Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu

Transkriptio

1 Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu Työpajaseminaari Pori

2 Selkämeren kansallispuisto -hanke Hallitusohjelmassa Satakuntaliiton kärkihanke Lounais-Suomen ympäristöohjelman hanke Luonnoarvot: geologia, maankohoamisrannat, vedenalainen luonto, luontotyypit Kulttuuriperintö mukaan vesialueita (vesi on osa luonnon monimuotoisuutta ja siten merkittävä lisä puistoon) 2

3 Natura 3

4 Luonnonsuojelu VELMU Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma selvitetään Suomen rannikon vedenalaisen niin elottoman kuin elollisenkin luonnon tila tietoa merenalaisesta luonnosta on aivan liian vähän, jotta sitä voitaisiin käyttää suoraan päätöksenteon pohjana Velmun alueellisen työryhmän perustaminen syksyllä 2009? työ Selkämerellä kuten muillakin Velmualueilla alkaa tästä olemassaolevan tiedon keräämisestä METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma suojeluun lisää maankohoamisrantojen sukkessiosarjoja 4

5 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen meri kohoaa Porissa nyt 3 mm/v. miten jatkossa? (vrt maankohoaminen Porissa 6mm/v) rantojen muokkaus (ruoppaaminen yms.) ei Selkämeren oloissa aina ole järkevää Saaristo on paikoin aika pieni eikä siten kestä kulutusta kovin paljon 5

6 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä KAAVAJÄRJESTELMÄ 6

7 7

8 VAT 8

9 VAT - ilmastomuutos Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin 9

10 Mitä milläkin kaavatasolla? yleispiirteisessä kaavoituksessa, maakuntakaavassa ja yleiskaavassa (yleispiirteinen), keskeinen ohjauskeino on tulva-, sortuma- tms. riskialueiden määrittely ja rajaus rakentamisen ulkopuolelle. kaavamerkinnät ja määräykset rakentamisrajoitukset tulva- ym. riskialueilla toimintojen sijoittelu, erityiskohteet asemakaavassa tai yksityiskohtaisessa yleiskaavassa erityishuomio pienilmastoon, maastoon ja maaperään lisäselvitykset, maaperätutkimukset, tuulitunneli- tms. selvitykset kuivatuksen suunnittelu, sadevesiviemärit, päällystetyt pinnat rakennusten sijoittaminen, muoto, suuntaus verkostojen sijoittaminen 10

11 VAT 11

12 Rakennettu kulttuuriympäristö 12

13 Maisema-alueet 13

14 Muinaisjäännökset 14

15 Perinnemaisemat 15

16 4.7 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. 16

17 Ranta-alueen suunnittelutarve MRL 72 Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. 17

18 Rannan suunnittelutarve Rantakaavoitusta koskevat määräykset liitettiin rakennuslakiin vuonna 1969 Suunnittelutarve laajeni kaikille rannoille vuonna 1997 luonnonsuojelulakia uudistettaessa Periaate siirrettiin vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttöja rakennuslakiin. 18

19 Ranta 19

20 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (rantaasemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleistai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 20

21 Maanomistajan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. 21

22 Oppaita 22

23 Rantojen rooli eri kunnissa - strateginen valinta 23

24 Erilaisia suunnittelun välineitä käytettävissä Rantojen käytön strategia Yleispiirteinen yleiskaava ei suoraan ohjaa rakentamista Rakentamista ohjaava Yleiskaava MRL 72.1 Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rantarakentamisen linjaukset Rantojen kehittämisen tavoitteet Rantojen suhde kunnan muuhun maankäyttöön Rakentamismahdollisuudet Vapaa rannan säilyminen Suojelutavoitteiden toteuttaminen Maanomistaja voi laatia Myös tiivistä loma-asutusta Vakituisen asutuksen suunnittelu taajamien tuntumassa Kaavamääräysten täydentäminen, Rannat, joilla ei suunnittelutarvetta Lupamenettelyn tausta-aineistoa 24

