Pöytäkirja 3/ Valtuusto. Aika , klo 18:00-19:40 Paikka Wessmansali, Kungsvägens skola, Iso kylätie 8. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Aika , klo 18:00-19:40 Paikka Wessmansali, Kungsvägens skola, Iso kylätie 8 Osallistujat Nimi klo Tehtä vä Läsnä Abrahamsson Anna 18:00-19:40 jäsen Aho Hanne 18:00-19:40 jäsen Alaterä Mandi 18:00-19:40 jäsen Backström Anders 18:00-19:40 jäsen Björkell Rolf 18:00-19:40 jäsen Boman Rainer 18:00-19:40 jäsen Granqvist Johan 18:00-19:40 III varajäsen Granqvist Peter 18:00-19:40 jäsen Grönqvist Kjell 18:00-19:40 jäsen Haapaniemi Rauno 18:00-19:40 jäsen Haikonen Petri 18:00-19:40 jäsen Hursti Jari 18:00-19:40 jäsen Hämäläinen Monika 18:00-19:40 I varajäsen Jalas Jyri 18:00-19:40 jäsen Kankfelt Tim 18:00-19:40 jäsen Karhinen Linda 18:00-19:40 jäsen Kopra Juha 18:00-19:40 I varajäsen Laaksonen Annette 18:00-19:40 jäsen Liljeström Maria 18:00-19:40 I varajäsen Liljeström Christel 18:00-19:40 valt. pj , Lindqvist Clara 18:00-19:40 jäsen Lindqvist Kaj 18:00-19:40 jäsen Lindroos Kicka 18:00-19:40 jäsen Manninen-Ollberg Marja 18:00-19:40 jäsen Mattila Marketta 18:00-19:40 jäsen Nyberg Kasper 18:00-19:40 valt. II varapj. puheenjohtaja 28 Oksanen Ari 18:00-19:40 jäsen Ollikainen Hannu 18:00-19:40 jäsen Rantala Juhani 18:00-19:40 jäsen Rope Maarit 18:00-19:40 jäsen Rope Timo 18:00-19:40 jäsen Saarnio Sini-Pilvi 18:00-19:40 valt. III varapj. Salo Juha 18:00-19:40 jäsen Sandström Stefan 18:00-19:40 jäsen Sittnikow Pentti 18:00-19:40 jäsen Skogster Antti 18:00-19:40 jäsen Sundbäck Janica 18:00-19:40 jäsen Sundman Richard 18:00-19:40 jäsen Suominen Mia 18:00-19:40 jäsen Suuronen Juha 18:00-19:40 jäsen Virpiö Sami 18:00-19:40 jäsen Virtanen Kimmo 18:00-19:40 jäsen Virtanen Tapio 18:00-19:40 jäsen Muu Grannas Mikael 18:00-19:40 kunn.joht Hiipakka Suvi-Päivikki 18:00-19:40

2 Pöytäkirja 3/ Iijalainen Anne 18:00-19:40 Juselius Carola 18:00-19:40 Kokko Leena 18:00-19:40 Laitasalo Pekka 18:00-19:40 Lausamo Stella 18:00-19:40 Myllyvirta Ilari 18:00-19:40 Söyrilä Pekka 18:00-19:40 Träskelin Heidi 18:00-19:40 pöytäkirjan pitäjä Poissa Berntzen Caspar jäsen Elfgren Thomas jäsen Vestman Heikki valt. I varapj. Wiik Bengt jäsen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Päivämäärä Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Ärenden Christel Liljeström Kasper Nyberg Heidi Träskelin 22-27, Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Päivämäärä Pöytäkirjan tarkastus Sami Virpiö Tim Kankfelt Pöytäkirja nähtävänä

3 Pöytäkirja 3/ Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 23 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 24 Esityslistan hyväksyminen 6 25 Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma Lausunnon antaminen Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Talousarvioylitykset N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus Aloite koskien kunnan pysäköintiongelmia/bo Melander Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. 34 Aloite työttömyyskoordinaattorin määräaikaisen toimen perustamisesta/pentti Sittnikow Kunnanjohtajan raportti Aloite Nikkilän kartanon ja Kartanonrinteen alueiden julkisen liikenteen parantamisesta/juha Salo 37 Aloite Miina Äkkijyrkän peltilehmien hankkimisesta Sipoon kunnan omistukseen/vihreiden valtuustoryhmä 38 Aloite teollisuusalueiden opastetaulujen sijoittamisesta Nikkiläntien ja Martinkyläntien risteykseen/perussuomalaisten valtuustoryhmä

4 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 22 Valtuusto Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 39 varsinaista valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Bengt Wiik, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Maria Liljeström; Thomas Elfgren, hänen tilalleen oli kutsuttu III varajäsen Johan Granqvist; Caspar Berntzen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Monika Hämäläinen; Heikki Vestman, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Juha Kopra. Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 43 jäsentä. Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla, Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa 27. maaliskuuta Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Valtuusto piti hiljaisen hetken varatuomari, pitäjäneuvos Karl Erik Melénin muiston kunnioittamiseksi.

5 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 23 Valtuusto Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto päätti yksimielisesti valita pöytäkirjantarkastajiksi Tim Kankfeltin ja Sami Virpiön.

