alakoulusta yläkouluun

Transkriptio

1 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE, ESPOO alakoulusta yläkouluun KASVATUS- KUMPPANUUTTA ESPOOSSA

2 Käsikirjan sisältö 1. KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Tukevasti toimintamallit lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun 2. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus teoriaa ja käsitteitä 3. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN TOIMINTAMALLIT 4. VUOSIKELLO ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN SIIRTYMÄSSÄ 5. TIEDONSIIRTO LUOKALLE Tavoitteet Tiedonsiirron eri vaiheet ja aikataulu 6. YLÄKOULUUN TUTUSTUMINEN Aikataulu Toteuttaminen 7. HUOLTAJATAPAAMINEN 7. LUOKALLA (sis. käännökset 6 eri kielelle) Tapaamisen tavoitteet Aikataulu 8. HUOLTAJATAPAAMINEN LUOKALLA Tukimateriaalia huoltajatapaamisiin 9. HUOLTAJATAPAAMISET VAIHEITTAIN Prosessi huoltajatapaamisten mahdollistamiseksi ja tueksi 10. KVARTTI MALLIT (5. 8. LUOKALLA) Aikataulu 5. luokka Murrosikään tulevan lapsen vanhemmuus 6. luokka Lapsen tukeminen siirtymävaiheessa 7. luokka Vauhdilla aikuisuuteen? opas 8. luokka Nuoren hyvinvoinnin tukeminen 11. RYHMÄYTTÄMINEN 7. LUOKALLA Aikataulu Tavoite Toteuttaminen Sisältö 12. DIALOGISET VANHEMPAINILLAT Tavoite Suunnittelussa huomioitavaa Vanhempia aktivoivia työskentelymenetelmiä Toiminnalliset menetelmät ryhmissä ja vanhempainilloissa 11. LÄHIALUEEN KASVATUSVERKOSTO / PEDAGOGINEN YHTEISÖ (kehitystyö jatkuu) Tavoitteet Ohje lähialueen yhteistyösuunnitelman laadintaan ja yhteissuunnitelmalomake Lähialueen kasvatusverkoston toimijat

3 KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz, projektisuunnittelija, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke Alakoulusta yläkouluun (päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun siirtymään on erillinen käsikirja) Espoossa siirtymävaiheen päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun kehittäminen käynnistyi vuonna 2007 Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa. Kehittämis- ja laajentamistyö jatkui vuonna 2009 käynnistyneessä Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hankkeessa käsittäen myös alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheeseen kehittämisen ja pilotoinnin. Hankkeessa on ollut mukana pääkaupunkiseudun kunnat - Espoo, Helsinki ja Vantaa. Tavoitteena on ollut luoda uusia, myös kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Hankkeessa on kehitetty monihallinnollisia palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeeseen. Keskeisinä toimijoina ovat perheet ja kuntien peruspalvelut kuten sosiaali- terveys-, varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- ja (Espoossa) liikuntapalvelut sekä yhteistyökumppaneina järjestöt ja seurakunnat. Espoon Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeen tavoitteena on ollut jatkokehittää, laajentaa ja juurruttaa ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintamalleja lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Tavoitteena on, että toimintatavat muodostavat jatkumon eri siirtymävaiheissa. Alakoulusta yläkouluun toimintamallien kehittämistyössä on ollut mukana eri työryhmiä ja mallit pohjautuvat kouluissa käytettyihin hyviin käytäntöihin. Työryhmien jäsenet ovat olleet moniammatillisia ja koostuneet suurilta osin eri koulujen henkilökunnasta. Kvartti malli on alun perin kehitetty Tukevasti alkuun Helsingin osahankkeen toimesta ja sitä on muokattu espoolaiseen toimintaan sopivaksi. Alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheen toimintamallit ovat: henkilökohtaiset huoltajatapaamiset, tiedonsiirto luokalle, espoolainen Kvartti - malli, yläkouluun tutustuminen, ryhmäyttäminen, dialogiset oman ryhmän/luokan vanhempainillat, lähialueen ja kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön tapaamiset. Kehittämisen ohessa on luotu myös muita kodin ja koulun yhteistyön edistämiseen liittyviä malleja, mitkä löytyvät tästä käsikirjasta. Kehittämistyö jatkuu luokanmuodostuskäytäntöjen osalta. Alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheen lomakkeita ja toimintamalleja käytetään jatkossa kaikissa Espoon peruskouluissa. Alakoulusta yläkouluun tuo uudet haasteet lapsille, nuorille ja vanhemmille. Se merkitsee monelle oppilaalle siirtymistä tutusta alakouluympäristöstä tuntemattomaan yläkouluun. Siirtyminen tuo oppilaille muutoksia opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Muutokset koskettavat myös vanhempia. Murrosiässä ja muutoksissa lapset tarvitsevat vanhempien tukea. Keskeistä on myös, että kodin ja koulun kasvatuskumppanuudellinen yhteistyö rakentuu alusta alkaen luottamukselliseksi. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tarkoituksena on luoda motivoiva ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Tätä edesauttaa se, että opettajat ja vanhemmat tuntevat toisensa, oppilaat tutustuvat toisten oppilaiden vanhempiin ja opettaja saa työlleen kodin tuen. Avainhenkilöinä kodin ja koulun yhteistyössä ovat ennen kaikkea luokanvalvoja tai oma opettaja. Kehitetyt toimintamallit korostavat erityisesti lasten, nuorten ja vanhemmuuden osallisuutta, vertaistukea sekä kodin ja koulun yhteistyön merkitystä. Myös monialainen yhteistyö ja tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun edistävät nuoren sopeutumista uuteen oppimisympäristöön ja mahdollistavat tuen tarpeen heti alusta alkaen. Koulujen henkilökunnan koulutuksella tuetaan uusien mallien käyttöönottoa ja saadaan välineitä käytännön työhön. Toivomme, että käsikirja rohkaisee kohtaaman vanhempia uudella, osallistumista tukevalla tavalla sekä antaa välineitä moniammatilliseen yhteistyöhön.

4 Kasvatuskumppanuudesta Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla tuetaan lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudutaan tietoisesti yhteistyöhön, jossa tasavertaisella vuorovaikutuksella ja tunteilla on keskeinen sija. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa vanhempien ja työntekijöiden tiedot lapsesta ovat samanarvoisia, mutta tiedon sisällöt voivat olla erilaisia. Tavoitteena on, että kasvatuskumppanuus lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja sitä ohjaavat lapsen etu ja oikeudet. 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat: kuuleminen kunnioitus luottamus dialogi Kuuleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että asetutaan kuulemaan toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta. Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen arvostamisen ja hyväksymisen asennetta. Luottamus rakentuu vähitellen ja vaatii aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Dialogilla tarkoitetaan kuulevaa suhdetta, jotta on kaikilla osapuolilla tilaa tulla näkyväksi omine ajatuksineen. (Kaskela & Kekkonen, 2006). Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus pohjautuu vanhempien ja henkilöstön väliseen tasavertaiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen sekä asiantuntemuksen hyödyntämiseen lasta koskevissa asioissa. Vaikka kasvatuskumppanuuden periaate korostaa vastavuoroisuutta, ammattilaisella on vastuu aloitteesta yhteistyöhön. Toimiva kasvatuskumppanuus ei synny hetkessä, vaan se rakentuu hiljalleen arkisen toiminnan pohjalta. Avainasemassa kumppanuuden kehittymisessä ovat vanhempien ja ammattilaisten välillä käydyt keskustelut (Karila et al. 2006). Yhteistyö on laadukkaan päivähoidon keskeinen tekijä. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös vanhempien väliseen vuorovaikutuksen mahdollistamisesta. Tavoitteena on edistää myös vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Perusopetuksen opetussuunnitelmat asettavat velvoitteet kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä muun muassa seuraavaa: " Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa." Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

5 Lisäksi valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että "Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa." Kasvatuskumppanuutta rakentava kodin ja koulun yhteistyö on osa laadukasta perusopetusta. Perusopetuksessa on kysymys inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiseksi kasvamisesta. Opetuksen rinnalla on painotettava myös sosioemotionaalisia tavoitteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä näkökulmia. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta eli yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009:9) Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Koti ja perhe ovat lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Myös koulu on lapsen kasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa o- mat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. (Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus 2007) Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen rinnalla terveydenhoitajien tulee vahvistaa keskustelu-, kumppanuus-, neuvonta- ja tiedonjakokulttuuria. Näiden avulla pystytään käsittelemään entistä paremmin lasten ja perheiden tilanteet ja tukemaan perheiden omia selviytymiskeinoja. Vuorovaikutuksellinen ja tasavertainen kumppanuus on kasvatuskumppanuutta, jossa terveydenhoitaja ottaa huolet herkästi puheeksi ja tarkastelee varhaisessa vaiheessa niitä yhdessä perheen kanssa. Huolen puheeksi ottaminen antaa hyvän pohjan kunnioittavalle varhaiselle tukemiselle. Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta sisältää vuorovaikutuksen, jossa käsitellään tunteita kannattelevasti ja ratkaisukeskeisesti. Terveydenhoitajien työssä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhoitaja kohtaa lapset ja perheet tasavertaisina, jotta hän saa esille ne voimavarat, jotka kannattelevat perhettä. Kasvatuskumppanuusmallin mukaisen asiakassuhteen piirteet rakentuvat läheisestä yhteistyöstä, yhteisistä tavoitteista, täydentävästä asiantuntijuudesta, molemminpuolisesta kunnioituksesta, hyvästä vuorovaikutuksesta, rehellisyydestä ja joustavuudesta. (Jokelainen, 2008). Kasvatuskumppanuus lapsen kasvuympäristöjen ja palvelujen jatkumona Päivähoito Esiopetus Perusopetus Ap-/iptoiminta Lapsen ja perheen kokemuksellinen jatkumo Palvelujen suunnitelmallinen jatkumo Varhaiskasvatus-/esiopetus- /perusopetussuunnitelmien mukaisessa leikin, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuksessa Marjatta Kekkonen / THL Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 3 Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

6 Kasvatuskumppanuudella luodaan jatkumoa lapsi- ja perhepalveluihin sekä siirtymä- ja nivelvaiheisiin. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on lapsen erityistarpeiden varhainen tunnistaminen. Kasvatuskumppanuus edistää moniammatillista yhteistyötä ja rakentaa oppilashuollon sisäistä kumppanuutta. Kasvatuskumppanuus - kuulevana, kunnioittavana ja luottamuksellisena vuoropuheluna Perhe, koti vanhemmat, isä/äiti Vanhemmat sitoutuvat: 1. Tiedon pohjalta - ajattelu 2. Kokemusten myötä - tunteet 3. Toiminnan kautta tahto (Tiilikka 2003) Lapsi/ oppilas Marjatta Kekkonen, Stakes Opettaja Oppilashuolto Moniammatillinen yhteistyö Koulun työntekijät toteuttavat: 1. Tutustumalla vanhempien kasvatusajatteluun 2. Hyväksymällä perheiden erilaisuuden 3. Rakentamalla avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua perheiden kanssa Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus toimintana vanhempi liittyy kouluun oman lapsensa ja tämän luokan kautta ( koulun aloitus ja yläkouluun siirtyminen vahva tunnekokemus) aloituskeskustelu heti 1. lukuvuoden alussa elo/syyskuussa (vanhemmille keskustelurunko etukäteen), 2. tapaaminen tammi- helmikuussa huoltajatapaaminen 7. luokalla viimeistään marraskuun loppuun mennessä toiminnalliset, dialogiset vanhempainillat kannustaminen luokkatoimikuntien perustamiseen Lähteet: Jokelainen Marja-Liisa, Terveydenhoidon lehti, 1/2008 Karila Kirsti et al., Kasvatusvuorovaikutus (2008) Kaskela ja Kekkonen, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämisen, (2006) Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus, (2007) Perusopetuksen laatukriteerit, (2009:9) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

7 KASVATUSKUMPPANUUS KUMPPANUUS (Companionship) Ystävyys, läheisyys, elämänikäinen kumppanuus Vanhemmat Asiantuntijuus (ensisijainen kasvatusvastuu) Kasvatuskumppanuuteen perustuva tasavertainen vuorovaikutussuhde (luo kasvatuskumppanuutta) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke KUMPPANUUS (Partnership) Yksilöt sopivat yhteistyöstä ja tavoitteista ja sitoutuvat niihin ( working together ) Asiantuntijuus (ammatillinen kasvatuksellinen vastuu) Opettaja Koulun muu henkilökunta

8 Toimintamallit Tiedonsiirto -palaverit Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset Lähialueen kasvatusverkoston/ pedagogisen yhteisön tapaamiset Aloituskeskustelu koulun vaihtuessa ABC ekaluokan vanhemmille - opas Tukevasti toimintamalli päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Huoltajateksti kodin ja koulun yhteistyöstä Dialogiset vanhempainillat - oma ryhmä/ luokka Koulutulokastapaamiset Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (tukimateriaali luokanopettajille luokan tapaamisiin) Muut kehitetyt toimintamallit 6. luokka 5. luokka Luokan muodostuskäytännöt Vuosikellot malleihin Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (tukimateriaali luokanvalvojille luokan perhepalavereihin) Huoltajatapaamiset vaiheittain 7. luokka Espoolainen kvarttimalli Lähialueen kasvatusverkoston/ pedagogisen yhteisön tapaamiset 8. luokka Tukevasti toimintamalli alakoulusta yläkouluun Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset 7.luokalla Tiedonsiirtolomake luokalle Yläkouluun tutustuminen Ryhmäyttäminen Merja v. Schantz /projektisuunnittelija 1

9 joulu tammi Alakoulujen vierailut: mu/ku/fk/ko / en Mukana luokanopet, kieltenopet ja ela marras Kuudesluokkalaisten vierailupäivä yläkoulussa 6. lk:n huoltajatapaamiset: tiedonsiirtolomakkeen täyttäminen Yläkouluinfot Yläkoulutoive, hakemukset Yleisopetus/painotettu/ erityinen 6. Luokkalaisten Tukevasti tunti helmi Talviloma maalis Erityisluokkapäätökset Erityisen tuen päätökset Lähikoulupäätökset loka Tehostetun tuen oppilaiden huoltajapalaverit - > jälkinivellys (vaihtoehto) 6.-luokkien vanhempainillat 7. luokkien perhepalaverit 7. luokkien Vanhempainillat Vauhdilla aikuisuuteen? -opas syys Ala- ja yläkoulun yhteinen OHR Sari Hakola, Nöykkiön koulun rehtori Arja Pyykkö /Kantokasken koulun rehtori Merja von Schantz / projektisuunnittelija elo Koulu alkaa 1. ryhmäyttäminen 7. luokan tiedonsiirto luokanvalvojalle / luokkaa opettaville opettajille Ylä- ja alakoulun yhteistyöllä kutoselta seiskalle heinä Kesäloma Erityisluokkasiirtojen dead line (sosiaalitoimen tuki tarvittaessa) kesä Kesäloma Luokkien muodostaminen (tieto koteihin) Terveystietojen siirto Terveystarkastukset alkavat touko huhti Yläkouluun tutustuminen (vaihtoehto toukokuu) > Tukevasti tunnin kooste Tiedonsiirtolomakkeen täydentäminen > mahd. huoltajatapaamiset Siirtopalaverit + lomakkeen siirto yläkoululle Tehostetun tuen tulevien 7. luokan oppilaiden huoltajapalaverit (vaihtoehtoinen syksylle) Tulevien 7. luokkien ryhmäyttämisen suunnittelu Yläkouluun tutustuminen (vaihtoehto huhtikuu) >Tukevasti tunnin kooste OHR:ssä siirtotietojen käsittely Luokkien muodostaminen (tieto koteihin) Tiedonsiirto muihin kouluihin menevistä (yksittäiset oppilaat) Oppilasasiakirjojen siirtäminen 1 yläkouluun

10 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN LOMAKKEESTA HUOMIOITAVAA: 6. LUOKAN TIEDONSIIRTOLOMAKE 1) Lomake täytetään syksyn aikana (ennen yläkouluun hakua). Lomake lähetetään huoltajille etukäteen ennen huoltajatapaamista. 2) Lomake toimitetaan uudelleen huoltajille keväällä ennen 6. luokan loppumista. Tavoitteena on, että huoltajat voivat täydentää syksyllä annettuja tietoja (mahdollinen toinen tapaaminen). Jos/kun opettaja täydentää tietoja tässä vaiheessa, on asiasta informoitava huoltajia. AVOIMUUS ENNEN KAIKKEA! - perusteluna, miksi on tärkeää siirtää tiedot -> esim. luokkien muodostaminen, valmiudet ottaa uudet oppilaat vastaan ja tarjota mahdollista tukea alusta asti. - pyritään saamaan lähtökohtaisesti huoltajan suostumus. Jos se ei onnistu, voidaan oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi välttämättömät tiedot siirtää eteenpäin kaupungin sisällä. Tiedot voidaan siirtää myös toisen kunnan opetuksen järjestäjälle (perusopetuslain 40 ). - jos perhe muuttaa Espoon ulkopuolelle, annetaan lomake keväällä huoltajalle toimitettavaksi tulevaan yläkouluun.

11 SALASSA PIDETTÄVÄ 1 JulkL kohta täytä tähän KOULU TIEDONSIIRTOLOMAKE OPPILAALLE JA HUOLTAJILLE OPPILAAN SIIRTYESSÄ ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Tämä lomake toimii keskustelunpohjana 6.luokan huoltajatapaamisessa, jossa mietitään alakoulusta yläkouluun siirtymistä. Lähtökohtana on ensisijaisesti oppilaan oma näkökulma ja sen jälkeen huoltajan ja opettajan näkökulma. Tällä kyselyllä toivomme teidän välittävän omalta osaltanne oppilaan ja kodin näkökulmasta tärkeitä sekä koulunkäynnin kannalta keskeisiä asioita tiedoksi tulevaan yläkouluun. Kyselyn tietoja käytetään yläkoulussa ainoastaan oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Tiedot ovat tarvittaessa yläkoulun oppilashuoltoryhmän sekä luokanvalvojan saatavilla. Alakoulun luokanopettaja ja yläkoulun oppilashuoltoryhmä vastaavat lomakkeen säilytyksestä ulkopuolisilta suojattuna. Lomake säilytetään yläkoulussa oppilaan oppivelvollisuusajan. Koulu hävittää lomakkeen sille annetun säilytysajan umpeuduttua tietosuoja huomioiden. Lomakkeen täyttävät huoltajat yhdessä lapsensa kanssa. Lomaketta täydennetään huoltajatapaamisessa yhdessä opettajan kanssa. Lomake allekirjoitetaan ja opettaja siirtää lähtökohtaisesti huoltajan suostumuksella lomakkeen yläkoulun oppilashuoltoryhmälle. Oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi välttämättömiä tietoja voidaan siirtää myös ilman huoltajan suostumusta (perusopetuslain 40 ). Mikäli oppilas siirtyy yläkouluun esim. toiseen kuntaan tai yksityiseen kouluun, annetaan lomake huoltajalle uuteen kouluun toimitettavaksi. 6. vuosiluokka Oppilas: Lukuvuosi: Luokka ja koulu: 1. Vahvuudet, motivaatio ja opiskelutaidot eri oppiaineissa. Suoriutuminen eri oppiaineissa: 2. Tuki alakoulussa (tuen tarve löytyy Wilmasta ja jos ei löydy, katsotaan yhdessä opettajan kanssa tapaamistilanteessa) yleistä tukea tehostettua tukea erityistä tukea Miten tukitoimet ovat toteutuneet? Mitä olette kokeneet erittäin hyväksi? Mihin olisitte toivoneet enemmän tukea? ESPOON KAUPUNKI XXXXX KOULU PL XXXX ESPOON KAUPUNKI KANSLIAN TIEDOT

12 3. Toimiminen oppitunneilla ja ryhmässä, harrastustoiminnassa. Kaverisuhteet ja kiusaaminen/kiusaamisen havaitseminen. 4. Yläkouluun hakeutuminen on meille on selvää, miten toimimme tarvitsemme lisätietoa harkitsemme painotettua opetusta esim. kielivalintojen jatkuvuus ja painotukset 5. Oppilaan ja vanhempien odotukset yläkoulussa. 6. Muut mahdolliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat. Olen saanut tiedon tiedonsiirtoon liittyvistä käytännöistä ja annan suostumuksen tietojen siirtoon yläkouluun Oppilaan allekirjoitus Huoltajan/huoltajien allekirjoitus/allekirjoitukset (ja nimenselvennys): Päiväys.. Opettajan allekirjoitus (ja nimenselvennys): ESPOON KAUPUNKI - XXXXXX KOULU PL XXXXX ESPOON KAUPUNKI KANSLIAN TIEDOT

13 Siirtopalaverit nivellys /huhtikuu Vapaaehtoinen Elämänpeli (6. lk:n oppilaat) alakoulussa (yläkoulun rehtori, opo ja ohr seuraavat, minkä jälkeen kokous) Tiedonsiirtolomake (jokaisesta oppilaasta) kotiin. Lomake täytetään yhdessä 6. lk:n opettajan kanssa viimeisessä vanhempaintapaamisessa. Oppilaiden toiveet lomake (joistain kouluista) OPO Ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmät Kokous (Terveydenhoitaja) ELAT Kuraattorit Muihin kouluihin tiedonsiirto puhelimitse -> Ela tai luokanopettaja Tiedonsiirtolomake (jokaisesta oppilaasta) Tulevilla 7. luokanvalvojilla mahdollisuus nähdä tiedot. Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

