Laadunhallinta opetustoimessa

Transkriptio

1 Laadunhallinta opetustoimessa Kuntamarkkinat , Kuntatalo, B 3.8 Juha Karvonen, kehittämispäällikkö

2 Mitä opetustoimessa tarkoitetaan laadulla? Toiminta on laadukasta, kun asetetut tavoitteet saavutetaan. Opetustyö on laadukasta, kun saavutetaan hyviä oppimistuloksia. Kasvatustyö on laadukasta, kun pystytään tukemaan lasten ja nuorten kasvua ihmisenä, tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Jatko-opintoihin sijoittuminen Opintojen läpäisy Työllistyminen

3 Raportissa annetaan käytännön neuvoja laatutyön toteuttamiseksi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntakohtaisessa osiossa on kuvattu hankkeessa mukana olleiden kuntien toteuttamaa opetustoimen laadun arviointia ja siitä saatuja tuloksia ISBN Hinta 35,00. Tilausnumero

4

5 Hankeen tuloksia Laadun arvioinnissa on suuri merkitys käytettävillä menetelmillä. Hankkeen yksi keskeisiä tuloksia oli, että hankkeessa käytetty arviointimenetelmä sitoutti viranhaltijat, henkilöstön ja luottamushenkilöt uudella tavalla laadun kehittämiseen. Tällä katsottiin olevan suuri merkitys valittujen kehittämiskohteiden toteuttamisessa ja laadun parantamisessa. Konsensuskeskustelut mahdollistivat monipuolisen ja avoimen keskustelun opetustoimen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Lopputuloksena syntyi yhteinen näkemys siitä, mitä asioita opetustoimessa lähdetään kehittämään ja viemään yhdessä eteenpäin.

6 Hankeen tuloksia Kunnissa on selvä tarve koko kuntaa koskeville laatujärjestelmille. Laadunhallintamallinen avulla saadaan monipuolisempaa tietoa laadun parantamiseksi kuin perinteisillä arviointitavoilla. Hankkeessa käytetyt varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamallit olivat toimivia välineitä opetustoimen laadun arvioinnissa.

7 Hankeen tuloksia Käytettävien laadunhallintamallien tulee olla yhteensopivia kunnan muiden johtamisjärjestelmien kanssa. Tämän vuoksi oli tärkeää, että hankkeen aikana käytiin keskusteluja myös kunnan ylimmän johdon kanssa laatutyön toteuttamisesta. Näyttää siltä, että vuoden 2011 aikana useissa hankkeessa mukana olleissa kunnissa ollaan tekemässä päätöksiä koko kuntaa koskevien laadunhallintamallien käyttöönottamisesta. Suuressa osassa hankekuntia CAF-mallista on tulossa kuntatason laatutyökalu, jota käytetään kaikilla toimialoilla.

8 Hankeen tuloksia Hankekunnissa seuraavana vaiheena on opetustoimen laadun arvioinnin yhteensovittaminen osaksi koko kunnan laadunhallintajärjestelmään. Jatkon osalta olisi tärkeää, että CAF-mallin arviointialueiden kuvauksia ja arviointikohteiden määrittelyjä voitaisiin edelleen kehittää vielä paremmin kuntatason arviointiin sopiviksi. Tältä osin yhteistyötä voitaisiin edelleen jatkaa kuntien, Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa.

9 Laatutyön tavoitteet Tukea vision, toiminta-ajatuksen, arvopojan ja strategian toteutumista, toiminnan kehittymistä Saada kuva toiminnan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista Viestiä oman toiminnan laadusta henkilöstölle, luottamushenkilöille, oppilaiden huoltajille, opiskelijoille ja muille sidosryhmille Tukea asiakasvaatimusten täyttymistä ja organisaation tehokkuuden parantamista. Kehittää sisäisiin ja ulkoisiin arviointeihin liittyvää osaamista sekä varmistaa niiden tulosten hyödyntämistä. Kehittää laatuun liittyvää osaamista.

