Laatua yhteistyöllä aluekierros Turku CAF-arvioinnin toteuttaminen lukiokoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä

Transkriptio

1

2 Laatua yhteistyöllä aluekierros Turku CAF-arvioinnin toteuttaminen lukiokoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä Pia Setälä Opetustoimenjohtaja (2.aste ja vapaa sivistys) Salon kaupunki

3

4 Sivistystoimi elinikäinen kumppani Talous Resurssit Kehittyminen Tuloskunto Arvot Sisäinen kunto VISIO STRATEGIA BSC Asiakaskunto Johtaminen Osaaminen Prosessit Järjestelmä Palvelut Asiakastyytyväisyys

5 Miten varmistetaan se, että toimitaan strategian ja tuloskorttien tavoitteiden suuntaisesti? Miten varmistaa toiminnan läpinäkyvyys? Miten tunnistetaan heikkoudet ja vahvuudet? Miten löydetään kehittämiskohteet? Miten varmennetaan kehittämisen toteutuminen? Miten sitoutetaan henkilökunta jatkuvaan kehittämiseen?

6 Oman toiminnan arviointi ja tuloksellisuus osana opetustoimen johtamista 4.Kehittäminen 1.Suunnittelu Kehittämiskohteet Strategia Vuosisuunnitelma OPS BSC Itsearviointi Toiminnan toteutus CAF 3.Toiminnan arviointi 2.Toteutus

7 Oman toiminnan arviointimenetelmäksi valittiin CAF Pohja yhteiselle ymmärrykselle Menetelmä jonka avulla toimintaa arvioidaan systemaattisesti arvioida, jotta toimintaa voidaan kehittää ja parantaa

8 A P Plan Do P D C D Check C Act A TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Strategiat ja toiminnan suunnittelu Prosessit Henkilöstötulokset Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskyky- - tulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN

9 CAF Salon opetustoimi

10 Oman toiminnan arviointi opetustoimessa

11 Vertailutietoja varten Itseämme varten Ketä varten toiminnan arviointia? Päätöksentekijöille Kuntalaiselle Etunimi Sukunimi

12 Resurssi- en tehokas käyttö Opetustoimen nykytilan arviointi Kehittäminen Henkilöstön perehdyttäminen Miksi systemaattista toiminnan arviointia? Toiminnan läpinäkyvyys Kunnan strategian toteuttaminen Yhteiset pelisäännöt Imagon paraneminen PS

13

14 Opetustoimen ja koulun laatutyö on kytkettynä: kunnan strategiaan ja BSC-kortteihin kunnan taloussuunnitelmaan koulun vuosisuunnitelmaan opetussuunnitelmaan Parantamistoimenpiteet laatuarvioinnin kautta!

15 Oman toiminnan arviointi tapahtuu kahdella tasolla: 1. Opetuksen järjestäjän tason arviointi -pariton vuosi 2. Koulun tason arviointi -parillinen vuosi

16 Opetuksen järjestäjätason arviointiryhmä ja koulutason laaturyhmä Opetuksen järjestäjätaso Opetustoimenjohtaja Laatuvastaava Rehtorit Henkilöstön edustaja Koulutaso Rehtori (pj.) Apulaisrehtori/vararehtori 2-3 opettajaa Opinto-ohjaaja Lautakunnan edustaja Oppilaskunnan edustaja Muun henkilöstön edustaja Oppilaskunnan edustaja/ Opiskelijajäsen

17 Varhaiskasvatuksessa ja lukiokoulutuksessa auditointivalmennuksen käyneet henkilöt Sastamala, Salo, Järvi-Pohjanmaa, Keski-Karjala, Lapua AUDITOIJA VALMENNUS (Common Assessment Framework) Kohderyhmä: muutosagentit Aika: Paikka: Sammon keskuslukio Etunimi Sukunimi Valmentajina: laatujohtaja Ritva Korte ja suunnittelija Kari Rantalainen Tampereen kaupunki Toisen asteen koulutus Laatu- ja arviointiyksikkö

18 Itsearviointiprosessi 1.Itsearvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen 4. Itsearvioinnin ja kehittämisen seuranta ja arviointi 2.Arviointikokous *arviointi-istunnot *ryhmittely ja priorisointi 3.Kehittämistoimenpiteet *sidotaan talousarviovalmisteluun, strategiaprosessiin ja koulujen työsuunnitelmiin PS