14 Tiedonsiirto Aloite tiedonsiirron ajankohdasta yläkoululla Toukokuu OHR:ssa siirtotietojen käsittely Muihin kouluihin menevät yksittäiset oppilaat -> lähettävä soittaa tiedot vastaanottavalle Elokuu 7. lk:n niveltiedon siirto luokanopettajille Huhtikuu Ala- ja yläkoulujen OHR:t, siirtymäpalaveri alakoululla (yläk:n ela, kur. ja terkka sekä alk:n lot ja ela) Tehostetun tuen tulevien 7. luokan oppilaiden huoltajapalaverit (alak:/yläk:n ELAT) Vaihtoehtoinen Merja von Schantz/suomenkielinen opetus Tehostetun tuen oppilaiden huoltajapalaverit (alak:/yläk:n ELAT) - jälkinivellys

15 Yläkouluun tutustuminen/ oppilaat/vanhemmat Toukokuu Vaihtoehto A Luokanvalvojat Tukioppilaat (tulevia ysejä) Tutustumisilta (nuoret ja vanhemmat) Rehtori Terveydenhoitaja ELA OPO Kuraattori Psykologi Joskus rehtori ja ELA käyvät tapaamassa alakoulussa tulevia seiskoja jo keväällä Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

16 Yläkouluun tutustuminen /oppilaat Vaihtoehto B Edeltävä syksy Kevät / huhtikuu Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti Kaikki oppilaat, kokonainen päivä, toteutetaan yläk:n tet-jakson aikana) Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti (osan päivää tutustuen kouluun, opettajiin ja tuleviin luokkakavereihin) Tutustumiskäyntejä minimillään yksi, mielellään kaksi. Kaikki tulevat 7. luokan oppilaat tutustuneet yläkouluun ennen koulun alkamista. Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

17 Yläkouluun tutustuminen /oppilaat Vaihtoehto C Tilaisuus 9. lk:n tet-jakson aikana Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti (tutustuminen oppiaineisiin (ei oppitunteja), ruokailu ja jäätelö Oppaina yläkoulun oppilaat Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

18 Yläkouluun tutustuminen /vanhemmat Toukokuu Vaihtoehto A Vanhempainilta Vanhemmat saavat tiedon lapsensa tulevasta luokasta -> Vanhempien ryhmäyttäminen alkaa, vanhemmat jakautuvat omiin luokkiinsa ja sen jälkeen pieniin ryhmiin. Työskentelyä ja vanhempien yhteystietojen jakamista (s-posti ja Fronter) Vanhempainillan sisältöä; Aluksi yhteisesti; - itsensä esittely ja lapsen etunimi positiivista asiaa omasta lapsesta Pienryhmissä; mietteitä uudesta elämänvaiheesta Lopuksi yhteisesti; - nuoren kasvun ja koulunkäynnin tukeminen yhdessä - koulun ja kodin yhteistyötoiveet Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

19 Yläkouluun tutustuminen /vanhemmat Vaihtoehto B Toukokuu Tulevien 7. lk:n vanhempainilta Vanhempainilta - Yleinen osuus - luokanvalvojat esittäytyvät - jakautuminen luokkiin oman luokanvalvojan johdolla Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

20 7. LUOKAN PERHEPALAVERILOMAKKEESTA HUOMIOITAVAA: 7. LUOKAN PERHEPALAVERILOMAKE Perhepalaveri pidetään syksyllä niin pian kuin mahdollista ja viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Lomake toimitetaan huoltajille etukäteen ja se käydään läpi perhepalaverissa. - perusteluna, miksi kysellään - mm. tutustumisen väline kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, vuorovaikutteinen kasvatuskumppanuus, mahdollinen tuki oppilaalle yläkoulussa heti alusta asti - lähtökohtana on, että oppilas ja huoltajat kertovat asioista. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot oleellisia, mutta on varauksella suhtauduttava mm. vapaa-ajan kysymyksiin ja onnistumisiin koulun ulkopuolella - OPPILASTA KUVAAVIA PIIRTEITÄ EI SAA KÄYTTÄÄ ARVIOINNIN VÄLINEENÄ!

21 SALASSA PIDETTÄVÄ JulkL kohta 7. luokan PERHEPALAVERIN KESKUSTELUN POHJAKSI Oppilas: Luokka: Tällä lomakkeella annettava tieto on tarvittaessa luokanvalvojan, koulun oppilasta opettavien opettajien ja koulun oppilashuoltohenkilöstön käytössä. Lomake säilytetään koulussa opettajainhuoneessa lukitussa tilassa luokan kansiossa oppilaan oppivelvollisuusajan. Koulu hävittää lomakkeen sille annetun säilytysajan umpeuduttua tietosuoja huomioiden. Toivomme, että täytätte etukäteen yhdessä lapsenne kanssa seuraavat kohdat: 1. Millainen minä olen? a) nuori merkitsee itseään kuvaavat piirteet b) huoltajat merkitsevät nuorta parhaiten kuvaavat piirteet eri merkillä ajattelija aktiivinen anteeksi antava auttavainen elämyshakuinen epäitsekäs erilainen harkitseva hassuttelija herkkätunteinen huolehtiva huomionhaluinen hyvä ystävä hyväntuulinen irrottelija itsenäinen joustava järkevä kärsivällinen luotettava rauhallinen rehellinen reilu rohkea sillanrakentaja sinnikäs suorasanainen taiteellinen toiset huomioiva täynnä tarmoa unelmoija urheilullinen utelias vaativa varmistaja varovainen vastuunkantaja vilkas voimakastahtoinen Mikä muu? Millainen olen oppijana? Millainen lapseni on oppijana? 2. Oppilaan kasvuympäristö läheiset ihmissuhteet kaverit muuta - esim. kiusatuksi tuleminen, kiusaamiseen osallistuminen tai kiusaamisen havaitseminen

22 3. Miten oppilaan siirtyminen uuteen kouluun on sujunut? siirtyminen uuteen kouluun (plussat ja miinukset) sopeutuminen luokkaan / opetusryhmiin oppiaineet, läksyt, kokeet, tuen tarve mahdolliset oppimisvaikeudet (tutkimuksissa todetut koska/missä? / ilmennyt tutkimustarve) Wilma viestinnän välineenä kodin ja koulun yhteistyössä: miten käsittelemme palautteita oppilaan kanssa kotona ja koulussa 4. Koulutyö, vapaa-aika ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen huolehtiminen kotitehtävistä, kokeista ja koulunkäyntivarusteista, suhtautuminen järjestyssääntöihin oppilaan ajankäyttö (perheen yhteinen aika, harrastukset, vapaa-aika ym.) onnistumiset koulun ulkopuolella, joista haluat kertoa ruokailu koulussa ja kotona, unirytmi, aamun aikataulu

23 miten perheessä on keskusteltu lapsen kanssa suhtautumisesta päihteiden käyttöön, tupakointiin ja nuuskaamiseen 5. Tavoitteita tulevalle koulunkäynnille oppilaan omat tavoitteet opiskelulle kodin ja koulun välinen yhteistyö (toiveet/odotukset): kodin tuki yhteistyölle koulun tuki yhteistyölle 6. Lisäksi haluaisin sanoa Espoossa / - Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Luokanvalvojan allekirjoitus ja nimenselvennys

24 TË MBAHET SEKRET Ligji mbi publikime, pika 30 e 24 albania SI BAZË PËR BISEDË FAMILJARE TË KLASËS VII Nxënësi: Klasa: Të dhënat e dhëna me këtë formularë, sipas nevojës mund të jenë në përdorim të kujdestares së klasës, të mësueseve që I japin mësim nxënësit dhe të personelit për mirëvajtjen e nxënësve në shkollë. Formulari do të qëndron në shkollë në sallën e arsimtarëve në fascikllën e klasës në vend të mbyllur me çels deri sa të zgjatë shkollimi I obligueshëm. Shkolla do e zhdukë formularin me skadimin e këtij afati duke pasur kujdes për mbajtjen e të dhënave në msheftësi. Shpresojmë se së bashku me fëmiun e juaj do t`i plotësoni këto pika si vijon: 1. Ҫfarë jam unë? a) fëmiu (i riu) i shënon vet tiparet që e karakterizojnë atë b) prindërit shënojnë me shenja tjera tiparet që e karakterizojnë të riun më së miri mendimtar aktiv jep falje të tjerëve ndihmon të tjerët avanturist jo vehtiak i veqantë me konsideratë bën hajgare i ndieshëm i kujdeshëm dëshiron vëmendje shok i mirë i disponuar i lazdruar i pavarur fleksibil logjikon ka durim i besueshëm i qetë i sinqertë i drejtë/fer trim pajtues nuk dorëzohet lehtë ta thot në fytyrë artistik merr tjerët parasyshë përqëndrohet plot energji ëndërrues sportiv kureshtar kërkon shumë pyet të vërtetohet ka kujdes me përgjegjësi i gjallë këmbëngulës Tjetër, çfarë? Si mësoj? Si mëson fëmiu im? 2. Ambienti ku rritet e zhvillohet nxënësi marrëdhënjet e afërta njerëzore shokët/shoqet tjetër p.sh. a ka pasur ngacmime, a ka marrë pjesë në ngacmim apo a ka vënë re ngacmime

25 3. Si shkoi shpërngulja e nxënësit në shkollë të re? shpërngulja në shkollën e re (plusat dhe minusat) adaptimi në klasë / në grupet mësimore landët mësimore, detyrat e shtëpisë, testet, nevoja për përkrahje/ndihmë vështërsitë/pengesat eventuale për të mësuar (të dëshmuara në testime/egzaminime kur/ku? / është lajmëruar nevoja për testime) Wilma si mjet për këmbimin e informatave mes shtëpisë dhe shkollës: si shqyrtohen porositë e juaja me nxënësin, në shtëpi dhe në shkollë 4. Puna në shkollë, koha e lirë dhe kujdesi për mirëqenjen e vet kujdesi për bërjen e detyrave të shtëpisë, për testet dhe për materialin/mjetet shkollore, qëndrimi i nxënësit ndaj rregullave për mbajtjen e rendit dhe qetësisë si e shfrytëzon nxënësi kohën (koha e përbashkët me familjen, hobit, koha e lirë, etj.) sukseset jashtë shkollës për të cilat dëshiron të tregosh ushqimi në shkollë dhe në shtëpi, ritmi i gjumit, orari në mëngjez

26 si është biseduar në familje me fëmiun për qëndrimin ndaj përdorimit të materjeve dehëse, pirjes dhe mërtypjes së duhanit 5. Synimet për vijimin e shkollës në të ardhmen synimet e vet nxënësit për mësimet bashkëpunimi mes shtëpisë dhe shkollës (dëshirat/shpresat): përkrahja e bashkëpunimit nga ana e shtëpisë përkrahja e bashkëpunimit nga ana e shkollës 6. Poashtu dëshiroj të them Në Espoo / - Nënshkrimi i nxënësit Nënshkrimi dhe emri i qartë i prindit Nënshkrimi dhe emri i qartë i prindit Nënshkrimi dhe emri i qartë i kujdestares së klasës

27 يجب الاحتفاظ بهذا الملف بشكل سري القانون العام رقم 24 الفقرة teksti] 30 [Kirjoita arabia على خلفية المعلومات الواردة في هذه الاستمارة يتم التباحث مع ا سرة طالب الصف السابع اسم الطالب: الصف: يمكن استخدام المعلومات التي اعطيت في هذه الاستمارة من قبل الجهات والا شخاص التالية: مشرف الشعبة ا و الصف والقاي مين على تعليم ورعاية شو ون الطالب التعليمية والتربوية مثل المدرسين والمدرسات وغيرهم. يجب الاحتفاظ بهذه الاستمارة في المدرسة في غرفة المدرسين وخلف الاقفال في مصنف خاص لصف الطالب طيلة فترة التعليم الا لزامي. تقوم المدرسة با تلاف الاستمارة بعد مرور الوقت والموعد الزمني المتفق عليه ا خذين بالحسبان طرق التلف وحماية المعلومات المتلفة. نتمنى منكم معا مع الطالب الاجابة على النقاط الواردة لاحقا قبل القدوم الى جلسة المباحثات: 1. ما هي طبيعتي وشخصيتي ( a يقوم الطالب بنفسه بوضع اشارة بجانب الصفات التي تصور شخصيته ( b يضعون الاهل ا يضا اشارة مختلفة عن الاشارة التي وضعها الطالب والتي تعطي برا يهم الصورة الامثل عن ابنهم مفكر نشيط مسامح مساعد محب للسمر غير ا ناني مختلف متا ني مزوح حساس المشاعر مهتم يحب لفت الانتباه صدوق/ صديق جيد فرح متا قلم/ متعايش مستقل مرن ذكي صبور موثوق/ا مين هادي صادق/ شفاف كريم/ حقاني شجاع بناء جبار صريح فنان يحس بالا خرين مليء بالحياة حالم رياضي فضولي متطلب دقيق حذر مسي ول حرك/مشاغب عنيد هل هناك صفات ا خرى ما هي صفاتي كطالب للعلم ما هي صفات ا بننا كطالب للعلم. 2 البيي ة التربوية للطالب العلاقات الحميمية والمقربون المعارف/ الزملاء علاقات ا خرى مثل: التعرض للمضايقات مضايقة الاخرين ا و ملاحظة تعرض الاخرين للمضايقات.

28 . 3 كيف سارت عملية انتقال الطالب ا لى المدرسة الجديدة الاشياء الايجابية والسلبية في عملية النقل الى المدرسة الجديدة التا قلم في الصف الجديد ا و في المجموعات التعليمية الجديدة المواد التعليمية الواجبات البيتية الاختبارات الحاجة للدعم والمساعدة الصعوبات التعليمية الموجودة (التي تم التا كد بالفحوصات متى وا ين ا وظهور دلاي ل لحاجة الطالب للخضوع للفحوصات ( برنامج الكمبيوتر" فيلما " للتواصل ما بين اهل الطلبة والمدرسة: كيف نقوم بدراسة ومراجعة الملاحظات والرساي ل الواردة في البرنامج مع الطالب في البيت وفي المدرسة. 4 الاهتمام بالواجبات المدرسية ا وقات الفراغ والاهتمام بالصحة الجيدة الاهتمام بالواجبات المنزلية الاختبارات والمستلزمات المدرسية التعامل مع الانظمة والقوانين المدرسية قضاء وقت الطالب ) الوقت مع الا سرة الهوايات ا وقات الفراغ الخ... ( النجاحات خارج المدرسة والتي ترغب الحديث عنها تناول الطعام في المدرسة وفي البيت نظام النوم البرنامج الصباحي

29 كيف تم النقاش في الاسرة مع الطالب حول كيفية التعامل مع المنشطات/ المسكرات والتدخين وتبغ الفم ) نووسكا (. 5 الاهداف الدراسية المستقبلية المنشودة من زيارة المدرسة الا هداف الدراسية الشخصية للطالب العمل المشترك بين الاهل والمدرسة ) الاهداف والرغبات / التوقعات ): مساعدة ودعم الاهل في العمل المشترك مساعدة ودعم المدرسة في العمل المشترك. 6 ا حب ا ن ا ضيف / مدينة اسبو / تاريخ توقيع الاستمارة / توقيع الطالب U U اسم وتوقيع ولي الامر اسم وتوقيع ولي الامر اسم وتوقيع مشرف الصف او الشعبة

30 SECRET. Publicity Act TH GRADE / BASE FOR A PARENT-TEACHER MEETING Student: Class: The information given in this form will be used, when necessary, by the student s class-teacher, other teachers who teach the student or the members of the student welfare team of the school. This form will be kept at the teachers room in a secure place during the child s compulsory education duration. School s disposal of this form will maintain the confidentiality of the information. We wish that you fill in the following points beforehand together with your child: 1. How am I? a) adolescent marks the features that describe him/herself b) parents mark with a different sign the features that best characterize their adolescent child What else? thinker good humored outspoken active easy going artistic forgiving independent considerate helpful flexible energetic experience-seeking reasonable dreamer unselfish patient sportive different reliable curious reflecting calm demanding playful honest double-checker emotionally sensitive fair careful care-taker courageous responsible attention-seeking bridge builder lively good friend persistent strong-willed How am I as a learner? How is my child as a learner? 2. Student s growing environment close relationships friends something else, for example, being bullied, participation in bullying or observing bullying

31 3. How the student s transfer to a new school has gone? transfer to a new school (advantages and disadvantages) adaptation to a class / teaching groups curriculum subjects, homework, tests, need for support possible learning difficulties (found in specialist examinations when/where? / appeared / need for further examinations) Wilma used as a means of school-home communication: how do we handle feedback with the student at home and at school 4. School work, leisure time and taking care of own wellbeing doing homework, exams and school objects, attitude towards the school rules of order the student s use of time (time family spends together, hobbies, leisure time, etc.) moments of success outside of school that you want to tell meals at school and at home, sleep-wake rhythm, morning timetable

32 how have you discussed with your child about his/her opinion of intoxicants: smoking and snuff use 5. Goals for future school going the student s owns goals for studies school-home co-operation (wishes/expectations): how the parents can support this collaboration how the school can support this collaboration 6. I still want to say In Espoo, / - Student s signature Guardian s signature and name with blocks Guardian s signature and name with blocks Class-teacher s signature and name with blocks

33 内 容 保 密 行 政 法 24 章 第 30 条 kiina 七 年 级 学 生 家 长 会 讨 论 内 容 学 生 : 班 级 : 班 主 任 任 课 教 师 和 学 校 负 责 学 生 事 务 的 有 关 人 员 会 使 用 到 表 格 中 所 填 写 的 信 息 义 务 制 教 育 阶 段, 该 学 生 的 表 格 收 入 班 级 资 料 文 件 夹 并 保 存 在 教 师 办 公 室 上 锁 的 文 件 柜 中 在 上 述 保 存 日 期 截 止 后, 出 于 信 息 保 密 的 原 则, 学 校 会 统 一 销 毁 表 格 我 们 希 望 您 能 事 先 和 孩 子 一 起 回 答 如 下 的 问 题 1. 我 是 怎 样 的 一 个 人? a) 孩 子 先 划 出 符 合 自 己 的 性 格 特 点 b) 家 长 用 不 同 的 记 号 划 出 最 符 合 自 己 孩 子 的 性 格 特 点 爱 思 考 的 积 极 的 宽 容 的 乐 于 助 人 的 敢 于 冒 险 的 不 自 私 的 与 众 不 同 的 考 虑 周 全 的 爱 搞 笑 的 敏 感 的 关 心 照 顾 人 的 希 望 引 起 别 人 注 意 的 他 人 的 好 朋 友 快 乐 的 爱 热 闹 的 喜 欢 聚 会 的 独 立 的 灵 活 的 理 智 的 有 耐 心 的 值 得 信 赖 的 安 静 的 诚 实 的 公 平 的 勇 敢 的 善 于 沟 通 的 持 之 以 恒 的 说 话 直 接 的 艺 术 型 的 关 注 他 人 的 精 力 充 沛 的 爱 梦 想 的 运 动 型 的 好 奇 的 苛 求 的 做 足 准 备 的 小 心 翼 翼 的 能 承 担 责 任 的 活 跃 的 主 见 强 的 还 有 其 他 补 充 的 吗? 我 是 怎 样 的 一 个 学 生? 我 的 孩 子 是 怎 样 的 一 个 学 生? 2. 学 生 成 长 的 环 境 和 家 人 的 关 系 朋 友 其 他 例 如, 被 别 人 欺 负 欺 负 别 人 或 是 发 现 此 类 事 件

34 kiina 3. 学 生 在 新 学 校 的 适 应 情 况 如 何? 新 学 校 适 应 情 况 ( 好 处 和 坏 处 ) 班 级 / 学 习 小 组 适 应 情 况 学 科 作 业 测 验 和 学 习 辅 导 需 求 有 无 学 习 障 碍 ( 经 检 查 确 诊 的 : 时 间 / 地 点?/ 有 这 方 面 的 检 查 需 求 ) 作 为 家 庭 和 学 校 沟 通 工 具 的 Wilma 网 络 平 台 : 在 家 里 和 学 校 我 们 如 何 和 孩 子 一 起 处 理 反 馈 意 见? 4. 学 习 业 余 时 间 和 身 体 健 康 完 成 家 庭 作 业 随 堂 测 验 和 保 管 好 上 学 用 具 遵 守 校 纪 校 规 时 间 利 用 ( 和 家 人 在 一 起 的 时 间 兴 趣 爱 好 和 业 余 时 间 等 ) 你 愿 意 分 享 的 发 生 在 校 外 的 成 功 案 例 学 校 和 家 里 的 饮 食 睡 眠 和 早 晨 的 时 间 安 排