6 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 24 Valtuusto Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

7 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma / /2013 SOSTEVLK 93 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija:Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen, helena.rasanen@sipoo.fi Nykyinen Sipoon kunnan vanhuspoliittisen ohjelma päättyi vuoteen Tämä uusi ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä ikääntyneiden sipoolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan saavuttaa, millä tavalla ja millä aikavälillä. Tärkeää on, että myös hoitoa ja hoivaa saadessaankin ikääntynyt sipoolainen saa elää omannäköisensä elämän loppuun saakka. Ohjelman perusta on keväällä 2013 tehty kuntalaiskysely ja kuntalaisilta. Työryhmässä oli edustus sosiaali- ja terveysvaliokunnasta, vanhusneuvostosta sekä työntekijäedustus Sipoon kunnan kaikilta osastoilta. Ohjelma kävi lausuntokierroksella eläkeläisjärjestöissä, vanhusneuvostossa, Sipoon molemmissa seurakunnissa sekä kunnan eri osastoilla. Kunnan palvelujärjestelmän on vastattava kuntalaisten tarpeisiin. Alentunut toimintakyky ja muistisairaudet ovat ikäihmisillä tärkeimpiä palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Palvelurakennetta kehitettäessä tulee etusijalle asettaa kotona asuminen ja kotona asumista tukevat toimintakykyä edistävät uudenlaiset palvelut. Kunnan palvelutarjontaa onkin aina tarkasteltava kokonaisuutena, sillä sen eri osat vaikuttavat toisiinsa. Kunnan tasapainoinen palvelurakenne turvaa iäkkäiden kuntalaisten tarvitsemat palvelut painottaen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja kotona asumista tukevia palveluita. Sipoon kunnan visio Sipoo Suomen halutuin on yhdessä hyväksytty tahtotila ja tämän vuoksi kunnissa tarvitaan vahva yhteinen tahtotila visio väestön ikääntymiseen liittyvien haasteiden hallitsemiseksi. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2016 hyväksytään, liite 1/ 93 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 48 Kunnanhallitus

8 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2016 (liite 1) hyväksytään. Eva Kuntsi ehdotti, että vanhuspoliittinen ohjelma palautetaan jatkovalmisteluun. Ohjelmasta tulisi ilmetä konkreettisesti toimikauden tärkeimmät käytännön toimenpiteet. Timo Rope kannatti Eva Kuntsin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Eva Kuntsin ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut ehdotusta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa vanhuspoliittisen ohjelman jatkovalmisteluun. Liite 1/ 48. SOSTEVLK 18 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija: Vanhustyönpäällikkö Helena Räsänen, helena.rasanen (at) sipoo.fi Sipoon kunnanhallitus päätti kokouksessaan lähettää Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman täsmennettäväksi. Hallituksen mukaan ohjelmasta tulisi ilmetä konkreettisesti toimikauden tärkeimmät käytännön toimenpiteet. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma hyväksytään kappaleeseen 4.5 tehdyn muutoksin, liite 1/18 /2014/sos-th. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 88 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma (liite 1) hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

9 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Liite 1/ 88. KV 25 Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liite 1/ 25.

10 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Lausunnon antaminen Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/ /2013 KH 267 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa metropolialueen esiselvityksen loppuraportista mennessä. Muilta kuin metropolialueen kunnilta valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kuntien yhdistymisselvityksistä mennessä. Sipoon kunta pyysi muilta Itä-Uudenmaan kunnilta ja kaupungeilta lausuntoa kiinnostuksesta selvittää mahdollista kuntaliitosta myös Itä-Uudellamaalla ennen lausuntonsa antamista metropolialueen esiselvityksen loppuraportista. Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä ja Porvoo ilmoittivat kiinnostuksensa ryhtyä selvittämään mahdollista kuntaliitosta, Pukkila ilmoitti jättäytyvänsä selvityksen ulkopuolelle ja Pornainen päätti keväällä 2013 tulla mukaan selvitykseen. Näiden lausuntojen perusteella valmistellaan Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon muodostamaa kuntarakennelakiluonnoksen mukaista selvitysaluetta. Yhdistymisselvityksen tavoitteet Tavoitteena on selvittää kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistella selvityksen pohjalta mahdollinen kuntien yhteinen yhdistymisesitys. Lisäksi tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuudet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Yhdistymisselvitys pohjautuu laajaan valmisteluun ja tuo esille kuntien päätöksenteon pohjaksi erityisesti kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat. Yhdistymisselvitys sisältää kuntarakennelakiesityksen mukaisesti 1. suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2. selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan

11 Pöytäkirja 3/ Valtuusto selvityksen taloudellisesta tilanteesta 4. arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta 5. yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 6. arvion kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaksikielistä kuntaa koskevassa selvityksessä 7. arvion kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Yhdistymisselvityksen organisoiminen Yhdistymisselvitystä ohjaa poliittinen ohjausryhmä. Selvitykseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien kunnan- ja kaupunginhallitukset valitsevat edustajansa ohjausryhmään, kaksi henkilöä/kunta/kaupunki. Ohjausryhmä ottaa työssään huomioon valtioneuvoston mahdolliset yhdistymisselvitykseen liittyvät päätökset. Selvityksen johtoryhmä muodostuu Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntajohtajista. Johtoryhmä käsittelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Teemakohtaiset työryhmät valmistelevat yhdistymisselvitystä kuntarakennelakiesityksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi yhdistymisselvityksen valmistelu edellyttää projektipäällikköä. Ohjausryhmä hyväksyy yhdistymisselvityksen työsuunnitelman, jossa määrätään tarkemmin ohjausryhmän, johtoryhmän, työryhmien sekä selvitysprojektin päällikön tehtävistä sekä yhdistymisselvityksen aikataulusta. Yhdistymisselvityksen aikataulu Kunnilta pyydetään lausunnot maaliskuussa 2014 yhdistymisselvityksen väliraportista, jonka perusteella selvitystä jatketaan. Selvitys valmistuu syksyllä 2014 siten, että valtuustot voivat käsitellä esityksen kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvän yhdistymissopimuksen joulukuussa Kuntia informoidaan yhdistymisselvityksen etenemisestä myös työn aikana. Yhdistymisesityksen valmistelussa kunnat huolehtivat kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää käynnistää Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten,