19 3. Arviointialue: henkilöstö (kuvaus) Henkilöstö muodostaa organisaation ja on sen tärkein voimavara. Organisaatio mahdollistaa ja tukee henkilöstön osaamisen hyödyntämistä sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Huolehtiminen henkilöstön hyvinvoinnista on tärkeä osa Henkilöstöjohtamista. Johtajilla/päälliköillä ja työntekijöillä on kyky tehdä aktiivista Yhteistyötä organisaation kehittämiseksi luomalla vuoropuhelua organisaation eri osien välille, antamalla tilaa luovuudelle, innovaatiolle ja (suorituskyvyn) parannusehdotuksille Laadun kehittämisen kysymyksiä: Arviointialue 3: henkilöstö 3.1. Miten henkilöstön tietämys ja osaaminen tunnistetaan sekä miten niitä kehitetään ja ylläpidetään? 3.2. Miten organisaatiossa käydään vuoropuhelua? 3.3. Onko henkilöstöllä mahdollisuus antaa palautetta esimiehelleen? 3.4. Miten henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan?

20 9. Arviointialue: keskeiset suorituskykytulokset Millaisia tuloksia organisaatio on saavuttanut koskien perustehtäväänsä, asetettuja tavoitteita ja niihin liittyviä strategioita ja toimintasuunnitelmia. Keskeiset suorituskykytulokset liittyvät kaikkeen siihen, mitä organisaatio on määritellyt pitkän ja lyhyen aikavälin menestyksensä kannalta välttämättömiksi sekä mitattaviksi että arvioitaviksi tavoitteiksi Mitkä ovat nettokustannukset/oppilas? 9.2. Miten strategiassa olevien mittareiden tulokset ovat toteutuneet? 9.3. Mikä on prosessien suorituskyky ja tuloksellisuus? 9.4. Miten talousarvio on toteutunut? (esim. henkilöstökulut/?) 9.5. Mitä osoituksia on toimintamenojen kustannustehokkaasta käytöstä? 9.6. Mikä on oppilaspaikkojen käyttöaste? 9.7. Mikä on henkilöstön koulutuspäivien määrä? 9.8. Paljonko tyky-rahoja on käytetty? 9.9. Mikä on annetun tukiopetuksen määrä? Millaiset ovat tilintarkastusten tulokset? (Onko ollut huomautettavaa? Jos on, niin missä määrin? Paljonko on erityisopetussiirtoja ja niiden purkuja? Kuinka moni oppilas on saanut osa-aikaista erityisopetusta? Paljonko on kokonaan tai osittain integroituja erityisoppilaita?

21 Auditointipäivän toteutus 1.päivä 9.00 aamukahvi alkuinfo 9.20 toiminnan arviointi arviointialueet 2 ja 3 *strategiat ja toiminnan suunnittelu *henkilöstö lounas toiminnan arviointi arviointialueet 1 ja 5 *johtajuus *prosessit kahvi toiminnan arviointi arviointialue 4 *kumppanuus ja resurssit yhteenvetoa päivästä ja tilaisuuden päätös

22 Aihealueiden käsittely Aihealueita yhteensä 9 kpl. - Ensimmäisessä tapaamisessa käsitellään 5 aihealuetta ja loput neljä käsitellään seuraavassa auditoinnissa. - Aihealueiden kysymykset jaetaan etukäteen. Arvioinnin kesto: 60 min./aihealue a) 5 min. aihealueen kuvaus/kysymykset b) 15 min. itsenäistä arviointityöskentelyä c) 25 min. keskustelua ryhmässä + aihealueen pisteytys d) 15 min. konsensuskeskustelua + aihealueen pisteytys

23 a) Aihealueiden kuvaus/kysymykset Aihealueiden kuvaukset löytyvät CAF monisteesta. Jokainen arvioitsija tutustuu kuvauksiin ennen arviointitilaisuutta. Arvioinnissa käytettäviin kysymyksiin on myös hyvä tutustua etukäteen. CAF moniste ja kysymykset jaetaan tässä tilaisuudessa. b) Itsenäinen arviointityöskentely Jokainen arvioitsija kirjaa arvioitavalta aihealueelta vähintään kolme vahvuutta ja kolme parantamisaluetta tarralapuille. Yksi vahvuus tai parantamisalue /tarralappu. Vahvuudet ja kehittämisalueet kirjoitetaan kokonaisin lausein. (esim. Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat omaaloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä.)

24 c) Keskustelu ryhmässä + aihealueen pisteytys Ryhmä käy keskustelua kirjaamistaan vahvuuksista ja parantamisalueista. Jos ryhmän jäsenillä on keskenään samanlaisia ehdotuksia, ne liitetään yhteen. Ryhmä antaa pisteyttää aihealueen CAF:n ohjeiden mukaan d) Konsensuskeskustelu + aihealueen pisteytys Auditointiryhmät käyvät yhteistä keskustelua ryhmien kirjaamista vahvuuksista ja parantamisalueista. Kukin ryhmä esittää vuorollaan yhden aihealueella olevan vahvuuden/parantamisalueen. Muut hyväksyvät/hylkäävät annetun ehdotuksen.

25 d) Konsensuskeskustelu + aihealueen pisteytys Jatkuu Jos lapulla oleva asia on epäselvä, muut ryhmät voivat pyytää tarkennusta tai haastaa esitettävän ehdotuksen. Jos ehdotus on muiden ryhmien mielestä ok, mainittu ehdotus laitetaan talteen seinälle. Jos muilla ryhmillä on vastaavia ehdotuksia, ne liitetään seinälle ko. ehdotuksen yhteyteen. Keskustelu etenee tämän jälkeen niin, että seuraava ryhmä kertoo yhden omista vahvuuksistaan/parantamisalueistaan, jonka muut ryhmät voivat taas haastaa. Kun kaikki aihealueen vahvuudet ja parantamisalueet on käyty läpi, aihealue pisteytetään laskemalla ryhmien pisteiden ka.

26 Toiminta Pisteet Johtajuus 75 p. Strategiat ja toiminnan suunnittelu 55 p. Henkilöstö 83 p. Kumppanuudet ja resurssit 71 p. Prosessit Yhteensä 75 p. 72 p. 26

27 Kumppanuudet ja resurssit PARANTAMISALUEET Kumppanuussuhteita (opiskelijoita mukaan enemmän mukaan) kehitettävä. Eri lukioiden yhteistyön kehittäminen eri projektien jälkeenkin (esim. Comenius)! Haaste henkilöstölle: onko kaikki valmiita lähtemään mukaan projekteihin? Kumppanuusprojektit eivät saa olla itsetarkoitus: aito kiinnostus lähteä mukaan! Myös viestinnän ongelmia on ilmennyt: esim. lukion ja yläkoulun opettajien välillä. Viestintä ylä- ja alatason välillä ei ole aina toiminut esim. Osaava- hankkeessa. Henkilöstötiedotteet eivät ole avautuneet sähköisesti. Ulkoisia kumppanuussuhteita voisi olla enemmän. VAHVUUDET Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat toimineet hyvin. Projekteista hyötyy koko koulu, vaikka vain osa niihin osallistuu käytännössä (tärkeä projektista viestittäjän rooli). Eri projektit lähteneet hyvin liikkeelle, opiskelijat ovat myös olleet hyvin mukana niissä. Ulkoinen viestintä kehittynyt esim. Wilma, lehtikirjoittelu koulusta lisääntynyt. Pienen koulun viestintä toimii. Pitää osata myös itse kysyä!

28 SALON KANSALAISOPISTO ASIAKAS Opisto on monipuolista opetusta tarjoava matalan kynnyksen oppilaitos Opetus on kaikille avointa ja sitä on tarjolla koko kaupungin alueella TALOUS VAHVUUDET PROSESSIT Kansalaisopisto käyttää hyvällä hyötysuhteella saamansa resurssit Hankerahoitusta käytetään tehokkaasti ja myyntikoulutuksen kehittäminen HENKILÖSTÖ Monipuolista osaamista edustava, sitoutunut ja joustava henkilöstö Jaettua johtajuutta tuetaan säännöllisin kokouksin ja kehittämiskeskusteluin Opisto vastaa nopeasti, joustavasti ja edullisesti toimialueensa koulutustarpeisiin Opistolla on hyvin toimivia, vahvoja yhteistyöverkostoja

29 SALON KANSALAISOPISTO ASIAKAS Päiväopetuksen lisääminen ja monipuolistaminen Monipuolisen kurssitarjonnan ylläpitäminen opiston koko toimialueella TALOUS KEHITETTÄVÄÄ PROSESSIT Verkostoitumisen sekä hanke- ja myyntitoiminnan kehittäminen Toimivat opetus- ja hallintotilat kansalaisopiston henkilökunnalle HENKILÖSTÖ Päätoimisen henkilöstön työtilat ovat pääosin saman katon alla ja päiväopetustilojen yhteydessä Uusien opettajien perehdyttämisen kehittäminen Yhteistyön kehittäminen kaupungin muiden toimialojen ja osastojen kanssa Opiston vuosikellon saattaminen ajan tasalle vastaamaan tarjonnan valmistelun ja arvioinnin sekä mm. tiedottamisen tarpeita

30 Kansalaisopisto / kehittämishanke Tavoitteet: PÄIVÄOPETUKSEN LISÄÄMINEN JA MONIPUOLISTAMINEN Lisätä seuraaville osallistujaryhmille tarkoitettua kurssitarjontaa: - työttömät - maahanmuuttajat - seniorit ja muut eläkeläiset - pienten lasten vanhemmat Oma kokonaisuutensa: myynti- ja henkilöstökoulutus kaupungin ja yritysten henkilöstöille, ks. erillinen hanke Toinen oma kokonaisuutensa: uusien kohderyhmien tavoittaminen, mm. teini-ikäiset & nuoret aikuiset, erityisryhmät, kesäopiskelusta kiinnostuneet erillinen hanke? Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Vastuuhenkilöt ja muut keskeiset toimijat: Toteutusaikataulu: Kustannusarvio / kustannusvaikutus / resursointi: Pidemmällä aikavälillä: pyritään saamaan opiston käyttöön tilat, joissa on riittävästi luokkia päiväopetusta varten Välittömästi, syyskautta 2012 ajatellen: pyritään vuokraamaan ko. luokkia Luokkien yhteydessä tila, jota voidaan käyttää myös pienten lasten vanhempien osallistuessa kurssille päivähoitotilana Oppiaineille sovitaan tuntiraamista tietty osuus, joka järjestetään päiväaikaan Työttömille, maahanmuuttajille (miten määr.!?) ja senioreille / eläkeläisille 50 prosentin alennus??? Oppiaineissa suunnittelijaopettajat & muut vastuuhenkilöt Työryhminä opetuksen suunnittelutyöryhmät Koeponnistus lukuvuonna (esim. tilojen saaminen epävarmaa); täysillä ja siitä eteenpäin Kyse on suurimmalta osin opiston perustoiminnasta, jonka painopistettä yksinkertaisesti siirretään enemmän päiväopetukseen; maahanmuuttajien ja työttömien osalta tarjontaa tullaan mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan ja tähän pyritään saamaan ulkopuolista rahoitusta. Pääsääntö: käytetään opiston perusrahoitusta Kurssimaksualennukset rahoitetaan suurelta osin opintoseteliavustuksin Lisäksi käytetään LaKe-rahoitusta & muuta hankerahoitusta Viestintä / tiedotus (kuka, kenelle, missä vaiheessa) Seuranta (kuka vastaa): Seuranta Hellewiä & Tanea hyödyntäen; vastuu suunnittelutyöryhmien vetäjillä / oppiaineiden vastuuhenkilöillä; koko talon osalta rehtorilla

31 Kehittämissuunnitelma Kehittämishankkeen nimi: Halikon lukion näkyvyyden lisääminen Tavoitteet: Saada näkyvyyttä Halikon lukiolle ja lisätä lukion houkuttelevuutta. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Lukioesitteen päivittäminen. Yhteistyö perusopetuksen opintoohjaajien kanssa. Näkyvyyden lisääminen peruskoulussa esim. vierailujen avulla. Tutorit esittäytyvät 9- luokkalaisille syksyllä. Lukiotietouden vieminen 8-luokkalaisille (opot). Sosiaalisen median hyväksikäyttö. AMK-yhteistyön terävöittäminen. Yhteistyö paikallisten lehtien avaintoimittajien kanssa. Opettajien konsultointi keinoista lukion näkyvyyden lisäämiseksi. Lukion kotisivujen päivittäminen ja kehittäminen. Vastuuhenkilöt ja muut keskeiset toimijat: Rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, aineopettajat Toteutusaikataulu: Kustannusarvio/ kustannusvaikutus: tva, lukioresurssi Viestintä/ tiedotus (kuka, kenelle, missä vaiheessa)?: Seuranta (kuka vastaa): Opettajakokoukset

32 Varhaiskasvatus

33 Perusopetus 2010 Opetuksen järjestäjän tason arviointi CAF Perusopetuksen laadun kehittämishanke FCG Efeko Perusopetuksen laatukriteerit Pia Setälä

34 ia Setälä

35

36 Tulosten arviointi -kansalaisopisto -musiikkiopisto Opetuksen järjestäjän tason arviointi/ lukiokoulutus Lukiokoulutuksen laatukäsikirja INKA itsearviointi

37 Jos toimintaa ei arvioi, ei sitä voi myöskään järkevästi parantaa Arvioinnin lähtökohtana on vapauttava ajatus keskeneräisyydestä eli siitä, että toimintaa on aina varaa ja mahdollista parantaa Kun menneen arviointi liitetään yhteen tulevaisuuden vision kanssa, sulkeutuu oppimisen kehä ja omaa työtä uudistetaan mielekkäällä ja oikein suuntaavalla tavalla

38 Kiitos! Pia Setälä Opetustoimenjohtaja Salon kaupunki