25 Rakentamista ohjaavalla yleiskaavalla päätetään rakennettavista ja rakentamattomista alueista alueiden käyttötarkoituksesta rakennuspaikkojen lukumäärästä rakennuspaikkojen rakennusoikeudesta rakennusten sijoittelusta, rakennustavasta ym. järjestelyistä tarpeen mukaan 25

26 Rantayleiskaavan ja asemakaavan erilainen tarkkuus 26

27 Yleiskaava vai (ranta)asemakaava? Rakennuslupa yleiskaavan perusteella tavanomainen lomarakennus yksittäinen omakotitalo pienehköt matkailupalvelut ratsastustalli, kalankasvatusalue, pieni vuokramökkialue Ranta-asemakaava tai asemakaavaa tarpeen tavanomaista tiiviimpi loma-asutus (lomakylä) merkittävä matkailupalvelujen alue laajahko vakituisen asumisen alue Ranta-asemakaavalla voi tarkistaa rantayleiskaavaa rakennuspaikkojen sijoituksen osalta yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa myös mitoituksen osalta 27

28 Rantojen suunnittelun tavoitteita Kunnan kehittämistavoitteet Maanomistajien tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet Asuminen Elinkeinot Virkistys ym. Kohtuulliset ja tasapuoliset rakentamismahdollisuudet Rakentamisen ja muun maankäytön sovittaminen luonnon ja maiseman arvoihin Virkistystarpeet Rakentamattoman rannan riittävyys Vesiensuojelu, vesihuolto Tarpeen mukaan 39, 54 28

29 Ympäristön arvojen vaaliminen Luonnon monimuotoisuus, maisema, kulttuuriympäristöt, vedet Valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet (Suojelu)aluevaraukset Rakentamisen sijoittelu Suojelumääräykset Alueella ei saa tehdä avohakkuita eikä rantoja rajaavaa puustoa saa kokonaan poistaa (MRL 41.2 ) Alueella ei saa rakentaa eikä suorittaa muita toimenpiteitä siten, että heikennetään valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen / kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja (MRL 41.2 ) Toimenpiderajoitus (maisematyöluvan vaatimus) Purkamisluvan vaatimus Muut rakentamista / ympäristönsuojelua koskevat määräykset 29

30 Mahdollisuus virkistykseen Rakentamattomien rantojen yhtenäisyys ja käyttökelpoisuus virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Yleensä maa- ja metsätalousalueita, myös luonnonsuojelualueita käytetään jokamiehenoikeudella Ulkoilureitit, moottorikelkkareitit, retkeily, vaellus, veneily, melonta, kalastus, metsästys, tukikohdat, uimapaikat,,... Virkistysalueet usein valtakunnallisia / maakunnallisia tai rantaasemakaavassa yhteiskäyttöön tarkoitettuja MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Alueelle ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistajan AO- ja RA-alueille. 30

31 Matkailun kehittäminen Monimuotoista matkailua: Loma-asutus, lomakylät, (harrastuspainotteinen) matkailu Veneily, kalastus, retkeily ja ulkoilu, reitit, tukialueet Vetovoimatekijöitä: Vesistöt, rantaluonto, maisema ja kulttuuriympäristö Erilaiset alueelliset lähtökohdat esim. saaristossa, tunturi- ja erämaa-alueilla, järvialueilla Aluevaraukset ja toiminnat Loma-asutusalueet ja lomakylät Matkailupalvelujen alueet Retkeily- ja ulkoilualueet, virkistysalueet, uimarannat Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet tukialueina Maa- ja metsätalousalueet jokamiehenkäytön nojalla Vene- ja melontareitit, ulkoilureitit, satamat, leiriytyminen Vedenhankinta, jätevesien käsittely, jätehuolto 31

32 Kaavoitustilanne 32