12 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Porvoon ja Sipoon yhdistymisselvityksen - nimetä yhdistymisselvityksen poliittiseen ohjausryhmään kaksi henkilöä. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti käynnistää Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon yhdistymisselvityksen. Yhdistymisselvityksen poliittiseen ohjausryhmään valittiin valtuuston puheenjohtaja Christel Liljeström varajäsenenään kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kaj Lindqvist ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Oksanen varajäsenenään valtuuston I varapuheenjohtaja Heikki Vestman. KH 98 Kunnanhallitus Valmistelija: vs. kunnansihteeri Heidi Träskelin Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kunnat päättivät vuonna 2013 tehdä yhdistymisselvityksen valtion asettaman selvitysvelvollisuuden perusteella. Selvitystyö aloitettiin lokakuussa 2013 ja prosessi päätettiin tehdä osallistavana prosessina. Työtä varten valittiin poliittinen ohjausryhmä, johtoryhmä, asiantuntijoita sekä viisi toimialakohtaista työryhmää. Työ on edennyt aikataulun mukaisesti ja yhdistymisselvityksen väliraportti on valmistunut. Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä esittää alueen kunnille, että kunnat hyväksyvät väliraportin ja vastaavat väliraportin liitteenä oleviin kysymyksiin huhtikuun 2014 aikana. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy väliraportin ja antaa Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista liitteen 2 mukaisen lausunnon. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-2/ 98. KV 26 Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.

13 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Liitteet 1-2/26.

14 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Talousarvioylitykset / /2012 KH 85 Kunnanhallitus Valmistelija: talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, kunnankamreeri Sture Lindqvist Vuoden 2013 tilinpäätös on valmistunut. Valtuuston päättäville elimille myöntämät nettomäärärahat eivät kaikilta osin toteutuneet suunnitelmien mukaan. Määrärahaylityksiä tapahtui seuraavasti: Kunnanhallituksen käyttötalouden määrärahan ylitys on yhteensä ,98 euroa. Perustelut: Ylitys johtuu lähinnä siitä, että maanmyyntien myyntivoitot ovat jääneet budjetoitua pienemmiksi. Kunnanhallituksen investointimäärärahan ylitys on yhteensä ,55 euroa. Perustelut: Maata hankittiin yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta, lähinnä Etelä-Sipoosta. Kauppojen tekeminen oli kunnan kehittämisen kannalta tärkeää. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käyttötalouden määrärahan ylitys on yhteensä ,19 euroa. Perustelut: Kululisäyksiä esiintyi erikoissairaanhoidossa noin 0,5 milj. euroa ja muun toiminnan osalta noin 0,1 milj. euroa. Sivistysvaliokunnan käyttötalouden määrärahan ylitys on yhteensä ,10 euroa. Perustelut: Kululisäyksiä esiintyi lähinnä henkilöstömenoissa, painatusmenoissa ja ilmoitusmenoissa. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että yllä mainitut vuoden 2013 talousarvioylitykset hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 27 Valtuusto

15 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.

16 Pöytäkirja 3/ Valtuusto N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos 133/ /2013 MAAJAOS 69 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä ja ilmoitustaululla Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nikkilän keskustassa ja koskee kiinteistöjä RN:o 2:162, 2:163, 2:165, 2:174, 2:214, 2:218 ja 7:212 sekä osaa kiinteistöstä 2:201. Alue käsittää voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 1002, sekä osan kortteleista 1001 ja Alue rajautuu pohjoisessa Jussaksentiehen, idässä Pornaistentiehen ja lännessä Iso Kylätiehen. Asukkaita 1,74 hehtaarin muutosalueelle tulisi n. 100, kokonaiskerroala on k-m2 (AK 4750 k-m2 ja KL 5500 k-m2) ja uutta kerrosalaa kaavamuutoksella lisää 4900 k-m2. Korttelitehokkuudeksi muodostuu AK -korttelialueella 1.29 ja KL -korttelialueella 0.46 N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa Sipoon kasvustrategiaa mahdollistamalla uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevaa taajamaa tiivistämällä, sekä mahdollistaa palvelujen parantaminen liikerakentamista laajentamalla. Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan Alue on pääosin yksityisessä ja pieneltä osin Sipoon kunnan omistuksessa (katualuetta). Alueen kaavoituksesta on myös tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus. N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa mielipiteiden keräämiseksi luonnoksena nähtäville. Liitteet: - Kaavakartta ja kaavamääräykset, liite 1/ 69 - Kaavaselostus liitteineen, liite 2/ 69 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot.

17 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 108 Maankäyttöjaosto Valmistelija: Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nikkilän keskustassa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 1002, sekä osaa kortteleista 1001 ja Alue rajautuu pohjoisessa Jussaksentiehen, idässä Pornaistentiehen ja lännessä Iso Kylätiehen. Asukkaita 1,74 hehtaarin muutosalueelle tulisi n. 100, kokonaiskerroala on k-m2 (AK 4750 k-m2 ja KL 5500 k-m2) ja uutta kerrosalaa kaavamuutoksella lisää 4900 k-m2. N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutoksen luonnoksesta ei saatu nähtävillä oloaikana mielipiteitä. N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa ehdotuksena nähtäville. Liitteet: - Kaavakartta ja kaavamääräykset, liite 1/ Kaavakartta ja kaavamääräykset, A4, liite 2/ Kaavaselostus liitteineen, ehdotus, liite 3/ Rakentamistapaohjeet, liite 4/ Maisemakuva, liite 5/ Liikenteellinen tarkastelu, liite 6/ 108 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus ja rakentamistapaohjeet asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville, ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 382 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

