osalta on käytetty VTT:n laskemia keskimääräisen kaukolämmön päästökertoimia Primäärienergiakerroin 0,9 6 - Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 2014 päästökertoimia Laskentaperusteista sekä tiedon tarkkuudesta Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kohteiden ominaiskulutukset kiinteistötyypeittäin kunkin kiinteistötyypin kokonaiskiinteistökantaan. Sähkönmyyjien kalenterivuosittainen ilmoitussuositus koskee vain myydyn sähkön tuotantotapoja, tuotannossa syntyneitä hiilidioksidipäästöjä sekä käytetyn ydinpolttoaineen määrää. Tietojen julkaisuajankohtaa ei määritelty, laskennoissa on käytetty myyjäkohtaisesti viimeisintä ilmoitettua tietoa. Laskennassa käytettyjen päästöprofiilien vuodet on ilmoitettu kappaleessa Happamoittavien ja alailmakehän otsoniin vaikuttavien päästöjen osalta ilmoitusvelvollisuutta ei ole ja näiden päästöjen kohdalla laskelmissa on päästökertoimina käytetty Suomen energiatuotannon tuotantovaiheen ominaispäästökertoimia. Mikäli edellisen vuoden laskennassa ei ole ollut käytettävissä laskentavuodelle ilmoitettuja alkuperätietoja, on nämä tiedot laskettu uudestaan tähän raporttiin vuodelle ilmoitetuilla alkuperätiedoilla. Mahdollisesta uudelleenlaskennasta johtuen saattavat edelliselle vuodelle raportoidut päästötiedot poiketa aikaisemmassa päästöraportissa ilmoitetuista tiedoista. Kaukolämmön ympäristövaikutukset on arvioitu Suomen keskimääräisen kaukolämmön ympäristöprofiilin perusteella. Ympäristövaikutukseltaan erilaiset kaasut on yhteismitallistettu 8,9 ja niiden ympäristövaikutukset on ilmoitettu ekvivalentteina. Lämmön osalta ekvivalenttilaskennoissa on huomioitu vain metaani ja typenoksidit. Oman lämmöntuotannon kokonaiskasvihuonekaasupäästöt on arvioitu Tilastokeskuksen julkaisemien polttoaineiden päästökertoimien perusteella. 5 VTT 2010,Tutkimusraportti VTT-R Keto Matias. Energia muotojen kerroin. Raportti ympäristöministeriölle. Päivitetty Tilastokeskus, 8 IPCC 2007, 9 Wimmer Wolfgang, Zűst & LeeKun-Mo (2004): Ecodesing Implementation A Systematic Guidance on Integrating Evironmental Considerations into Product Development. Springer
5 3 (8) 2. YMPÄRISTÖPROFIILI 2.1. Keskon toimittaman sähkön ympäristöprofiili Lähtötietojen perusteella lasketut Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 1. Vaikutuksia ei ole suhteutettu ominaiskulutuksiin, vaan ne on laskettu kokonaisuudessaan toimitetulle sähkön määrälle 501 GWh vuonna Taulukko 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkön ympäristövaikutukset vuosina Yksikkö Muutos Hankinta GWh ,1 % Primäärienergia PJ 5,86 5,76 5,46-5,1 % Uusiutumaton PJ 0,01 0,00 0,00 0 % Uusiutuva PJ 0,00 0, % Ydinvoima PJ 5,85 5,76 5,46-5,1 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos ton CO2-ekv % Typenoksidit ton NOX 1, % Rikkidioksidi ton SO2 1, % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 0, % Radioaktiivinen jäte tonnia 1,39 1,37 1,30-5,1 %
6 4 (8) Kuva 1. Keskon K-ryhmälle toimittaman sähkö ja sen ympäristöprofiili laskettuna toimitetun sähkön kokonaismäärälle vuosina Keskon omistamat ja käytössä olevat kiinteistöt Suomessa Tässä luvussa esitetään yhteenveto Keskon käytössä olevissa tai sen omistamissa kiinteistöissä Suomessa kulutetun energian ympäristövaikutuksista. Edellisessä luvussa esitetyn Keskon kauppiailleen hankkiman sähkön lisäksi on huomioitu myös K-kauppiaiden itse hankkima sähkö sekä kiinteistöjen lämmityksessä käytetty kaukolämpö. Keskon Suomen kiinteistöjen lämmön ja sähkön kokonaiskulutus on arvioitu laventamalla kulutusseurannassa olevien kiinteistöjen ominaiskulutukset koko kantaan. Kokonaissähkönhankinnan ympäristöprofiilina on käytetty edellisessä kappaleessa esitettyä profiilia Keskon toimittamalle sähkölle sekä Nordpool-pörssisähkön ympäristöprofiilia K- kauppiaiden itse hankkimalle sähkölle. Keskon toimittama sähkö kattaa noin 65,5 % Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta. Lämmityksen ympäristövaikutusten laskennan lähtötiedot on ilmoitettu kappaleessa 1.2.