10 Laadunhallintamallit ja niiden tehtävä Laadunhallintamallien avulla kohdentamaan arviointi palvelujen tuottamisen kannalta kaikkein oleellisempaan. Laadunhallintaan liittyvien prosessien avulla sitoutetaan organisaation johto, henkilökunta ja luottamushenkilöt laadun jatkuvaan parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Laadunhallintamallien avulla paikannetaan omat vahvuudet ja parantamisalueet. Laadunhallinta tulee perustua relevantteihin arviointialueisiin, itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin. Laadunhallinta tulee pohjautua kunnan strategioihin ja tavoitteisiin. Laadunhallintamallien avulla pyritään varmistamaan korkeatasoinen laatu ja laadun jatkuva kehittäminen.

11 EFQM -laadunhallintamalli Toiminta Tulokset Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Toimintaperiaatteet ja strategiat Prosessit Asiakastulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen (c) European Foundation for Quality Management

12 Lähde: Laatukeskus Excellence Finland 2010

13 1991 Stala Oy, Lindström Siivouspalvelu Oy 1992 Nokia Mobile Phones, Oy Shell Ab 1993 Rautaruukki Oy Raahen terästehdas, SOL Siivouspalvelu Oy 1994 ABB Service Oy 1995 Gasum Oy, Oy IBM Ab 1996 Oy LM Ericsson Ab 1997 Valmet Oyj Järvenpään yksiköt, Terapixel Oy 1998 Enso Publication Papers Oy Ltd, Veitsiluodon tehtaat, Siemens Osakeyhtiö - Tietoliikenneverkot, Mercuri International Oy 1999 Valtra Oy Ab Euroopan traktoritoiminnot, Sodexho Oy 2000 Laminating Papers Oy Suomen toiminnot, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Salpausselän Kirjapaino Oy 2001 Stora Enso Oyj Oulun tehdas, Riihimäen Puhelin Oy 2003 Stora Enso Ingerois Oy, Elektroniikkalaitos Puolustusvoimat 2004 Anttila Oy 2005 TNT Suomi Oy, K-Supermarket Länsitori, Kainuun Prikaati 2007 Stora Enso Metsä 2008 Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Helsingin kaupungin kirjasto 2009 Viking Line Abp, Oy Dextra Ab, Maanmittauslaitos 2010 Veikkaus Oy Savonia-ammattikorkeakoulu sai kunniamaininnan Suomen laatupalkinto kilpailussa v Savonia-ammattikorkeakoulu sai kilpailussa "Recognized for Excellence" -tunnustuksen, eli tunnustuksen erinomaisuudesta. Tunnustus kohdistui Savoniaammattikorkeakoulun terveysalan koulutukselle. Lähde: Laatukeskus Excellence Finland 2010

14 A P Plan Do P D CAF Common Assessment Framework C D Check C Act A TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Strategiat ja toiminnan suunnittelu Prosessit Henkilöstötulokset Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskykytulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: VM

15 Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. CAF-malli on kehitetty Euroopan unionin jäsenmaiden välisessä, hallintoministerien johtamassa, verkostossa.

16 Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Toiminta Toiminnan laatu Henkilöstö Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Johtaminen Taloudelliset resurssit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Arviointi ja vaikuttavuus Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen

17 Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Henkilöstö Opetus ja opetusjärjestelyt Fyysinen oppimisympäristö Johtaminen Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen Juha Karvonen 2009

18

19 Laatukortti Laatukortti: Laadun osa-alue Kuvaus Laatukriteerit Laadun kehittämisen kysymyksiä

20 ARVIOINTI- ALUEET ARVIOINTI- KOHTEET Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. vahvuudet parantamisalueet kehittämiskohteet Strategiset tavoitteet BSC Toimenpiteet Vuositavoitteet

21 Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Opetuksen toteuttaminen Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Arviointi Yhteistyö ja kumppanuudet Lukiokoulutuksen laadun parantaminen

22 Lukiokoulutus rakenteiden laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 1. Johtaminen Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen roolista ja merkityksestä paikkakunnalla. Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia. Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle. Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. 2. Henkilöstö Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita. Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti 3. Taloudelliset resurssit Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle.