18 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Liitteet 1-6/ 382 MAAJAOS 23 Maankäykäyttöjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Kaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana ja siitä annettiin yksi lausunto. Lyhennelmä lausunnosta ja ehdotus vastineeksi: 1. Lyhennelmä Uudenmaan ELY -keskuksen lausunnosta ja ehdotus vastineeksi: Sipoon kunta on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa asemakaavan muutosehdotuksesta mennessä. N 46 Domino-korttelin asemakaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan keskustaajamassa Nikkilässä. Suunnittelualue on Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä ) osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen merkinnän tuntumaan, tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle. Myös Sipoon yleiskaavassa 2025 (Sipoon kunnanvaltuusto ) suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Lisäksi kaavoitettava alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Nordåna ). N 46 Domino-korttelin asemakaavaehdotus toteuttaa hyvin ylempien kaavatasojen tavoitetta tiivistyvästä keskustatoimintojen alueesta. Kaava-aineisto on kuitenkin puutteellinen kaava-alueen maaperän tarkastelun osalta. Savinen maaperä voi vaikuttaa merkittävästi tontin rakennettavuuteen, lisätä katutärinän vaikutuksia ja aiheuttaa haasteita pohjaveden suojeluun. Lisäksi kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Pornaistentien toisella puolella sijaitsee huoltoasema, jonka pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta huolimatta on tarpeen varmistaa, ettei pilaantunut maaperä ja pohjavesi yllä asemakaavamuutoksen kohteena olevalle tontille ja vaikuta näin suunniteltuun käyttötarkoitukseen. ELY-keskus katsoo, että kaavamuutoksen kohteena olevan tontin käytettävyyden ja mm. pohjavesien suojelun varmistamiseksi kaava-alueen maaperän kerrosrakenteesta ja rakennettavuudesta sekä pohjavesiolosuhteista tulee tehdä riittävät selvitykset ja lisätä nämä kaava-aineistoon: Mitä maakerroksia alueella on ja miten tulevat rakennukset tullaan / joudutaan perustamaan? Miten maanpinnan alaiset kerrokset tullaan rakentamaan? Kaava-alue sijaitsee pohjavesialueella, jossa

19 Pöytäkirja 3/ Valtuusto usein esiintyy paineellista vettä, ja pohjavettä salpaavien kerrosten puhkaiseminen esimerkiksi paalutuksella voi aiheuttaa ongelmia. Siksi on tarpeen selvittää pohjaveden pinnankorkeus ja virtaussuunta sekä mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen. Uuden asuinkerrostalon osalta on asemakaavaan hyvä lisätä tärinän torjumista koskevat asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Pohjaveden suojelumääräyksessä ''Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto)" mainitut lait ovat muuttuneet. Lainsäädännön mahdollisten muutosten takia kaavamääräyksessä tulee lakipykälien Iuettelemisen sijaan avata tarkoituksenmukaisilta osin lain sisältöä. Kaavaselostuksen luvussa on arvioitu kaavan vaikutuksia pohjaveteen. Vaikutusten arvioinniksi ei riitä pelkkä pohjavedensuojelumääräysten luetteleminen. Kaavan vaikutukset pohjavesiin ja hulevesiin tulee arvioida asiallisesti ottaen huomioon, että tiivistyvä yhdyskuntarakenne lisää hulevesien määrää ja edellyttää niiden huolellista käsittelyä pohjavesialueella. Myös mahdollisesti pilaantuneet maat olisi hyvä käsitellä vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Nikkilän taajaman asemakaava-alueella nykyiset maantiet palvelevat lähinnä paikallista liikennettä. N 46 Domino-korttelin asemakaavaan tulee sisällyttää tarkoituksenmukaisina jaksoina sekä Nikkiläntien alue Jokilaakson asemakaava-alueen rajalta länteen päin että Pornaistentie, johon on kaavan havainnekuvissa esitetty parantamistoimenpiteitä ja johon ei voimassa olevassa asemakaavassa ole osoitettu kauppaliikkeen huoltopihan liittymäpaikkaa. Molemmat tien pätkät tulee kaavamuutoksen yhteydessä muuttaa kaduiksi. Näin kunta voi tehdä kadunpitopäätökset Nikkilän taajama-alueella parhaaksi katsomallaan aikataululla ja -alueella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Sipoon N 46 Domino-korttelin asemakaavaa on täydennettävä edellä mainituilta osin, jotta se täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54 sisältövaatimukset asemakaavalle. Ehdotus vastineeksi: Kaavamuutoksen määräyksiä, selostusta ja pohjatutkimusaineisto on täydennetty ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. Insinööritoimisto Severi Anttonen laatinut usean ajankohtaisen hankkeen laajaan aineistoon perustuvan analyysin rakennettavuusselvitykseksi kaava-alueesta. Tässä työssä on käyty läpi maaperän

