Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

2 TEKIJÄ Juha Karvonen 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2010 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö 1 Johdanto 5 2 Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaa koskeva hanke Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen lähtökohdat 7 3 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa Laadunhallintamallien tehtävä Yleisesti käytössä olevat laadunhallintamallit Perusopetuksessa käytetty laadunhallintamalli Lukiokoulutuksessa käytetty laadunhallintamalli Varhaiskasvatuksessa käytetty laadunhallintamalli 16 4 Laadun arvioinnissa käytetyt menetelmät Arviointiryhmien nimeäminen Arviointipäivistä sopiminen Arviointipäivien toteutuksen suunnittelu Laadun arviointi Laadun arvioinnissa saatujen tulosten hyödyntäminen Laadun arviointitulosten pisteyttäminen 24 KUNTAKOHTAISET OSIOT 26 Auli Ottelin, Ulla Soukainen ja Pia Setälä 5 Opetustoimen laadunhallinta Salon kaupungissa Hankkeessa käytetyt varhaiskasvatuksen ja opetustoimen laadunhallintamallit Laatutyön toteuttaminen opetustoimessa Opetuksen järjestäjätason arviointi perusopetuksessa Koulutason laadun arviointi perusopetuksessa Opetuksen järjestäjätason arviointi lukiokoulutuksessa Laatutyön toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Hankkeen aikana toteutetut asiakaskyselyt Hankkeesta saadut kokemukset 34 Pasi Mäkikyrö, Anneli Halkola ja Juha Aho 6 Laadunhallinta Kiimingin kunnassa Laadunhallinta varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa Laatutyön toteuttaminen perusopetuksessa Laatutyön toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen asiakaskysely Kiimingin kunnan kokemuksia laatutyön toteuttamisesta 39 Mika Kamunen 7 Laatutyön toteuttaminen Järvi-Pohjanmaalla Järvi-Pohjanmaalla käytetyt laadunhallintamallit Laatutyön toteuttaminen perusopetuksessa Opetuksen järjestäjätason arviointi perusopetuksessa 43 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 3

4 7.4 Koulutason laadun arviointi perusopetuksessa Opetuksen järjestäjätason laadun arviointi lukiokoulutuksessa Laadun arviointi varhaiskasvatuksessa Järvi-Pohjanmaalla hankkeen aikana toteutetut asiakaskyselyt Järvipohjanmaa kokemuksia laatutyöstä 52 Arja Makkonen ja Kyösti Värri 8 Opetustoimen laatutyön toteuttaminen Keski-Karjalassa Laatutyön käynnistäminen Keski-Karjalassa Koulutason laatutyön toteuttaminen perusopetuksessa Oppilaitostason laatutyön toteuttaminen lukiokoulutuksessa Hankkeen aikana toteutetut asiakaskyselyt ja niiden keskeiset tulokset Keski-Karjalan kokemuksia opetustoimen laadunhallinnasta 60 Kari Ahonen 9 Laatutyön toteuttaminen Sastamalassa Perusopetuksen järjestäjätason arviointi Koulutason laatutyön toteuttaminen Sylvään yläkoulussa Laatutyön toteuttaminen lukiokoulutuksessa Laatutyön toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Hankkeen aikana toteutetut asiakaskyselyt ja niiden keskeiset tulokset Sastamalan kokemukset laatutyöstä 65 Päivi Helin, Jukka Kotiranta ja Ari Harju 10 Laatutyön toteuttaminen Ulvilassa Opetustoimen laadun arviointi Ulvilassa Koulutason laadun arviointi Friitalan koulussa Laatutyön toteuttaminen Ulvilan lukiossa Laadun arviointi varhaiskasvatuksessa Ulvilan näkemyksiä laatutyön toteuttamisesta Hankkeen toteutumisen arviointia Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Missä asioissa onnistuimme, missä olisi parannettavaa Lopuksi 74 Lähteet 75 Liite 1. Hankkeessa toteutettujen asiakaskyselyjen tulokset 76 4

5 1 Johdanto Lainsäädännön mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin käytännöt ovat paikallisesti päätettävissä ja arviointi on suhteutettava niihin tavoitteisiin, joita toiminnalle on asetettu. Valtuusto päättää kunnan strategiasta, jonka pohjalta päätetään talousarvion yhteydessä toiminnallisista tavoitteista. Kunkin hallintokunnan on omalta osaltaan toteutettava valtuuston asettamia päämääriä. Kansallisella tasolla opetukselle asetetut tavoitteet määritellään lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa. Arviointi on kunnissa painottunut pitkälti määrälliseen arviointiin. Viime aikoina laadullisen arvioinnin näkökulma on vahvistunut. Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvässä hankkeessa pyrittiin selvittämään erilaisten laadunhallintamallien soveltuvuutta laadun arviointiin. Opetustoimen eri sektoreista hankkeessa olivat mukana varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus. Hankkeessa selvitettiin, miten eri laadunhallintamallit ja arviointimenetelmät soveltuvat opetustoimen laadun arviointiin. Laadunhallintamalleja käytettiin opetuksen järjestäjätasolla sekä koulu- ja oppilaitostasolla. Perusopetuksessa laadunhallintamallina hankkeessa käytettiin perusopetuksen laatukriteerien viitekehystä (Opetusministeriön julkaisuja 2010:6). Hankkeessa pyrittiin selvittämään, miten perusopetuksen laatukriteerit toimivat käytännössä ja suuntaavatko ne laadun arviointia oikealla tavalla sekä minkälaisia tuloksia arvioinnin tuloksena syntyy. Hankkeen aikana varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen luotiin omat laadunhallintamallit. Molemmat mallit pohjautuvat sisällöllisesti ja rakenteellisesti EFQM- ja CAFmalleihin sekä perusopetuksen laatukriteereihin. Yleisesti käytetyistä laadunhallintamalleista hankkeessa käytettiin CAF-mallia. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella laadun arviointityö on palkitsevaa sekä sitouttaa johdon, henkilökunnan ja luottamushenkilöt uudella tavalla laadun parantamiseen. Laadun arviointi auttaa kuntia löytämään omat vahvuudet ja keskeiset parantamisalueet. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota laadun arvioinnissa käytettäviin menetelmiin, arviointipäivien toteuttamiseen ja arviointitulosten hyödyntämiseen. Hankkeen kokemusten perusteella laatutyön toteuttamiseen on varsinkin ensimmäisellä kerralla paneuduttava erityisen huolella. Laadun arvioinnin onnistunut toteutus edellyttää hyvää johtamista ja hyviä etukäteisvalmisteluja. Hankkeessa tuettiin kuntien välistä vuorovaikutusta, vertaiskehittämistä ja benchmarking-toimintaa. Loppuraportin yleisessä osassa on kuvattu hankkeen toteuttamista, hankkeessa käytettyjä laadunhallintamalleja ja laadun arviointiin liittyviä menetelmiä. Kuntakohtaisessa osiossa on kuvattu hankkeessa mukana olleiden kuntien toteuttamaa opetustoimen laadun arviointia ja siitä saatuja tuloksia. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 5