35 家 长 就 对 待 成 瘾 抽 烟 和 口 含 烟 问 题 是 如 何 同 孩 子 进 行 讨 论 的 kiina 5. 对 未 来 学 习 生 活 的 目 标 学 生 对 学 习 的 自 我 目 标 家 庭 和 学 校 间 的 合 作 ( 期 望 / 要 求 ): 来 自 家 庭 的 支 持 来 自 学 校 的 支 持 6. 补 充 意 见 Espoo 日 月 年 学 生 签 名 监 护 人 签 名 和 工 整 签 名 监 护 人 签 名 和 工 整 签 名 班 主 任 签 名 和 工 整 签 名

36 SIR AHAAN HA LOO XAFIDO JulkL kohta Somali GUNDHIGGA SHIRKA WADAHADALKA QOYSKA EE fasalka 7aad Ardayga: Fasalka: Macluumaadka foomkan lagu qoray waxaa isticmaalaya haddii loo baahdo macallimiinta iskuulka ee ardayga waxbara iyo shaqaalaha daryeelka ardagya ee iskuulka. Foomka waxaa lagu heynayaa inta lagu jiro waqtiga waajibka waxbarashada ee ardayga faylka fasalka ee ku jira meel xiran oo ku taal qolka macallimiinta. Iskuulka ayaa baabi inaya foomka marka uu dhamaado waqtiga loo qabtay iyadoo lagu xisaabtamayo ilaalinta macluumaadka. Waxaan rajeyneynaa inaad horay u soo buuxisaan meelaha soo socda adinka iyo cunuggiinu: 1. Anigu caynkee ayaan ahay? a) da yarka ayaa calaamadeynaya dabeecadaha naftiisa sawiraya b) mas uuliyiinta ayaa calaamado kala duduwan ku calaamadeynaya dabeecadaha da yarka sida ugu fiican sawir uga bixinaya fekere firfircoon cafiya dadka caawiye waayo-aragnimo raadiya aan damaaci aheyn gaar ah ka fiirsada kaftan badan dareemi-og xanaaneeye dareen in lasiiyo raba saaxiib wannaagsan bashaash ah dhinac uga baxa madaxbanaan la loodin karo caqligal ah dulqaad leh lagu kalsoonaan karo deggan daacad ah caddaalad ah geesi buundo-dhise dhabar adeyg leh aan waxba qarin farshaxan ah dadka kale ogaal u leh awood badan hawaawiye isboorti ah waxwalba ogaade ah doone hubsade taxadar leh xilqaad xamaasad leh go aan adag Maxaa kale? Barte noocee ah ayaan ahay? Cunuygeygu waa barte noocee ah? 2. Bii ada koriinshaha ee ardayga xiriirada dadka ee u dhow saaxiibada

37 Somali wax kale, tusaale ahaan in la dhibo, ka qeybqaadashada wax dhibis ama arkid dhib 3. Sidee ayeey u dhacday u wareegista ardayga iskuulka cusub? u wareegista iskuulka cusub (waxyaabaha fiican iyo kuwa aan fiicneyn) la qabsashada fasalka/kooxaha waxbarashada maadooyinka, laylisyada, imtixaanaadka, u baahnaanshiyaha kaalmo adkaanshiyaha waxbarasho ee suurtagalka ah (kuwa lagu cadeeyay baaritaanadagoorma/xagee?/baahida baaritaano ee soo baxay) fariin wadaagga Wilma iyo wadashaqeynta iskuulka iyo guriga:_ sidee ayaan ardayga ugala baaraandegi karnaa jawaab-celinyada guriga iyo iskuulka 4. Shaqada iskuulka, waqtiga firaaqada iyo daryeelista hufnaantaada ka taxadirista shaqooynka iskuulka, imtixaanaadka iyo qalabka iskuulka lagu dhigto, habdhaqanka xeerarka nidaamka isticmaalka waqtiga ardayga (waqtiga wadajirka ah ee qoyska, hiwaayadaha, waqtiga firaaqada iwm.) waxyaabaha u suurtagalay ee iskuulka ka baxsan ee aad dooneyso inaad sheegto

38 Somali cunta-cunista iskuulka iyo guriga, qaab-socodka hurdada, jadwalka subaxdi sidee qoyska gudihiisa cunugga loogala sheekeysteen isticmaalka maan-dooriyaha, cabista sigaarka iyo cunista tubaakada 5. Yoolalka iskuul dhigashada soo socda yoolalka ardaygu waxbarashada ku hiigsananyo wadashaqeynta iskuulka iyo guriga (rajooyinka/filashooyinka): kaalmada gurigu siinayo wadashaqeynta kaalmada iskuulku siinayo wadashaqeynta 6. Waxaa intaas dheer oo aan rabi lahaa inaad iraahdo Espoo / - Saxiixa ardayga Saxiixa mas uulka iyo magaca oo buuxa Saxiixa mas uulka iyo magaca oo buuxa Saxiixa macalinka fasalka iyo magaca oo buuxa

39 Секретно Закон: JulkL kohta Venäjä МАТЕРИАЛ ДЛЯ СОБЕСЕДОВАНИЯ С РОДИТЕЛЯМИ УЧЕНИКА 7 КЛАССА Ученик: Класс: Вся информация, записанная в данном бланке, может быть использована классным руководителем, учителями, работающими с учеником, а также учебным комитетом школы. Бланк хранится в учительской школы, в закрытом помещении, в папке класса весь период обязательного обучения. Данный бланк будет уничтожен школой после окончания срока хранения подобных документов. Заполните, пожалуйста, совместно с учеником следующие пункты: 1. Какой (какая) я? а) Ученик самостоятельно заполняет последующие графы. б) Родители другими способами помечают те черты характера, которые лучше всего характеризуют ученика. Думающий Добродушный Откровенный Активный Отвязный Творческий Прощающий Самостоятельный Принимает во внимание других Помогающий Гибкий Энергичный Любит новые впечатления Рациональный Мечтатель Самоотверженный Терпеливый Спортивный Выделяющийся Надежный Любопытный Благоразумный Спокойный Требовательный Смешливый Честный Подстраховщик Чувствительный Справедливый Осторожный Заботливый Смелый Ответственный Любит внимание Миротворец Подвижный Хороший друг Настойчивый Волевой Другое? Какой я ученик? Какой ученик мой ребенок? 2. Окружение ученика Ближайшее окружение Друзья Другое, например, дразнили ли, дразнил или обижал других сам.

40 3. Как прошел переход ученика в новую школу? Переход в новую школу (плюсы и минусы) Адаптация в классе/ учебной группе Предметы, домашние задания, контрольные работы, необходимая помощь Возможные трудности в обучении (выяснено в результате исследований когда, где?/ возникшая необходимость в исследовании) Программа Wilma как средство коммуникации между школой и домом: как информация прорабатывается с учеником дома и в школе. 4. Занятия в школе, свободное время и забота о собственном хорошем самочувствии Выполнение домашних заданий, подготовка к контрольным и готовность к школьным занятиям, отношение к школьным правилам внутреннего распорядка. Использование учеником времени (общее время всей семьи, секции/внешкольные занятия, свободное время и другое) Достижения вне школы, о которых ученик хочет рассказать Питание в школе и дома, режим сна, утренний график

41 Как в семье прошел разговор об отношении ребенка к алкоголю и наркотическим веществам, табачным изделиям и нюхательному табаку. 5. Цели на следующий школьный период Личные учебные цели ученика Совместная работа школы и дома (цели и ожидания) Помощь дома в совместной работе Помощь школы в совместной работе 6. Дополнительно хочу сказать г.эспоо / - Подпись ученика Подпись родителя и расшифровка подписи Подпись родителя и расшифровка подписи Подпись классного руководителя и расшифровка подписи

42 IDEOITA HUOLTAJATAPAAMISEN POHJAKSI /8. ja 9. luokka - LUOKANVALVOJAN MUISTILISTA Ennen tapaamista: Kerää palautetta tarpeen mukaan aineenopettajilta. Saamaasi palautetta voit myös käyttää OHR:ssä. Palautetta voit pyytää esim. sähköpostitse (jolloin nimiä ei saa näkyä), laittamalla oppilaslistan aineenopettajien lokeroon tai Wilmaan. Muista kuitenkin huomioida tietoturva! Tulosta oppilaskohtainen kooste Wilmasta. Kokoa palaute seuraavista asioista: tuntityöskentely, läksyistä ja välineistä huolehtiminen, sosiaaliset suhteet, menestyminen oppiaineessa, tuen tarve, poissaolot, myöhästymiset. Myös positiivinen palaute on tärkeää huoltajatapaamista varten. Tapaamiset: 1. Oppilas ja luokanvalvoja keskustelevat etukäteen: arviointikeskustelu 2. Oppilas, huoltajat ja luokanvalvoja tapaavat, tarvittaessa oppilashuollon jäseniä mukana Tapaamisessa voitte keskustella esim. Oppilaan omat näkemykset kysytään ensin Miten koulutyön ja vapaa-ajan rytmittäminen oppilaalta onnistuu. Ruokailuun liittyvät asiat. Kaverisuhteet koulussa? Kerro aineenopettajilta saadusta palautteesta (sekä ilon- että huolenaiheet). Anna palautetta asioista myös omasta, luokanvalvojan näkökulmasta (myös positiiviset). Suunnitelkaa yhdessä lähitavoitteita oppilaan koulutyön onnistumiseksi. Miten opit ja millaista tukea tarvitset koulussa ja kotona? Tulevaisuudensuunnitelmat Kysy, onko huoltajalla jotakin viestitettävää koululle ja/tai onko hänellä kysyttävää. Ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

43 Huoltajatapaamiset vaiheittain Opettajan kutsu huoltajatapaamiseen Puhelinkeskustelu huoltajan kanssa Oppilashuollon / rehtorin yhteydenotto (kirje) Konsultointi lastensuojelun kanssa (tieto huoltajille etukäteen) Huoltajilla on oikeus ensimmäisen kouluvuoden aikana vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain (2. 9. lk.) vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan / luokanvalvojan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) Merja von Schantz / projektisuunnittelija

44 KVARTTI MALLI Alakoulusta yläkouluun Kvartti malli on kehitetty Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hankkeen Helsingin osahankkeessa vuosina Espoon on jalostanut toimintamallia omaa toimintaa palvelevaksi. Tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa osallisuus lisääntyy vanhempien vertaistuki mahdollistuu lapset / nuoret ja vanhemmat pohtivat erikseen / yhdessä murrosikään, muutoksiin ja hyvinvointiin liittyviä asioita kodin ja koulun sekä monialainen yhteistyö vahvistuu Kvartti malli on kehitetty ehkäisevän työn ja varhaisen tuen näkökulmasta. Kvartti mallin mukainen toiminta alkaa 5. luokalta ja jatkuu 8. luokalle saakka. Jokaisella vuositasolla on oma teema. Siirtyminen yläkouluun mietityttää nuoria ja vanhempia ja siksi on tärkeää, että heillä on mahdollisuus käydä vuoropuhelua ja pohdintaa kyseisen ajanjakson aikana. Siirtymään saattaa liittyä ennakkoluuloja ja pelkoja ja sen vuoksi on tärkeää, että myös kouluilla ja muilla lasten kanssa työskentelevillä toimijoilla on tietoa ja valmiuksia tarttua mahdollisiin huoliin varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden ja vanhempien osiot on suunniteltu niin, että oppilaiden osiot voidaan toteuttaa tuntityöskentelynä ja vanhempainosiot vanhempainilloissa. Yläkoulun 7. ja 8. luokkien osiot voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa oppilaiden ja vanhempien yhteistyönä. Kvartti mallin vanhempainiltaosiot kestävät pääsääntöisesti minuuttia ja ovat siten mahdollisia sijoittaa koulun olemassa oleviin vanhempainiltoihin. Yhteistyökumppaneina ovat oppilaat, vanhemmat, luokanopettajat / luokanvalvojat, rehtorit, oppilashuollon jäsenet ja nuorisopalvelut.

45 Oppilaat kutsuvat + Wilma Syksy Tuki siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun Syksy 8. luokka 7. luokka Kvartti-vanhempainiltaosio nuorten hyvinvoinnin tukeminen (toiminnallinen tai kysymyspakettiin tukeutuva) 1. Nuoret + vanhemmat 1. Nuoret luokanvalvojan tunnilla ->kooste vanh. iltaan 2. Vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosio Vauhdilla aikuisuuteen?- opas 1. Nuoret + vanhemmat 1. Nuoret luokanvalvojan tunnilla ->kooste vanh. iltaan 2. Vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosiot kestävät minuuttia ja ovat sijoitettavissa koulun olemassa oleviin vanhempainiltoihin Kouluterveyskysely/viimeisin, koulukohtainen Lapset/nuoret /vanhemmat Monialaiset yhteistyökumppanit Tutustumispäivä(t) 6. lk kevät ja 7. lk syksy: oppilaat ja vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosio murrosikään tulevan lapsen vanhemmuus 1. Lapset 2. Vanhemmat 5. luokka Tukevasti-tunti iloinen ja surullinen 7. -luokkalainen 1.Ryhmässä 2.Yksin nimettömänä Koosteet yläkouluun (kuraattori)/ nuorisotoimi Kvartti-vanhempainiltaosio Lapsen tukeminen siirtymävaiheessa (pohjautuu Tukevasti-tuntiin) Kevät Syksy /tai Kevät Kevät/ syksy 6. luokka Tammikuu Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hanke, Espoo Päätavoite: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Strategia: Ehkäisevä ja verkostoituva työote Marinoora Alanne ja Leena Koskivirta /Hki Merja v. Schantz /Espoo

46 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 5. LK MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN AJATUKSIA VANHEMPIEN ROOLISTA Tavoitteena: - oppilaat pohtivat lähestyvää murrosikää ja omien vanhempiensa merkitystä sinä ajankohtana Käytännön asioita: - tarvittava aika oppitunnista n min. - jokaista oppilasta pyydetään valitsemaan itselleen sopivin kortti (millainen on hyvä vanhempi?), voidaan käyttää esim. MLL:n Vertaansa vailla kortit levitettynä opettajan pöydälle - oppilaat istuvat etukäteen järjestetyissä pöytäryhmissä (6 8 hlöä/pöytä) - opettaja kertoo tehtävän kulun, työpari jatkaa ohjaamalla työskentelyä alla kuvattujen vaiheiden kautta - keskusteluun ei kannata antaa liikaa aikaa, sillä usein se lähtee rönsyilemään varsinaisesta aiheesta 1. Ensimmäinen kysymys (n min.) Millainen on hyvä vanhempi? - oppilaiden valitsemat kortit toimivat keskustelun virittäjänä 2. Toinen kysymys/täydennyslause (10 min.) - pöytiin etukäteen tyhjä puoli ylöspäin asetettu A4 (liitteenä) käännetään ympäri - jokaiselle pöytäkunnalle oma teemakysymys/ täydennyslause - oppilaat keskustelevat ja yhteinen näkemys kirjataan paperille 3. Kysymysten ja täydennyslauseiden vastausten purku pöytäkunnittain (n min.) - työpari kirjaa kaikkien ryhmien vastaukset tietokoneelle - oppilaiden ajatuksia jaetaan vanhemmille vanhempainillassa, koostettu huoneentaulu otsikkona esimerkiksi Vanhemmuuden avaimet - huoneentaulu toimitetaan joko reppupostitse tai sähköisesti wilman kautta myös vanhemmille, jotka eivät ole päässet vanhempainiltaan ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

47 Mikä merkitys yhteisen ajan viettämisellä on minulle? MITEN VIETÄN AIKAA VANHEMPIENI KANSSA? Mitä yhteinen aika merkitsee äidille ja isälle? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

48 MITEN ÄITI/ISÄ PITÄÄ YHTEYTTÄ KAVEREITTENI VANHEMPIIN? Miksi on tärkeää pitää yhteyttä? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

49 HALUAN, ETTÄ ÄITI/ISÄ OPETTAA MINULLE MURROSIÄSTÄ Missä asioissa haluaisin opastusta äidiltä/isältä? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

50 Mitä lähestyvä murrosikä tuo minulle ja vanhemmilleni? MURROSIKÄ TUO MUKANAAN. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

51 Miksi tuen ja tiedon saaminen sekä keskusteleminen ovat tärkeitä? MURROSIÄN ILOISTA JA HAASTEISTA KESKUSTELEN Mistä saan tietoa ja tukea murrosikään liittyvistä asioista? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

52 VANHEMMAT ASETTAVAT KOTONANI SÄÄNTÖJÄ JA RAJOJA KUN Miksi rajojen ja sääntöjen asettaminen on tärkeää? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

53 OLEN ILOINEN KUN ÄITI / ISÄ Yhteinen ilo? VOIN TEHDÄ ÄIDIN/ISÄN ILOISEKSI/TYYTYVÄISEKSI KUN ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

54 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 5. LK MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS (Vanhemmille) Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta lapsen murrosiän lähestyessä ja saavat konkreettisia välineitä uuteen tilanteeseen valmistautuessaan - vanhemmat ymmärtävät vertaistuen ja verkostoitumisen merkityksen Käytännön asioita: - tarvittava aika vanhempainillasta n min. - jokaista vanhempaa pyydetään valitsemaan itselleen sopivin kortti (esim. MLL:n Vertaansa vailla -kortit levitettynä opettajan pöydälle) sisään tullessaan - vanhemmat istuvat etukäteen järjestetyissä pöytäryhmissä (6 8 hlöä/pöytä) - esittelykierros tarvittaessa - vanhempainillan alustaa opettaja kertoen illan kulun, työpari jatkaa ohjaamalla työskentelyä olla kuvattujen vaiheiden kautta - keskusteluun ei kannata antaa liikaa aikaa, sillä usein se lähtee rönsyilemään varsinaisesta aiheesta 1. Ensimmäinen kysymys (n min.) Millaista vanhemmuutta arvostan? - vanhempien valitsemat kortit toimivat keskustelun virittäjänä 2. Toinen kysymys/täydennyslause (10 min.) - pöytiin etukäteen tyhjä puoli ylöspäin asetettu A4 (liitteenä) käännetään ympäri - jokaiselle pöytäkunnalle oma teemakysymys/ täydennyslause - vanhemmat keskustelevat ja yhteinen näkemys kirjataan paperille 3. Kysymysten ja täydennyslauseiden vastausten purku pöytäkunnittain (n min.) - työpari kirjaa kaikkien ryhmien vastaukset tietokoneelle ja tulostaa ne opettajan jatkaessa vanhempainiltaa sen varsinaisella aiheella (esim. leirikoulu) - vanhemmille jaetaan vanhempainillan lopuksi heidän ajatuksistaan koostettu huoneentaulu otsikkona esimerkiksi Vanhemmuuden avaimet - huoneentaulu toimitetaan joko reppupostitse tai sähköisesti wilman kautta myös vanhemmille, jotka eivät ole päässet vanhempainiltaan ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

55 Mikä merkitys yhteisen ajan viettämisellä on minulle? MITEN VIETÄN AIKAA LAPSENI KANSSA? Mikä merkitys ajan viettämisellä on lapselle? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

56 MITEN PIDÄN YHTEYTTÄ LAPSENI KAVEREIDEN VANHEMPIIN? Miksi yhteydenpito on tärkeää? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

57 HALUAN OPETTAA MURROSIKÄÄN TULEVALLE LAPSELLENI Missä asioissa haluaisin evästää lastani? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

58 Mitä lähestyvä murrosikä tuo minulle ja lapselleni? MURROSIKÄÄ LÄHESTYVÄ LAPSENI ANTAA MINULLE VANHEMPANA ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

59 Miksi tuen ja tiedon saaminen sekä keskusteleminen ovat tärkeitä? VANHEMMUUDEN ILOISTA JA HAASTEISTA KESKUSTELEN Mistä saan tietoa ja tukea murrosikään liittyvistä asioista? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

60 ASETAN KOTONANI SÄÄNTÖJÄ JA RAJOJA KUN Miksi rajojen ja sääntöjen asettaminen on tärkeää? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

61 NAUTIN VANHEMMUUDESTA KUN Vanhemmuuden iloja? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

62 Liite: esimerkki Vanhemman arjen avaimista Vanhemman arjen avaimet Haluan opettaa murrosikään tulevalle lapselleni sääntöjä ja niiden noudattamista sekä tervettä järjenkäyttöä. Tietoa murrosikään liittyvistä asioista saan lapselta itseltään ja hänen kavereiltaan. Vanhemmuudesta nauttii kun arki sujuu ja kommunikointi pelaa. Pidän yhteyttä lapseni kavereiden vanhempiin sähköpostitse, soittamalla, käymällä kotiovella, kaupassa jutellen ja luokan vanhempien yhteistoiminnassa. On hyvä osata olla yhteydessä lapsen kavereiden vanhempiin, jos jotain sattuu. Tulee turvallisempi olo. Pysyy ajan tasalla. Murrosikään lähestyvä lapseni antaa minulle vanhempana haasteita, iloa, harmaita hiuksia, muistoja - vuoristoratameininkiä! Vanhemmuuden iloja on kun harrastamme yhdessä, juttelemme kaiken maailman asioista. Yhteiset hetket lapseni kanssa ovat tärkeitä. Minulle ja hänelle. Nautin vanhemmuudesta, kun koko perhe voi hyvin ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