20 Pöytäkirja 3/ Valtuusto kerrosrakennetta, rakennettavuutta, pohjavesiolosuhteita ja pohjavesien virtaamissuuntaa, maaperän pilaantumista huoltoaseman yhteydessä sekä liikenteenmahdollisesti aiheuttamaa tärinää. Maaperän saastumisesta: Pornaistentien itäpuolella olevan entisen Esso-huoltoaseman, sittemmin Varuboden aseman ja nykyisen ABC-huoltoaseman tontilla on tutkittu maaperän sekä pohja- ja orsiveden ympäristöteknistä tilaa useissa eri yhteyksissä. Vuonna 2009 FCG Planeko Oy (nyk. FCG Finnish Consulting Group Oy) tarkensi tutkimuksia Osuuskunta Varubodenin toimeksiannosta maaperän kunnostusta varten. Polttonesteiden jakelulaitteiden uusimisen yhteydessä vuonna 2011 tehdyn maaperän kunnostamisen yhteydessä FCG Oy on tehnyt laajalti työnaikaisia mittauksia maaperän ja orsiveden haitta-ainepitoisuuksista. Siinä yhteydessä on selvitetty myös kunnostustyön jälkeiset jäännöspitoisuudet. Huoltoaseman kiinteistöjen maaperästä mitattujen jäännöspitoisuuksien perusteella siitä on poistettu kaikki maa-aines, jotka ovat ylittäneet Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksessään UUELY/608/07.00/2011 kohdissa asettamat puhdistustasot. Kunnostetuille kiinteistöille asetettujen kunnostustavoitteiden on siten FCG Oy:n loppuraportissa katsottu saavutetun eikä jälkiseurannalle ole katsottu olevan tarvetta. Pilaantuneista maista on lisätty kaavaselostukseen Rakennettavuusselvityksen pohjalta vaikutusten arviointia. Pohjavedestä: Domino-korttelissa ja sen ympäristössä tehtyjen pohjavesihavaintojen sekä vastaavanlaisissa pohjasuhteissa Etelä- Suomen alueella 1970-luvulta lähtien tehtyjen pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella voidaan arvioida pohjavedenpinnan tason vaihtelevan tasovälillä noin +8,7 +10,9 eli noin 0,9 2,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Varsinaisten, havaintosarjojen avulla korjaamattomien pohjavesihavaintojen vaihteluväli on ollut noin 1,4 1,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Sen virtaussuunta on lännestä itään kohti alavaa jokilaaksoa. On hyvin epätodennäköistä, että Domino-korttelin alueella pohjavesi esiintyisi paineellisena. Merkittävimmät tekijät Domino-korttelin osalla ovat pohja- ja orsiveden vallitsevat virtaussuunnat, jotka ovat korttelista 1004 kohti huoltoasemaa. Mahdolliset haitta-aineet eivät siten kulkeudu vedenkään mukana Dominokortteli alueelle. Pohja- ja orsivesinäytteet ovat ennen huoltoaseman kiinteistön maaperän kunnostustöitä ja sen jälkeen olleet aina puhtaita. Pohjavesien suojelumääräys on päivitetty ja selvennetty. Vaikutusten arviointia pohjavesiin on lisätty kaavaselostukseen rakennettavuusselvityksen pohjalta.

21 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Rakennettavuudesta: Domino-kortteli sijaitsee keskellä rakennettua ympäristöä, joten tärinöiden hillitsemiseksi rakennukset perustetaan vähemmän tärinää aiheuttavienhoikkien teräksisten tukipaalujen välityksellä kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Alapohjat tulee rakentaa kantavina, ja niiden alle tehdään tuuletettu alustatila. Pohjaveden painekorkeuden alentamiskielto tekee maanalaisten tilojen rakentamisen hankalaksi. Niiden rakentaminen on mahdollista, mutta kallista. Kaavamuutokseen on kuitenkin kaupan toimivuuden varmistamiseksi jätetty mahdollisuus pysäköintikellarin rakentamiseen, vaikka sen toteutuminen on epätodennäköistä kalleutensa vuoksi. Liikenteen aiheuttamasta tärinästä: Tärinän huomioimisesta rakentamisessa kaavakarttaan on lisätty yleismääräys / tär Rakennusluvan yhteydessä on selvitettävä viereisen tärinälähteen mahdollisesti aiheuttama tärinä ja huolehdittava sen vaimentamisesta rakennusten perustamisen yhteydessä. Rakennettavuusselvityksen pohjalta tärinä on huomioitavissa normaaleilla ratkaisuilla. Tärinöiden hillitsemiseksi rakennukset perustetaan vähemmän tärinää aiheuttavien hoikkien teräksisten tukipaalujen välityksellä kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Rakennettavuusselvityksen pojalta henkilöautoliikenteestä ei aiheutune poikkeuksellista liikennetärinää. Sitä voi aiheuttaa jossain määrin Nikkiläntiellä ja Pornaistentiellä liikkuva raskas liikenne. Ajonopeutta on Domino-korttelin kohdalla kuitenkin laskettu hidastetöyssyjen avulla. Hulevesien käsittelystä: Asemakaavan muutosalue sijaitsee rakennetussa ympäristössä. Tällä asemakaavan muutoksella ei juuri muuteta vallitsevaa tilannetta, asfaltoitu pysäköintikenttä säilyy pinta-alaltaan käytännössä saman kokoisena, ja Varuboden laajenee pääosin asfaltoidulle alueelle. Samoin asuinkerrostalojen kohdalla sijaitsee jo kaksi liikekiinteistöä jotka puretaan. Nykytilanteessa hulevedet imeytyvät ja niitä viivytetään avo-ojissa matkalla Sipoojokeen. Ojan purkukohdassa on kivipesä. Käytännössä koko nykyisen Nikkilän keskustan tilanne on samanlainen ja hulevesiongelmia ei ole havaittu keskustassa. Kaavamuutosalueelle ei ole mahdollista tilanpuutteen vuoksi tehdä hulevesien viivytysaltaita. Osa tiukentuneiden määräysten aiheuttamasta viivytystarpeesta voidaan myös ratkaista valumareitillä ennen hulevesien purkamista Sipoojokeen. Tonttikohtaisesti ainoa mahdollisuus hulevesin viivyttämiseen ovat erilaiset maan alle sijoitetut viivytysjärjestelmät, esim. ns. kasettijärjestelmät. Kaavakarttaan on lisätty erittäin vaativa