7 5 (8) Kiinteistöissä kulutetun lämmön ja sähkön ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 2. Esitetty energiankulutuksen muutos sisältää myös kiinteistökannan muutoksista johtuvat energiankulutuksen muutokset. Taulukko 2. Arvio Keskon Suomessa omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä ympäristövaikutuksista vuosina Yksikkö Muutos Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Sähkö Lämpö Yhteensä Hankinta GWh 779,0 347, ,6 764,4 305, ,2-1,9 % -12,0 % -5,0 % Primäärienergia PJ 7,49 1,13 8,62 7,39 0,99 8,38-1,4 % -12,0 % -2,8 % Uusiutumaton PJ 0,59 0,88 1,46 0,55 0,77 1,33-5,2 % -12,0 % -9,3 % Uusiutuva PJ 0,284 0,25 0,53 0,269 0,22 0,49-5,2 % -12,0 % -8,4 % Ydinvoima PJ 6,62 6,62 6,56 6,56-0,9 % -0,9 % Ympäristövaikutukset Ilmastonmuutos Happamoituminen ton CO2-ekv SO2-ekv 7166, , , , , , ,2 % -13,7-12,0 % -9,6-9,2 % Typenoksidit ton NOX 110,7 149,5 260,2 104,9 131,5 236,4-5,2 % -12,0 % -9,1 % Rikkidioksidi ton SO2 89,0 132,1 221,1 84,3 116,2 200,5-5,2 % -12,0 % -9,3 % Alailmakehän otsoni ton C2H4-ekv 5,2 4,5 9,7 4,9 4,0 8,9-5,2 % -12,0 % -8,4 % Radioaktiivinen jäte tonnia 1,5 1,5 1,4 1,4-0,6 % -0,6 %
8 6 (8) Kuva 2. Vertailu Keskon Suomessa omistamien ja sen käytössä olevien kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian kulutuksesta sekä niiden ympäristövaikutuksista vuosina Tulosten tulkinta Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen sähköenergian kokonaiskulutus laski vuodesta ,9 % ja lämmön normittamaton kokonaiskulutus puolestaan laski -12,0 %. Sähkönkäytön ympäristövaikutukset laskivat edellisestä vuodesta. Edellisvuoden tapaan Keskon kauppiaille hankkima sähkö oli kokonaisuudessaan ydinvoimalla tuotettua ja hiilidioksidivapaata, eikä siitä näin ollen aiheutunut ilmastopäästöjä. Pohjoismaisessa energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli hieman edellisvuotta alhaisempi ja tämä on alentanut Keskon toimituksen ulkopuolisen hankinnan sekä kokonaiskulutuksen päästöjä. Lämmönkäytön ympäristökuormitus laski selvästi edellisestä vuodesta, muutos johtui kokonaiskulutuksen laskusta Osuus Suomen energiankäytöstä ja päästöistä Keskon Suomessa vuonna 2013 käyttämän primäärienergian määrä on noin 0,6 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta (1370 PJ vuonna 2012) 10. Keskon suomalaisten kiinteistöjen sähkön käyttö vuonna 2012 oli noin 0,9 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (85,1 TWh vuonna 2012) 11 ja osuus kaukolämmön kokonaiskulutuksesta (36,7 TWh vuonna 2012) 10 oli noin 0,8 %. Sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 0,2 % Suomen kokonaispäästöistä (noin 60,9 miljoonaa tonnia vuonna ). 10 Tilastokeskus, 10 Tilastokeskus, 12 Tilastokeskus,
9 7 (8) 3. TUNNUSLUVUT GRI:N RAPORTOINTISUOSITUKSEN MUKAISESTI Keskon kiinteistöjen energiakulutuksen ympäristövaikutukset kansainvälisen Global Reporting Initiativen G4-suositusten mukaisesti Energiankulutus GRI:n G4 suositusten mukaisesti energiankulutus jaotellaan suoraan Scope 1 ja epäsuoraan energiankulutukseen Scope 2. - Suoraa energiankäyttöä (G4-EN3) on yrityksen itse tuottama energia esim. lämmöntuotanto polttoöljyllä ja maakaasulla - Epäsuoraa energiankulutusta (G4-EN4) on yrityksen käyttöönsä hankkima energia esim. ostosähkö ja ostolämpö. Keskon omistamien ja hallinnoimien kiinteistöjen epäsuora ja suora energiankulutus primäärilähteittäin on esitetty taulukoissa 3 ja Päästöt Päästöjen osalta tulokset kattavat seuraavat tunnusluvut. - Oman toiminnan suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15 ja G4-EN16) - Muiden ilmastopäästöjen (G4-EN21) osalta on raportoitu vain epäsuorat (Scope 2) typpi- ja rikkidioksidipäästöt Taulukko 3. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen energiakulutus 2013 sekä energiankulutuksen indikaattorit Yksikkö Sähkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN4) TJ Uusiutumaton TJ Uusiutuva TJ Ydinvoima TJ Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN16) ton CO2-ekv Muut ilmapäästöt (G4-EN21) Happamoittavat päästöt ton SO2-ekv Typenoksidit ton NOX Rikkidioksidi ton SO Radioaktiivinen jäte tonnia 1,4 0 1,45
10 8 (8) Taulukko 4. Keskon omistamien ja käytössä olevien kiinteistöjen oma lämmöntuotanto sekä tuotannon indikaattorit Yksikkö Lämpö Yhteensä Primäärienergia (G4-EN3) TJ 12,93 12,93 Uusiutumaton TJ 12,93 12,93 Kasvihuonekaasupäästöt (G4-EN15) ton CO2-ekv Kuva 3. Keskon omistamien tai käytössä olevien kiinteistöjen oman lämmöntuotannon polttoainejakauma 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018 30.1.2019 Anna-Mari Pirttinen 040 838 1385 anna-mari.pirttinen@enerkey.com 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 1.1 Energiankulutus
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...
LisätiedotKESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018
KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018 19.2.2019 Anna-Mari Pirttinen Puh. 040 838 1385 anna-mari.pirttinen@enerkey.com Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2011
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2015
Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2012
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2013
Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2014
Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotYmpäristövastuun taulukot
TUNNUSLUKUTAULUKOT Ympäristövastuun taulukot Välillinen energian kulutus 1) (EN4) GRI EPRA Sustainability BPR Kiinteistösähkönkulutus (MWh) 109 659 113 710 104 853 108 409 EN4 BPR 3.1 Kiinteistön omistajan
LisätiedotPäästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija Yleiskuvaus VTT:n tekemällä ja ylläpitämällä LIPASTO laskentajärjestelmällä
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Lisätiedot1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013
1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä
LisätiedotJulkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %
Julkaisu 28.6.2019 1 (3) Dnro 1067/463/2019 Jäännösjakauma vuoden 2018 osalta Sähkönmyyjät ovat velvoitettuja ilmoittamaan asiakkailleen vuosittain edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön alkuperän
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotKuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3
LisätiedotEnergiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet
AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energiatekniikan laitos Matias Keto Energiamuotojen kerroin Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotYmpäristö ja turvallisuus
CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 1 Ympäristö ja turvallisuus Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain samalta ajanjaksolta kuin talousluvut.
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotTaulukko 1. Poimintoja Tilastokeskuksen määrittelemistä kansallisista polttoaineiden CO 2 -ominaispäästökertoimista.
Rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt ja primäärienergiankäyttö Jarek Kurnitski, Dosentti, Tkt Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi Matias Keto Tutkimusapulainen, TKK LVI-tekniikka
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ 30.1.2019 Kari Iltola kari.iltola@enerkey.com SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Taustaa... 4 3. Kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä... 5 4. Sähkön
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2013
Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2010
Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2016
Energia 2017 Energian hankinta ja kulutus 2016 Uusiutuvan energian käyttö ennätystasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin
Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän
LisätiedotHIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotMiten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen
Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotGreen Office -vuosiraportointikooste kevät 2014
1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
Lisätiedot