23 Lukiokoulutus toiminnan laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 4. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resurssoitua. Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. 5. Opetuksen Kurssitarjonta on monipuolinen. toteuttaminen Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti. Opiskelijalla on valittavanaan useita opiskelumuotoja. Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa. 6. Oppimisen tuki Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Opiskelijalla on käytettävissään opiskelijahuollon palvelut. Kodin ja koulun välillä on toimiva yhteistyö. 7. Osallisuus ja vaikuttaminen Lukiossa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus. Lukiossa on avoin toimintakulttuuri: kaikilla on mahdollisuus opiskelu- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Lukion henkilökunta on valmis opiskelijan yksilölliseen kohtaamiseen 8. Yhteistyö ja kumppanuudet Lukio tekee kiinteää yhteistyötä seutukunnan muiden erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. Lukio tekee yhteistyötä paikkakunnan yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lukio kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen esimerkiksi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta. 9. Oppimistulokset ja opiskelijoiden Opiskelija etenee ja menestyy opinnoissaan suunnitelman mukaisesti. sijoittuminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnossa saavutetaan hyvät tulokset opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen. Opiskelijat voivat antaa muita näyttöjä, kuten lukiodiplomeja ja valtakunnallisia kokeita. Oppilaitoksella on toimiva seurantajärjestelmä jatko-opintoihin sijoittumisesta. Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin.

24 8. Parantamisalueista muodostetaan kehittämiskohteita 1. Arviointiryhmän nimeäminen (6) 2. Arviointipäivistä sopiminen 7. Vahvuuksista kuvauksia arviointiraporttiin Laadunhallintaan liittyvä itsearviointi 3. Arviointipäivien toteutuksen tarkka suunnittelu 6. Käydään konsensuskeskustelu 5. Etsitään kustakin arviointialueesta vahvuudet ja parantamisalueet 4. Arviointiryhmä arvioi kunkin arviointialueen Kuvio: Laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin eri vaiheet

25 Esimerkki opetuksen järjestäjätason arviointiryhmästä ja koulutason laaturyhmästä Opetuksen järjestäjätaso Arviointiryhmä: Sivistystoimenjohtaja (pj) Laatuvastaava 3-4 rehtoria Lautakunnan edustaja Oppilaskunnan edustaja Koulutaso Laaturyhmä: Koulun rehtori (pj.) 3-4 opettajaa Apuna laatuvastaava Henkilöstön edustaja Johtokunnan edustaja Oppilaskunnan edustaja

26 Arviointiryhmän työskentelyn aikataulutus Alla on kuvattu esimerkki yhden arviointialueen arvioinnin jaksottamisesta: Arviointialueen kuvaus 10 min Yksilöllinen työskentely 10 min Pienryhmätyöskentely 15 min Konsensuskeskustelu 25 min Tulosten koonti 10 min

27 Kuva 1. Itsenäisen työskentelyn vaihe koulun arviointiryhmässä Keski-Karjalassa

28 Kuva 2. Perusopetuksen järjestäjätason laadun arviointi Kuva 3. Lukiokoulutuksen arviointiryhmä.

29 Kuva 4. Moision koulun laaturyhmä

30 Laadun arviointitiedon hyödyntäminen Saadut arviointitulokset ryhmitellään ja ryhmittelyn seurauksena syntyneille ryhmille annetaan ryhmää kuvaava nimi. Vahvuuksista saadaan arviointiraporttiin kuvauksia niistä asioista, joissa organisaatio on onnistunut ja mitkä ovat sen vahvuuksia. Pääpaino keskitetään parantamisalueisiin. Niistä muodostetaan kehittämiskohteita, jotka priorisoidaan strategiassa olevien tavoitteiden ja painopisteiden kautta. Valitut kehittämiskohteet huomioidaan talousarvioesityksessä, strategiapäivityksessä, toiminnallisissa tavoitteissa ja niistä muodostetaan kehittämishankkeista, Määritetään kehityshankkeille resurssit huomioiden jo käynnissä olevat hankkeet. Kehittämiskohteiden toteuttamiselle asetetaan vuositavoitteet, mittarit ja vastuuhenkilöt.