63 6. -luokkalaisten odotukset ja pelot seitsemännelle siirtymisestä Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Rapeli Terhi 2009, MLL:on materiaaleista tukevasti - hankkeelle muokattu

64 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 6. LK LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta: 6. -luokkalaisille pidettävästä Tukevasti -tunnista, jossa oppilaat tuottavat materiaalin toiseen osaan eli vanhempainiltaan. A. 6. -luokkalaisten Tukevasti -tunnin toteutus (45 min.) Ohjaajat: luokanopettaja yhdessä esim. kuraattorin tai alueen nuorisotyöntekijän (kunta, srk, järjestö) kanssa Valmistelut: paksulle pahville piirretyt mallikuvat iloisesta ja surullisesta 7. -luokkalaisesta Välineet: tussit, tyhjiä papereita - Ohjaaja(t) esittäytyvät ja kertovat miksi ovat paikalla (5 min.) - Oppilaat kertovat, keitä ovat (10 min.) - Jakaudutaan ryhmiin (n. 5 6 oppilasta / ryhmä) 1. Tehtävä: Pohtikaa ja kirjoittakaa iloisen 7. -luokkalaisen sisälle: Mitkä asiat saavat 7. -luokkalaisen iloiseksi (10 min.)? (siis tulevaisuuden muistelu ) koulussa (opettajien ja muiden koulun ihmisten kanssa) kotona (vanhempien kanssa) ja vapaa-ajalla (kavereiden kanssa) 2. Tehtävä: Pohtikaa ja kirjoittakaa surullisen 7. -luokkalaisen sisälle: Mitkä asiat (ks. Tehtävä 1) saavat 7. -luokkalaisen surulliseksi (10 min.)? 3. Tehtävä: Pohtikaa ja kirjoittakaa paperille ajatuksia siitä, mitä vanhemmat, opettajat, muut koulun ihmiset sekä toiset 7. -luokkalaiset ja itse voi tehdä, jotta olo on iloinen, kun seitsemäs luokka alkaa. (10 min.) - jos aikaa on, kukin ryhmä voi kertoa yhden asian - ohjaaja(t) ja opettaja kiertelevät auttamassa ryhmiä 4. Tehtävä: Jokainen oppilas pohtii itsekseen em. kysymyksiä. Opettaja tai kuraattori kerää nimettömät tuotokset. Tiedot vastauksista liitetään ryhmätuotoksien koosteisiin. 5. Purku: - sovitaan kuka kokoaa tuotokset yhteen (ks. seuraava sivu, linkki) ja lähettää opettajalle esimerkiksi luokan seinälle laitettavaksi - opettaja käy luokan kanssa läpi pohdintojen tuotokset ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

65 B. Vanhempainiltaosion toteutus (25 35 min.) Tunnilla nuoret ovat pohtineet, mitkä asiat koulussa, kotona ja vapaa-ajalla saavat 7. luokan oppilaan iloiseksi tai surulliseksi. Tunnin vetäjän on hyvä olla mukana myös vanhempainillassa. Vanhempainiltaosion aikana heijastetaan luokan seinälle erilaisia yläasteikäisten nuorten kuvia (linkki). Tavoitteena: - vanhempien välisen yhteistyön edistäminen - vanhemmuuden tukeminen vertaistuen kautta - nuorten yläkouluun siirtymisen tukeminen Vanhempainillan kulku 1. Tukevasti-tunnin vetäjät alustavat ja kertovat iloinen ja surullinen -hahmon tarkoituksen (n. 5 min.) 2. vanhemmat jaetaan pienryhmiin, joissa he pohtivat nuorten mahdollisia pelkoja ja odotuksia yläkouluun siirtymiseen liittyen 3. vanhempien ajatukset puretaan fläppitaululle (n. 10 min.) 4. Tukevasti-tunnin perusteella nuorilta saatujen vastausten läpikäynti (n min.) 5. vanhempien ja nuorten vastausten vertailua ja keskustelua niiden herättämistä ajatuksista (n min.) 6. lopuksi vetäjät päättävät osion antamalla liittyvän Mitä nuori tarvitsee kotoa - esitteen (liitteenä, linkki), josta saa välineitä jatkaa keskustelua kotona nuoren kanssa 7. vanhempainilta jatkuu muilla aiheilla 6. -luokkalaisten odotukset ja pelot seitsemännelle siirtymisestä Tarvitsen, odotan: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Pelkään, jännitän: Pelkään, jännitän: Pelkään, jännitän: Tarvitsen, odotan: Pelkään, jännitän: Pelkään, jännitän: Rapeli Terhi 2009, MLL:on materiaaleista tukevasti - hankkeelle muokattu ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

66 Mitä nuori tarvitsee Rajat Perustele. Jos sanot nuorelle ei niin hänkin oppii kieltäytymään. Muista kauaskantoisuus. Siedä suosion hetkellistä menetystä, nuori kiittää tulevaisuudessa! Ihmissuhteet Itsearvostus tulee kotoa. Puhu nuoren kanssa! Hyvä tapa oppia vuorovaikutustaitoja. Vanhemman esimerkki menee perille, hyvässä ja pahassa. kotoa? Rakkaus Mitä kuuluu? Kehu. Kysy mielipidettä. Anna tilaa. Kehitetty Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän Vanhemmuuden roolikartan pohjalta Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, Metropolia AMK 2011 Hoito Kokkaus. Tehkää yhdessä perusjuttuja arjessa. Mikä tekee turvallisuuden? Kulttuuri Kerro itsestäsi. Jaa hyviä tapoja! Keskustele arvoista ja muiden huomioimisesta. Mikä olisi sopiva paikka nuorille kerääntyä iltaisin viettämään aikaa? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

67 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 7. LK VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? - opas Tavoitteena tutustuminen Vauhdilla aikuisuuteen -oppaaseen nuoret pohtivat omaa teiniyttään vanhempien ja lasten välisen vuoropuhelun virittäminen vertaistuki ja asioista keskusteleminen vanhempien kesken vanhempien ryhmäyttäminen ja verkostoituminen Käytännön asioita A) - tarvittava aika vanhempainillasta n min. (haluttaessa mallin mukaan voidaan toteuttaa kokonainen vanhempainilta) vanhemmat ja oppilaat jaetaan pöytäryhmiin (6 8 hlöä/pöytä) esim. luokan mukaan väreihin: 7 a vihreä, 7b sininen jne. Kvartti-osion vetäjä virittää osallistujat työskentelyyn kertomalla nuoria osallistaen, kuinka yläasteikäiset kaipaavat vanhempien tukea ja läsnäoloa, tämä vaatii vanhemmilta herkkyyttä kuulla ja huomioida lastaan sekä yhteistä pohdintaa nuorten asioista (n. 5 min.) 1. esittäytyminen pöytäkunnittain 2. Pöydissä pohditaan etukäteen pöytään asetetun kysymyksen (liitteenä, 1kpl/pöytä) oikeaa vastausta (n. 5 min.) mietinnän jälkeen vanhemmat ja oppilaat päättävät pöydän yhteisen vastauksen (a, b tai c) vaihtoehdot käydään yhteisesti läpi kädennostoäänestyksellä: vetäjä kysyy, missä pöydissä vastattiin a, missä b ja missä c (lopuksi vetäjä kertoo oikeat vastaukset) HUOM! -> jos vastauksista ollaan eri mieltä, keskustelua voidaan jatkaa omassa luokassa. Silloin on mahdollisuus sopia yhteisistä säännöistä. 3. Keskustelu pöydässä olevasta kysymyksestä: Mitä olet vanhempana ja nuorena mieltä kysymyksestä? (n. 5 min.) 4. Vetäjä kasaa yhteen kysymykset kertoen hieman niiden sisällöstä linkittäen ne Vauhdilla aikuisuuteen -oppaaseen sekä heittää ilmaan kysymyksen: Onko asioita, joista vanhempien olisi syytä sopia suuntaviivoja keskenään? 5. Vauhdilla aikuisuuteen -oppaat jaetaan iltaan osallistuneille paikan päällä, muille mahdollisesti koulun kautta sekä kaikille linkki sähköiseen oppaaseen Wilman välityksellä. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

68 TAI B) Luokanvalvoja käy oppilaiden kanssa läpi yllä olevan ohjelman mukaisesti (kohdasta 2) -> kooste vanhempainiltaan Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi pyytää sinua ostamaan hänelle alkoholia a) alkoholi kuuluu nuoruuteen ja kokeilinhan minäkin jo 13-vuotiaana b) alkoholi on vaarallista lapselle ja sen hankkiminen alaikäiselle on laissakin kielletty c) jos ostan pari siideriä, niin tiedänpähän mitä ja paljonko hän juo Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi valvoo öisin tietokoneella ja on väsynyt koulussa a) kyllä lapset itse tietävät, miten paljon unta tarvitsevat b) en voi asialle mitään, koska olen itse jo nukkumassa c) murrosiässä unen tarve kasvaa, ja nuori tarvitsee unta 8 10 tuntia yössä Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa kalliit merkkifarkut, vaikka niihin ei olisi oikein varaa a) kaikkiin lasten pyyntöihin ei tarvitse suostua, vaikka siitä seuraisi riitaa b) pakko kai suostua, koska kaikilla hänen kavereillaankin on sellaiset c) annan hänelle periksi, koska en kestä hänen kiukkuaan Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa olla yöhön asti kaupungilla a) totta kai hän saa olla, minähän luotan lapseeni! b) en voi vaikuttaa lapseni kotiintuloaikoihin, koska kaveritkin saavat olla myöhään c) alaikäisten ei ole turvallista olla yöllä ulkona Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi sanoo menevänsä kaverilleen yöksi a) hyvä vain, kun viihtyy kavereidensakin kodeissa b) varmistan asian soittamalla kaverin vanhemmille c) en soita kaverin vanhemmille, koska lapseni suuttuisi ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

69 Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä muun perheen kanssa matkalle a) hän voi hyvin jäädä kotiin, koska on niin itsenäinen ja pärjäävä b) en voi pakottaa isoa lasta mukaan, joten tämä täytyy jättää kotiin c) peruskouluikäisiä ei ole turvallista jättää yöksi ilman aikuisen valvontaa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä aamulla kouluun vaikka ei ole sairas a) kouluun on lähdettävä, mutta keskustelen myöhemmin hänen kanssaan tilanteeseen liittyvistä syistä b) hän ei suostu lähtemään, joten annan hänen jäädä nukkumaan c) lapsi tietää itse milloin voi olla pois koulusta, ja allekirjoitan poissaolotodistuksen Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi opettaja soittaa ja kertoo olevansa huolissaan lapsestasi a) annan opettajan kuulla kunniansa, sillä mehän emme ole mikään ongelmaperhe b) onneksi opettaja soitti ajoissa, niin voimme yhdessä auttaa lastani c) haukun lapselleni opettajaa, koska tämä on moittinut syytöntä lastani Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi polttaa tupakkaa a) tupakointi kuuluu nuoruuteen eikä se haittaa b) ostan lapselleni tupakkaa ja näin tiedän kuinka paljon hän polttaa c) keskustelen lapseni kanssa tupakoinnin vaaroista ja terveyshaitoista sekä siitä että sen hankkiminen alaikäiselle on laissakin kielletty Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos toisen lapsen vanhempi näkee lapseni käyttäytyvän huonosti / polttavan tupakkaa/ juovan alkoholia miten hänen tulisi reagoida lapsesi kohdalla? a) Ei minulle tarvitse asiasta kertoa, lapseni kertoo minulle aina mitä hän tekee b) haluan minulle kerrottavan asiasta, jotta olen tietoinen ja voin puuttua c) lapseni on tarpeeksi vanha tietämään itse mitä hän tekee, ei minulle tarvitse kertoa ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

70 TAI C) - tarvittava aika vanhempainillasta n. 60 min. (haluttaessa mallin mukaan voidaan toteuttaa kokonainen vanhempainilta) vanhemmat ja oppilaat jaetaan pöytäryhmiin (6 8 hlöä/pöytä) esim. luokan mukaan väreihin: 7 a vihreä, 7b sininen jne. Kvartti-osion vetäjä virittää osallistujat työskentelyyn kertomalla nuoria osallistaen, kuinka yläasteikäiset kaipaavat vanhempien tukea ja läsnäoloa, tämä vaatii vanhemmilta herkkyyttä kuulla ja huomioida lastaan sekä yhteistä pohdintaa nuorten asioista (n. 5 min.) 6. esittäytyminen pöytäkunnittain 7. Pöydissä pohditaan etukäteen pöytään asetetun kysymyksen (liitteenä, 1kpl/pöytä) oikeaa vastausta (n. 5 min.) HUOM! Väittämiä ei anneta! mietinnän jälkeen vanhemmat ja oppilaat päättävät pöydän yhteisen vastauksen -> jos vastauksista ollaan eri mieltä, keskustelua voidaan jatkaa omassa luokassa. Silloin on mahdollisuus sopia yhteisistä säännöistä. 8. Keskustelu pöydässä olevasta kysymyksestä: Mitä olet vanhempana ja nuorena mieltä kysymyksestä? (n. 5 min.) 9. Vetäjä kasaa yhteen kysymykset kertoen hieman niiden sisällöstä linkittäen ne Vauhdilla aikuisuuteen -oppaaseen sekä heittää ilmaan kysymyksen: Onko asioita, joista vanhempien olisi syytä sopia suuntaviivoja keskenään? 10. Vauhdilla aikuisuuteen -oppaat jaetaan iltaan osallistuneille paikan päällä, muille mahdollisesti koulun kautta sekä kaikille linkki sähköiseen oppaaseen Wilman välityksellä. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

71 Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi pyytää sinua ostamaan hänelle alkoholia Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi valvoo öisin tietokoneella ja on väsynyt koulussa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa kalliit merkkifarkut, vaikka niihin ei olisi oikein varaa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa olla yöhön asti kaupungilla Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi sanoo menevänsä kaverilleen yöksi Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä muun perheen kanssa matkalle Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä aamulla kouluun vaikka ei ole sairas Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi opettaja soittaa ja kertoo olevansa huolissaan lapsestasi Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi polttaa tupakkaa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos toisen lapsen vanhempi näkee lapseni käyttäytyvän huonosti / polttavan tupakkaa/ juovan alkoholia miten hänen tulisi reagoida lapsesi kohdalla? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

72 OIKEAT VASTAUKSET -> vaihtoehto b) Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi pyytää sinua ostamaan hänelle alkoholia a) alkoholi kuuluu nuoruuteen ja kokeilinhan minäkin jo 13-vuotiaana b) alkoholi on vaarallista lapselle ja sen hankkiminen alaikäiselle on laissakin kielletty c) jos ostan pari siideriä, niin tiedänpähän mitä ja paljonko hän juo Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi valvoo öisin tietokoneella ja on väsynyt koulussa a) kyllä lapset itse tietävät, miten paljon unta tarvitsevat b) murrosiässä unen tarve kasvaa, ja nuori tarvitsee unta 8 10 tuntia yössä c) en voi asialle mitään, koska olen itse jo nukkumassa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa kalliit merkkifarkut, vaikka niihin ei olisi oikein varaa a) pakko kai suostua, koska kaikilla hänen kavereillaankin on sellaiset b) kaikkiin lasten pyyntöihin ei tarvitse suostua, vaikka siitä seuraisi riitaa c) annan hänelle periksi, koska en kestä hänen kiukkuaan Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi haluaa olla yöhön asti kaupungilla a) totta kai hän saa olla, minähän luotan lapseeni! b) alaikäisten ei ole turvallista olla yöllä ulkona c) en voi vaikuttaa lapseni kotiintuloaikoihin, koska kaveritkin saavat olla myöhään Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi sanoo menevänsä kaverilleen yöksi a) hyvä vain, kun viihtyy kavereidensakin kodeissa b) varmistan asian soittamalla kaverin vanhemmille c) en soita kaverin vanhemmille, koska lapseni suuttuisi ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

73 Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä muun perheen kanssa matkalle a) hän voi hyvin jäädä kotiin, koska on niin itsenäinen ja pärjäävä b) peruskouluikäisiä ei ole turvallista jättää yöksi ilman aikuisen valvontaa c) en voi pakottaa isoa lasta mukaan, joten tämä täytyy jättää kotiin Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi ei halua lähteä aamulla kouluun vaikka ei ole sairas a) hän ei suostu lähtemään, joten annan hänen jäädä nukkumaan b) kouluun on lähdettävä, mutta keskustelen myöhemmin hänen kanssaan tilanteeseen liittyvistä syistä c) lapsi tietää itse milloin voi olla pois koulusta, ja allekirjoitan poissaolotodistuksen Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi opettaja soittaa ja kertoo olevansa huolissaan lapsestasi a) annan opettajan kuulla kunniansa, sillä mehän emme ole mikään ongelmaperhe b) onneksi opettaja soitti ajoissa, niin voimme yhdessä auttaa lastani c) haukun lapselleni opettajaa, koska tämä on moittinut syytöntä lastani Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos seitsemäsluokkalainen lapsesi polttaa tupakkaa a) tupakointi kuuluu nuoruuteen eikä se haittaa b) keskustelen lapseni kanssa tupakoinnin vaaroista ja terveyshaitoista sekä siitä että sen hankkiminen alaikäiselle on laissakin kielletty c) ostan lapselleni tupakkaa ja näin tiedän kuinka paljon hän polttaa Mitä ajattelet tai kuinka toimit, jos toisen lapsen vanhempi näkee lapseni käyttäytyvän huonosti / polttavan tupakkaa/ juovan alkoholia miten hänen tulisi reagoida lapsesi kohdalla? a) Ei minulle tarvitse asiasta kertoa, lapseni kertoo minulle aina mitä hän tekee b) haluan minulle kerrottavan asiasta, jotta olen tietoinen ja voin puuttua c) lapseni on tarpeeksi vanha tietämään itse mitä hän tekee, ei minulle tarvitse kertoa ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

74 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 8. LK NUOREN HYVINVOINNIN TUKEMINEN SISÄLTÄÄ KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN KÄSITTELYN Tavoitteena tutustuminen Kouluterveyskyselyn tuloksiin vertaistuki ja asioista keskusteleminen vanhempien kesken vanhempien rohkaiseminen suhtautumaan kielteisesti alaikäisten päihteiden kokeiluun sekä päihteidenkäyttöön Käytännön asioita tarvittava aika vanhempainillasta n. 20 min. (haluttaessa mallin mukaan voidaan toteuttaa kokonainen vanhempainilta) voidaan toteuttaa osana kaikkien 8. luokkien yhteistä tai yksittäisen 8. luokan vanhempainiltaa vanhemmat voidaan jakaa ryhmiin (6 8 hlöä) tai jatkaa asian käsittelyä luokkakohtaisesti 1. Esittäytyminen pöytäkunnittain tai yhteisesti riippuen vanhempien määrästä 2. Osion vetäjä virittää vanhemmat dian 1 (diasarja liitteenä, ladattavissa sähköisesti mukaisesti: - aikuisten selkeä viesti, asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten käyttäytymiseen 3. Vetäjä käy läpi diat muistiinpanojen avulla keskusteluttaen vanhempia käytettävissä olevan ajan puitteissa. 4. Esityksen viimeinen dia Yhteenveto jaetaan illan osallistujille sekä kaikkiin koteihin sähköisesti esimerkiksi wilman kautta ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

75 NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN Aikuisten selkeä viesti, asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten käyttäytymiseen Vanhempainiltamallilla pyritään rohkaisemaan vanhempia suhtautumaan kielteisesti alaikäisten päihdekokeiluihin sekä päihteidenkäyttöön Dioissa on käytetty helsinkiläisten 8.- ja 9.-luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2010 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

76 ALKOHOLINKÄYTÖN ALOITUSIÄLLÄ ON MERKITYSTÄ Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytät alkoholia, esimerkiksi puoli pulloa keskioluttatai enemmän? Kerran viikossa tai useammin pari kertaa kuukaudessa Noin kerran kuukaudessa Harvemmin En käytä alkoholijuomia 0 Varhainen aloitusikä ennustaa voimakkaasti myöhempää alkoholin suurkulutusta ja väärinkäyttöä. Mitä aiemmin nuori aloittaa alkoholin käytön, sitä suurempi riski hänellä on myös muiden päihteiden käyttöön ja suurempien alkoholimäärien käyttöön nuoruusvuosina. (Pulkkinen Lea, 2003) Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, 8.- ja 9.-luokkalaiset Kouluterveyskyselyn vuoden 2010 tulosten mukaan helsinkiläisistä 8.- ja 9.-luokkalaisista 8 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 17 % käyttää alkoholia pari kertaa kuukaudessa. Helsinkiläisistä 8.- ja 9.- luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa itsensä juo 16 %. Kouluterveyskyselyn vuoden 2010 tulosten mukaan nuorten humalajuominen on vähentynyt edelliseen kyselyvuoteen (2008) verrattuna. Mitä myöhäisemmäksi nuoren alkoholinkäyttöä voidaan siirtää, sitä epätodennäköisemmin käyttö johtaa ongelmakäyttöön. Monet nuoret kokeilevat alkoholia aikaisin, mutta se ei merkitse, että he ovat väärinkäyttäjiä. Jos huomaatte, että lapsenne kokeilee päihteitä, ei ole syytä alistua tai pelästyä suunniltaan. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

