Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Transkriptio

1 Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä 2 Lainsäädäntö Suomen jätehuollon lainsäädännön perustan muodostavat jätelaki ja jäteasetus Uusi jätelaki sai lainvoiman kokonaisuudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia 3 1

2 Etusijajärjestys =Jätehierarkia Kaikessa toiminnassa on Ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteiden synnynehkäisy / vähentäminen jätteen määrää ja haitallisuutta Jos jätettä kuitenkin syntyy jätteen haltijan on uudelleenkäyttö ja sen valmistelu ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten Toissijaisesti kierrätettävä se kierrätys Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on Hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana energiatuotanto Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista Jäte on loppukäsiteltävä kaatopaikka 4 Jätehuollon vastuut Jätehuoltomääräykset Paikalliset lajitteluohjeet Tuottajavastuu Jätehuoltomääräykset Jyväskylässä vuodesta 1996 yleinen jätteiden lajitteluvelvollisuus Jätehuoltomääräyksissä määritellään mm. lajitteluvelvollisuuden laajuus, jäteastioiden koot ja tyhjennysvälit Jätehuoltomääräykset löytyvät kunnan verkkosivuilta 6 2

3 Asuinkiinteistöjen jätteenkeräysvälineet Jyväskylässä ja lähiseudulla keräysastia biojätteelle (kaikki, myös omakotitalot) keräysastia kuivajätteelle (kaikki) keräysastia lasille (5 huoneistoa tai enemmän) keräysastia metallille (5 huoneistoa tai enemmän) keräysastia keräyskartongille (10 huoneistoa tai enemmän) Kunnan pisteet tekstiileille ja vaarallisille jätteille 7 Jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys 8 9 3

4 Biojäte 10 Lihas- tai muut nesteet Muovit, muovitetut paperit ja pahvit Metalli, lasi Suuret luut Keitinrasvat ja ruokaöljyt Nesteet Juomat Maitotölkit Kertakäyttöastiat EI biojätteeseen 11 Keräyspaperi 12 4

5 Keräyskartonki 13 Keräysmetalli 14 Lasi 15 5

6 Vaarallinen jäte Uudet varoitusmerkit Paristot 18 6

7 Sähkö- ja elektroniikkaromu Tekstiili Jyväskylän seudulla myös rikkinäiset ja pinttyneet tekstiilit voidaan kierrättää Imeytysmattoja Narua Rikkinäisistä vaatteista napit, vetoketjut yms. irti, täytteet pois -> myyntiin Kelvolliset kirpputorille 7

8 22 Kuivajätteen lajittelututkimuksen tulokset, Mustankorkea Oy Jäte % Kuivajäte 58,3% Biojäte 20,6 % Kierrätettävä muovi 0,0 % Paperi 6,4 % Keräyskartonki 7,3% Pahvi 0,2 % Lasi 1,4 % Metalli 1,7 % Tekstiilit 3,6 % Ongelmajätteet 0,2 % SER 0,2 % 23 8 Jätelaki 646/2011 Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää 24 8

9 Mitä jätteen synnyn ehkäisy on? Jätteen syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätettä on syntynytkään Jätteiden synnyn ehkäisy on jätelain ensisijainen tavoite Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä 25 Miksi jätteiden syntyä pitää ehkäistä? Luonnonvarojen rajallisuus! Jätemäärät kasvavat edelleen voimakkaasti Vaikka kierrätys ja jätteiden poltto lisääntyvät, ei kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä ole kuitenkaan pienentynyt, koska jätettä syntyy enemmän Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka sekin vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää 26 Jätteistä aiheutuvat ongelmat Maaperän, pinta-ja pohjavesien ja ilman pilaantuminen Ympäristön roskaantuminen ja maisemahaitat Monimuotoisuuden ja elinympäristöjen häviäminen Kasvihuonekaasupäästöt kaatopaikoilta edistävät ilmastonmuutosta Photo D Arcy Norman 9

10 Kulutusvalintojen vaikutus jätemääriin Yli 90 % tuotteen valmistukseen tarvittavista luonnonvaroista muuttuu jätteiksi jo valmistuksen aikana ennen kuin tuote on edes kuluttajalla 28 Photo Ludivic Hirlimann Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen Elinkaariarviointi hiilijalanjälki, ekologinen selkäreppu ja MIPS 29 Raakaaineiden hankinta Tuotteen elinkaaren huomioiminen osana ostopäätöstä Kuljetus Tuotteen valmistus Jakelu Jätteen synnyn ehkäisyssä huomioitava TUOTTEEN KOKO ELINKAARI kehdosta hautaan Käyttö Loppusijoitus 30 10

11 Hiilijalanjälki Mittari, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen Tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy 31 Ekologinen selkäreppu ja MIPS Käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään ja havainnollistamaan tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut MIPS (material input per service unit) mittaa sitä, miten ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään 32 Ekologinen selkäreppu Jokainen suomalainen kerää viikossa noin 1500 kilon painoisen ekologisen selkärepun Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön taakka, jonka mikä tahansa tuote kantaa mukanaan 33 11

12 MIPS MIPS = ekologinen selkäreppu + tuotteen oma paino jaettuna käyttökertojen määrällä - eli luonnonvarojen kulutus esimerkiksi kahvimukin käyttökertaa tai pestyä pyykkikoneellista kohti mitä kauemmin/enemmän yhtä tuotetta käytetään, sitä ekotehokkaampi se on 34 Muita termejä Ekologinen jalanjälki kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn Vesijalanjälki kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä Piilovesi Vesimäärä, joka kuluu hyödykkeen tekoon sen elinkaaren aikana aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen asti 35 Esimerkki Appelsiinimehu, ekologinen selkäreppu, 2 dl=5 kg Tuotanto Kauppa, kuluttaja Loppusijoitus Appelsiiniviljelmä - kausityövoima, laittomat siirtolaiset, huonot työolot Tehdas: energia, vesi, työolot, pakkausmateriaalien valmistus Kuljetus, varastointi Pakkaus, ylijäämämehut 36 12