22 Pöytäkirja 3/ Valtuusto hulevesien viivytysmääräys, jonka riittävyys on tarkistettu ELY-keskuksen kanssa logistiikkakeskuksen kaavahankkeessa vuonna Hulevesien hallittuun johtamiseen, viivyttämiseen ja käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelialueilla hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä, imeytettävä maahan tai ne on johdettava avopainanteiden ja/tai -ojien kautta hulevesijärjestelmään, esim. pintavesien imeytykseen, viivytykseen ja selkeytykseen soveltuville alueille. Hulevesijärjestelmän maksimiviivytyskyvyn mitoituksessa tontille käytetään mitoitussateena vähintään kerran 50 vuodessa, 20 min sade, intensiteetti 180 l/s/ha = 21,6 mm sademäärää, tai 3 tuntia jatkuva sade, intensiteetti 45 l/s/ha = 48,6 mm sademäärää. Tieverkosta: Pornaistentie muutetaan kaduksi Nikkiläntien liikenneympyrästä aina junaradan alikululle asti N 40 Sipoon Jokilaakson asemakaavalla, joka on ehdotusvaiheessa. Nikkiläntietä ollaan muuttamassa kaduksi Jokilaakson kaava-alueelta ainakin Suursuontielle asti N 50 Nikkilän bussiterminaalin asemakaavan muutoksella. Kaavatyö on kaavoitusohjelmassa ja sitä ollaan aloittamassa vuonna Nikkilän kadunpitopäätöksistä aloitellaan parasta aikaa neuvotteluja ELY/L:n kanssa. Kaavaehdotukseen on tehty teknisiä korjauksia määräyksiin saadun lausunnon perusteella. Liitteet: - Asemakaavaehdotuksen kaavakartta, liite 1/ 23 - Kaavaselostus liitteineen, liite 2/ 23 - Rakentamistapaohjeet, liite 3/ 23 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja että se esittää edelleen N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 95 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä vastineen ehdotuksesta annettuun lausuntoon 2. esittää valtuustolle, että N 46 Domino-korttelin asemakaavan muutos hyväksytään.

23 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-3/ 95. KV 28 Valtuusto Valtuuston puheenjohtaja Christel Liljeström ilmoitti olevansa esteellinen, koska hän on Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin edustajiston jäsen. Hän poistui asian käsittelyn ajaksi paikaltaan, eikä hän osallistunut tämän asian käsittelyyn. Valtuuston II varapuheenjohtaja Kasper Nyberg toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liitteet 1-3/28.

24 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus 310/ /2013 MAAJAOS 70 Maankäyttöjaosto Valmistelija: yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama kaisa.yli-jama (at) sipoo.fi Osayleiskaavan kumoaminen koskee Söderkullan osayleiskaavaa 2015, jonka Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi ja kaava tuli lainvoimaiseksi valitusprosessin jälkeen Kaava on oikeusvaikutteinen. Söderkullan osayleiskaava 2015 on voimassa osalla Hitån-Ormträskin ja Majvikin alueita eli niillä alueilla, jotka jätettiin vahvistamatta Helsingin hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti koko kunnan kattavasta yleiskaavasta, Sipoon yleiskaavasta Söderkullan osayleiskaava 2015 on tavoitteiltaan vanhentunut ja se kumotaan. Kumoaminen koskee vain nykyisin voimassa olevia alueita Hitå-Ormträskin ja Majvikin alueilla. Söderkullan osayleiskaavan kumoaminen sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille (Kunnanhallituksen hyväksymä ), osayleiskaavat G24 Sipoon yleiskaavan 2025 tarkistaminen Majvikin osalta (S) ja hanke on ajoitettu toteutettavaksi vuoden 2013 aikana. Kaavan kumoamisen jälkeen alueille jää voimaan Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa alueet ovat pääosin taajamatoimintojen laajenemisaluetta. MRL 35 ja 36 mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Sipoon suunnittelun ja kaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset kasvulle ja kehitykselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavoituksen tavoitteena on esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman maankäytönsuunnittelun perustaksi (MRL 35). Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai lupien myöntämistä ei voida perustaa vanhentuneelle kaavatilanteelle. Kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavoitus ohjaa yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta (MRL 4 ja 32). Söderkullan osayleiskaavan 2015 tavoitteet ja sisältö ovat vanhentuneet suhteessa maakuntakaavoitukseen eikä yleiskaavallinen tilanne täten noudata maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitusta. Maankäytön tavoitteet ja kaavatilanteet ovat muuttuneet Etelä-Sipoossa nopeaan tahtiin vastaamaan pääkaupunkiseudun

25 Pöytäkirja 3/ Valtuusto kasvuun kestävällä tavalla. Söderkullan osayleiskaava 2015 hyväksymien jälkeen alueeseen on kohdistunut useita seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia, jotka huomioivat maankäytön kokonaisuuden. Sipoon kunta on pyrkinyt vastaamaan Helsingin seudulle kohdistuvaan maankäyttöpaineeseen ja tasapainottamaan näin metropolin aluerakennetta myös itään suuntautuvalla kasvulla. Tarkoituksena on ohjata alueelle sijoittuvaa kaupunkirakennetta kestävästi joukkoliikenteeseen ja Söderkullan keskustaan tukeutuen. Söderkullan osayleiskaava 2015 ei ole miltään osin näiden tavoitteiden mukainen ja siten se tulee kumota vanhentuneena. Söderkullan osayleiskaavan ohjevuosi on 2015 eli kaava on ajallisestikin pian vanhentunut. Asukasmäärän tavoitteellinen kasvu on Söderkullan osayleiskaavan mukaan alueella 1,6 % - 2,9 % vuosittain. Esitetyllä kasvulla Söderkullassa on vuonna 2015 noin asukasta. Tämä kasvu on toteutunut eli kaavavaranto on käytetty. Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua. Yleensä se laaditaan ensimmäiseksi tai samanaikaisesti perusselvitysten / tavoitteiden kanssa. Kaavan tarkoitus ja merkitys määrittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan: - kumottava alue ja sen sijainti - kaavan kumoamisen perusteet ja lähtökohdat - maankäyttösopimukset - vaikutusten arvioinnit - osalliset ja vuorovaikutus kaavan kumoamisen eri vaiheissa - kaavanlaatijan yhteystiedot Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite 1/ 70 - Program för deltagande och bedömning, bilaga 2/ 70 - Söderkullan osayleiskaavan kumottavan alueen rajaus, liite 3/ 70 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa nähtäville Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Pöytäkirja 3/ Valtuusto MAAJAOS 121 Maankäyttöjaosto Valmistelija: yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama kaisa.yli-jama (at) sipoo.fi Osayleiskaavan kumoaminen koskee Söderkullan osayleiskaavaa 2015, jonka Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi ja kaava tuli lainvoimaiseksi valitusprosessin jälkeen Kaava on oikeusvaikutteinen. Söderkullan osayleiskaava 2015 on voimassa osalla Hitån-Ormträskin ja Majvikin alueita eli niillä alueilla, jotka jätettiin vahvistamatta Helsingin hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti koko kunnan kattavasta yleiskaavasta, Sipoon yleiskaavasta Söderkullan osayleiskaava 2015 on tavoitteiltaan vanhentunut ja se kumotaan. Kumoaminen koskee vain nykyisin voimassa olevia alueita Hitå-Ormträskin ja Majvikin alueilla. Söderkullan osayleiskaavan kumoaminen sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille (Kunnanhallituksen hyväksymä ), osayleiskaavat G24 Sipoon yleiskaavan 2025 tarkistaminen Majvikin osalta (S) ja hanke on ajoitettu toteutettavaksi vuoden 2013 aikana. Kaavan kumoamisen jälkeen alueille jää voimaan Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa alueet ovat pääosin taajamatoimintojen laajenemisaluetta. MRL 35 ja 36 mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Sipoon suunnittelun ja kaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset kasvulle ja kehitykselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavoituksen tavoitteena on esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman maankäytönsuunnittelun perustaksi (MRL 35). Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai lupien myöntämistä ei voida perustaa vanhentuneelle kaavatilanteelle. Kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavoitus ohjaa yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta (MRL 4 ja 32). Söderkullan osayleiskaavan 2015 tavoitteet ja sisältö ovat vanhentuneet suhteessa maakuntakaavoitukseen eikä yleiskaavallinen tilanne täten noudata maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitusta. Maankäytön tavoitteet ja kaavatilanteet ovat muuttuneet Etelä-Sipoossa nopeaan tahtiin vastaamaan pääkaupunkiseudun kasvuun kestävällä tavalla. Söderkullan osayleiskaava 2015 hyväksymien jälkeen alueeseen on kohdistunut useita seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia, jotka huomioivat maankäytön