77 ÄLÄ TARJOA TAI OSTA ALKOHOLIA ALAIKÄISILLE Miten hankit viime käyttökerralla* nauttimasi alkoholijuomat? *vastaajina nuoret, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa Isä tai äiti hankki Sisarukset hankkivat Otin kotoa Kaverit hankkivat Hain itse kaupasta Päihteidenkäytön ehkäisyssä yksi tärkeimmistä asioista on niiden saatavuuteen vaikuttaminen. Alkoholin ostaminen alaikäiselle (myös omille lapsille) on lain mukaan rikos, josta seuraa vähintäänkin sakkorangaistus. Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, 8.- ja 9.-luokkalaiset Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan suhteellisen usea alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneistä nuorista on saanut juomansa kotoa joko niin, että vanhemmat tai sisarukset ovat hankkineet sen heille tai nuoret ovat itse ottaneet alkoholin kotoa. Nuoret saavat alkoholia myös kavereiden kautta tai suoraan kaupasta, joten on epärealistista ajatella että heidän käyttöään voisi valvoa ostamalla heille alkoholia. Vanhempien suhtautuminen alaikäisten alkoholinkäyttöön on yksi tärkeimmistä päihteiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Lapset, joiden vanhemmilla on heidän alkoholinkäyttöön salliva asenne, juovat enemmän alkoholia kuin lapset, joiden vanhemmat selkeästi suhtautuvat kielteisesti heidän alkoholinkäyttöön. Vanhemman velvollisuus on keskustella vanhempien sisarusten kanssa siitä, etteivät he saa hankkia alkoholia alaikäisille sisaruksilleen tai ystävilleen. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

78 Miten helppoa ikäistesi on nykyisin ostaa keskiolutta tai siideriä kotisi lähikaupoista, kioskeista tai huoltoasemilta? Erittäin helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa 100 Miten helppoa ikäisesi on ostaa tupakkaa kotisi lähikaupasta, kioskeista, huoltoasemilta tai automaateista? Erittäin helppoa melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Jos epäilet, että alaikäisille myydään tai välitetään alkoholia, nuuskaa tai tupakkaa, ota yhteyttä joko poliisiin tai Aluehallintovirastoon (Alkoholihallinto, Helsingin toimipaikka, puhelinvaihde ). Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, 8.- ja 9.-luokkalaiset Yhteydenottoon riittää pelkkä epäilys myynnistä tai välittämisestä. Myös kauppiaan kanssa on hyvä keskustella asiasta, mikäli epäilee kaupasta tai kioskista myytävän alaikäisille. Nuuskan myynnin osalta yhteys tulee ottaa Valviraan, sillä sen myynti on laitonta. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

79 AUTA LASTASI PYSYMÄÄN SAVUTTOMANA - PUUTU AINA TUPAKOINTIIN JA NUUSKAAMISEEN Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi? Päivittäin Kerran viikossa tai useammin harvemmin kuin kerran viikossa Lakossa tai lopettanut En tupakoi 0 Suurin osa vastaajista on savuttomia. Tupakkatutkimusten mukaan riski tupakoinnin aloittamiseen on sitä pienempi, mitä pidempään nuori selviää maistamatta tupakkaa. Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, 8.- ja 9.-luokkalaiset Jos huomaat että lapsesi polttaa tupakkaa tai käyttää nuuskaa, puutu aina asiaan. Nuuskaaminen on lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Tutkimusten mukaan tupakointi viehättää nuoria vain lyhyeen ajan jo yläkoulun loppuvaiheessa tupakoinnin houkuttelevuus vähenee ja monet niistä nuorista jotka ovat aloittaneet tupakoinnin haluavat lopettaa. Tupakkatutkimusten mukaan riski tupakoinnin aloittamiseen on sitä pienempi, mitä pidempään nuori selviää maistamatta tupakkaa. Vanhempien tupakointi lisää riskiä lasten tupakoinnin aloittamiseen. Älä polta tai nuuskaa lastesi läsnä ollessa. Vanhemman ei tule hyväksyä lapsensa tupakointia, vaikka itse tupakoisikin. Mikäli tupakoiva nuori haluaa lopettaa, vanhempien on hyvä olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan, jolta saa tukea lopettamiseen. (Mikäli dioja käytetään 6. tai 7. luokan vanhempainilloissa: Yläkouluun siirtymässä olevat 6.- luokkalaiset pohtivat, millaisia heidän pitäisi olla yläkoululaisina. Vanhempana voit vahvistaa lastasi kohtaamaan tupakoinnin painottamalla, että tupakointi ei tee kenestäkään yläkoululaista.) ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

80 OLE TIETOINEN MISSÄ LAPSESI LIIKKUU Tietävätkö vanhempasi, missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? Tietävät aina Tietävät joskus Useimmiten eivät tiedä Vanhempien tietoisuus lastensa viikonlopunviettopaikoista vaikuttaa ehkäisevästi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien tietoisuus lastensa viikonlopunviettopaikoista on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien. Lapsi on hyvä hakea sovittuun aikaan kotiin tai ainakin olla hereillä hänen tullessaan kotiin. Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, 8.- ja 9.-luokkalaiset Keskustele asioista muiden vanhempien kanssa. Kaikilla on se sama huoli, sama tunne siitä että emme anna riittävästi aikaa lapsillemme, sama pelko siitä että lapsillemme voisi sattua jotakin ikävää. Tuntuu hyvältä voida jakaa aikuisen vastuuta muiden aikuisten kanssa. Tutustu lapsesi kavereihin. Ole heille turvallinen aikuinen, jolta he voivat tulla pyytämään apua tarvittaessa. Kouluterveyskyselyn mukaan suurin osa vanhemmista tuntee useimmat lapsensa ystävistä. Pidä yhteyttä myös lapsesi kavereiden vanhempiin. Sovi yhteisistä kotiintuloajoista lapsesi kavereiden vanhempien kanssa. Tarkista yökyläilyt suoraan heiltä. Yläkouluun siirtyessä lapsen kaveripiiri saattaa muuttua. Pyri tutustumaan lapsesi uusiin kavereihin ja kysy vanhempien yhteystietoja. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

81 MITÄ MIELTÄ OLET: NUORTEN KYSYMYKSET: ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ NUORENA? AIKUISTEN ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ? ALKOHOLIN TARJOAMISESTA TAI OSTAMISESTA ALAIKÄISELLE? TUPAKOIMISESTA/NUUSKAAMISESTA? TUPAKAN/NUUSKAN OSTAMISESTA ALAIKÄISELLE? MUIDEN PÄIHTEIDEN (esim. lääkkeet, huumeiden kuten kannabis) KÄYTÖSTÄ? KUINKA TÄRKEÄÄ, ETTÄ VANHEMMAT OVAT TIETOISIA MISSÄ VIETÄT PERJANTAI- JA LAUANTAI-ILTASI? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

82 YHTEENVETO Aikuisten selkeä viesti, asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten käyttäytymiseen Lapset kaipaavat selkeitä rajoja murrosiässä Toimivat vuorovaikutussuhteet lasten ja vanhempien välillä ovat yksi päihteiden käytöltä suojaavista tekijöistä Alkoholinkäytön aloitusiällä on merkitystä Aikuisten ei pidä tarjota tai ostaa alkoholia alaikäisille Tupakointiin ja nuuskaamiseen tulee aina puuttua On hyvä tietää, missä ja keiden kanssa lapset aikaansa viettävät Tutustu lapsesi ystäviin ja heidän vanhempiinsa LÄHTEET Kouluterveyskysely 2010, Helsingin tulokset, minen/pkstulokset.htm Pulkkinen Lea Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

83 ESPOON KAUPUNGIN 7-LUOKKALAISTEN RYHMÄYTYSMALLI JOULUKUU TAMMIKUU Työryhmä arvioi ryhmäytysmallin toteuttamisen ja organisoinnin MARRASKUU HELMIKUU Talviloma MAALISKUU LOKAKUU SYYSKUU 7. luokan vanhempainilta, Vauhdilla aikuisuuteen? opas, mahdollisesti yhteistyökumppanit Työryhmä kerää koulu- ja luokkakohtaisen palautteen starttipäivästä HUHTIKUU Ryhmäytysmallin suunnittelu ja organisointi huhtikuun 1. viikko > toimijoiden vastuuhenkilöiden valinta Nuorisopalvelut kutsuu koolle työryhmän. Työryhmän kokoontuminen ELOKUU ESPOON RYHMÄYTYSMALLI 7. LUOKILLE Koulukohtainen ryhmäytyksen starttipäivä 7. luokille (koko päivä) Ryhmäytysmallin yhteistyöryhmä / Merja v. Schantz Lähde: vuosikellon pohja Arja Pyykkö / Kantokasken koulu HEINÄKUU Kesäloma VUOSISYKLI KESÄKUU Kesäloma TOUKOKUU Koulujen tulevien 7. luokkalaisten vanhempainilloissa esittelyt Nykyisten 6. luokkalaisten ennakkoryhmäyttäminen -> koulun vastuulla. Resurssien mukaan muut yhteistyökumppanit mahdollisia

84 ESPOON KAUPUNGIN 7-LUOKKALAISTEN RYHMÄYTYSMALLI 1. RYHMÄYTYSMALLIN TAUSTA Tämä on luonnos Espoon kaupungin yhteisestä ryhmäytysmallista. Alustavan mallin ja pohjatyön työstivät kaupungin nuorisopalvelut ja Espoon seurakuntayhtymä vuoden 2012 aikana. Lopullisen mallin viimeisteli alla oleva moniammatillinen yhteistyöryhmä, joka työskenteli ja kokoontui kaksi kertaa ( ja ). Moniammattillisen yhteistyöryhmän jäsenet olivat: o o o o o o o o o Tatu Törmänen, johtava nuorisonohjaaja, Espoon kaupunki, nuorisopalvelut Anne-Maria (Mano) Laukkarinen, kasvatustyön sihteeri, Espoon seurakuntayhtymä Margit Peltovirta, kasvatustyön pastori, Espoon seurakuntayhtymä Merja von Schantz, projektisuunnittelija, Espoon kaupunki, sivistystoimi, Tukevasti alkuun hanke Ossi Airaskorpi, rehtori, Espoon kaupunki, Juvanpuiston koulu Birgitta Nurmi, opettaja, Espoon kaupunki, Viherlaakson koulu Sirpa Argillander, koulukuraattori, Espoon kaupunki, Tiistilän koulu Kristiina Hajjar, kouluterveydenhoitaja, Espoon kaupunki, Kalajärven koulu Helena Pennanen, liikuntasuunnittelija, Espoon kaupunki, liikuntapalvelut Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa olivat mukana myös Viherlaakson koulun oppilaat: o o o o Nelly Härkönen, oppilas / Viherlaakson koulu Sanna Grundström, oppilas / Viherlaakson koulu Lassi Sutela, oppilas / Viherlaakson koulu Petteri Taro, oppilas / Viherlaakson koulu 1

85 2. YLEISTÄ RYHMÄYTYSMALLISTA Mallin tavoitteena on antaa kaikille espoolaisille 7-luokkalaisille laadukas ja tasalaatuinen ryhmäytysprosessi moniammatillisena yhteistyönä heidän aloittaessa 7-luokan. Mallissa on koulun, nuorisopalveluiden ja seurakunnan yhteistyönä järjestämä 2-osainen ryhmäytysmalli kaikille espoolaisille 7-luokille. Mallin 1-osana elokuun aikana järjestettävä toiminnallinen, koko päivän kestävä ja koulukohtainen ryhmäytyksen starttipäivä. Ryhmäytyksen starttipäivästä voi käyttää koulukohtaisesti esimerkiksi nimeä Toimintapäivä tai Starttipäivä. Ryhmäytyksen starttipäivän järjestämisessä huomioidaan koulun alkaminen sekä nuorisotilojen ja seurakunnan toimintojen alkaminen elo- ja syyskuussa. Mallin 2-osana on loka-helmikuussa järjestettävä luokkakohtainen pienimuotoisempi jatkoryhmäytys (esimerkiksi 1-1½ tuntia / luokka). Kaikki yhteistyötahot sitoutuvat mallin toteuttamiseen kaikille espoolaisille 7-luokkalaisille. Mallin vapaavalintaisina toimintoina ovat 6-luokkalaisille suunnattu toiminta keväällä (esimerkiksi ennakkoryhmäyttäminen tai yläkouluun valmistaminen) ja syksyn mahdollisesti tarpeelliset luokkakohtaiset lisäryhmäytykset. Luokkakohtainen lisäryhmäytys toteutetaan, jos kaikkien toimijoiden mielestä sitä oppilashuollollisin perustein tarvitaan ja yhteiset resurssit sen toteuttamiseen ovat riittävät. Lisäryhmäytystä käsiteltäessä oppilashuoltoryhmään pyydetään tarvittaessa nuorisopalveluiden ja/tai seurakunnan ryhmäytyksessä mukana ollut nuorisonohjaaja. Luokkakohtainen lisäryhmäytys sovitaan jatkoryhmäytyksen yhteydessä tai heti, kun tarve on käsitelty ja todettu oppilashuollossa. Luokkakohtaisissa lisäryhmäytyksissä luokanvalvojat voivat pyytää yhteistyöhön myös muita toimijoita esim. liikuntapalveluita, lähipoliisia tai ryhmäytyksissä mukana olleita tahoja sen mukaan, millaista toimintaa luokan lisäryhmäytykseen tarvitaan. 7-luokan ryhmäytysprosessi on aina koulu- ja luokkakohtaisesti tätä yhteistä mallia pidempi ja laajempi prosessi, jonka omistaja on koulu. Tätä prosessia tuetaan tällä yhteisellä mallilla. 3. RYHMÄYTYKSEN JA RYHMÄYTYSMALLIN TAVOITE Edistää luokan ja koulun turvallisen ilmapiirin rakentumista, auttaa positiivisen luokkahengen syntymistä, auttaa oppilaita tutustumisessa luokkatovereihin ja lisätä luokan keskinäistä vuorovaikutusta. Elokuussa järjestettävän ryhmäytyksen starttipäivän tavoite on käynnistää jokaisessa luokassa ryhmäytymisprosessi, joka jatkuu koulussa (esimerkiksi KiVa-koulu menetelmä tai luokkakohtainen jatkoryhmäytys sekä mahdollinen lisäryhmäytys). Ryhmäytyksen ja starttipäivän tavoitteena on myös, että oppilaat oppivat tuntemaan koulua, koulun toimijoita, seurakunnan ja nuorisopalveluiden nuorisonohjaajia sekä muita toimijoita. 2

86 4. RYHMÄYTYSMALLIN TOTEUTUS Koulukohtaisen ryhmäytysmallin toteutuksen suunnittelee ja organisoi koulukohtainen työryhmä, johon kuuluvat vähintään koulusta valittu vastuuhenkilö sekä nuorisopalveluiden ja seurakunnan vastuuhenkilö. Ryhmäytyksen starttipäivän, jatkoryhmäytyksen ja mahdollisten lisäryhmäytysten toteuttamiseen osallistuu yleensä myös muita toimijoita. Koulukohtaisen työryhmän yhteiset tehtävät Työryhmä suunnittelee ja organisoi koulukohtaisen ryhmäytyksen koulun, nuorisopalveluiden ja seurakunnan yhteistyönä kaikille koulun 7-luokille. Ryhmäytys on mallin mukaisesti 2-osainen. Ryhmäytys sisältää elokuun aikana järjestettävänä toiminnallisen, koko päivän kestävän ja koulukohtainen ryhmäytyksen starttipäivän sekä loka-helmikuussa luokkakohtaisen pienimuotoisempi jatkoryhmäytyksen (esim. 1-1½ tuntia / luokka). Työryhmä tarvittaessa kouluttaa ryhmäytyksen starttipäivään rastin vetäjiä (esimerkiksi tukioppilaat, opettajat, kuraattori, vanhemmat). Työryhmä sopii yhteiset suunnittelupalaverit, joissa suunnittelee ja organisoi ryhmäytysmallin käytännön toteutukseen liittyviä asioita mm. Sopii ryhmäytyksen starttipäivän ja jatkoryhmäytyksen ajankohdat. o o o o o o Sopii ryhmäytyksen starttipäivän aikataulun mm. aloitus, ruokailut, rastit, siirtymiset. Sopii ryhmäytyksen starttipäivän ja jatkoryhmäytyksen toteutuksesta ja sisällöstä mm. missä tapahtuu ryhmäytyksen starttipäivä, mitä toiminnallisia rasteja käytetään, millaiset ovat rastien ohjeistukset ja tavoitteet, kuka vetää rastit, miten otetaan huomioon erityisoppilaat, kuka hankkii tarvittavat materiaalit ja välineet, kuka varaa tarvittavat tilat, ensiavun vastuu ja saaminen yms. Sopii tarvittaessa rastien vetäjille järjestettävästä koulutuksesta. Sopii luokanvalvojien informoimisesta ryhmäytyksen starttipäivään ja jatkoryhmäytykseen. Sopii ryhmäytyksen starttipäivän palautteen (oppilaat ja luokanvalvojat) keräämisestä. Sopii toimijoiden suunnittelun, sisällön ja toteutuksen arvioinnista. Työryhmä sopii mahdollisten lisäryhmäytyksien suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta oppilashuoltoryhmän käsittelyn jälkeen. Koulun vastuuhenkilö ja hänen tehtävät Rehtori nimeää koulun vastuuhenkilön huhtikuun ensimmäisellä viikolla viimeistään sen jälkeen, kun nuorisopalveluiden vastuuhenkilö ottaa häneen yhteyttä. Vastuuhenkilö hyödyntää ryhmäytyksen suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollisuuksien mukaan koulun tiedot ja materiaalin oppilaista sekä luokista (esimerkiksi Tukevasti Tunnit tai oppilaskyselyt). 3

87 Hän varmistaa ryhmäytyksen toteuttamisen koululla. Tehtävät voidaan jakaa useamman henkilön kesken. Ryhmäytyksen toteuttaminen vaatii koululta esimerkiksi seuraavia asioita: o o o o o o o o Koululta tulee (tarvittaessa) ryhmäytyksen starttipäivään ja jatkoryhmätykseen rastin vetäjiä. He voivat olla esimerkiksi tukioppilaita tai koulun henkilökuntaa. Vastuuhenkilö toimii itse tarvittaessa rastin vetäjänä starttipäivässä ja jatkoryhmätyksessä. Koulu varaa tarvittaessa tilat ryhmäytyksen starttipäivään ja jatkoryhmäytykseen. Koulu sopii oppilaiden ruokailut tai välipalat keittiön kanssa ryhmäytyksen starttipäivään. Koulu valmistaa ja informoi 7-luokkalaisten luokanvalvojat ryhmäytyksen starttipäivään. Koulu informoi rehtoria ryhmäytyksen starttipäivän ja jatkoryhmäytysten toteuttamisesta Koulu sopii muut käytännön asiat koululla ryhmäytyksen starttipäivää ja jatkoryhmäytystä varten. Koulu käsittelee oppilashuoltoryhmässä mahdolliset tarvittavat luokkakohtaiset lisäryhmäytykset. Hän kutsuu kokoon koulukohtaisen työryhmän jatkoryhmäytyksen suunnitteluun. Nuorisopalveluiden vastuuhenkilö ja hänen tehtävät Vastuuhenkilö valitaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Nuorisopalveluissa koulut on jaettu työntekijöiden kummikouluihin. Kummikoulun työntekijä on koulunsa ryhmäytyksen vastuuhenkilö ja toimii koulukohtaisessa työryhmässä. Vastuuhenkilö käynnistää ryhmäytysmallin toteuttamisen ottamalla yhteyttä keväällä seurakunnan vastuuhenkilöön ja koulun rehtoriin, joka nimeää koulun vastuuhenkilön. Hän kutsuu koulukohtaisen työryhmän ensimmäiseen suunnittelupalaveriin, kun rehtori on tiedottanut häntä koulun vastuuhenkilöstä. Hän varaa tarvittavat tilat, jos ryhmäytystä tapahtuu nuorisopalveluiden tiloissa. Hän hankkii tarvittaessa työkavereita rastin vetäjiksi ryhmäytyksen starttipäivään. Seurakunnan vastuuhenkilön tehtävät Vastuuhenkilö valitaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Seurakunnassa koulut on jaettu työntekijöiden kummikouluihin. Kummikoulun työntekijä on koulunsa ryhmäytyksen vastuuhenkilö ja toimii koulukohtaisessa työryhmässä. Vastuuhenkilö varaa tarvittavat tilat, jos ryhmäytystä tapahtuu seurakunnan tiloissa. Hän hankkii tarvittaessa työkavereita rastin vetäjiksi ryhmäytyksen starttipäivään. Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja kulkee oman luokan kanssa koko ryhmäytyksen starttipäivän ajan. 4