6 2 Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaa koskeva hanke Kuntaliitossa käynnistyi marraskuussa 2009 opetustoimen laadunhallintaan liittyvä hanke, jonka tavoitteena oli luoda koko opetustoimea koskeva laadunhallintamalli osaksi kunnan johtamis- ja laadunhallintajärjestelmää. Opetustoimen laadunhallintaan liittyvä hanke oli osa Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusyksikön Kuntien hyvinvointipalvelujen laatuverkostoa. Opetustoimen laadunhallintahankkeessa olivat mukana Järvi-Pohjanmaa, Keski-Karjala, Kiiminki, Salo, Sastamala ja Ulvila. Lisäksi Kauhavan kaupunki oli mukana perusopetuksen ja lukiokoulutuksen asiakaskyselyjen toteuttamisessa. Hanke päättyi Hankkeen toteuttamisesta on vastannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut kehittämispäällikkö Juha Karvonen Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa mukana olleiden kuntien edustajina ohjausryhmässä olivat, sivistystoimenjohtaja Mika Kamunen ja erityisopettaja Merja Koivisto Järvi-Pohjanmaalta, tilaaja-sivistystoimenjohtaja Juha Aho ja palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö Kiimingin kunnasta, rehtori Kyösti Värri Kiteen kaupungista, kasvatusjohtaja Pekka Kares Sastamalan kaupungista, opetustoimen johtaja Pia Setälä ja varhaiskasvatusjohtaja Vesa Kulmala Salon kaupungista, sivistysjohtaja Päivi Helin Ulvilan kaupungista sekä erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Kuntaliitosta. Varhaiskasvatuksen työryhmän puheenjohtajana hankkeessa toimi varhaiskasvatuspäällikkö Ulla Soukainen Salon kaupungista. Työryhmässä olivat mukana päivähoidonjohtaja Anneli Halkola Kiimingistä, varhaiskasvatuskoordinaattori Arja Kevätsalo Ulvilasta, varhaiskasvatuspäällikkö Pirjo Päivärinta ja perhepäiväohjaaja Sari Välilä Sastamalasta, Alajärven vastaava päivähoidonohjaaja Pirjo Kantokoski, Soinin vastaava päivähoidonohjaaja Aino Huttunen, Vimpelin vastaava päivähoidonohjaaja Jaana Kangasniemi ja päiväkodinjohtaja Pirjo Alm Salosta, Lukiotyöryhmän puheenjohtajana hankkeessa toimi lukion rehtori Kyösti Värri Kiteen kaupungista. Työryhmässä olivat mukana rehtori Ari Leino ja vararehtori Juha-Markus Koistinen Salosta, rehtori Ari Harju ja vararehtori Juha Kujansuu Ulvilasta, Sastamalan verkostolukion rehtori Anni Virnes, Vammalan lukion apulaisrehtori Ilkka Naatula, Alajärven lukion toimipisteen rehtori Erkki Åkerman ja Vimpelin lukion toimipisteen rehtori Marko Timo. Kuntatasolla laatutyön toteuttamisesta ovat vastanneet kuntien laatukoordinaattorit Merja Koivisto ja Eija Kuoppa-aho Alajärvellä, Arja Makkonen Kiteellä, Kari Ahonen Sastamalassa, Auli Ottelin Salossa ja Jukka Kotiranta Ulvilassa. Tässä raportissa opetustoimella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. 2.2 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen toimintasuunnitelmassa ohjausryhmä asetti hankkeen toteuttamiselle seuraavat tavoitteet: 6

7 1. Hankkeessa luodaan kuntaan koko opetustoimea koskeva laadunhallintamalli, joka on osa kunnan laadunhallintajärjestelmää. 2. Hankkeen aikana luodaan varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen omat laadunhallintamallit. Vaihtoehtoisesti kunta voi käyttää myös valmiita laadunhallintamalleja (CAF). 3. Hankkeessa pilotoidaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamalleja laadunarvioinnissa oman toiminnan kehittämiseksi. 4. Hankkeessa käytetään asiakaskyselyjä toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. 5. Hankkeessa tuetaan kuntien välistä vuorovaikutusta, vertaiskehittämistä ja benchmarking-toimintaa. Taulukko 1: Opetustoimen laadunhallintahankkeen kokousten teemat ja aikataulu. Kokousaika Käsiteltävät asiat Hankkeen tavoitteet, toimintasuunnitelma, kokousajankohdat ja hankkeen raportointi Yhteistapaaminen varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamallien laatimiseksi Laadunhallintamallit (lukio, varhaiskasvatus). Laadunhallintasuunnitelmien läpikäynti. Tehtävien jako kuntien kesken, vertaiskehittäminen ja benchmarking-toiminta Arviointimenetelmät ja toimintatavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatukriteerien käytön osalta, asiakaskyselyjen sisällöt ja kyselyssä käytettävät sovellukset. Huhtikuu Laadunhallintaan liittyvät arvioinnit kunnissa. Asiakaskyselyjen suorittaminen Arviointitulosten ja laadunhallinnasta saatujen kokemusten läpikäynti. Kuntien välisen vertaistoiminnan arviointi. Syyskuu Opetustoimen laadunhallintaan liittyvien prosessien ja arviointitulosten kuvaaminen ja näiden tietojen toimittaminen Kuntaliittoon Hankkeen loppuraportin läpikäynti ja jatkosuunnitelmista sopiminen. Opetustoimen laadunhallintaan liittyvän hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti kussakin kunnassa laadittiin opetustoimea koskeva laadunhallintasuunnitelma. Suunnitelmassa tuli huomioida erikseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallintamallien käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti yleisten laadunhallintamallien (CAF) käyttäminen sekä asiakaskyselyjen suorittaminen. Toimintasuunnitelman mukaisesti kunnissa toteutetun laatutyön kuvaukset toimitettiin Kuntaliittoon mennessä. 2.3 Hankkeen lähtökohdat Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvän hankkeen aikana laatua arvioitiin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Hankkeessa mukana olleet kunnat päättivät itse laadun arvioinnin toteutuksesta ja sen laajuudesta. Käytetyt laadunhallintamallit ja arvioinnin laajuus vaihtelivat kunnittain. Osa kunnista toteutti laadunhallintaan liittyvän arvioinnin kaikilla kolmella sektorilla. Laadun arviointia suoritettiin sekä opetuksen järjestäjätasolla että koulu- ja oppilaitostasolla. Perusopetuksessa koulutason laadun arviointi pohjautui valtakunnallisiin perusopetuksen laatukriteereihin. Joissakin kunnissa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjä- Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 7

8 tason arviointi suoritettiin CAF-laadunhallintamallin avulla. Lisäksi käytettiin hankkeen aikana laadittuja varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen omia laadunhallintamalleja. Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli valmistui hankkeen loppupuolella, minkä vuoksi sen käytöstä ei saatu niin laajaa kokemusaineistoa kuin muista laadunhallintamalleista. Hankkeessa käytettyjen laadunhallintamallien avulla pyrittiin luomaan pysyvät toimintatavat perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadun arviointiin. Kunnissa toteutetun laatutyön tavoitteena oli löytää oman toiminnan kannalta keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet. Laadun arviointiin liittyvien prosessien avulla pyrittiin sitouttamaan koko organisaatio laadun jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa erityistä huomiota kiinnitettiin arviointipäivien toteuttamiseen ja laadun arvioinnissa käytettäviin menetelmiin sekä arviointitulosten hyödyntämiseen. Laadun arvioinnissa palvelujen käyttäjillä oppilailla, huoltajilla ja opiskelijoilla on yhä suurempi merkitys. Laadun arvioinnin tueksi hankkeessa toteutettiin internetpohjaiset asiakaskyselyt. Niiden tehtävänä oli tukea ja syventää itsearviointina suoritettua laadun arviointia. Peruskoulujen asiakaskyselyyn vastasi oppilaiden huoltajaa ja lukiokyselyyn 855 opiskelijaa. Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyyn osallistui 623 lasten vanhempaa. Asiakaskyselyjen tulokset ovat tämän raportin liitteenä (liite 1). Lisäksi asiakaskyselyjen tuloksista on kerrottu tämän raportin kuntakohtaisissa osioissa. 8

9 3 Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 3.1 Laadunhallintamallien tehtävä Laadunhallintamallien avulla varmistetaan palvelujen korkea laatu ja sen jatkuva parantaminen. Laadunhallintamallit kohdentavat arvioinnin oman toiminnan kannalta oleellisiin asioihin ja ne auttavat omien vahvuuksien ja parantamisalueiden löytämisessä. Niiden avulla saadaan syvällistä tietoa organisaation nykytilasta. Laadunhallintamallit tekevät mahdolliseksi pidemmän aikavälin toiminnan ja tulosten seurannan. Laadun arviointiin liittyvien prosessien avulla organisaation johto ja koko henkilökunta sitoutetaan laadun jatkuvaan kehittämiseen. Laadunhallintamalleissa määritellään arviointialueet ja niihin liittyvät arviointikohteet. Arviointialueet jakautuvat organisaation toimintaan ja tuloksiin liittyviin arviointialueisiin. Arviointikohteiden tehtävänä on syventää laadun arviointia. Laadunhallintamallin toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin arviointialueet ja -kohteet suuntaavat arviointia laadun kannalta oleellisiin asioihin. 3.2 Yleisesti käytössä olevat laadunhallintamallit Yleisesti käytössä olevia laadunhallintamalleja ovat Euroopan laatupalkintomalli EFQM (European Foundation for Quality Management) ja Euroopan unionin kehittämä CAF (Common Assessment Framework). Mallit on tarkoitettu kaikentyyppisille organisaatioille. Niitä voidaan käyttää joko koko organisaation tai jonkin sen yksikön laadun arviointiin. EFQM-laadunhallintamalli Toiminta Tulokset Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Toimintaperiaatteet ja strategiat Prosessit Asiakastulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen (c) European Foundation for Quality Management Kuvio 1: Euroopan laatupalkintomalli EFQM (European Foundation for Quality Management). Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 9

10 EFQM ja CAF muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Molemmissa malleissa on yhdeksän arviointialuetta, joista viisi liittyy toimintaan ja neljä tuloksiin. Toimintaan liittyvien arviointialueiden kautta tarkastellaan organisaation eri osa-alueiden toimivuutta ja tuloksiin liittyvien arviointialueiden avulla saadaan arviointitietoa organisaation saavuttamista tuloksista. Toimintaan liittyvät arviointialueet vaikuttavat siihen, minkälaisia tuloksia organisaatiossa saavutetaan. Kuntaliiton hankkeessa yleisesti käytössä olevista laadunhallintamalleista käytettiin CAF:ia, joka on julkiselle sektorille tarkoitettu laadun arviointityökalu. CAF-malli on kehitetty Euroopan unionin jäsenmaiden välisessä, hallintoministereiden johtamassa verkostossa. Suomessa CAF-mallin käyttöä tukee valtiovarainministeriö. CAF-mallin yhdeksän arviointialuetta jakautuvat seuraavasti: Toimintaan liittyvät arviointialueet: johtajuus henkilöstö strategiat ja toiminnan suunnittelu kumppanuudet ja resurssit prosessit. Tuloksiin liittyvät arviointialueet henkilöstötulokset asiakas- ja kansalaistulokset yhteiskunnalliset tulokset keskeiset suorituskykytulokset. A P Plan Do P D CAF Common Assessment Framework C D Check C Act A TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Strategiat ja toiminnan suunnittelu Prosessit Henkilöstötulokset Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskyky tulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: VM Kuvio 2: Euroopan unionin kehittämä CAF-laadunhallintamalli (Common Assessment Framework). 10

