Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia



Samankaltaiset tiedostot
Johtamalla hyvää säilörehua

Maississa mahdollisuus

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kylvö suoraan vai suojaan?

Hyödyllinen puna-apila

Rehuanalyysiesimerkkejä

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Raisioagro. Nurmiopas 2014

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Kerääjä- ja aluskasvit

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmen lannoitusohjelmat

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehun tuotantokustannus

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli Marja Suutarla

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Pellon kunnostus ja maanhoito

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Rehumaissin viljelyohjeet

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Herne säilörehun raaka-aineena

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Muistiinpanot ovat valmiina

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Karjanlannan käyttö nurmelle

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Transkriptio:

Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013

Tausta Palkokasvien viljelyä vuodesta 1992 Tavoitteena tehokas ja halpa nurmen tuotanto Sinimailanen puna-apilan sijaan 1998 Kasvilaji vaihdettiin koska puna-apila ei ole riittävän tehokas rehun tuottaja

Käyttö Ensisijainen käyttö säilörehunurmissa Välttävä laidunkasvi Ilomäen tilalla pelkästään säilörehunurmissa

Kasvupaikkavaatimukset Pintavesien poiston oltava tehokas Pohjavesi ei saa olla korkealla Lämmin rinnepelto, hieta, hiesu tai savi Ei turvemaille ph yli 6, tärkein merkitys vesitalouteen

Vesitalous Piiriojat ja salaojat kunnossa Pellon pinta kunnossa, vesi ei seiso painaumissa Maalajilla suuri merkitys; karkeat helppoja, savi ja hiesu haastavia. Savi ja hiesu: kyntö 25 30 cm, kalkki kynnetään maan sisään -> 30 cm korkean ph:n ruokamultakerros -> suuri merkitys vesitalouteen

Säilörehupeltojen viljavuusnäytteet

Kylvö Suositellaan viljelyä seoksena Siemenen ymppäys välttämätöntä Siemenmäärä seoksessa 10 13 kg mailasta, 10 13 kg muita kasveja (nadat) Kylvö ilman suojakasvia Puitava vilja ok mutta riskinä tallausvauriot syksyllä

Kylvö Ilomäki Seoksessa sinimailanen 15 kg, ruokonata (koiranheinä) 10 kg ja vuohenherne 8-10 kg/ha Ei itse ympätty, siemen nykyään valmiiksi ympätty Ei suojakasvia, 2012 kokeilussa raiheinä

Lannoitus Typpiomavarainen Kylminä keväinä suositellaan 30 50 kg N/ha Nurmiheiniä suurempi fosforin tarve, toisaalta kykenee nostamaan fosforia syvältä maasta Magnesiumin tarve suuri Mailasella kalkitus on osa lannoitusta

Lannoitus Ilomäki Liete perustamisen yhteydessä, ei muuta lannoitusta 2 lohkoa 2011 kylvetty ilman lannoitusta, 2012 täysi sato Kalkkia/tuhkaa jos ph alle 6,5 PH yli 6,5 -> biotiittia (Ca ja mg) Lannoittaminen happamoittaa peltoa

Sadonkorjuu Ensimmäinen korjuu aiemmin kuin nurmiheinillä Korjuukertoja tavallisesti kaksi Toinen niitto kukinnan alkaessa Toisesta satovuodesta alkaen niitto voidaan tehdä kun tyviversot ovat 2 4 sm pitkiä Kasvurauha elokuun puolivälin jälkeen Talven tullen pellolla pitäisi olla 15 20 sm kasvusto

Sadonkorjuu Ilomäki 2-3 niittoa, kylvövuonna 1-3 niittoa Kylvövuonna toimenpiteet tarkoin harkittuja Niitto kukinnan alkaessa, saavuttanut täyden pituuden. TÄRKEIN tekijä: niitto silloin kun on kuivaa, kasvuaste ei niin tärkeä. Syksyn niiton ajankohdalla ei mitään merkitystä, märkyys ratkaisevaa

Rehuarvot Analyysimenetelmien vuoksi sinimailasen D- arvo on alempi kuin nurmiheinien Ero D-arvoissa todellinen, mutta se kompensoituu koska valkuaispitoista mailasta syödään paljon

Rehuanalyysit

rehuanalyysit

Rehuanalyysi ph > 4,66 alle 5,23 (ka 528 g/kg) Ammoniakkityppi > 11 g/kg N alle 70 Maito- ja muurahaishappo > 28 g/kg ka yli 35 Haihtuvat rasvahapot > 7 g/kg ka alle 20 Liukoinen typpi > 199 g/kg N alle 500 Sokeri > 74 g/kg ka yli 50 Koostumus SJ > Kuiva-aine > 528 g/kg Raakavalkuainen > 203 g/kg ka yli 120 Kuitu (NDF) > 474 g/kg ka yli 450 D-arvo > 664 g/kg ka yli 660 Rehuarvot SJ > ME (energia-arvo) > 10,6 MJ/kg ka OIV > 94 g/kg ka yli 71 PVT > 68 g/kg ka yli 14 Syönti-indeksi > 116 yli 90 ME-indeksi > 111 yli 85

Rehuanalyysi Kalsium > Fosfori Kalium > Magnesium > Natrium > 10,9 g/kg ka 3,2-14,0 2,6 g/kg ka 1,8-3,6 23,5 g/kg ka 10,2-33,1 2,5 g/kg ka 1,3-4,5 0,0 g/kg ka 0-1,0 Mangaani 34 mg/kg ka 25-130 Rauta 130 mg/kg ka 70-620 Kupari 6 mg/kg ka 2-13 Sinkki > K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde 20 mg/kg ka 16-54 0,8 alle 2,2

Suurimmat ongelmat Kylvövuoden rikkakasvien torjunta hankalaa Sinimailanen on arka pakkaselle, tämän takia seoksessa vuohenherne. Vuohenherne ei vaurioidu pakkasesta Märän maan tallaaminen ehdottomasti suurin ongelma hiesu- ja savimailla. Jos sinimailanen häviää, lannoitettu ruokonata/koiranheinä tuottaa saman rehumassan

Mitä hyötyä? Ei ostolannoitteita =? Ruokinnassa ostovalkuaisen tarve puolittuu, jos säilörehun valk. N. 200 g/kgka =? Rikkakasvien torjunta vain perustamisvuonna =? Parantaa maan rakennetta/vesitaloutta Esikasviominaisuus, seuraavan vuoden kasvi ei välttämättä tarvitse lannoitusta/rikkakasvien torjuntaa =?