88 Hän tarkkailee starttipäivän rasteilla mitä luokan sisällä tapahtuu ja miten oppilaat toimivat, jotta voi hyödyntää havaintojaan luokan ryhmäytysprosessissa. Hän vastaa oppilaista rastien välillä sekä ruokailutauon aikana. Hän keskustelee päivän herättämistä ajatuksista jälkikäteen luokan kanssa. Hän antaa palautetta järjestäjille ryhmäytyksen starttipäivän ja jatkoryhmäytyksen kehittämiseksi. Tässä mallissa on luokanvalvojan avuksi liitteenä Luokanvalvoja havaintojen tekijänä ryhmäytyksen starttipäivässä. Mahdollisten tukioppilaiden tehtävät Osallistuvat ryhmäytyksen toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen esimerkiksi rastien vetäjinä ja/tai suunnitteluryhmän jäsenenä. Muut mahdolliset osallistujat ja heidän tehtävät Liikuntapalvelut osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulujen jatko- tai lisäryhmäytyksiin. Liikuntapalvelut ottavat yhteyttä kouluihin, joissa he voivat osallistua jatko- tai lisäryhmäytyksiin. Lähipoliisi voi osallistua ryhmäytysmallin toteutukseen esimerkiksi ryhmäytyksen starttipäivän rastin vetäjänä (aiheena esimerkiksi kiusaaminen) tai jatkoryhmäytyksen oppitunnin vetäjänä. Koulun vanhempainyhdistys voi tukea ryhmäytystä taloudellisesti (esimerkiksi ryhmäytys voidaan toteuttaa muualla kuin koululla). Vanhemmat voivat osallistua ryhmäytyksen toteuttamiseen esimerkiksi rastin vetäjinä. Koulukohtainen työryhmä voi pyytää mukaan lähialueen muita mahdollisia osallistujia ja toimijoita mukaan ryhmäytysmallin toteuttamiseen. 5

89 5. RYHMÄYTYKSEN STARTTIPÄIVÄN SISÄLTÖ Ryhmäytyksen starttipäivän sisällössä tärkeitä asioita ovat mm. o o o Toiminnallisuus, jotta oppilaat viihtyvät koko starttipäivän, toimivat yhdessä ja oppivat tuntemaan toisiaan toiminnan aikana. Toiminta antaa luokanvalvojalle hyvät mahdollisuudet ryhmän ja yksilöiden toiminnan havainnointiin. Toisiin tutustuminen ja esimerkiksi nimien opettelu on tärkeää, koska elokuussa koulu on juuri alkanut eivätkä oppilaat ja luokanvalvojat tunne kaikki toisiaan nimeltä. Toisten nimien tunteminen on peruslähtökohta positiiviseen vuorovaikutuksen. Ohjeiden ja sääntöjen kuuntelemiseen ja noudattamiseen liittyviä tehtäviä / rasteja, jotka myös antavat luokanvalvojalle hyvät mahdollisuudet ryhmän ja yksilöiden toiminnan havainnointiin. Mallin liitteenä on esimerkkejä toiminnallisista rasteista ryhmäytyksen starttipäivään. Esimerkeissä on avattu jokaisen rastin osalta: o o o o o rastin kokonaiskesto ja rastin eri osuuksien kesto rastin tavoite luokanvalvojan tarkkailtavat asiat rastilla ohjeistus rastin vetämiseen ohjeistus lyhyestä palautteesta Jatkoryhmäytyksen ja lisäryhmäytyksen sisällössä tulee huomioida ryhmäytyksen starttipäivän luokanvalvojan ja rastin vetäjien havainnot luokasta. 6

90 6. RYHMÄYTYSMALLIN VUOSISYKLI JA SIINÄ HUOMIOITAVIA ASIOITA Huhtikuu-toukokuu Ryhmäytysmallin eli ryhmäyttämisen starttipäivän ja jatkoryhmäytyksen suunnittelu ja organisointi alkavat huhtikuun ensimmäisellä viikolla toimijoiden vastuuhenkilöiden valinnoilla ja toteutetaan mahdollisimman valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Nuorisopalvelut vastaavat koulukohtaisen työryhmän ensimmäisen kerran kokoonkutsumisesta. Ryhmään kuuluvat vastuuhenkilöt nuorisopalveluista, seurakunnasta ja koululta. Ryhmä kokoontuu tarvittaviin suunnittelupalavereihin huhtikuun ja toukokuun aikana. Koulun tulevien 7-luokkalaisten kevään vanhempain illassa on nuorisopalveluiden ja/tai seurakunnan työntekijä kertomassa ryhmäytyksen starttipäivästä. Tuleviin 7-luokkalaisiin eli 6-luokkalaisiin mahdollisesti kohdistuvien toimintojen järjestäminen (esimerkiksi ennakkoryhmäyttäminen tai yläkouluun valmistaminen) on koulun vastuulla ja harkinnassa. He voivat pyytää mukaan nuorisopalveluita ja seurakuntaa, jotka päättävät osallistumisestaan resurssiensa mukaan. Elokuu Koulukohtainen ryhmäytyksen starttipäivä toteutetaan elokuun loppuun mennessä kaikille 7- luokille. Syyskuu Kouluilla järjestetään 7-luokkalaisten vanhempain illat, joissa luokanvalvojalla on mm. käytössä Vauhdilla aikuisuuteen opas. Luokanvalvojalla on mahdollisuus vanhempien ryhmäyttämiseen ja tutustuttamiseen sekä kertoa miten oppilaita on ryhmäytetty. Koulu voi pyytää mukaan nuorisopalveluita ja seurakuntaa, jotka päättävät osallistumisestaan resurssiensa mukaan. Työryhmä kerää koulu- ja luokkakohtaisen palautteen ryhmäytyksen starttipäivästä oppilailta ja luokanvalvojilta. Lokakuu-helmikuu Työryhmä järjestää luokkakohtaisen jatkoryhmäytyksen kaikille 7-luokille. Jatkoryhmätyksen osalta työryhmän kokoonkutsumisesta vastaa koulun vastuuhenkilö. Työryhmä ja luokanvalvojat suunnittelevat ja organisoivat luokkakohtaiset lisäryhmäytykset resurssien ja tarpeen mukaan. Työryhmä arvioi ryhmäytysmallin toteuttamisen ja organisoinnin. 7

91 7. RYHMÄYTYSMALLIIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Ryhmäytysmalli Espoon yhteinen 7-luokkien ryhmäytysmalli, jonka toteuttavat useat eri toimijat. Mallin toteutumisesta ja organisoimisesta vastaavat koulu, nuorisopalvelut ja seurakunta. Ryhmäytyksen starttipäivä Ryhmäytysmallin 1-osa eli elokuussa järjestettävä koulukohtainen ja koko päivän kestävät toiminnallinen ryhmäytystoiminta, johon osallistuvat kaikki koulun 7-luokat. Jatkoryhmäytys Ryhmäytysmallin 2-osa eli lokakuun ja helmikuun välisenä aikana järjestettävä luokkakohtainen pienimuotoisempi ryhmäytystoiminta. Lisäryhmäytys Ryhmäytysmallin ylimääräinen luokkakohtainen ryhmäytystoiminta, jonka tarve päätetään oppilashuollollisin perustein ja sen toteuttamiseen osallistuvat toimijat omien resurssiensa mahdollisuuksien mukaan. Lisäryhmäytys voi olla pitempi kestoinen ja sisältää useamman toimintakerran. 8. LIITTEET: LIITE 1: Luokanvalvoja havaintojen tekijänä ryhmäytyksen starttipäivässä LIITE 2: Toiminnallisten rastien esimerkkejä ryhmäytyksen starttipäivään LIITE 3: Ryhmäyttämismallin vuosikello 8

92 ESPOON KAUPUNGIN 7-LUOKKALAISTEN RYHMÄYTYSMALLI LUOKANVALVOJA HAVAINTOJEN TEKIJÄNÄ RYHMÄYTYKSEN STARTTIPÄIVÄSSÄ Luokanvalvojan havainnointi rasteilla on tärkeä työväline ryhmäytyksien starttipäivässä. Ryhmän työskennellessä rasteilla nousee ryhmästä esiin ja havainnoitavaksi ryhmässä jo olemassa olevia sekä päätään nostavia rooleja, ristiriitoja ja vahvuuksia. Niiden havainnoiminen ja ääneen sanoittaminen, niin rastitilanteessa kuin myöhemmin luokkatilanteissakin, auttaa ryhmää työstämään näitä asioita. Luokanvalvoja toimii rastitilanteessa ns. ulkopuolisena havainnoijana. Tämä tarkoittaa, että hän voi keskittyä pelkästään havainnointiin. Hänen ei tarvitse vastata ryhmän toiminnasta, mutta hän voi puuttua tarvittaessa esim. kurinpitoon. Rastitilanteiden ulkopuolella esimerkiksi rasteilta toisille siirryttäessä ja ruokailujen aikana luokanvalvoja vastaa ryhmästään. APUVÄLINEITÄ HAVAINNOINTIIN Seuraavassa on muutamia kysymyksiä, jotka helpottavat havainnointia rasteilla. Niistä voi valita itselleen merkityksellisimmät ja luontevimmat havainnoinnin kohteet tai voi keskittyä niihin havainnoinnin osaalueisiin, joita kullekin rastille on mahdollisesti suositeltu. 1) RYHMÄN SUHDE YKSILÖÖN - Kannustushuomiot: missä määrin, missä kohden, millä tavalla kannustetaan, kannustetaanko? - Huumorihuomiot: millaista huumoria viljellään: musta, sarkastinen, pilkkaava, kannustava, onko työskentelyssä mukana iloa? - Negatiivisen ryhmäpaineen huomiot: v-tuilu, pilkkaaminen, uhkailu, nimittely, välinpitämättömyys - Myönteisen ryhmäpaineen huomiot: paras luokka, me pärjätään, me pystytään 2) YKSILÖTASO - menee / tekee ensimmäisenä, avaa pelin - menee / tekee viimeisenä, vasta kun on turvallista - kokee haasteena - kokee liian helppona - kokee pelleilynä/turhana - kannustus vahvistaa - kannustus ujostuttaa / sulkeuttaa - luovuttaa helposti - luistaa tehtävästä 3) ESIIN NOUSEVIA OMINAISUUKSIA - auttava - myönteistä palautetta antava - kannustava - joustava - nopea - rakentavan kritiikin antaja - ystävällinen - hyvän ilmapiirin ylläpitäjä - huolehtiva - myönteinen - huomaavainen - tilannekoomikko / vitsinkertoja - pohdiskeleva - rauhallinen - suunnitteleva - päättäväinen - myötäelävä - sovitteleva - ideoiva 1

93 ESPOON KAUPUNGIN 7-LUOKKALAISTEN RYHMÄYTYSMALLI LIITE 2 TOIMINNALLISTEN RASTIEN ESIMERKKEJÄ RYHMÄTYKSEN STARTTIPÄIVÄÄN Yhteinen nimittäjä (n min) Leikkijät muodostavat piirin, ja kääntyvät katsomaan piiristä ulospäin. Leikin ohjaaja kertoo erilaisia asioita, esim. "Minä pidän jäätelöstä" tai "Haluaisin olla nukkumassa". Jos kerrottu lause kuvaa leikkijöitä, he kääntyvät piiriin päin ja kaikki piiriin päin kääntyneet huutavat yhteen ääneen "Vesinokkaeläin!" (tai muun hassun sanan). Huutamisen jälkeen kaikki kääntyvät taas ulospäin piiristä, ja seuraava leikkijä kertoo jonkin asian. TAI Tutustumispiirit (n min) Noustaan piiriin seisomaan. Seuraavaksi pyydetään ryhmää järjestäytymään piiriin syntymäpäivän mukaan siten että ohjaajan määrittelemässä kohdassa piiriä alkaa tammikuu, sitten helmikuu jne. Vieruskaverilta pitää kysellä vähän, että menee sitten päivämäärätkin oikein. Vaihtoehto 1: Kun piiriin on järjestäydytty, käydään kierros jossa jokainen kertoo syntymäpäivänsä ja nimensä. Sen jälkeen jokainen ottaa vierestään parin, jonka kanssa keskustellaan hetki edellisten synttäreiden parhaasta synttärilahjasta. Vaihtoehto 2. Kun piiriin on järjestäydytty, otetaan jokaiselle pari, jolle esittäydytään ja keskustellaan hetki edellisen synttärin parhaasta lahjasta. Sen jälkeen parit esittelevät toisensa kaikille kertoen parin nimen, syntymäpäivän ja parhaan lahjan. Otetaan uusi järjestys piirissä, esimerkiksi: Koulumatkan pituuden mukaan o Missä asut? o Millä kuljet kouluun? o Kauanko aikaa menee koulumatkaan? o Kauanko aikaa menee heräämisestä siihen että lähtee ulos ovesta? Perheenjäsenten määrän mukaan o Kerro perheestäsi? Siskoja, veljiä, lemmikkejä? 1

94 TUTUSTUMISRASTI (45 min) Tavoite: Käydä läpi ryhmän nimiä ja edesauttaa kontaktinottoa myös vieraampiin luokkatovereihin. Luokanvalvojalla tarkkailussa: Ryhmän ohjeidenkuuntelu / seuraamistaidot, vuorovaikutuksen määrä, yhteistoiminta TERVETULOTOIVOTUS (miten edellinen rasti meni) + RASTIN SELITYS (5 min) NIMIVIESTI (10 min) Jaetaan ryhmä kahteen osaan (jako kahteen tai joka toiseen ). Muodostuneet kaksi ryhmää asettuvat jonoiksi maahan merkatun lähtöviivan taakse. Ryhmien ensimmäisille annetaan kynä. Äänimerkistä ryhmien ensimmäiset etenevät mahdollisimman nopeasti n. 4 metrin päässä sijaitsevan fläppipaperin luokse ja kirjoittavat oman nimensä siihen. Tämän jälkeen he palaavat oman jononsa viimeiseksi, antavat kynän edessään seisovalle, joka antaa sen edessään seisovalle jne. kunnes kynä on jonossa ensimmäisenä seisovan kädessä ja tämä lähtee kohti fläppipaperia kirjoittaakseen nimensä siihen jne. Kun koko ryhmä on kirjoittanut nimensä fläppiin, on tehtävä suoritettu. TUTUSTUMISBINGO (15 min) Jokaiselle jaetaan oma tutustumisbingo-ruudukko. Ruuduissa on erilaisia kriteereitä joiden mukaan niihin kerätään ryhmän muilta jäseniltä nimiä. Esim. jossakin ruudussa lukee Asuu Karakalliossa, jolloin tehtävänä on etsiä yksi sellainen ryhmän jäsen, joka asuu Karakalliossa ja pyytää häntä kirjoittamaan oma nimensä ruudussa sille varattuun paikkaan. Kyseessä ei ole kilpailu tavoitteena saada koko ryhmän osalta kaikkien ruudukot täyteen. LENTÄVÄ ELÄINTARHA (10 min) Seisotaan ringissä. Rastin vetäjä on mukana ringissä. Käydään läpi ringissä seisovien nimet. Rastinvetäjä ottaa käteensä yhden pehmoeläimen ja selittää, että tämä pehmoeläin lähtee nyt lentämään ringissä sinne tänne siten, että se käy kullakin ringissä olijalla vain kerran. Lopulta se palaa kaikkien käsien kautta käytyään rastinvetäjälle. Ennen kun pehmoeläin heitetään, on tärkeää sanoa sen ihmisen nimi, jolle se aiotaan heittää!! Tärkeää on myös painaa mieleen keneltä pehmoeläin sinulle tuli ja kenelle sen heitit, nimittäin tämä sama reitti toistuu leikin aikana useaan otteeseen. Kun pehmoeläimen reitti on valmis, voidaan aloittaa. Samaa reittiä kulkemaan laitetaan ensin 2-3 pehmoeläintä ja vähitellen, kun ryhmän taidot kasvavat aina vain enemmän pehmoeläimiä liittyy mukaan tähän lentävään eläintarhaan. Välillä voidaan ottaa hengähdystauko, jonka aikana todetaan kuinka monta eläintä saatiin kulkemaan äsken ja kysytään menisikö vielä 1-2 lisää?? Kannustetaan kokeilemaan mahdollisimman suurta pehmoeläin määrää. 2

95 LYHYT PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA (5 min) Annetaan ennen kaikkea luokanvalvojalle tila. Annetaan palaute yllä olevien tarkkailussa olevien asioiden pohjalta. Panostetaan positiiviseen palautteeseen! YHTEISTYÖRASTI (45 min) Tavoite: Koko luokka toimii yhdessä ja ymmärtää, että kaikkia tarvitaan. Tehtävät eivät onnistu ilman, että jokainen osallistuu. Herätellä yhteistä suunnittelua ja taktikointia yhteistoiminnan kautta. Herätellä vastuun tajua, Minulla on vastuu itsestäni, toisista ja siitä, että tehtävä onnistuu. Tärkeintä on yhteistyö, hauskuus ja luova ongelmanratkaisukyky. Luokanvalvojalla tarkkailussa: Yhteinen suunnittelu, johtajuus, ryhmän roolit, toisten kannustaminen ja kunnioittaminen TERVETULOTOIVOTUS (miten edellinen rasti meni) + RASTIN SELITYS (5 min) PRESSUPALLO (n. 10 min) Jokainen tarttuu pressun reunasta kaksin käsin kiinni. (Kannattaa levittäytyä tasaisesti.) Pressun reiät ovat numeroitu yhdestä kymmeneen ja tarkoituksena on saada pallo putoamaan rei istä numerojärjestyksessä. Rastin pitäjä laittaa pallon aina takaisin pressulle samasta kohtaa. Jos pallo menee väärän numeroisesta reiästä, aloitetaan alusta. (Jos on kovin vaikeaa niin sitten voi joustaa säännöistä.) JUOKSUHIEKAN YLITYS (n min) Ryhmä kulkee kolmea lankkua apunaan käyttäen rajatun alueen yli, jossa on maitokoreja (ja pressua) tukipisteenä. Kukaan ei saa astua maahan alueen ylityksen aikana. Ryhmälle voi kertoa kehyskertomuksena; Olette juoksuhiekan toisella reunalla, mistä teidän tulee selviytyä toiselle puolelle niin, ettei kukaan huku juoksuhiekkaan. Ohjeistus; Ylitätte tämän alueen kolmen laudan avulla siten, että käytätte maassa olevia koreja tukipisteinä. Kukaan ei saa matkan aikana astua maahan. Koreja ei saa liikuttaa. Lautaa tai sen toista päätä voi raahata maassa, mutta se ei saa tukeutua maahan. Onko kysyttävää? Tarkempi ohjeistus ja ratkaisu erillisellä paperilla. Rastin pitäjän pitää seurata mahdollisia uhkarohkeita yrityksiä ja toimia tarvittaessa turvallisuushenkilönä. Purkukysymyksiä: Miltä tuntui tehdä tehtävää? Miltä tuntui, kun saitte tehtävän päätökseen? Miltä tuntui keksiä joku ratkaisu tehtävään? Miten ryhmä mielestäsi toimi? (Voi näyttää esim. peukulla. Peukku ylös= hyvin toimi, peukku vaakasuorassa= ihan ok, peukku alas= ei oikein toiminut.) 3

96 PRESSUPALLO OSA 2. Mikäli ryhmä on tosi nopea suon ylityksessä pressupalloa voi jatkaa niin, että pistätte pressun maahan. Kaikki pressun päälle seisomaan ja tehtävänä on kääntää pressu ympäri niin, ettei kukaan nouse pressun päältä pois. (Tämän ei pitäisi olla kovin vaikeaa koska pressu on niin iso, että ei tule ahdasta.) Pressun toisella puolella on rata jota pitkin pallo pitäisi saada kulkemaan, niin että pallo ei tipu reikiin. Mikäli pallo tippuu, reitti pitää aloittaa alusta. ( Tässäkin taas, jos on liian haastavaa niin saa aloittaa sen reiän vierestä, mistä pallo tippui.) LYHYT PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA (5 min) Annetaan ennen kaikkea luokanvalvojalle tila. Annetaan palaute yllä mainittujen tarkkailtavien asioiden pohjalta. Panostetaan positiiviseen palautteeseen! 4