31 Kuvio: Salon kaupungin vision, strategian, BSC-korttien ja CAF:n välinen yhteys.

32 Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko (CAF)

33 Tulosarviointialueiden pisteytystaulukko (CAF)

34 Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto Tehtävä 1: Lautakuntatason päätökset Lautakunnassa päätös siitä, että perusopetuksen laadunarvioinnissa otetaan käyttöön järjestäjätason ja koulutason arvioinnissa Perusopetuksen laatukriteerit. Opetuksen järjestäjätason arviointia varten lautakunta nimeää perusopetuksen arviointiryhmän, joka koostuu perusopetuksen avainhenkilöistä. Perusopetuksen arviointiryhmän puheenjohtajaksi nimetään perusopetuksesta vastaava johtava viranhaltija. Lautakunnan tason päätös siitä, että kuhunkin kouluun tulee nimetä laaturyhmä koulutason arviointia varten. Laaturyhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori, joka nimeää laaturyhmän. Lautakunta päättää laadunarviointiin liittyvästä aikataulutuksesta.

35 Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto Tehtävä 2: Aikataulutus Lautakunnan olisi hyvä päättää perusopetuksen laadunhallintaa liittyvien arviointien aikataulutuksesta. Lautakunta voisi päättää niin, että koulutason arviointi suoritetaan huhtitoukokuussa ja opetuksen järjestäjätason arviointi kesäkuun alussa heti koulutyön päätyttyä. Yllä oleva aikataulutus mahdollistaa sen, että koulutason arvioinneista saadaan arviointitulokset opetuksen järjestäjälle ennen opetuksen järjestäjän suorittamaa omaa arviointia. Perusopetuksen laatukriteereillä tapahtuva itsearviointi sekä opetuksen järjestäjätasolla että koulutasolla olisi hyvä suorittaa joka toinen vuosi. Laatukriteereillä tapahtuvaan arviointiin olisi hyvä varata kaksi arviointipäivää. Välivuosina tapahtuvaan arviointiin riittää yksi arviointipäivä. Tällöin arvioidaan miten laadun parantamiseen liittyvät vuositavoitteet ovat toteutuneet ja tehdään tavoiteasetteluun tarvittavat muutokset.

36 Perusopetuksen laatukriteerit käyttöönoton aikataulutus Lautakunnan päätökset 10-11/ Päättää laatukriteereiden käyttöönotosta - nimeää perusopetuksen arviointiryhmän - kouluihin tulee nimetä laaturyhmät/rehtori - laadun arvioinnin aikataulutus Lautakunnan päätösten täytäntöönpano 11/2010-3/ laatukriteereiden työstäminen omaksi työkaluksi 11/ laaturyhmien nimeäminen - arviointiryhmän perehdyttäminen laadun arviointiin - laaturyhmien perehdyttäminen laadunarviointiin Koulutason arvioinnit 5/2011 Järjestäjätason arviointi 6/2011 TAE lautakunta 9/2011 Tavoitteet Resurssointi Toiminnalliset ja strategiset tavoitteet 12/2011 Lautakunta Arviointiraportti /2011 Vastuuhenkilöt 2011 Mittarit 2012 Laaturyhmät: Arviointipäivät Arviointiryhmä: Arviointipäivät Lautakunta: Arvioinnin tulokset Kehittämiskohteiden valinta Vuosisuunnitelmat 8/2011 Vastuuhenkilöt Vuositavoitteet Mittarit Valtuusto: Resurssit Toiminnalliset tavoitteet

37 Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto Tehtävä 3: Laatukriteereiden muokkaaminen Opetustoimesta vastaavan virnahaltijan johdolla muokataan perusopetuksen laatukriteerit vastaamaan omaa arviointitarvetta. Perusopetuksen laatukriteereissä on kaikkiaan sataseitsemän eri kriteeriä. Tutustu ensin tarkkaan perusopetuksen laatukriteereihin ja arvioi palveleeko se teidän arviointityötä. Laatukriteereiden määrä kannattaa karsia kullakin arviointialueella esimerkiksi neljään. Tarvittaessa myös laatukriteerien sisältöä kannattaa muokata omaa arviointia tukevaksi. On hyvä myös miettiä tarvitaanko joitakin kokonaan omia laatukriteerejä. Muokkaamisen jälkeen varmista, että kaikilla on käytössä samanlainen työkalu. Sovi pisteytystavasta, kaikki pisteyttävät samalla tavalla. Näin saavutetaan paras vertailtavuus