27 Pöytäkirja 3/ Valtuusto kokonaisuuden. Sipoon kunta on pyrkinyt vastaamaan Helsingin seudulle kohdistuvaan maankäyttöpaineeseen ja tasapainottamaan näin metropolin aluerakennetta myös itään suuntautuvalla kasvulla. Tarkoituksena on ohjata alueelle sijoittuvaa kaupunkirakennetta kestävästi joukkoliikenteeseen ja Söderkullan keskustaan tukeutuen. Söderkullan osayleiskaava 2015 ei ole miltään osin näiden tavoitteiden mukainen ja siten se tulee kumota vanhentuneena. Söderkullan osayleiskaavan ohjevuosi on 2015 eli kaava on ajallisestikin pian vanhentunut. Asukasmäärän tavoitteellinen kasvu on Söderkullan osayleiskaavan mukaan alueella 1,6 % - 2,9 % vuosittain. Esitetyllä kasvulla Söderkullassa on vuonna 2015 noin asukasta. Tämä kasvu on toteutunut eli kaavavaranto on käytetty. Kaavan kumoamisesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on ollut nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty lausunnot viranomaistahoilta ja yhdistyksiltä. Kaikilla osallisilla on ollut mahdollisuus kirjallisen mielipiteen ilmaisemiseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaksi lausuntoa; Helsingin seudun liikenne kuntayhtymällä eikä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymällä ole mitään huomautettavaa kaavan kumoamisesta. Liitteet: -HSL:n lausunto, liite 1/ 121 -Tuusulan seudun vesilaitoksen lausunto, liite 2/ 121 -Söderkullan osayleiskaavan kumottavan alueen rajaus, liite 3/ 121 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa nähtäville Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoamisehdotuksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 20 Maankäyttöjaosto Valmistelija: yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama (at) sipoo.fi Söderkullan osayleiskaavan kumoamisehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavan kumoamisehdotuksesta on pyydetty lausunnot viranomaistahoilta ja yhdistyksiltä. Ehdotusvaiheessa on saatu 6 lausuntoa; Helsingin kaupungilla, Porvoon kaupungilla, Itä-Uudenmaan

28 Pöytäkirja 3/ Valtuusto pelastuslaitoksella, Museovirastolla, Sipoon Yrittäjät ry:llä ja Sipoon kunnan sivistysosastolla ei ole mitään huomautettavaa kaavan kumoamisesta. Kaavan kumoamisehdotuksesta ei ole annettu muistutuksia. Uudenmaan ELY-keskus ei katso tarpeelliseksi pitää kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua (MRL 66 ), koska kenelläkään osallisella ei ole ollut kaavan kumoamisesta huomautettavaa. Liite: - Lausunnot (Helsingin kaupungin lausunto, Porvoon kaupungin lausunto, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto, Museoviraston lausunto, Sipoon Yrittäjät ry:n lausunto, Sipoon kunnan Sivistysosaston lausunto), liite 1/ 20 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Söderkullan osayleiskaava 2015 kumoamisen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 91 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 91. KV 29 Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liite 1/29.