97 ONGELMANRATKAISURASTI (45 min) Tavoite: Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kommunikaation herättely, yhteinen suunnittelu, terve kilpailu, toisen kannustaminen Luokanvalvojalla tarkkailussa: Kommunikaation määrä ja laatu, yhteinen suunnittelu, johtajuus, odottelun sieto, turhauman sieto, kiireen tunnun sieto TERVETULOTOIVOTUS (miten edellinen rasti meni) + RASTIN SELITYS (5 min) LEGOPALIKOIDEN HAKU (10 min) Rasti tilaan on levitelty ympäriinsä legopalikoita. Tilan kulmissa on maalarinteipillä erotettuna kullekin ryhmälle oma alue. Ryhmä jaetaan 4 osaan ja kukin osa siirtyy oman alueensa luokse. Kullekin ryhmälle annetaan paperi, johon on listattu kaikki ryhmän tarvitsemat palikat. Ryhmälle annetaan 5 min. aikaa opetella heille annettu lista. Korostetaan, että ryhmän kannattaa tehdä jonkinlainen yhteinen strategia siitä miten kaikki asiat saadaan parhaiten muistettua. Ajan loputtua paperi kerätään pois. Seuraavaksi ryhmille annetaan 2 minuuttia aikaa noutaa tarvitsemansa palikat (ne jotka äsken painettiin mieleen) rastitilasta. Kun 2 minuuttia on kulunut, pyydetään ryhmiä palaamaan omille paikoilleen. LEGORAKENNELMAN RAKENTAMINEN (15 min) Seuraavaksi ryhmille kerrotaan, että rastin vetäjällä on hallussaan legorakennelma, joka koostuu samoista palikoista, kuin mitkä ryhmillä nyt toivottavasti on hallussaan. Ryhmien tehtävänä on rakentaa täsmälleen samanlainen rakennelma. Korostetaan, että tehtävän onnistumiseksi ryhmän keskinäinen kommunikaatio ja vuorovaikutus on välttämätöntä kerro mitä tiedät muillekin ja kuuntele mitä he tietävät!! Kukin ryhmäläinen saa vuorollaan tulla kertaalleen katsomaan rastin vetäjän rakennelmaa. Tehtävänä on painaa mieleen niin paljon yksityiskohtia kuin suinkin ja kertoa ne sitten myös muulle ryhmälle. Rakennelmaa saa alkaa rakentamaan heti, kun ensimmäinen katsoja on palannut ryhmänsä luokse. Rakennelman katseluaika on aina 10 sek. Kun kaikki ryhmän jäsenet ovat käyneet katsomassa rakennelmaa saavat he päättää keskuudestaan vielä yhden, joka tulee viimeisen kerran katsomaan alkuperäistä rakennelmaa. Lopuksi ryhmät tuovat omat rakennelmansa näytille ja voivat vielä vertailla niitä keskenään ja suhteessa alkuperäiseen. LYHYT PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA (5 min) Annetaan ennen kaikkea luokanvalvojalle tila. Annetaan palaute yllä olevien tarkkailussa olevien asioiden pohjalta. Panostetaan positiiviseen palautteeseen! 5

98 TOIMINNALLINEN RASTI (45 min) Tavoite: Yhteistoiminnan herättely, toisen kannustaminen ja auttaminen, vastuunotto, tunnelman vapauttaminen Luokanvalvojalla tarkkailussa: Kommunikaation määrä ja laatu, yhteinen suunnittelu, johtajuus TERVETULOTOIVOTUS (miten edellinen rasti meni) + RASTIN SELITYS (5 min) VANNEPIIRI (5 min) Ryhmä asettuu piiriin ja ottavat vieressä olevia kädestä kiinni. Näin muodostuu suljettu rinki. Rastin vetäjä asettaa nyt 3 hulavannetta eri puolille rinkiä aina kahden ihmisen käsien päälle roikkumaan. Ryhmän tehtävänä on kuljettaa kaikki 3 hulavannetta ringin ympäri niin, että käsiä ei saa irroittaa toisistaan. Jokaisen on siis sujahdettava hulavanteen läpi. Korostetaan, että kaveria kannattaa auttaa nostamalla tai laskemalla omia käsiään niin, että toisen on helpompi mennä vanteesta läpi. NARUNIPPU (10 min) Ohjaajalla on nippu naruja, joiden alku- ja loppupäät kurkistavat ulos hänen nyrkistään. Jokaista kehotetaan ottamaan kiinni yhdestä narun päästä. Kun kaikilla on ote jostakin narusta, päästää ohjaaja otteen irti. Nyt muodostuneesta naruverkostosta on jokaisen tarkoitus selvittää tiensä sen henkilö luokse, joka on saman narun toisessa päässä. Kun pari on löytynyt, tulee narun roikkua vapaana parin välillä ilman, että se n sotkussa minkään toisen narun kanssa. Kun pari on löytynyt, istutaan parin kanssa vierekkäin lattialle niin, että kaikista pareista muodostuu rinki. MORSIAMEN RYÖSTÖ VARIAATIO Parit istuvat nyt siis vierekkäin ringissä. Pyydetään paria laittamaan naru niin, että se lepää kummankin polvella. Käydään nopea nimikierros ja kerrotaan missä asuu. Ringissä on yksi paikka enemmän kuin ryhmäläisiä (rastin vetäjä on siis vailla paria). Rastin vetäjä kutsuu nyt jonkun ringissä olijan luokseen sanomalla tämän nimen. Se, jonka nimi sanottiin yrittää nyt mahdollisimman nopeasti napata kiinni polvellaan lepäävästä narusta ja ottaa sen mukaansa lähtiessään rastin vetäjän vieressä olevan tyhjän paikan luo. Toinen parista, jonka polvella naru myös lepää yrittää estää pariaan lähtemästä nappaamalla narusta kiinni. Jos hän onnistuu, ei pari saa lähteä ilman naruaan ja rastin vetäjä joutuu kutsumaan luokseen jonkun muun. Jos toinen kuitenkin pääsee karkuun, katsotaan kenen oikealla puolella on tyhjää ja hänen tehtävänään on taas kutsua luokseen nimeltä joku LYHYT PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA (5 min) Annetaan ennen kaikkea luokanvalvojalle tila. Annetaan palaute yllä olevien tarkkailussa olevien asioiden pohjalta. Panostetaan positiiviseen palautteeseen! 6

99 KIUSAAMISRASTI (45 min) (vaihtoehtoinen rasti, jos esimerkiksi poliisi ei ole mukana tai ei käsittele asiaa) Tavoite: - Nuori tajuaa, että kiusaaminen niin henkinen kuin fyysinen voi johtaa todella vakaviin seuraamuksiin niin kiusatun kuin kiusaajan kannalta. - Nuori pyrkii jatkossa kehittämään omaa ja ryhmän asennetta kiusaamistilanteiden vähentämiseksi. - Nuori pystyy itsenäisesti päättämään siitä lähteekö ryhmäkiusaamiseen mukaan vai ei. Nuori ymmärtää, että poisjääminen kiusaamisesta on tärkeää ja todella rohkea teko. Jaetaan oppilaat 4-5 henkilön ryhmiin. Annetaan ryhmille paperia ja kynä. Kerrotaan kertomus: Jouni oli tullut uuteen kouluun 7 luokalle. Hän ei tuntenut sieltä ketään ja näin ollen oli kovin yksinäinen. Jouni pukeutui aivan kuin kaikki muutkin mutta hän oli kovin arka ja hiljainen. Tästä eräät saman luokan oppilaat saivat oivan kohteen kiusanteolle. He rupesivat nimittelemään Jounia, joskus joku saattoi tönäistä kun kulki Jounin ohi. Eräänä päivänä kiusaajat keksivät, että lavastetaan Jouni syylliseksi opettajalle tehtyyn pilaan, ja näin tapahtui. Opettaja tietysti syytti Jounia ja joutui siitä vastaamaan. Jouni muuttui entistä aremmaksi, eikä aina uskaltanut tulla edes kouluun, vaan pinnasi. Vanhemmat eivät tästä tienneet, ennen kuin opettaja soitti kotiin ja kertoi Jounin tilanteesta syyttävään sävyyn. Annetaan ryhmille tehtäväksi miettiä ja kirjoittaa paperille (kysymys kerrallaan): 1. Kaksi ryhmää keksii tarinalle onnellisen lopun ja kaksi ryhmää tarinalle surullisen lopun. 2. Oletko nähnyt tai kuulut jonkun kiusaavan toista ja millä tavalla? (Käydään ryhmät läpi ohjaan toimesta) 3. Mitä seurauksia kiusaamisesta voi tulla? (Käydään taas läpi). Ohjaajan apu: Kiusatulle paha mieli ja kauan jatkuneena mahdollisesti elinikäinen trauma, johon liittyy esim. vaikeuksia saada kontaktia muihin ihmisiin. Eli todella vakava homma! Kiusaajalle tulee joissakin tapauksissa muiden oppilaiden tai kavereiden hyväksynnän loppuminen, pieniä rangaistuksia esim. koulusta erottaminen ja pitkälle vietynä jopa vankeusrangaistus. 4. Miten sinä voisit toimia, kun kuulet tai näet, että toista kiusataan? (Käydään läpi.) Ohjaajan apu: Kukaan nuori ei saa ottaa toisen ongelmia täysin kantaakseen mutta tukena voi aina olla! Jos, tukea antavalla nuorella ei itsellään ole resursseja auttaa niin mihin tahoihin tulisi ottaa yhteyttä? vanhemmat, opettaja, opo, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, nuorten mielenterveystoimisto, seurakunnan ja kaupungin nuorisotyönohjaajat.) Ohjaajalle lisäkysymyksiä, jos aika riittää: Miksi henkinen väkivalta voi useasti olla vaarallisempaa kuin fyysinen? Henkiseen väkivaltaan tuntuu löytyvän aina syitä. Onko olemassa niin hyviä 7

100 syitä, että ne saa kaikkien kuullen sanoa ja näin loukata toista tai lähettää henkilökohtaisesti esim. uhkauskirjeen muodossa? MEIDÄN LUOKKA (n. 20 min) (tarvittaessa lisätehtävänä esimerkiksi poliisin rastille, jos se ei ole n. 45 min) Tavoite: Herättää ajattelua / keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä hyvän luokkahengen muodostumisessa. Tuottaa yhteinen työ, jonka tekemiseen jokainen osallistuu. Luokanvalvojalla tarkkailussa: Ryhmän jäsenten tapa kommunikoida toistensa kanssa ja kyky ottaa toinen huomioon, oppilaiden vuorovaikutuksen määrä ja laatu. RASTIN SELITYS (n. 5 min) RYHMÄTYÖ "MEIDÄN LUOKKA" (n min / kesto sovittava poliisin kanssa) Tämän kesto on sovittava yhdessä poliisin kanssa ja muokattava heidän rastiin sopivaksi 1) Tarvittaessa jaetaan luokka 4-5 ryhmään, jotta kaikki pääsevät osallistumaan työskentelyyn. Jakaminen ei ole välttämätöntä, tehtävä on mahdollista tehdä myös isossa ryhmässä. 2) Annetaan luokalle A3 kokoinen kartonki (paperi) ja kerrotaan, että siihen he saavat kuvata, millainen heidän luokassaan oleva hyvä ryhmähenki on. Kuvaamisen välineenä käytetään lehtikuvia, piirtämistä, ja kirjoittamista. Luokan tehtävänä on liimata / piirtää vähintään viisi kuvaa, jotka kuvaavat hyvää luokkahenkeä (voivat olla myös symbolisia, esim. aurinko, kukka, sydän, koiranpentu yms.). 3) Työ otsikoidaan sanoilla Meidän luokassa tai esim. 7B-luokassa 4) Lisäksi nuorten tehtävänä on kirjata 3-5 asiaa, jotka lisäävät kaikkien viihtymistä juuri tässä luokassa ja josta kaikki ovat ylpeitä. 5) Tärkeää! Jokainen kirjoittaa oman nimikirjoituksensa kartonkiin + jos käytettävissä on leimasintyyny, jokainen painaa lisäksi sormenjälkensä merkkinä sitoutumisesta tähän tärkeään juttuun! 6) Annetaan työ mukaan luokanvalvovalle, joka saa kiinnittää sen koulussa seinälle. Tarvikkeet: kartonkia tai paperia, koko A3 tai A2 lehtiä, (ei esim. 7-päivää, jossa nakukuvia) saksia liimapuikkoja tusseja leimasintyyny (ei välttämätön) LYHYT PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA (5 min) Yllä olevien tarkkailussa olevien asioiden pohjalta. Panostetaan positiiviseen palautteeseen! 8

101 TAVOITE: Koulujen vanhempainiltojen / tilaisuuksien tulee olla vuorovaikutuksellisia siten, että aikaa on varattu yhteiselle keskustelulle, ja että vanhemmat voivat luontevasti tutustua toisiinsa. Erityisesti koulussa seitsemännen lukuvuoden aikana tulee panostaa useampiin tilaisuuksiin, missä luokan vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja rakentaa luokkayhteisöllisyyttä. Keskeisenä yhteistyökumppanina on koulujen vanhempainyhdistykset/ luokkatoimikunnat. Vanhempainilta- tapahtumamalleja VANHEMPAINILLAT 7. LUOKKALAISTEN LASTEN VANHEMMILLE Yleiset tavoitteet: vanhempien osallisuuden vahvistuminen dialogin rakentuminen tiedonjaon lisäksi vanhempien vertaisuuden vahvistuminen kasvatuskumppanuuden rakentuminen moniammatillisen työotteen vahvistuminen vanhempainiltojen järjestämisessä vertaisoppiminen Suunnittelussa huomioitavaa: koko koulun yhteinen vai luokkien omat aikataulutus kouluun siirtymävaiheesta seitsemännen luokan kevääseen iltojen tavoitteet toteuttajilla yhteinen ymmärrys työntekijöiden työnjako, osallistuminen ja vastuut moniammatillisuus, vastavuoroinen oppiminen, tuki (vanhempainyhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden rooli?) ajankäyttö vanhempainillassa; ilmoittautuneiden määrä vaikuttaa tilan järjestelyt; miten vanhemmat istuvat? vanhempia osallistavat menetelmät: mikä on toiminnan tavoite, esim. tutustuminen, kokemusten jakaminen, vertaisuus

102 sitoutuminen, osallistumisen merkityksellisyys kasvatuskumppanuuden rakentuminen opettajien/ työntekijöiden ja vanhempien/huoltajien kesken OSALLISTAVA VANHEMPAINILTA KOULULLA (syksy) Esimiehen avaus kaikille yhteisesti Siirrytään omaan luokkaan Tiedotetaan lyhyesti käytännön asioista OHR:n jäsenet käyvät esittäytymässä / vanhemmat voivat käydä työtiloissa Jakaudutaan porina ryhmiin / aiheita materiaalikansioissa Kokoonnutaan yhteen jakamaan ryhmien tuotoksia Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke VAIHTOEHTO A: SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 7. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE OMASSA LUOKASSA Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä luokanvalvojaa ja muuta henkilökuntaa, jotka ovat vastuussa vanhempainillan toteuttamisesta AIKA: 1,5 2 h TAVOITE: - tutustuminen, verkostoituminen - yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja koulun välillä, välineet jne. - kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen - moniammatillisuuden vahvistuminen esim. luokanvalvojan ja muun henkilökunnan välillä SUUNNITTELU: - esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta on tietoinen ajankohdasta - onko luokanvalvoja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja.?

103 - millä aikataululla rehtori kiertää luokissa, entä esim. oppilashuoltoryhmän jäsenet tai vanhempainyhdistyksen edustaja? - miten vanhemmat sijoittuvat luokaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin? VINKKEJÄ LUOKKATOIMIKUNNAN TOIMINNAKSI: - suhde vanhempainyhdistyksen toimintaan - tavoitteiden miettiminen juuri tälle luokkatoimikunnalle - mahdollista toimintaa: retket, rahoitus luokkajuhlat, diskot isien illat, vanhempien toimiminen asiantuntijoina TOTEUTUS OMASSA LUOKASSA: 5 min. Tervetuloa, luokanvalvoja ja muut ohjaajat esittäytyvät min. Vanhemmat esittäytyvät jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 15 min. Jaksojen sisältöihin, Wilmaan, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa min A4:n asioista keskustelu - opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä pitämiään asioita - vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa mietityttää? Mikä on epäselvää? keskustelua Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? 5-10 min. REHTORIN/ OPPILASHUOLLON/VANHEMPAINYHDISTYKSEN EDUSTAJIEN VIERAILU LUOKASSA SOVITUSTI - vanhempien tuen merkitys omalle lapselleen - vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, muista vanhemmista ja lapsista miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi kunnioittaa sekä itseään, vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia min Yhteenveto illan tapaamisesta Milloin tavataan seuraavan kerran; henkilökohtaiset huoltajatapaamiset, vanhempainillat, muut tapahtumat koululla? Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa Miten tämä vanhempainilta palveli teitä luokan vanhempina? Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle?

104 VAIHTOEHTO B: SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 7. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE TOTEUTUS: Ensin lyhyt yhteinen kokoontuminen kaikille 7. luokkalaisten vanhemmille ja sitten vanhempainilta jatkuu luokkakohtaisesti YHTEINEN KOKOONTUMINEN JUHLASALISSA TAI RUOKALASSA: 15 min. kaikki vanhemmat yhdessä - rehtorin tervehdys ja pedagoginen/ kasvatuskumppanuuteen liittyvä sanoma, arvopuhe kaikille vanhemmille, esim. koulun arvojen näkyminen arjessa tms. ja lisäksi - vanhempien tuen merkitys yläkoulua aloittavalle lapselle - vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, muista vanhemmista ja lapsista miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi kunnioittaa sekä itseään, vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia - oppilashuollon edustajien puheenvuoro: esittäytyminen, työn tavoite ja menetelmät JATKUU OMISSA LUOKISSA: Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä luokanvalvojan ja muuta henkilökuntaa, jotka ovat vastuussa vanhempainillan tämän osan toteutumisesta AIKA: 1-1,5 h TAVOITE: - tutustuminen, verkostoituminen - yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin, välineet yms. - kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen - moniammatillisuuden vahvistuminen esim. luokanvalvojan ja muun henkilökunnan välillä SUUNNITTELU: - esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta on tietoinen ajankohdasta - onko luokanvalvoja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja.? - miten pitkä on kaikille vanhemmille tarkoitettu yhteinen kokoontuminen esim. juhlasalissa, mitkä teemat siellä esillä - miten vanhemmat sijoittuvat luokkaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin?

105 TOTEUTUS: 5 min. Tervetuloa, luokanvalvoja ja muut ohjaajat esittäytyvät min. Vanhemmat esittäytyvät jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 15 min. Jaksojen sisältöihin, Wilmaan, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa min A4:n asioista keskustelu - opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä pitämiään asioita - vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa mietityttää? Mikä on epäselvää? keskustelua Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? min Yhteenveto illan tapaamisesta Milloin tavataan seuraavan kerran; henkilökohtaiset huoltajatapaamiset, vanhempainillat, muut tapahtumat koululla? Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa Miten tämä vanhempainilta palveli teitä luokan vanhempina? Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle? Kiitos tästä illasta

106 VANHEMPIA AKTIVOIVIA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ A. LEARNING CAFÉ - esim. vanhemmat jaetaan 4 ryhmään - 4 kysymystä, jokainen omalle fläppitaulun paperille, paperit laitetaan vaikkapa pulpeteille eri puolille luokkaa Esimerkki kysymyksiä: 1. Mitä toivotte koulun ja kodin yhteistyöltä? 2. Miten olette itse valmiita panostamaan lapsenne ja hänen luokkansa koulun kulkuun? 3. Mitkä asiat kiinnostavat vanhempieniltojen aiheina? 4. Mitkä asiat huolestuttavat lapsen koulunkäynnissä? Ykköset vastaavat ensin ykköskysymykseen, kakkoset kakkoseen, kolmoset kolmoseen ja neloset neloseen min. kuluttua ryhmät siirtyvät seuraava kysymyksen äärelle ja vastaavat/lisäävät/kommentoivat kysymystä. Taas n. 5 min. kuluttua ryhmät menevät seuraavan kysymyksen luo jne. Tämä jatkuu niin kauan, että ykköset palaavat ykköskysymyksen äärelle, kakkoset kakkoskysymyksen äärelle jne. ja katsovat, miten vastaus on rikastunut. Oikeasti osallistujilla voisi olla kahvia mukissa ja kysymykset olisivatkin kertakäyttöpöytäliinoissa pöydissä, jotka olisi numeroitu. Vanhempien ryhmät kulkisivat kahvimukiensa kanssa edellä esitetysti pöydästä toiseen ja kirjoittaisivat kertakäyttöliinoihin ajatuksiaan/vastauksia em. kysymyksiin. Vanhempien työskentelyn jälkeen luokanvalvoja/työntekijät kiinnittävät paperit esim. taululle ja lukevat läpi kirjatut asiat vastaus kerrallaan. Keskeiset asiat käydään yhdessä keskustellen läpi. - Haluaisitteko vielä kommentoida jotakin tästä.? - Mitä tuo maininta XXXXX tarkoittaa..? - Minua vielä kiinnostaa tuo maininta... Fläppiparerit kannattaa säästää seuraavia vanhempainiltoja varten tai ne voi kirjoittaa puhtaaksi A4:lle ja jakaa kaikille luokan vanhemmille. AIKA: - max. 20 min. vanhempien työskentelyyn - n. 20 min purkamiseen, riippuu suunnitelmasta, paljonko kysymyksillä rikastutetaan fläpeille kirjattua jne TAVOITE: - vanhemmat tutustuvat - yhteistyö vanhempien välillä alkaa vertaisuus - vanhempien odotukset/pelot, arvostamat asiat tulevat näkyviksi - dialogi mahdollistuu vanhempien osallisuus vahvistuu Asetetuista kysymyksistä/teemoista riippuu, mitä asioita työskentelyssä nousee esiin. Joka tapauksessa esiin tulleista asioista henkilökunta saa paljon tietoa, mitä vanhemmat

107 odottavat, mistä ovat huolissaan tai mihin ovat valmiita itse sitoutumaan. Henkilökunnan tehtävänä on johtaa keskustelua niin, että vanhemmille/huoltajille tärkeimmät asiat nostetaan yhdessä esille ja sovitaan toimintatavoista. Näin yhdessä sovittuun voidaan palata erilaisissa kohtaamisissa ja seurata, miten yhdessä sovittua on voitu toteuttaa. Jos on kyseessä selkeä kysymys, niin siihen voidaan vastata vaikka wilmassa. B. TUNTEMATTOMAAN TUTUSTUMINEN HAASTATTELEMALLA JA ESITTELY PA- REITTAIN Osallistujat valitsevat vanhempien joukosta sen, jonka tuntevat huonoiten/vähiten. Parit haastattelevat toisiaan muutaman min. ajan: kuka olet, kenen vanhempi/huoltaja, mikä on lapsen vahvuus tai mitä lapsesi odottaa koulunkäynniltä. Haastattelussa esiin tulleet keskeiset (aikuisen nimi, lapsen nimi, vahvuus, odotus ) asiat voidaan kirjata esim. A3- paperille ja teipata seinälle näkyviin. Haastattelijat esittelevät parinsa lyhyesti ja ytimekkäästi muille läsnäolijoille. TAI Parit kirjoittavat toisilleen nimikyltit pidettäväksi esim. pöydällä tai jos mahdollista nimikyltti voidaan kiinnittää rintapieleen. Haastattelijat esittelevät parinsa esiin nostamat asiat lyhyesti ja ytimekkäästi muille läsnäolijoille. Nimikyltit voidaan säilyttää luokassa ja niitä voidaan käyttää seuraavassa tapaamisessa. Nimikylttejä voidaan tehdä lisää sitä mukaa, kun mukaan tule uusia vanhempia. AIKA: min, osallistujien määrä vaikuttaa. TAVOITE: - tutustuminen - kokemusten jakaminen - ryhmäytyminen alkuun C. TULEVAISUUDEN MUISTELU Vanhemmat muodostavat esim. 3 ryhmää, joissa he kirjaavat fläppipaperille mietteitään seuraavasta kuvitellusta hetkestä: On tämän luokan ensimmäinen kevätjuhlapäivä ja mietitte: Onpa lapsiemme kouluvuosi ollut onnistunut. Jokaiselle ryhmälle on yksi kysymys, johon se vastaa esim: Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen lapsen kannalta? Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen vanhempien kannalta? Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen opettajan ja muun henkilökunnan kannalta? Vastaamiseen varataan 7-10 min. Fläppipaperit kiinnitetään seinälle, taululle ja opettajan/työntekijöiden johdolla käydään yhdessä läpi, mitä onnistumisen elementtejä papereille on kirjoitettu. Lisäkysymyksiä: miten tuo luottamus, avoimuus, myönteisyys näkyy mielestänne konkreettisesti? Miten opettaja/oppilashuolto voisi tuohon XXX vaikuttaa? Miten te vanhemmat/huoltajat voisitte tukea, auttaa vaikuttaa tuohon YYYY?

