Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit Primäärienergia Uusiutumaton Uusiutuva Raaka-aineet Tuottava maa Vesi Lannoitteiden tuotanto N,P,K Ohran tuotanto tiloilla Mallasohra Mallastus Mallas Olut Panimo Muiden agropanosten tuotanto Pakkaaminen, jakelu ja kauppa Olut Kulutus Kalkki, etc. Tärkkelysohra Ohratärkkelyksen tuotanto tiloilla Toiminnallinen yksikkö Oluen päiväkulutus Suomessa = 0,232 l (2004) Ohratärkkelys Vaikutukset ympäristöön Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoonin muodostuminen Vesistöjen rehevöityminen jne. Sivuvirrat Rehuaineet CO 2 jne. Jätteet
Menetelmä Kokonaisympäristövaikutuksen laskenta Oluen päiväkulutus 0,232 l / henkilö Elinkaariarviointi (LCA) Normalisointi Arvotus Toiminnallinen yksikkö Ympäristövaikutukset Normalisoidut ympäristövaikutukset Mittatikkuarvo Kokonaisympäristövaikutus Ympäristökuormitusten inventointi ja karakterisointi Primäärienergian kulutus Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsonin muodostuminen Vesistöjen rehevöityminen Per capita ympäristövaikutukset Suomessa (2005) Primäärienergian kulutus, 759.3 MJ / pv, henkilö Ilmastonmuutos, 43.1 kg CO2 eq / pv, henkilö Happamoituminen, 0.05 AEeq / pv, henkilö Alailmakehän otsonin muodostuminen, 0.10 person ppm hour / pv, henkilö Vesistöjen rehevöityminen, 0.012 kg PO4- eq / pv, henkilö Ympäristövaikutusluokkien painotukset (Suomi, 2000-luvun alku) Primäärienergian kulutus, 18.6 % Ilmastonmuutos, 30.0 % Happamoituminen, 15.7 % Alailmakehän otsonin muodostuminen, 10.0 % Vesistöjen rehevöityminen, 25.7 %
Menetelmä Suomalaisen olutketjun muutos Rakennemuutos: Eräillä panimoilla toiminta on loppunut ja tuotantoa nostettu toimintaa jatkavissa panimoissa. Olutpakkausten painopiste on siirtynyt uudelleen täytettävistä lasipulloista kierrätettäviin alumiinitölkkeihin. Laadullinen muutos: Mallasohran ja tärkkelysohran viljelyä on kehitetty uusilla lajikeilla sekä viljelijöiden neuvonta- ja palautetoimin. Typpilannoitteiden tuotantoketjussa on otettu käyttöön N2O päästöjä vähentäviä teknologioita. Energian käyttöä tehostettu läpi ketjun
Menetelmä Suomalaisen olutketjun muutos - pakkausjärjestelmät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2002-2003 2008-2009 Lasipullo Alumiinitölkki Keg
Menetelmä Suomalaisen olutketjun muutos Suhteellinen ominaisenergian käyttö (2010 vs. 2005) 110% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 94% 97% 78% 35% Mallastamot, sähkö Mallastamot, lämpö Panimot, sähkö Panimot, lämpö
Suomalaisen olutketjun muutos Mallasohran tuotannon hehtaarisatojen kehittyminen kg/ha 6000 5000 4000 3000 2000 2941 2707 3907 3707 4413 4198 5125 4973 4097 3897 2005-2010 2001-2003 1000 0 I II III IV Kaikkiaan Satotasoneljännes 2005-2010 2001-2003 Instansseja (kpl) Instansseja (ha) Instansseja (kpl) Instansseja (ha) 5473 28874 1821 9489
Suomalaisen olutketjun muutos Mallasohran tuotannon typpipanosten kehittyminen kg N/ha 100.0 90.0 80.0 70.0 60.0 50.0 40.0 30.0 20.0 10.0 0.0 85.2 87.7 89.1 90.1 92.2 88.7 88.6 86.6 87.4 89.6 I II III IV Kaikkiaan Satotasoneljännes 2005-2010 2001-2003
Suomalaisen olutketjun muutos Mallasohran tuotannon fosforipanosten kehittyminen kg P/ha 18.0 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 12.3 13.5 15.3 15.5 11.7 11.4 10.7 14.5 14.7 11.5 2005-2010 2001-2003 4.0 2.0 0.0 I II III IV Kaikkiaan Satotasoneljännes
Mallasohran tuotannon N huuhtoumien riippuvuus hehtaarisadosta 12 N huuhtouma(kg/ha) 10 8 6 4 2 0 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha) N huuhtouma(g/kg,ohra) 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha)
Mallasohran tuotannon P huuhtoumien riippuvuus hehtaarisadosta 0.8 P huuhtouma(kg/ha) 0.75 0.7 0.65 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha) 0.25 P huuhtouma(g/kg,ohra) 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 Hehtaarisato (kg/ha)
Mittatikkuarvo 0.4 0.35 0.3 0.25 0.2 0.15 Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä Ohrasta olueksi -ketjussa Oluen jakelu, kauppa ja kulutus 39% Raakaaineiden kuljetukset 1% Oluen valmistus 13% Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 2% Mallastus ja ohratärkkelyk sen valmistus 9% Ohran tuotanto 36% 2002-2003 Päivitys 2010 0.1 0.05 0 Lannoitteiden tuotanto Kalkin tuotanto Lannoitekuljetukset tiloille Kalkkikuljetukset tiloille Mallasohran tuotanto tiloilla Tärkkelysohran tuotanto tiloilla Mallasohran kuljetukset Tärkkelysohran kuljetukset Mallastus Ohratärkkelyksen valmistus Maltaan kuljetukset Ohratärkkelyksen kuljetukset Oluen valmistus Oluen jakelu, kauppa ja kulutus
Ohran tuotannon kokonaisympäristövaikutuksen muodostuminen Primäärienergia 2% Ilmaston muutos 9% Happamoituminen 3% Alailmakehän otsonin muodostuminen 1% Rehevöityminen vesistössä 85%
Oluen jakelun, kaupan ja kulutuksen kokonaisympäristövaikutuksen muodostuminen Alailmakehän otsonin muodostuminen 12% Rehevöityminen vesistössä 7% Primäärienergia 10% Happamoituminen 32% Ilmaston muutos 39%
Ohrasta olueksi -ketjun kokonaisympäristövaikutukset Mittatikussa 100 = Suomen ympäristövaikutukset henkilöä kohti päivässä 10 9 8 7 6 Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos 5 4 3 2 1 0 Oluen päiväkulutus 0,23 l (Päivitetty) Oluen päiväkulutus 0,23 l (Alkuperäinen) Ruisleivän päiväkulutus 83 g Juuston päiväkulutus 30 g Automatka 21 km Pyykinpesukerta Asuntopäivä 41 m 2