29 Pöytäkirja 3/ Valtuusto S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/ /2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Söderkullan eteläosan asemakaava-alue Söderkullan keskustaan Uuden Porvoontien (mt 170) eteläpuolelle on laadittu luvun alussa Söderkullan keskustan asemakaava. Sillä on muodostettu korttelit , sekä niihin liittyvät tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet. Samassa yhteydessä on muutettu maantien 170 pohjoispuolisen korttelin 030 tontin 1 ja tiealueen asemakaavaa. Uudenmaan lääninhallitus on vahvistanut ne muutamin muutoksin Kaavan numero on S 11. Söderkullan keskustan asemakaava on ollut lainvoimainen yli 18 vuotta. Tänä aikana ei yhtään hanketta ole toteutettu kyseisen kaavan mukaisesti. Uuden Porvoontien varteen kortteliin 049 on rakennettu poikkeusluvalla (asemakaavasta poikkeavalla tavalla) liiketilaa. Sen itäpuolelle on myöhemmin toteutettu asemakaavan muutoksella ja uudiskaavalla liike- ja julkisen palvelun tiloja. Söderkullan keskustan asemakaavaan kuuluvan Kallbäckintien katuvarauksen eteläpuolinen alue käsittää korttelit 046, 047, 048 ja 049 sekä niihin liittyvät tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet. Tällä alueella asemakaavan toteuttaminen ei ole käynnistynyt miltään osin. Ko. alueen asemakaavassa esitetty liikenneverkko ei myöskään vastaa nykyisien seutu-, maakunta- ja yleiskaavojen tieverkkoratkaisuja, eikä ole yhteensopiva Uuden Porvoontien (mt 170) varren kortteleihin 049 ja 050 toteutettujen uusien liikerakennusten suunnitelmien kanssa. Samoin eteläisen korttelien alueelle luvun alussa asemakaavassa määritelty vesi-, viemäri- ja katuverkosto on toteuttamatta. Kyseinen asemakaava-alue sijaitsee kahden kaavoitusohjelmassa vv mukana olevan alueen (S 17 ja K 8) välissä. Lisäksi se kuuluu Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun alueeseen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Maankäytön suunnittelu edellyttää Söderkullan eteläisien korttelien tarkastelua kokonaan uusista lähtökohdista, laajemman alueen osana, Sipoon kunnan kehitystavoitteiden pohjalta. Tätä varten ko. asemakaava-alueille on perusteltua asettaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Rakennuskielto ei kuitenkaan koskisi olemassa

30 Pöytäkirja 3/ Valtuusto olevan rakennuksen korjaamista. Toimenpiderajoituksella tarkoitetaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Kyseiset toimenpiteet edellyttävät erillisen maisematyöluvan. Rakennuskiellolla pyritään minimoimaan vanhentuneesta asemakaavasta Söderkullan keskustan eteläosan kehittämiselle aiheutuvat haitat. Toimenpiderajoituksen tavoitteena on estää sellaiset toimenpiteet - mm. maaston korkeusaseman muutokset ja merkittävä puuston kaato - jotka heikentäisivät ympäristön laatua, vaikeuttaisivat maankäytön tulevaa suunnittelua tai turmelisivat taajama- tai maisemakuvaa. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään kaksi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään kahdella vuodella kerrallaan. Kielto voi olla voimassa kuitenkin enintään kahdeksan vuotta. Liite: - Rakennuskielto- ja toimenpiderajoituskartta, liite 1/ 11 Kehitysjohtajan ehdotus Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että liitteessä 1/ 11 rajatulle Söderkullan eteläosan asemakaava-alueelle, joka käsittää korttelit 046, 047, 048 ja 049 sekä niihin liittyvät tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet, asetetaan MRL:n 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto ei kuitenkaan koskisi olemassa olevan rakennuksen korjaamista. Tässä yhteydessä määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 40 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy kaavoitusjaoston ehdotuksen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

31 Pöytäkirja 3/ Valtuusto Liite 1/ 40 MAAJAOS 80 Maankäyttöjaosto Valmistelija : yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama (at)sipoo.fi Kunnanhallitus päätti , että Söderkullan eteläosan asemakaava-alueelle, joka käsittää korttelit 046, 047, 048 ja 049 sekä niihin liittyvät tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet, asetetaan MRL :n 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus kahdeksi vuodeksi asemakaavan kumoamista varten. Rakennuskielto ei kuitenkaan koske olemassa olevan rakennuksen korjaamista. Kunta voi kaavan kumoamisen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Liite: - Rakennuskielto- ja toimenpiderajoituskartta, liite 1/ 80 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Söderkullan eteläosan asemakaava-alueella sijaitsevien kortteleiden 046, 047, 048 ja 049 sekä niihin liittyvien tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueiden rakennuskieltoa jatketaan maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaisesti kahdella vuodella asti. Samalla määrätään MRL :n 202 :n mukaisesti, että päätös rakennuskiellosta tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 304 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 304

32 Pöytäkirja 3/ Valtuusto MAAJAOS 122 Maankäyttöjaosto Valmistelija: yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama kaisa.yli-jama (at) sipoo.fi Asemakaavan kumoaminen koskee Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymän rakennuskaavan korttelialueita 046, 047,048 ja 049 sekä niihin liittyviä tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita. Kumottava alue sijoittuu Sipoon joen itärannalle, Uuden Porvoontien eteläpuolelle. Eriksnäsintie kulkee kaava-alueen kautta. Alueelle sijoittuu väljästi hajarakennettuna pientaloja. Asemakaavan kumoaminen sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille (Kunnanhallituksen hyväksymä ), asemakaavat S23 ja hanke on ajoitettu toteutettavaksi vuoden 2013 aikana. Tarkoituksena on kumota yli 20 vuotta sitten hyväksytty ja tavoitteiltaan vanhentunut kaava, jota ei voida miltään osin toteuttaa. Kunta ei voi myöntää rakennuslupia vanhentuneen kaavan mukaan. Asemakaavan kumoamisen jälkeen alueella on voimassa Sipoon kunnan yleiskaava 2025, jossa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, joten alueelle ei myönnetä suunnittelutarveratkaisuja. Alue kuuluu Sibbesborgin osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Kunnanhallitus on päättänyt että alueen rakennuskieltoa jatketaan maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaisesti kahdella vuodella asti. MRL 51 ja 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuuttaja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavoituksen tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla (MRL 50). Asemakaavan kumoamisesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on ollut nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty lausunnot viranomaistahoilta ja yhdistyksiltä. Kaikilla osallisilla on ollut mahdollisuus kirjallisen mielipiteen ilmaisemiseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on lähetetty kaikille alueen maanomistajille kirje. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole saatu yhtään lausuntoa tai mielipidettä.