11 Joissakin kunnissa hankkeen aikana CAF-mallia käytettiin opetuksen järjestäjätason arvioinnissa sekä lukiokoulutuksen laadun arvioinnissa. Tässä raportissa ei käydä läpi CAF-laadunhallintamallin arviointialueisiin liittyviä arviointikohteita. Niihin voi tarkemmin tutustua CAF 2006 käsikirjan avulla, joka löytyy valtiovarainministeriön kotisivuilta tai noutamalla käsikirja esimerkiksi Googlesta hakusanalla CAF Perusopetuksessa käytetty laadunhallintamalli Perusopetuksessa hankkeessa käytettiin koulutasolla opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemia perusopetuksen laatukriteereitä. Perusopetuksen laatukriteerit on kansallinen laadun arvioinnin viitekehys. Siinä on ilmaistu tahtotila siitä, mihin asioihin perusopetuksen laadun arviointi tulisi kohdistaa. Perusopetuksen laatukriteerit on suositusluonteinen ja niiden käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Perusopetuksen laatukriteerien viitekehys muistuttaa monilta osin yleisesti käytössä olevia laadunhallintamalleja. Yleisesti käytetyistä laadunhallintamalleista se poikkeaa siinä, että perusopetuksen laatukriteereissä ei ole saavutettuihin tuloksiin liittyviä arviointialueita. Myös käytetyt termit ovat erilaisia. Arviointialueista perusopetuksen laatukriteereissä käytetään nimitystä laadun osa-alue ja arviointikohteesta nimitystä laatukriteeri. Jokaisesta laadun osa-alueesta on laadittu laatukortti, joka muodostuu laadun osa-alueen kuvauksesta ja laatukriteereistä. Lisäksi arvioinnin suorittamisen tueksi on kullekin laadun osa-alueelle laadittu laadun kehittämisen kysymyksiä. Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksessä on kaikkiaan yksitoista laadun osaaluetta (arviointialuetta). Viitekehyksessä laadun osa-alueet on jaettu rakenteiden laatuun ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun. Rakenteiden laatu kuvaa ulkoisia olosuhteita ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatu oppilaan kokemaa laatua. Rakenteiden laatuun kuuluu neljä laadun osa-aluetta (arviointialuetta): johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun kuuluu seitsemän laadun osa-aluetta (arviointialuetta): opetussuunnitelman toteuttaminen opetus ja opetusjärjestelyt oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki osallisuus ja vaikuttaminen kodin ja koulun yhteistyö fyysinen oppimisympäristö oppimisympäristön turvallisuus. Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksessä laadun osa-alueiden laatukriteerit on osittain määritelty erikseen opetuksen järjestäjätasolle ja koululle. Rakenteiden laadun osalta kriteerit ovat samat molemmilla tasoilla. Oppilaan kohtaaman toiminnan laadun kriteerit on sen sijaan määritelty erikseen opetuksen järjestäjätasolle ja koulutasolle. Kaikkiaan eri laadun osa-alueille on sataseitsemän laatukriteeriä eli arviointikohdetta. Tässä raportissa perusopetuksen laatukriteerien viitekehyksen laadun osa-alueista käytetään käsitteiden yhtenäisyyden vuoksi nimitystä arviointialue. Hankkeessa perusopetuksen laatukriteerien viitekehyksen ulkoasu muutettiin vastaamaan yleisesti käytössä olevia laadunhallintamalleja. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 11

12 Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Fyysinen oppimisympäristö Arviointi Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen Kuvio 3: Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella perusopetuksen laatukriteerien viitekehys on toimiva työkalu laadun arvioimiseksi koulutasolla. Se kohdistaa laadun arvioinnin monipuolisesti niihin asioihin, jotka ovat perusopetuksen laadun kannalta keskeisiä. Laatutyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että ennen arviointityön aloittamista arviointialueiden kuvauksiin ja laatukriteereihin perehdytään huolellisesti. Perusopetuksen laatukriteerien viitekehystä voidaan käyttää myös opetuksen järjestäjätason laadun arvioinnissa. Ennen varsinaista laadun arviointia perusopetuksen laatukriteerien viitekehys on syytä arvioida myös siitä näkökulmasta, suuntaako se omaa arviointia oikealla tavalla. Osa hankkeessa mukana olleista kunnista muutti kriteeristöä vastaamaan paremmin omaa arviointityötä. Joissakin kunnissa laatukriteereiden määrää vähennettiin. Joidenkin mielestä neljä kriteeriä kullakin arviointialueella tuntui sopivalta määrältä. Kriteerien määrän vähentämisen koettiin selkiyttävän arviointiprosessin läpivientiä. Joissakin hankkeessa mukana olleista kunnista myös laatukriteerien sisältöä muutettiin. Mikäli oma laadun arviointityö sitä edellyttää, on mahdollista myös lisätä viitekehykseen uusia kriteerejä. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella laatukriteerien muutostyöstä on hyvä sopia yhteisesti mieluiten opetuksen järjestäjän johdolla. Tällöin varmistetaan, että kaikilla samassa kunnassa olevilla kouluilla on käytössä sama kriteeristö. Keski-Karjalassa muutostyö tehtiin opetustoimen laadunhallinnan ohjausryhmässä. Näin koko seutukunnassa voitiin käyttää samaa laadun arvioinnin viitekehystä. Laatutyön toteuttamisen osalta toimivalta ratkaisulta tuntui se, että arvioinnin suorittamiseen varattiin kaksi arviointipäivää. Ensimmäisenä päivänä arvioitiin perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksestä rakenteiden laatu ja toisena päivänä oppilaan kohtaaman toiminnan laatu. Toisaalta hyviä kokemuksia saatiin myös siitä, että arviointi toteutettiin yhtenä päivänä. 12

13 3.4 Lukiokoulutuksessa käytetty laadunhallintamalli Hankkeen aikana lukiokoulutukseen laadittiin oma laadunhallintamalli. Lukiokoulutuksen laadunhallintamallissa on piirteitä perusopetuksen laatukriteereiden viitekehyksestä sekä EFQM- ja CAF-malleista. Lukiokoulutuksen laadunhallintamallissa on kaikkiaan yhdeksän arviointialuetta. Malli jakautuu kolmeen rakenteiden laatua kuvaavaan arviointialueeseen: johtaminen, henkilöstö ja taloudelliset resurssit. Toiminnan laatua arvioidaan kuudella eri arviointialueella, joita ovat opetussuunnitelmatyö, opetuksen toteuttaminen, oppimisen tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, yhteistyö ja kumppanuudet sekä oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin. Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Opetuksen toteuttaminen Henkilöstö Johtaminen Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Arviointi Yhteistyö ja kumppanuudet Lukiokoulutuksen laadun parantaminen Kuvio 4: Lukiokoulutuksen laadunhallintamalliin liittyvät arviointialueet. Lukiokoulutuksen laadunhallintamallissa kullekin arviointialueelle on määritelty pääsääntöisesti neljä arviointikohdetta. Poikkeuksena on arviointialue oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin, jolla on viisi erillistä arviointikohdetta. Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli kattaa sekä oppilaitostason että opetuksen järjestäjän tason. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 13

14 Taulukko 2: Lukiokoulutuksen laadunhallintamallin rakenteiden laadun arviointialueet ja arviointikohteet. Lukiokoulutus: rakenteiden laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 1. Johtaminen Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen roolista ja merkityksestä paikkakunnalla. Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia. Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle. Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. 2. Henkilöstö Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita. Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti 3. Taloudelliset Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsääresurssit dännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle. 14

15 Taulukko 3: Lukiokoulutuksen laadunhallintamallin toiminnan laadun arviointialueet ja arviointikohteet. Lukiokoulutus: toiminnan laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 4. Opetussuun- Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja infornitelmatyö moitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. 5. Opetuksen Kurssitarjonta on monipuolinen. toteuttaminen Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti. Opiskelijalla on valittavanaan useita opiskelumuotoja. Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa. 6. Oppimisen Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. tuki Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Opiskelijalla on käytettävissään opiskelijahuollon palvelut. Kodin ja koulun välillä on toimiva yhteistyö. 7. Osallisuus ja Lukiossa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan vaikuttaminen hallitus. Lukiossa on avoin toimintakulttuuri: kaikilla on mahdollisuus opiskelu- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Lukion henkilökunta on valmis opiskelijan yksilölliseen kohtaamiseen 8. Yhteistyö ja Lukio tekee kiinteää yhteistyötä seutukunnan muiden erityisesti kumppanuudet toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. Lukio tekee yhteistyötä paikkakunnan yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lukio kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen esimerkiksi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta. 9. Oppimis- Opiskelija etenee ja menestyy opinnoissaan suunnitelman tulokset ja mukaisesti. opiskelijoiden Ylioppilastutkinnossa saavutetaan hyvät tulokset opiskelijoiden sijoittuminen lähtötaso huomioon ottaen. jatko-opintoihin Opiskelijat voivat antaa muita näyttöjä, kuten lukiodiplomeja ja valtakunnallisia kokeita. Oppilaitoksella on toimiva seurantajärjestelmä jatko-opintoihin sijoittumisesta. Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin. Hankkeen aikana lukiokoulutuksen laadunhallintamallia käytettiin Alajärven, Kiteen, Tohmajärven ja Vimpelin lukioissa. Opetuksen järjestäjätason laadun arvioinnissa mallia käytettiin Järvi-Pohjanmaalla. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella lukiokoulutuksen laadunhallintamalli on toimiva tapa jäsentää, tarkastella, arvioida ja kehittää lukiokoulutuksen laatua. Mallin avulla on mahdollista saada monipuolista ja jäsentynyttä arviointitietoa lukiokoulutuksen laatua koskeviin asioihin. Laadunhallintamalli toimii ainakin arviointialuetasoisena työvälineenä hyvin. Hankkeessa saatujen kokemusten Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 15

16 perusteella laadunhallintamalli auttaa löytämään omasta toiminnasta sen vahvuudet ja parantamisalueet. Lukiokoulutuksen laadunhallintamallin ansiona voidaan pitää, että siinä on huomioitu omana arviointialueena myös saavutetut tulokset. 3.5 Varhaiskasvatuksessa käytetty laadunhallintamalli Hankkeen aikana varhaiskasvatukseen laadittiin oma laadunhallintamalli. Sen pohjana on CAF-malli, jota on muokattu perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Varhaiskasvatuksen mallissa on kymmenen arviointialuetta ja kullakin arviointialueella 4 6 arviointikohdetta. Lisäksi laadun arvioinnin tueksi on kullekin arviointialueelle laadittu laadun kehittämisen kysymyksiä. Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Toiminta Toiminnan laatu Henkilöstö Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Johtaminen Taloudelliset resurssit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Arviointi ja vaikuttavuus Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen Kuvio 5: Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalliin liittyvät arviointialueet. 1. Johtaminen Laatukriteerit 1.1 Varhaiskasvatuksessa on määritelty toiminta-ajatus, arvopohja ja strategia, joista kaikki toimijatasot ovat tietoisia. 1.2 Johto luo asianmukaiset edellytykset hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiselle. 1.3 Johtamisen painopisto on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. 1.4 Johdolla on selkeät tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten usein henkilökunnan kanssa käydään keskusteluja arvoihin, toiminta-ajatukseen ja strategiaan liittyen? Miten johtaminen tukee perustehtävän kehittymistä? 16

17 Miten johtajuutta tuetaan ja kehitetään? Miten johtajuustehtävässä olevat saavat palautetta toiminnastaan? Miten pedagogisen linjan kehittymisen ja kehittämisen linja turvataan? (Kuka johtaa? Johdon määrittely: ylempi johto, lähiesimies, kuka?) Miten tiedonkulku on varmistettu? 2. Henkilöstö Laatukriteerit 2.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä. 2.2 Jokaiselle on määritelty selkeästi vastuut ja tehtäväkuvat. 2.3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus on suunnitelmallista ja sitä varten on olemassa seurantajärjestelmä. 2.4 Henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja tiimityö ovat sujuvia. 2.5 Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen ja vahvan ammattiidentiteetin omaava henkilöstö. 2.6 Henkilöstön työhyvinvointi on seurannan ja kehittämisen kohteena. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten perehdytys on järjestetty? Miten henkilöstön osaamista tuetaan, kehitetään ja arvioidaan? Miten henkilöstön työhyvinvointia edistetään? Miten henkilöstön kehittämistarpeet tunnistetaan ja miten ne otetaan huomioon? Pidetäänkö kehityskeskustelut säännöllisesti? Miten sijaisjärjestelyt on varmistettu? 3. Taloudelliset resurssit Laatukriteerit 3.1 Varhaiskasvatukselle varatut resurssit mahdollistavat toiminnan toteutuksen lainmukaisesti huomioiden henkilöstömitoituksen. 3.2 Perheille tarjotaan hyvä ja riittävä palvelutaso (hoitomuodon valinta, lapsen erityistarpeet, tarpeen laajuus, ts. osa-, kokopäivä- tai vuorohoito). 3.3 Talous suunnitellaan pitkällä aikavälillä ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. 3.4 Varhaiskasvatuksen sisä- ja ulkotilat sekä välineet mahdollistavat monipuolisen leikin ja toiminnan. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten varhaiskasvatuksen järjestäjän strategia sekä toiminnan ja talouden suunnitelmat ovat linjassa keskenään? Miten henkilöstön saatavuus varmistetaan? Miten varhaiskasvatukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen jokaiselle lapselle jokaisena hoitopäivänä? Miten resursseissa huomioidaan palvelun kysynnän muutokset? Miten resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja optimaalisesti? Miten eri hoitomuotojen eroavaisuudet on huomioitu tasapuolisesti (pph vs. pk)? 4. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Laatukriteerit 4.1 Lapsiryhmät muodostetaan siten, että lasten hoito, kasvatus ja opetus voidaan toteuttaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon lasten erilaiset tarpeet. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 17

18 4.2 Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja ihmissuhteiden jatkuvuus lasten näkökulmasta. 4.3 Lapsella on mahdollisuus kehitystään tukevaan monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. 4.4 Toiminnassa sovelletaan monipuolisesti varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisia menetelmiä ja työtapoja. 4.5 Kunnassa on ajan tasalla olevat kunnan ja yksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmat. 4.6 Tukipalvelut (esim. ruokahuolto, tilapalvelu) on järjestetty siten, että ne tukevat varhaiskasvatuksen ydintehtävää. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelma laaditaan, toteutetaan ja päivitetään kunnassa ja yksiköissä? Miten em. suunnitelmien toteutumista arvioidaan? Miten suunnittelutyö huomioidaan resursseissa? Miten varhaiskasvatuksen järjestäjä, johto, esimiehet ja muu henkilöstö, lapset sekä vanhemmat osallistuvat suunnittelutyöhön? Miten muut yhteistyötahot ovat mukana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmatyössä (esim. seurakunta)? Sisältyykö esiopetussuunnitelma varhaiskasvatussuunnitelmaan? Miten oppilashuollon palvelut on huomioitu esiopetussuunnitelmassa? Miten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen suunnitelmat on linjattu keskenään? Miten tukipalvelujen saama palaute välitetään palvelun tuottajalle? 5. Varhaiskasvatusympäristö Laatukriteerit 5.1 Varhaiskasvatuksen toimintatilat sisällä ja ulkona ovat turvalliset. 5.2 Lapsi kokee olonsa turvalliseksi. 5.3 Henkilöstö tietää, miten toimitaan tavallisuudesta poikkeavassa tilanteessa. 5.4 Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa siitä, että lapsille on liikkumista, tutkimista, leikkimistä ja taiteellista kokemista vastaavia materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla. Ne innostavat monipuoliseen oppimiseen, yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat päivitetään ja käydään yksiköissä läpi? Miten henkilökunta sitoutetaan ja perehdytetään suunnitelmiin? Miten varmistetaan lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus? Miten toimitilojen kunnosta huolehditaan? Toteutuuko lapsen turvallisuuskasvatus? Miten henkilöstö huolehtii, että oppimisympäristö vastaa lasten tarpeita ja tukee varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista? 6. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Laatukriteerit 6.1 Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. 6.2 Yksikön toiminta perustuu kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin. Henkilökunta on sitoutunut suunnitelmien toteuttamiseen ja havainnoi lapsia säännöllisesti. 6.3 Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma toteutetaan kasvatuskumppanuudessa lapsen huoltajien kanssa. 18

19 6.4 Lasten pääasiallinen toimintamuoto on leikki; myös perushoitotilanteet ovat kasvatuksellisien ja opetuksellisien tavoitteiden mukaisia ja suunnitelmallisia. 6.5 Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään erityisen tuen suunnitelma, jonka laatimiseen kutsutaan tarvittavat lapsen kuntoutuksesta vastuussa olevat tahot. Suunnitelmaa toteutetaan lapsen hoitopäivän aikana. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten kielellisten valmiuksien kehittymistä tuetaan? Miten lapsen tunne-elämän kehitystä tuetaan? Miten lasten sosiaalisten suhteiden kehittymistä tuetaan? Miten sisällölliset orientaatiot (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallisyhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen) toteutuvat hoitopäivän aikana? Miten esiopetuksen sisällöt toteutuvat? Miten leikin jatkuvuus mahdollistetaan? 7. Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Laatukriteerit 7.1 Lapsen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä lähipalveluna. 7.2 Varhaisen tuen moniammatillinen verkosto toimii suunnitelmallisesti. 7.3 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheiden prosessit on kuvattu. Prosessikuvausten mukaan toimitaan. 7.4 Lapsen tarvitsemat tukitoimet toteutetaan lapsen hoito- tai esiopetuspäivän aikana suunnitelman mukaisesti. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten varhainen tuki/ puuttuminen toteutuu? Miten varhaisen tuen tarve huomioidaan resursseissa? Miten varmistetaan, että tukea tarvitseva lapsi saa tarvittavan tuen heti, kun tarve on havaittu (päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan, varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä vahvistetaan, ei jäädä odottelemaan lausuntoa)? Miten tiedonsiirto ja tarvittava yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä on turvattu? Miten ryhmän päivästruktuuri tukee tukea tarvitsevan lapsen kehittymistä? 8. Osallisuus ja vaikuttaminen Laatukriteerit 8.1 Huoltajien osallisuus toteutuu kasvatuskumppanuudessa, joka pohjautuu molemminpuoliseen arvostukseen. 8.2 Asiakaskyselyt toteutetaan suunnitelmallisesti. 8.3 Lapsilähtöinen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen havainnointiin. 8.4 Huoltajien kanssa sovitut kasvatusperiaatteet ja -tavoitteet näkyvät toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 8.5 Lasta kannustetaan itseilmaisuun ja itsenäiseen päätöksentekoon, ja hän on osallisena toiminnan suunnittelussa. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten lasten toimintaa tehdään näkyväksi (dokumentointi)? Miten vanhemmille järjestetään mahdollisuus käydä kasvatuskeskusteluja? Miten vanhemmille mahdollistetaan vuorovaikutus/keskustelufoorumi kasvatukseen liittyvissä asioissa (vertaistuki)? Miten vertaistuki toteutuu eri päivähoitomuodoissa? Miten lasten mukana olo toiminnan suunnittelussa on toteutettu? Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 19

20 9. Verkostoyhteistyö Laatukriteerit 9.1 Tietoa lapsesta siirretään yhteistyökumppaneille vain vanhempien luvalla tai vanhempien läsnä ollessa (esim. siirtopalaverit). 9.2 Esi- ja alkuopetuksen opettajille järjestetään mahdollisuus yhteisiin koulutuksiin. 9.3 Oppilashuollon suunnitelman pohjalta sovittuja prosesseja noudatetaan. 9.4 Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä alkuopetuksen opetussuunnitelma muodostavat jatkumon. 9.5 Lastenneuvolatoiminnan ja lastensuojelun kanssa luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. 9.6 Varhaiskasvatus on osa alle kouluikäisten ennaltaehkäiseviä palveluja tuottavaa moniammatillista verkostoa. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten tiedonkulku on turvattu lapsen siirtyessä hoitomuodosta tai -paikasta toiseen? Minkälaiset toimintamallit palvelevat yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja muiden verkostojen välillä (lastensuojelu, neuvola, hoitavat tahot, seurakunta, kolmas sektori) Miten palveluohjaus toteutuu? 10. Arviointi ja vaikuttavuus Laatukriteerit 10.1 Kaikki toimijatasot ovat tietoisia varhaiskasvatuksen laadunhallintasuunnitelmasta ja toimivat sitä noudattaen Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain Varhaiskasvatuksen toimintamallit on kuvattu ja niitä arvioidaan säännöllisesti Arvioinnin perusteella pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. Laadun kehittämisen kysymyksiä Miten henkilöstö huomioidaan arvioinnissa? Miten arviointi vaikuttaa toiminnan kehittämiseen? Miten tulokset vaikuttavat koko kunnan laadunhallinnan suunnittelussa? Miten tietoa hyödynnetään toiminnan ja talouden suunnittelussa? Miten saadusta palautteesta tiedotetaan eri toimijatahoja? Hankkeessa laadittua varhaiskasvatuksen laadunhallintamallia käytettiin Järvi-Pohjanmaalla. 20

21 4 Laadun arvioinnissa käytetyt menetelmät Laatutyön onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää johtamista ja etukäteissuunnittelua. Kunnissa laatutyön toteuttamisesta vastasivat opetustoimen johtavat viranhaltijat kiinteässä yhteistyössä nimettyjen laatuvastaavien kanssa. Vaikka käytetyt laadunhallintamallit poikkesivat toisistaan, laadunhallinnassa pyrittiin käyttämään samoja laadun arviointimenetelmiä. 4.1 Arviointiryhmien nimeäminen Laadun arvioinnin suorittamiseksi kunnissa nimettiin arviointiryhmät. Opetuksen järjestäjätasolla nimettiin arviointiryhmä ja koulutasolla laaturyhmä. Arviointiryhmän jäsenet nimesi yleensä lautakunta ja koulutason laaturyhmän rehtori. Arviointiryhmä koostui niistä avainhenkilöistä, joilla on keskeinen merkitys kyseisen sektorin palvelujen tuottamisessa. Arviointiryhmän kokoonpanossa huomioitiin keskeiset sidosryhmät. Osassa kuntia arviointiryhmässä oli mukana lautakunnan edustaja ja joissakin arviointiryhmissä myös oppilaskunnan edustaja. Suurimmassa osassa hankekuntia koulun laaturyhmässä oli mukana henkilöstön ja oppilaiden edustaja. Opetuksen järjestäjätaso Arviointiryhmä: Sivistystoimenjohtaja (pj) Laatuvastaava 3 4 rehtoria Lautakunnan edustaja Oppilaskunnan edustaja Koulutaso Laaturyhmä: Koulun rehtori (pj) 3 4 opettajaa Apuna laatuvastaava Muun henkilöstön edustaja Johtokunnan edustaja Oppilaskunnan edustaja Kuvio 6: Esimerkki arviointiryhmän ja koulutason laaturyhmän kokoonpanosta. Kuntaliiton hankkeessa saatujen kokemusten perusteella arviointiryhmien kokoa ei tule kasvattaa liian suureksi. Hankkeessa arviointiryhmän kooksi suositeltiin kuutta henkilöä. Kunnissa arviointiryhmien koko vaihteli 7 11 henkilön välillä. 4.2 Arviointipäivistä sopiminen Laadun arviointia varten tuli riittävän ajoissa sopia arviointipäivistä. Hankkeessa laadun arvioinnin suorittamiseen suositeltiin kahta arviointipäivää. Laadun arvioinnin aikataulutuksesta päätettiin kuntakohtaisesti. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella laadunarviointiin liittyvästä aikataulutuksesta olisi hyvä päättää lautakuntatasolla. Lau- Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 21

22 takunta voisi päättää esimerkiksi niin, että koulutason arviointi suoritetaan huhtikuussa ja opetuksen järjestäjätason arviointi kesäkuun alussa heti koulutyön päätyttyä. Edellä oleva aikataulutus mahdollistaa esimerkiksi sen, että koulutason arvioinneista saadaan arviointitulokset opetuksen järjestäjälle ennen opetuksen järjestäjän suorittamaa omaa arviointia. Kuvattu aikataulutus mahdollistaa myös sen että laadun arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon talousarvioesityksen valmistelussa, koulujen työsuunnitelmissa ja päiväkotien toimintasuunnitelmissa. 4.3 Arviointipäivien toteutuksen suunnittelu 4.4 Laadun arviointi Hankekunnissa kiinnitettiin erityistä huomiota arviointipäivien toteutuksen suunnitteluun. Suunnittelusta vastasivat laatuvastaavat yhteistyössä opetustoimesta vastaavan viranhaltijan kanssa. Ennen varsinaisen arvioinnin suorittamista arviointiryhmän jäsenet perehdytettiin tehtävän suorittamiseen erikseen järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Niissä käytiin läpi laadunhallintamallit ja arvioinnissa käytettävät menetelmät sekä arviointipäivän aikataulu. Arviointiryhmän jäsenet saivat arviointiin liittyvän materiaalin mukaansa sekä tehtävän tutustua jokaiseen arviointialueeseen ennen arviointipäivää. Arviointipäivää varten on hyvä etukäteen koota valmiiksi laadun arviointia tukeva muu materiaali kuten esimerkiksi asiakaskyselyjen tulokset, keskeiset tunnusluvut ja saatavilla olevat tilastotiedot. Arviointipäivänä ennen varsinaista laadunarviointia arviointiryhmän puheenjohtaja kuvasi arviointialueen sekä kertoi, minkälaisia tavoitteita ja toimintatapoja kyseisellä arviointialueella oli olemassa sekä mitä tuloksia arviointialueella oli saatu aikaan. Tämän jälkeen arviointiryhmän jäsenet arvioivat kunkin arviointialueen etsimällä sen vahvuudet ja parantamisalueet. Kukin arviointiryhmän jäsen kirjoitti erillisille liima- tai tarralapuille kolme vahvuutta ja kolme parantamisaluetta. Vahvuudet ja parantamisalueet kirjattiin ylös kokonaisina virkkeinä. Sen jälkeen kun arviointiryhmän jäsenet olivat saaneet arvioinnin suoritettua ja kirjanneet ylös omat näkemyksensä, siirryttiin konsensuskeskusteluun. Sen tarkoituksena oli päästä yksimielisyyteen siitä, mitkä ovat keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet kullakin arviointialueella. Konsensuskeskustelun aikana kukin arvioitsija esitti yhden vahvuuden tai parantamisalueen kerrallaan. Mikäli muut hyväksyivät sen, se laitettiin tarra- tai liimalapulla seinälle kyseisen arviointialueotsikon alle. Näin seinälle muodostui arviointiryhmän näkemys arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista. Tämän jälkeen siirryttiin seuraavaan arviointialueeseen. 22

23 8. Parantamisalueista muodostetaan kehittämiskohteita 1. Arviointiryhmän nimeäminen (6) 2. Arviointipäivistä sopiminen 7. Vahvuuksista kuvauksia strategiaan Laadunhallintaan liittyvä itsearviointi 3. Arviointipäivien toteutuksen tarkka suunnittelu 6. Käydään konsensuskeskustelu 5. Etsitään kustakin arviointialueesta vahvuudet ja parantamisalueet 4. Arviointiryhmä arvioi kunkin arviointialueen Kuvio 7: Laadunhallintaan liittyvä itsearviointiprosessin kuvaus. Osassa kuntia arviointi oli jaettu yksilötyöskentelyn jälkeen vielä pienryhmätyöskentelyyn. Sen etuna katsottiin olevan, että useampi henkilö saattoi aktiivisesti osallistua keskusteluun. Alla on kuvattu esimerkki yhden arviointialueen arvioinnin jaksottamisesta. Arviointialueen kuvaus Yksilöllinen työskentely Pienryhmätyöskentely Konsensuskeskustelu Arviointitulosten kokoaminen 10 min 10 min 15 min 25 min 10 min Arviointipäivän tuloksena syntyi arviointiryhmän näkemys kunkin arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista. Edellä kuvatun laadun arviointimenetelmän etuna oli, että sitä kautta sitouduttiin laadun jatkuvaan kehittämiseen ja sitä kautta muodostui arviointiryhmän yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat ne keskeiset asiat, joita halutaan parantaa. Kehittämiskohteita ei määritellyt yksittäinen viranhaltija, vaan niistä sovittiin yhteisesti. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella arviointiprosessien aikana käytiin avointa ja vilkasta keskustelua kunkin arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista. Tätä kautta samalla sitouduttiin yhteisesti valittujen kehittämiskohteiden eteenpäin viemiseen. Hankkeessa käytetyllä laadun arviointimenetelmällä koettiin olevan merkittävä vaikutus johdon ja henkilökunnan sitouttamisessa kehittämistoimintaan. 4.5 Laadun arvioinnissa saatujen tulosten hyödyntäminen Opetustoimen kehittämisen kannalta on keskeistä, että laadun arvioinnissa syntyneet tulokset osataan hyödyntää oikealla tavalla. Arviointitulokset tulee tarkkaan dokumentoida ja laatia niistä erillinen arviointiraportti. Arviointipäivien aikana esille tulleista vahvuuksista muodostettiin kuvauksia arviointiraporttiin ja parantamisalueista kehittämiskohteita. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 23

24 Parantamisalueista voidaan valita vain muutama kehittämiskohde, joita lähdetään viemään eteenpäin. Tämän vuoksi niitä joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen ja arvioimaan, mitkä kehittämiskohteet ovat opetustoimen laadun parantamisen kannalta tärkeimpiä. Valittavia kehittämiskohteita on arvioitava myös siitä näkökulmasta, miten ne tukevat kunnan omien strategisten tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden toteuttamista. Haasteena on, miten laadun arvioinnin tuloksena valitut kehittämiskohteet saadaan osaksi kunnan omaa vuosisuunnittelua, toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä koulujen työsuunnitelmia. Kehittämiskohteiden toteuttaminen tulee vastuuttaa sekä asettaa kehittämiskohteille vuositavoitteet ja mittarit. Laadun arviointiin liittyviä prosesseja on yksityiskohtaisemmin kuvattu Kuntaliiton hankkeessa mukana olleiden kuntien kuntakohtaisissa osioissa. 4.6 Laadun arviointitulosten pisteyttäminen Laadun arvioinnissa eri arviointialueet voidaan myös pisteyttää. Se ei kuitenkaan ole laadunhallinnan osalta välttämätöntä. Etuna voidaan pitää sitä, että se omalta osaltaan syventää arviointia ja antaa vertailupohjaa tuleville arvioinneille. Tältä osin tulee kuitenkin ottaa huomioon, että arvioinnin kautta ei saada vertailukelpoisia pistelukuja. Annetut pisteet perustuvat arviointiryhmän jäsenten henkilökohtaisiin näkemyksiin, jotka voivat eri arviointikerroilla vaihdella. Erityisesti tulee muistaa, että eri koulujen antamat pisteet eivät ole vertailukelpoisia eikä niitä tule vertailla. Hankkeessa pisteytyksessä käytettiin CAF-laadunhallintamallin pisteytystaulukoita. CAF-mallissa pisteytystaulukot on laadittu erikseen toimintaan liittyville arviointialueille (arviointialueet 1 5) ja tulosarviointialueille (arviointialueet 6 9). Taulukko 4: Toiminta-arviointialueiden CAF-pisteytystaulukko. CAF- Annetut Arviointikriteeri pisteet pisteet Me emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tällä arviointialueella. Meillä ei ole tietoja arviointialueelta tai tiedot ovat hyvin hataria Arviointialueeseen liittyvä toiminta on suunniteltu Arviointialueeseen liittyvä toiminta on suunniteltu ja käyttöönotettu Arviointialueeseen liittyvä toiminta on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu Arviointialueeseen liittyvä toiminta on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta toimintaa on parannettu Arviointialueeseen liittyvä toiminta on suunniteltua, käyttöönotettua. Säännöllisten arviointien pohjalta toimintaa on parannettu. Vertaiskehittämistä tehdään systemaattisesti ja arviointialue on jatkuvan kehittämisen kohteena