Bioenergiapolitiikka & talous

Transkriptio

1 Argumenta: Biomassa kestävä käyttö Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos

2 Kommentti 1. Makromallin luonne & oletukset Makromallien arvo: Sopeutuminen aiheuttaa kitkaa ja suuremmat kustannukset kuin välitön sopeutuminen Osoittaa, että ympäristöpolitiikan vaikutukset nivoutuvat laajempiin taloudellisiin mekanismeihin Makromallin kriittiset oletukset: Mikä taloudessa on jäykkää ja mikä sopeutuu (pääomakanta vs. palkat)? Mitä oletetaan talouden luonnollisesta työllisyystasosta (malleissa talous sopeutuu aina tähän ja on siis oletuspohjainen lopputulos) Nämä oletukset olisi hyvä tehdä eksplisiittiseksi

3 Kommentti 1. Miksi merkki muuttuu, kun osat summataan? tuonti vienti Invest. kulutus päästökauppa energiatavoitteet koko paketti

4 Kommentti 3: metsä ja maatalous 1. Päästöoikeuskauppa ja bioenergia kytköksissä: kun päästöoikeuden hinta nousee tarpeeksi, kumpikin tulee kannattavaksi ilman tukipolitiikkaa ovatko skenaariot konsistentteja tässä suhteessa, sillä tukea ei tarvita, kun EUA > 30 /t 2. Maatalous: bioenergia peltobiomassasta: - biopolttoaineet eivät ympäristöllisesti perusteltu vaihtoehto - sen sijaan monivuotiset energiakasvit bioenergia yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon on perusteltu (10% peltopinta-alasta, eli orgaaniset maat)

5 2. Viljelykasvit & tuotantomuodot Kysymys: Voiko maatalous olla järkevästi osa bioenergian tuotantoa pohjoisilla marginaalialueilla, kun laajemmat ympäristövaikutukset otetaan huomioon Kasvit: ohra, vehnä ja rypsi sekä ruokohelpi Bioenergia: ruokohelpi yhdistetyt sähkön ja lämmöntuotannon lähteenä korvaamassa turvetta Biopolttoaineet Etanoli: ohra ja vehnä Biodiesel: ensimmäinen sukupolvi: rypsi Biodiesel: toinen sukupolvi F-T biodiesel: ruokohelpi Ympäristövaikutukset Ravinnehuuhtouma ja monimuotoisuus LCA-kasvihuonekaasupäästöt (tuotanto, jakelu, päästöt käytöstä)

6 3. Ruokohelpi & energiantuotanto 1. Onko ruokohelpin tuotanto yhteiskunnallisesti kannattavaa ja missä laajuudessa, kun - taloudelliset kannattavuustekijät - ympäristönsuojelunäkökohdat otetaan eksplisiittisesti huomioon? 2. Tuottavatko markkinat yhteiskunnallisen optimin? - vai tarvitaanko taloudellisia kannustimia 3. Millaiset ohjauskeinot sopivat ruokohelpin tuotannon edistämiseen? - ja kuinka ohjauskeinoja tulee käyttää Analyysi: von Thunen etäisyysmalli, jossa keskus (CHP laitos) ja kasvavat ruokohelpin kuljetuskustannukset

7 4. Tulokset: ruokohelpi Ruokohelpi: - Lannoitustaso ja huuhtouma selvästi alhaisempi kuin kauralla - Merkittävä ilmastohyöty (nettona oman tuotannon päästöistä) - Yhteiskunnallisesti kannattava toisin kuin kaura Etäisyys N-app kg/ha Runoff kg/ha Ruokohelpi CO 2 -hyöty t/ha SW /ha N-ap Kg/ha Kaura Runoff Kg/ha SW /ha

8 4. Biopolttoaineet ja maatalous Biopolttoainepolitiikan analyysi Baseline (EU:n nykypolitiikka) Politiikka skenaario 1 (Bioenergian tukien poistaminen) Politiikka skenaario 2 (EU:n ja USA:n uudet korostukset)

9 Tulokset 1. Ympäristövaikutukset Crop N-runoff, kg/ha P-runoff, kg/ha CO 2 -eq emissions, tons/ha CO 2 -eq offsets, tons/ha CO 2 -eq net offsets tons/ha Baseline Wheat Barley Rape RCG Policy scenario 1 Removal of biofuel support Wheat Barley Rape Policy scenario 2 New EU and US biofuel legislation Wheat Barley Rape RCG

10 Tulokset 2. Ympäristövaikutusten nettoarvo Crop N-runoff damage, P-runoff damage, Climate benefit, Biodiversity benefit, Net environmental impact, Profits, Baseline RCG Barley Wheat Rape Total Policy scenario 1 Removal of biofuel support Barley Wheat Rape Total Policy scenario 2 New EU and US biofuel legislation RCG Barley Wheat Rape Total

11 5. Arvio CO 2 -eq. Korvausten suuruus on yllättävän alhainen Useimmissa tapauksissa negatiiviset ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin ilmastonhyödyt