108 AIKA: min TAVOITE: vanhempien toiveet ja arvostamat tulevat esiin opettaja ja muu henkilökunta voi kertoa erilaisista toimintatavoista, tuen mahdollisuuksista, koulun säännöistä voidaan laatia luokalle yhteiset säännöt esiin nousseiden tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavien vanhempien iltojen aiheideoita esiin tulleisiin asioihin on hyvä palata kevätlukukauden lopulla samoja kysymyksiä voidaan pohtia lastenkin kanssa D. ESITTELY JA MILLÄ MIELELLÄ TULIT TÄHÄN VANHEMPAINILTAAN? KORTIT - tavalliset postikortit käytössä, levitettynä pöydälle - jokainen osallistuja valitsee pöydälle levitetyistä korteista sen, mikä kuvaa hänen oloaan/mielialaansa juuri nyt Ohjeistus ehkä näin: - Valitse kortti, joka kuvaa omaa tunnelmaasi juuri nyt./ Valitse kortti, joka kuvaa sitä, millä mielellä tulit tänne vanhempainiltaan. - Valintaan käytetään pari minuuttia, joten antakaa intuition ohjata valintaa! jokainen vuorollaan kertoo: kuka on, kenen vanhempi, mitä kortin kuva kertoo hänen mielialastaan - opettaja/ työntekijät kyselevät kuvista lisää: Tahtoisitko kertoa, mitä tuo portti tuossa kuvassa sinulle merkitsee? Aika tumma pilvi tuossa kortin ylänurkassa; mitä se kuvaa mielialastasi? Kuvassasi on paljon vahvoja värejä, mitä tahtoisit niistä kertoa? jne.. - jokainen osallistuja tekee itselleen nimikyltin - kysymyksiin käytetään aikaa suunnitellusti, osallistujien määrä vaikuttaa opettaja/työntekijä rajaa rönsyävää keskustelua, jos on tarpeen tai kysyy lisää, jos aikaa on ja näkökulmia on mahdollisuus rikastaa Opettaja, työntekijät voivat valita myös kortin. Kannattanee jättää oman kortin esittely viimeiseksi, ettei siitä tule normia, mikä on oikea tapa esitellä kuva. AIKA: esim. 20 min, osallistujien määrä vaikuttaa TAVOITE: tutustuminen mahdollistuu tilanteeseen siirtyminen helpottuu vertaisuuden kokemukset mahdollistuvat E. VANHEMMAT ESITTELEVÄT ITSENSÄ JA LAPSENSA; LAPSI ESITELLÄÄN VALITSE- MALLA KAKSI VAHVUUSKORTTIA Vanhempia pyydetään illan aluksi valitsemaan pöydälle levitetyistä vahvuuskorteista seuraavat:

109 - YKSI, JOKA KUVAA YHTÄ LAPSEN VAHVUUTTA - TOINEN, JOKA KUVAA VAHVUUTTA, JOTA VANHEMMAT TOIVOISIVAT LAPSELLEEN LISÄÄ KOULUVUODEN AIKANA Korttien valintaan annetaan aikaa muutama minuutti, muuten valikointi voi viedä aikaa 15 min. Työntekijöiden johdolla käydään kierros läpi: - kuka haluaa aloittaa? - kerro kuka olet, kenen vanhempi/huoltaja? - millaisen vahvuuden valitsit kuvaamaan lastasi? - miten se näkyy lapsessasi? - mitä vahvuutta toivot lapsellesi lisää? - miten se vaikuttaisi lapsesi olemiseen? - kuka, mikä voisi auttaa lastasi saamaan tätä vahvuutta lisää? - mitä mieltä lapsesi olisi tästä, mitä nyt kerrot? Kortteja pyydetään valitsemaan 1 tai 2 sen mukaan kuin aikaa on ja mitä tavoitteita tälle toimintatavalle on asetettu. Kysymyksiä käytetään rikastuttamaan keskustelua/ kuvailua sen mukaan kuin aika antaa myöden. Siihen vaikuttaa se, mitä kaikkea on illan tavoitteeksi asetettu. Jos tavoitteena on tutustuminen ja vertaisuuden rakentuminen sekä henkilökunnankin näkökulmasta vanhempiin/huoltajiin ja luokkaan tutustuminen, niin korttien ja niihin liittyvien kysymysten äärellä voidaan viettää koko ilta = vanhempainiltaan varattu aika. AIKA: min. tai enemmän tavoitteesta ja osallistujien määrästä riippuen TAVOITE: - tutustuminen - vertaisuus - vahvuuksien näkeminen voimavaraistuminen - huolen ja toiveiden esiin nouseminen jakaminen ja kuulluksi tuleminen F. VANHEMMAT ESITTELEVÄT ITSENSÄ JA ALTER EGONSA SEKÄ KENEN VANHEM- PIA/ HUOLTAJIA OVAT (ks. listasta: syntymäkuukausi =adjektiivi, syntymäpäivä = eläin) Olen XX, lumoava koira ja YX:n äiti, lisäksi jonkinlainen nimikyltti näkyviin. Nimikyltin jokainen vanhempi/huoltaja tekee itse. Istumajärjestys kannattaa suunnitella sellaiseksi, että joko kaikki näkevät toisensa (hevosen kenkä, ympyrä) tai vanhemmat/huoltajat istuvat pöydittäin esim. 4 tai 6 osallistujaa samassa pöydässä. AIKA: min, osallistujien määrä vaikuttaa, työntekijät rajaavat, jos puhe pulppuaa, rönsyää. TAVOITE: tutustuminen huumori yhdistää ryhmäytyminen alkaa

110 ALTER EGO Kuukausi Syntymäpäivä 1. lohi 1. naurava 2. kenguru 2. rikas 3. orava 3. hierova 4. hai 4. ylväs 5. jänis 5. kultainen 6. majava 6. värikäs 7. koira 7. vilkkuva 8. mehiläinen 8. antelias 9. pöllö 9. ravistava 10. kameli 10. kuiskaava 11. tikka 11. rallattava 12. norsu 12. maukas 13. fiksu 14. siisti 15. hyväilevä 16. suora 17. huohottava 18. kilkattava 19. hämmentävä 20. valaiseva 21. vislaava 22. lämmin 23. tietävä 24. koputtava 25. vangitseva 26. kirkas 27. rento 28. vilkas 29. puhdas 30. vapauttava 31. lumoava

111 Lähteitä: Isoherranen, Kaarina; Rekola, Leena & Nurminen Raija 2008 Enemmän yhdessä moniammatillinen yhtesityö. Helsinki: WSOY. Lehtolainen, Raili Keltaista ja kimaltavaa, kodin ja koulun yhteistyöstä koulun ja kodin yhteyteen. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto. Kaskela, Marja & Kekkonen, Marjatta Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes oppaita 63. Helsinki: Stakes. Mäenpää, Tiina 2008 Alakoulun terveydenhoitajan ja perheen yhteistyö. Väitöstutkimus Salminen, Pirjo (toim.) 2005 Yhdessä kasvattamaan. Jyväskylä: PS-KUSTANNUS. Sirviö, Kaarina 2006 Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä mukanaolosta vastuunottoon. Asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden näkökulmista. väitöstutkimus. Kuopio: Kuopion yliopisto. Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankeraportti, 2008 Vilén, Marika; Leppämäki, Päivi & Ekström, Leena Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Helsinki: WSOY.

112 TOIMINNALLISET MENETELMÄT RYHMISSÄ JA VANHEMPAINILLOISSA Seuraavassa tekstissä ohjaaja tai ryhmänohjaaja tarkoittaa myös opettajaa tai työparia tai tiimiä, joka ohjaa/vetää/vastaa vanhempainillan kulusta. Toiminnallisessa työskentelyssä voi olla havaittavissa kolme tasoa. 1. Toiminnalla osallistuja kertoo ilmitarinan, sen mikä on mahdollinen siinä yhteydessä ja näiden ihmisten läsnä ollessa. Myös ryhmän ohjaaja kertoo ohjatessaan jotakin itsestään ja elää ryhmän mukana. Ohjaajan oma persoonallisen tyylin löytäminen on tärkeää. MALLI vaikuttaa!! 2. Toiminnalla on viesti ryhmälle. Toiminnallamme kerromme tarina, jolla haluamme vaikuttaa läsnäolijoihin/kuulijoihin. 3. Jokaisen osallistujan tyypillinen psykologinen reagointitapa heijastuu toimintaan. Reagointitavan juuret voivat olla menneisyydessä eivät juuri siinä hetkessä. Toiminnallisuus voi olla paikallaan, koska: kaikki eivät opi visuaalisesti tai auditiivisesti, mutta kaikki oppivat itse tekemällä ja kokemalla kehon mukaan ottaminen piristää aivojen toimintaa tutustutaan paremmin, voidaan keskittyä muuhunkin kuin itseen ja ohjaajaan voidaan nähdä erilaisia näkökulmia ja kokeilla erilaisia rooleja on tila huumorille nauru ja ilo rentouttaa Toiminnallisen ryhmätyöskentelyn rakenne 1. Virittäytyminen turvallisuus jäsenten ja ohjaajan välille selkeät ohjeet työskentelyyn kutsuu aktiiviseen läsnäoloon 2. Toiminta syntyy jotakin uutta jotakin vanhaa voi tulla näkyväksi tai siihen syntyy uusi tai useita näkökulmia 3. Tunneilmaisu eli jakaminen millaiselta toiminta tuntui? ohjaaja ei arvota 4. Loppukeskustelu tehty, nähty, koettu käsitellään älyllisesti ohjaajan johdolla, uusia ratkaisutapoja, näkökulmia, yhteistä ymmärrystä voi syntyä Ryhmän ohjaajalla pitää olla kirkkaana mielessä, mitä jollakin toiminnallisella menetelmällä tavoitellaan. Siis vastaus kysymykseen MIKSI! Toiminnallisen menetelmän pitäisi olla itselle myös tuttu ja/tai luonnikas. Tässä on oiva parityöskentelyn ja vastavuoroisen oppimisen paikka!

113 Ryhmän aloittamiseen ja tutustumiseen ei tarvita välttämättä mitään erityistä toiminnallista menetelmää. Esittely on aina kuitenkin paikallaan. Se, mitä ohjaaja pyytää osallistujia kertomaan, vaikuttaa esittäytymiseen ja siihen, mitä ryhmän jäsenet kertovat. Ohjaaja omalla tavallaan esitellä itsensä antaa mallin ryhmäläisille. Tavasta tulee helposti normi, joka mukaan on toimittava. Ryhmän tai vanhempainillan ohjaajat esittelevät tapaamisen tavoitteen, kulun ja ennakkoon suunnitellut sisällöt. Tämä illan tai ryhmätapaamisen tavoite kannattanee mainita jo kutsussa, joka vanhemmille/huoltajille toimitetaan, jotta he voivat orientoitua etukäteen asiaan. Riittävästi aikaa kannattanee kuitenkin varata siihen, että ryhmäläiset yhdessä tarkentavat vielä tavoitteita ja voivat esittää omia toiveitaan. Tavoitekeskustelun lisäksi kannattanee sopia yhdessä vielä säännöt ryhmälle, jos kyseessä on varsinainen ryhmä, jolla on toistuvia tapaamiskertoja: miten toimitaan, jos ei voi osallistua johonkin tapaamiseen; vatiolosta ; miten työntekijät voivat kertoa toisilleen ryhmässä esille tulleita asioita; kahvikassan ylläpito; myöhästymiset, kännykät Heikinheimo, H: & Hurskainen, V Harjoituksilla voimaa, luovuutta ja työniloa. Sanopase Oy. Helsinki Piispanen, R Kohtaamisen iloa. Toiminnallisia menetelmiä kokouksiin, koulutukseen ja työnohjaukseen. Kirja kerrallaan. Helsinki Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeen raportti, 2008 Vilén, M. ym Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY: Helsinki

114 Väittämäpelin ohjeet: - Ryhmä saa pelilaudan (paperi, jonka keskellä on pieni ympyrä) ja nipun väittämiä. Lisäksi jokainen ryhmäläinen tarvitsee pelimerkin (klemmari, paperipala ). - Nippu sekoitetaan ja asetetaan pelilaudan viereen nurinpäin (tekstipuoli alas). - Sovitaan pelin aloittaja. Hän kääntää päällimmäisen kortin ja lukee sen selkeästi kaksi kertaa ryhmälleen (kortti voi jäädä näkyviin pöydälle). - Ryhmäläisillä on sekuntia aikaa harkita itsenäisesti ja ääneti omaa suhdettaan luettuun väittämään. - Harkinta-aikana on päätettävä, mihin kohtaan pelilautaa tulee asettamaan oman pelimerkkinsä (ei siis vielä). Jos on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, pelimerkki on asetettava aivan pelilaudan keskustaan (ympyrään). Jos on täysin eri mieltä väittämän kanssa, pelimerkki on asetettava mahdollisimman kauas pelilaudan keskustasta. Luonnollisesti pelimerkin voi asettaa myös ääripäiden välille siihen kohtaan, kuin se tuntuu oikealta. - Harkinta-ajan jälkeen lukija kysyy ryhmäläisiltä, että ovatko nämä valmiita. - Kun kaikki ovat ilmoittaneet olevansa valmiita, niin lukija sanoo nyt. Silloin kaikki ryhmäläiset asettavat pelimerkkinsä yhtä aikaa siihen kohtaan pelilautaa kuin he harkintaaikanaan ovat päättäneet. - Tämän jälkeen jokainen vuorollaan perustelee muille ryhmäläisille oman pelimerkkinsä sijainnin (eli oman suhteensa väittämään); väittämän lukija aloittaa, ja sitten kierto myötäpäivään. Perustelukierroksen aikana muut eivät saa keskeyttää perustelijaa, eikä perusteluista vielä keskustella. - Perustelukierroksen jälkeen alkaa keskusteluosuus, jossa ryhmällä on mahdollisuus kysellä, keskustella, verrata ja kommentoida kuultuja perusteluja. Tärkeätä on muistaa, että kaikki perustelut ovat oikeita. - Kun kaikki ovat saaneet sanoa sanottavansa, niin luettu kortti siirretään pakan alimmaiseksi, ja seuraava lukija (edellisen lukijan vasemmalla puolella) ottaa seuraavan kortin. Toimitaan, kuten edellä on kerrottu. - Ryhmällä ei ole kiire mihinkään, kaikkia kortteja ei ole tarkoituskaan käydä yhden pelin aikana läpi! Peliaika voi olla esim. puolisen tuntia (silloin tarvitaan n. 5 korttia). - Tärkeätä on pohtia ja perustella! - Ja eikun pelaamaan! Tukevasti alkuun - hanke

115 Haluan tuntea lapseni kaverit On tärkeää mennä ajoissa nukkumaan En voi rajoittaa lapseni tietokoneen käyttöä Yläkoulu on pelottava vaihe nuoren elämässä Olen jo kouluni käynyt, en puutu lapseni läksyihin Minusta on tärkeää että huoltajat ja opettajat "vetävät yhtä köyttä" Rajojen asettaminen murrosikäiselle lapselle on helppoa Minusta on tärkeää tietää miten lapseni koulupäivä on sujunut. Minulla on liian vähän aikaa 7.-luokkalaiselleni Tunnistan lapsessani itseni, kun olin samanikäinen

116 Lähialueen kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön tapaamiset Koulut, sen ympärillä olevat päiväkodit, koululaisten iltapäivätoimijat, neuvolat, vanhempainyhdistyksen/johtokunnan edustajat ja muut toimijat tiivistävät yhteistyötä ja muodostavat alueelle yhteisen kasvatusverkoston. Vaihtoehtona voi olla alakoulu yläkouluverkosto eri toimijoineen. Lähialueen kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön tapaamiset ovat kaksi kertaa vuodessa (syys- /kevätlukukausien alussa). Sen lisäksi verkoston jäsenet tapaavat eri kokoonpanoissa muina aikoina (mm. tiedonsiirto) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

117 Lähialueen kasvatusverkoston tavoitteet Verkostoituminen lähialueen toimijoiden kanssa Tapahtumien koordinointi Palvelujen kartoittaminen /vaihtaminen/tarjoaminen Synergiaetujen hyödyntäminen Lähialueen toiminnan kehittäminen (vahvuudet/kehittämisalueet) Yhteisten selkeiden tavoitteiden ja toiminnan kehittäminen Tiedonsiirronkäytänteiden kirkastaminen Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

118 Ohje lähialueen yhteistyösuunnitelman laadintaan 1. Alueen rehtori nimeää yhteistyösuunnitelman laatijan, joka toimii yhdyshenkilönä ja yhteistyösuunnitelman päivittäjänä ja huolehtii päivitetyn yhteistyösuunnitelman jakelusta eri toimijoille. 2. Jokainen toimija nimeää vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on huolehtia oman toimintonsa tapahtumien, ajankohtien ja vastuuhenkilön kirjaamisen toiminnon omaan yhteistyösuunnitelmaan. 3. Yhteistyösuunnitelmaan kirjataan jokaisen toiminnon; koulun, päivähoidon, esiopetukseen liittyvän päivähoidon, terveydenhoidon, koululaisten iltapäivätoiminnan, seurakunnan ja vanhempainyhdistyksen ym. toimijoiden tapahtumat. 4. Yhteistyösuunnitelma laaditaan ja päivitetään alueella kaksi kertaa vuodessa; esim. elokuussa ja tammikuussa alueen toimijoiden yhteisessä kokouksessa. 5. Yhteistyösuunnitelman liitteeksi laaditaan yhteystietolista, jossa näkyvät eri toimintojen vastuuhenkilöiden nimikkeet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

119 Lähialueen yhteistyösuunnitelma Tapahtuma Ajankohta Toimija, vastuu Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

120 Lähialueen kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön toimijat rehtorit 6. ja 7. luokan opettajat oppilashuoltoryhmien jäsenet: laaja-alainen erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoitaja vanhempainyhdistyksen- ja/tai johtokunnan jäsen/jäsenet nuorisopalvelut seurakunnan edustaja muut toimijat / järjestöt TAI laajempi verkosto missä mukana em. lisäksi esiopetus päiväkodit iltapäivätoiminnan järjestäjät Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke