Aivojen pienten suonten tauti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivojen pienten suonten tauti"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Niku K.J. Oksala dosentti, verisuonikirurgian erikoislääkäri, kliininen opettaja TAYS, verisuonikirurgian osasto ja Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos, kirurgia Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Timo Erkinjuntti neurologian professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto ja HYKS, neurologian klinikka KIRJALLISUUSLUETTELO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 16/2013 Vertaisarvioitu VV Aivojen pienten suonten tauti Aivojen pienten suonten taudin keskeisiä radiologisia löydöksiä ovat valkean aineen muutokset ja lakunaariset infarktit. Muutokset voivat olla näennäisesti melko oireettomia. Lakunaariset infarktit saattavat löytyä sattumalta, ja toipumisennustetta oireita aiheuttaneesta lakuunainfarktista on pidetty hyvänä. Aivojen fronto-subkortikaalisen verkoston vauriot haittaavat kuitenkin huomattavasti tiedonkäsittelyn nopeutta ja toiminnanohjausta sekä heikentävät muistia ja laskevat mielialaa. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Pienten suonten taudilla on tärkeä osuus aivohalvauksen jälkeisessä kuolleisuudessa ja aivohalvauksen uusimisessa. Aivoverenkierron sairauksista 80 % on aivoinfarkteja ja 20 % aivoverenvuotoja. Aivoinfarktien taustalla voi olla suurten suonten tauti (osuus tutkimuksissa %), sydänperäinen embolia (20 40 %) tai pienten suonten tauti (10 25 %). Aivojen pienten suonten tauti on yhteydessä äkillisten aivoverenkierto-oireiden lisäksi muistisairauksiin ja yleiseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Oireiden ilmaantuessa pienten suonten vaurio on usein jo pitkälle edennyt. Pienten suonten taudin iskeemisiä ilmentymiä ovat lakuunainfarktit, valkean aineen muutokset ja kortikaaliset mikroinfarktit. Toinen kliininen ilmenemismuoto ovat syvät aivojensisäiset verenvuodot ja mikrovuodot. Patogeneesi Pienten suonten tautia on kahta eri muotoa, jotka eroavat toisistaan mikroangiopatiamuutosten sijainnin ja tyypin suhteen (1,2,3,4) (kuva 1). Ensimmäisessä muodossa on muutoksia syvää valkeaa aivoainetta läpäisevissä pitkissä suonissa. Ne aiheuttavat iskeemisiä valkean aineen muutoksia ja pieniä, usein näennäisesti oireettomia lakuunainfarkteja etenkin centrum semiovalessa eli isoaivopuoliskojen valkeassa aineessa. Toisessa muodossa syvemmällä sijaitsevien läpäisevien suonten tauti aiheuttaa iskemiaa syvässä sekä harmaassa että valkeassa aineessa. Muutokset esiintyvät etenkin capsula internassa, tyvitumakkeissa, aivorungossa ja pikkuaivoissa, eli aivoalueilla, joita on kutsuttu yhteisesti nimellä vascular centrencephalon (5). Tämä toinen pienten suonten taudin muoto aiheuttaa useimmiten oireilevia lakuunainfarkteja (6). Pienten suonten taudin etiologia on todennäköisesti monitekijäinen ja osin vielä tuntematon (2,3,4,7). Etiologian ja patogeneesin mukaan luokiteltuna yleisin tautimuoto on arteriolo- ja ateroskleroottinen tauti. Pitkissä läpäisevissä suonissa keskeisiä mekanismeja ovat arterioloskleroosi ja lipohyalinoosi (kuvat 2 a ja b). Syvemmällä sijaitsevissa läpäisevissä suonissa keskeinen mekanismi on ateroskleroosi (6) (kuva 2 c). Näihin muutoksiin voi liittyä mikroaneurysmia ja mikroateroomia. Toiseksi yleisin pienten suonten tautimuoto on amyloidiangiopatia, joka voi olla sporadinen tai perinnöllinen. Kolmantena tulevat muut perinnölliset tai geneettiset mikroangiopatiat, esimerkiksi CADASIL (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical ischemic strokes and leukoencephalopathy) ja Fabryn tauti. Näitä voi tarkastella pienten suonten taudin malleina ja näin mahdollisesti selvittää myös sporadisten arteriopatioiden patogeneesiä (4). Pienten suonten tauti voi olla myös vaskuliitin tai muun tulehduksellisen tai immuunivälitteisen sairauden aiheuttama, ja harvinaisempia syitä ovat esimerkiksi sädehoidon jälkeinen angiopatia ja kollageenimutaatioihin liittyvät pienten laskimoiden taudit (8). Pienten suonten ahtautuminen johtaa verenkierron ääreisvastuksen kasvuun, itsesäätelyn häiriöön ja vaihtelevasti tai pysyvästi pienentyneeseen perfuusioon, joka johtaa iskemiaan (3,9,10). Lisäksi pienten suonten tautiin liittyy häiriöitä endoteelin ja veri-aivoesteen toiminnassa (11,12), plasmaproteiinien ekstravasaatiota (13) ja perivaskulaarisia muutoksia (1). Etiologisiin tekijöihin kuuluvat myös oksidatiivinen 1171

2 Katsaus kirjallisuutta Kirjallisuusluettelossa julkaistaan 40 tärkeintä viitettä. Täydellinen luettelo on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 16/2013). 1 Lammie GA, Wardlaw JM. Small centrum ovale infarcts--a pathological study. Cerebrovasc Dis 1999;9: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59: Roman GC, Erkinjuntti T, Wallin A ym. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1: Pantoni L. Cerebral small vessel disease: from pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Erkinjuntti T, Gao F, Lee DH ym. Lack of difference in brain hyperintensities between patients with early Alzheimer s disease and control subjects. Arch Neurol 1994;51: Wardlaw JM, Dennis MS, Warlow CP ym. Imaging appearance of the symptomatic perforating artery in patients with lacunar infarction: occlusion or other vascular pathology? Ann Neurol 2001;50: O Brien JT, Erkinjuntti T, Reisberg B ym. Vascular cognitive impairment. Lancet Neurol 2003;2: Baezner H, Blahak C, Poggesi A ym. Association of gait and balance disorders with age-related white matter changes: the LADIS study. Neurology 2008;70: van Straaten EC, Fazekas F, Rostrup E ym. Impact of white matter hyperintensities scoring method on correlations with clinical data: the LADIS study. Stroke 2006;37: Prins ND, van Dijk EJ, den Heijer T ym. Cerebral white matter lesions and the risk of dementia. Arch Neurol 2004;61: Inzitari D, Pracucci G, Poggesi A ym. Changes in white matter as determinant of global functional decline in older independent outpatients: three year follow-up of LADIS (leukoaraiosis and disability) study cohort. BMJ 2009;339: Verdelho A, Madureira S, Moleiro C ym. White matter changes and diabetes predict cognitive decline in the elderly: the LADIS study. Neurology 2010;75: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS Study. Cerebrovasc Dis 2009;27: Teodorczuk A, Firbank MJ, Pantoni L ym. Relationship between baseline white-matter changes and development of late-life depressive symptoms: 3-year results from the LADIS study. Psychol Med 2010;40: Fisher CM. Lacunar strokes and infarcts: a review. Neurology 1982;32: stressi ja tulehdus (10). Systeemisillä hemodynamiikan muutoksilla on merkitystä, samoin kuin vähentyneellä laskimovirtauksella, jonka syynä voi olla laskimopuolen sairauden lisäksi esimerkiksi obstruktiivinen uniapnea tai keuhkoahtaumatauti (8,14). Tukos pienissä suonissa johtaa täydelliseen infarktiin, kun taas stenoosi ja hypoperfuusio johtavat epätäydelliseen infarktiin ja valkean aineen muutoksiin. Nämä kaksi pienten suonten taudin ääripäätä kuvattiin ensimmäistä kertaa Kuvat: A.G. Lammie kuva 1. Pienten suonten taudin kaksi muotoa. Pitkien, syvää valkeaa aivoainetta läpäisevien suonten tauti (1) ja syvemmällä sijaitsevien läpäisevien suonten tauti (2). kuva jo lukujen vaihteessa patologisanatomisten löydösten ja kliinisen kuvan perusteella. Neurologi Pierre Marie määritteli lakunaarisen tilan (lacunar state) vuonna 1901, ja psykiatri ja neurologi Otto Binswanger kuvasi vuonna 1894 taudin nimeltä encephalitis subcorticalis chronica progressiva, jota myöhemmin alettiin kutsua Binswangerin taudiksi. Kliininen kuva Aivojen pienten suonten tauti ilmenee tyypillisesti esimerkiksi lakunaarisena oireyhtymänä, johon voi liittyä äkillinen ja selkeästi rajattu neurologinen puutosoire. Tauti voi ilmetä myös diffuusimpana ja hitaasti etenevänä oireistona, kuten kävelyn epävarmuutena (15), virtsainkontinenssina (16), kognitiivisena heikentymisenä, dementiana (17,18,19,20) tai masennuksena (21). Yleisin kliininen lakunaarinen oireyhtymä on puhdas motorinen halvaus, ja muita ovat puhdas sensorinen halvaus, sensomotorinen halvaus ja ataktinen hemipareesi (22). Viimeksi mainitun variantti on dysartria ja kömpelö käsi -oireyhtymä. Lakunaariset oireyhtymät voivat toisinaan muistuttaa oireiltaan kortikaalisia infarkteja ja aivojensisäistä verenvuotoa, mutta tyypilliset kortikaaliset löydökset, kuten afasia, toisen kehonpuoliskon huomiotta jättäminen (neglect) ja näkökenttäpuutos puuttuvat lakunaarisesta oireistosta. Aivojensisäisen verenvuodon oireet voivat muistuttaa iskeemisiä oireita, mutta vuodossa ne ovat usein voimakkaampia ja niihin voi liittyä päänsärkyä, kouristelua ja tajunnantason laskua. Pitkien läpäisevien suonten tautimuodon keskeiset mekanismit. Arterioloskleroosi (a) ja lipohyalinoosi (b). Syvemmällä sijaitsevien läpäisevien suonten tautimuodon keskeinen mekanismi on ateroskleroosi (c). A B C 1172

3 tieteessä 24 Oksala NK, Salonen T, Strandberg T ym. Cerebral small vessel disease and kidney function predict longterm survival in patients with acute stroke. Stroke 2010;41: Jokinen H, Lipsanen J, Schmidt R ym. Brain atrophy accelerates cognitive decline in cerebral small vessel disease: the LADIS study. Neurology 2012;78: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Scheltens P, Erkinjuntti T, Leys D ym. White matter changes on CT and MRI: an overview of visual rating scales. European Task Force on Age-Related White Matter Changes. Eur Neurol 1998;39: Wen W, Sachdev PS. Extent and distribution of white matter hyperintensities in stroke patients: the Sydney Stroke Study. Stroke 2004;35: Melkas S, Sibolt G, Oksala NK ym. Extensive white matter changes predict stroke recurrence up to 5 years after a first-ever ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 2012;34: Basile AM, Pantoni L, Pracucci G ym. Age, hypertension, and lacunar stroke are the major determinants of the severity of age-related white matter changes. The LADIS (Leukoaraiosis and Disability in the Elderly) study. Cerebrovasc Dis 2006;21: Putaala J, Kurkinen M, Tarvos V ym. Silent brain infarcts and leukoaraiosis in young adults with first-ever ischemic stroke. Neurology 2009;72: Putaala J, Liebkind R, Gordin D ym. Diabetes mellitus and ischemic stroke in the young: clinical features and long-term prognosis. Neurology 2011;76: Friedman DI, Dodick DW. White matter hyperintensities in migraine: reason for optimism. JAMA 2012;308: Etminan M, Takkouche B, Isorna FC ym. Risk of ischaemic stroke in people with migraine: systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ 2005;330: Artto V, Metso TM, Metso AJ ym. Migraine with aura is a risk factor for cervical artery dissection: a case-control study. Cerebrovasc Dis 2010;30: CAST: randomised placebocontrolled trial of early aspirin use in 20,000 patients with acute ischaemic stroke. CAST (Chinese Acute Stroke Trial) Collaborative Group. Lancet 1997;349: Pergola PE, White CL, Graves JW ym. Reliability and validity of blood pressure measurement in the Secondary Prevention of Small Subcortical Strokes study. Blood Press Monit 2007;12:1 8. Pienten suonten taudin iskeemiset muutokset sekä valkean aineen muutokset että lakuunainfarktit vaikuttavat erityisesti prefrontaalisten subkortikaalisten ratayhteyksien toimintaan (2,4). Ratayhteyden keskeisiä rakenteita ovat etuotsalohkon kuorikerros, nucleus caudatus, pallidum, talamus ja talamokortikaalinen projektio. Tyypilliset oireet liittyvät siten otsalohkon säätelytoimintojen häiriöön (23). Varhainen kognitiivinen oire on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriö sekä tiedonkäsittelyn hidastuminen. Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet. Työmuisti on kapea, tehoton ja häiriöaltis. Uusien asioiden mieleen painaminen ja oppiminen on tyypillisesti tehotonta, mutta opitun aineksen unohtaminen on vähäisempää kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa. Seurannassa on havaittu, että pienten suonten tautia sairastavien tiedonkäsittelyn nopeus, sanasujuvuus ja yleinen kognitiivinen toimintakyky heikentyvät nopeammin kuin verrokkien (20). Muina oireina esiintyy masennusta ja persoonallisuuden muutoksia, kuten apatiaa. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muissa elimissä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Glomerulusten laskennallisen suodatusnopeuden (egfr) heikentymisellä on todettu olevan yhteys aivojen valkean aineen muutoksiin sekä ikääntyneillä että nuorilla aivoinfarktipotilailla (24,25). Neuroradiologiset löydökset Sijainti aivojen syvässä valkeassa ja harmaassa aineessa, niin sanottu subkortikaalinen sijainti on yhteinen piirre pienten suonten taudin neuroradiologissa löydöksissä. Ne voivat olla joko iskeemisiä muutoksia, verenvuotoja tai laskimoperäisiä muutoksia (4). Iskeemisiin muutoksiin lasketaan valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit, ja tässä yhteydessä myös kortikaaliset mikroinfarktit. Infarktimuutoksia voi löytyä sivulöydöksinä ilman että ne ovat aiheuttaneet halvauksen kaltaisia kliinisiä oireita (hiljaiset infarktit). Laajentuneiden perivaskulaaritilojen merkitys on osin epäselvä, mutta osa tutkijoista katsoo niidenkin olevan pienten suonten taudin iskeemisiä ilmentymiä. Verenvuodot voivat olla mikroaneurysmaattisia vuotoja, lobaarisia aivojensisäisiä vuotoja tai mikroskooppisia, pistemäisiä vuotoja (kuva 3). Retinan mikrovuotojen on todettu korreloivan aivojen valkean aineen muutosten kanssa, ja niitä voi tarkastella pienten suonten taudin indikaattoreina (26). Laskimoperäisiä muutoksia, kuten laskimoiden kollagenoosia, voidaan nähdä esimerkiksi syvissä galeenisissa laskimoissa (8). Lisäksi pienten suonten tautiin voi liittyä kortikaalista, harmaan aineen tai muiden aivoalueiden atrofiaa. Sillä on todettu potentoiva yhteisvaikutus muiden vaskulaaristen muutosten kanssa kognitiivisten muutosten etenemisessä (27). Leukoaraioosi-termiä (kreikan kielellä leuko = valkoinen, araiosis = ohentuminen) alettiin käyttää parikymmentä vuotta sitten kuvaamaan aivojen TT-kuvassa harventumina näkyviä valkean aineen muutoksia. Magneettikuvassa valkean aineen iskeemiset muutokset näkyvät pidentyneen signaalin alueina T2-painotteisissa kuva 3. Talamusta läpäisevien suonten tautiin liittyvät tyypilliset tyvitumakevuodot. TT-kuvassa vasemman tyvitumakealueen vuodon lisäksi kuvalöydöksenä laaja-alaiset yhteen sulautuvat valkean aineen muutokset ja vanha infarkti oikealla tyvitumakealueella. 1173

4 Katsaus 54 Dufouil C, Chalmers J, Coskun O ym. Effects of blood pressure lowering on cerebral white matter hyperintensities in patients with stroke: the PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) magnetic resonance imaging substudy. Circulation 2005;112: Schiffrin EL. Blood pressure lowering in PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) and white matter hyperintensities: should this progress matter to patients? Circulation 2005;112: LADIS Study G : a decade of the LADIS (Leukoaraiosis And DISability) Study: what have we learned about white matter changes and small-vessel disease? Cerebrovasc Dis 2011;32: Oksala NK, Oksala A, Pohjasvaara T ym. Age related white matter changes predict stroke death in long term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Melkas S, Putaala J, Oksala NK ym. Small-vessel disease relates to poor poststroke survival in a 12-year follow-up. Neurology 2011;76: Putaala J, Haapaniemi E, Kurkinen M ym. Silent brain infarcts, leukoaraiosis, and long-term prognosis in young ischemic stroke patients. Neurology 2011;76: Mustanoja S, Meretoja A, Putaala J ym. Outcome by stroke etiology in patients receiving thrombolytic treatment: descriptive subtype analysis. Stroke 2011;42: Streifler JY, Eliasziw M, Benavente OR ym. Prognostic importance of leukoaraiosis in patients with symptomatic internal carotid artery stenosis. Stroke 2002;33: Arshad A, Altaf N, Goode S ym. Leukoaraiosis predicts the need for intraoperative shunt placement during carotid endarterectomy. Perspect Vasc Surg Endovasc Ther 2009;21: Smith EE, Rosand J, Knudsen KA ym. Leukoaraiosis is associated with warfarin-related hemorrhage following ischemic stroke. Neurology 2002;59: Norrving B. Leucoaraiosis and silent subcortical infarcts. Rev Neurol (Paris) 2008;164: kuvissa ja FLAIR-kuvissa (fluid attenuated inversion recovery image). Muutokset näkyvät joko aivokammioiden etu- ja takasarvien myötäisinä laajoina juosteina tai aivokammioiden runko-osan myötäisinä epäsäännöllisinä paksuina juosteina. Muualla valkeassa aineessa ne esiintyvät enimmillään yhteen sulautuvina tai laaja-alaisina signaalivoimistumina. Muutokset luokitellaan Fazekas-luokituksen mukaan lieviin (Fazekas 1), kohtalaisiin (Fazekas 2) ja laaja-alaisiin (Fazekas 3) (28) (kuva 4). TT-löydösten on todettu korreloivan hyvin magneettikuvalöydösten kanssa (29). Laaja kansainvälinen LADIS-tutkimus (the leukoaraiosis and disability study) on tuonut tietoa eriasteisten valkean aineen muutosten kliinisestä merkityksestä (katso jäljempänä: Sekundaarinen ehkäisy ja ennuste). Uusilla magneettikuvausmenetelmillä, kuten DTI:llä (diffusion tension imaging), SWI:llä (susceptibility weighted imaging) ja funktionaalisella magneettikuvauksella pienten suonten muutoksia ja valkean aineen verkostojen toimivuutta voidaan kartoittaa ja seurata aiempaa tarkemmin (4,8,30,31). Vaaratekijät Iäkkäämmille potilaille (keski-ikä vuotta) tehtyjen tutkimusten mukaan ennen kaikkea ikääntyminen ja verenpainetauti lisäävät valkean aineen muutoksen vaaraa (36). Tämä on havaittu myös LADIS-tutkimuksessa, jossa potilaiden keski-ikä on 74 vuotta. Tupakointi ja hyperlipidemia lisäävät vaaraa entisestään (19,37). Nuoremmille, alle 50-vuotiaille, valkean aineen muutosten ja oireettomien infarktien tärkeäksi vaaratekijäksi on osoittautunut tyypin 1 diabekuva 4. Esiintyvyys Valkean aineen muutokset ja näennäisesti oireettomat infarktit ovat yleisiä radiologisia löydöksiä sekä aivoinfarktipotilailla että sellaisilla ikääntyneillä, jotka eivät ole sairastaneet aivoinfarktia. Yhtenäistä käsitystä muutosten esiintyvyydestä ei ole johtuen radiologisten tutkimusten heterogeenisuudesta. Eräässä tutkimuksessa 88 %:lla aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen sairastaneista oli vähintään kaksi yli 12 mm:n läpimittaista valkean aineen muutosaluetta (32). Helsinkiläisessä aineistossamme 51 %:lla vuotiaista aivoinfarktipotilaista todettiin laaja-alaisia valkean aineen muutoksia (33). Väestöpohjaisessa suomalaisessa tutkimuksessa 21 %:lla alle 75-vuotiaista ja 65 %:lla vähintään 75-vuotiaista oli periventrikulaarisia valkean aineen muutoksia, ja 11 %:lla alle 75-vuotiaista ja 38 %:lla vähintään 75-vuotiaista oli centrum semiovalen valkean aineen muutoksia (34). Kliininen esiintyvyys on kuin jäävuoren huippu, koska oireiden ilmaantuessa pienten suonten vaurio on usein jo pitkälle edennyt. Oireisista aivoinfarkteista noin neljäsosan katsotaan johtuvan pienten suonten taudista. Dementiatasoisessa aivoverenkierron häiriöstä johtuvassa muistisairaudessa % tapauksista katsotaan pienten suonten taudin aiheuttamiksi (35). Valkean aineen muutosten kolme astetta Fazekas-luokituksen mukaan magneettikuvassa. Lievä muutos eli Fazekas 1 (a), kohtalainen muutos eli Fazekas 2 (b) ja laaja-alainen muutos eli Fazekas 3 (c). Kuvat on aiemmin julkaistu artikkelissa: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Kuvat julkaistaan Karger Publishers in luvalla. A B C sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Susanna Melkas, Niku K.J. Oksala, Jukka Putaala, Timo Erkinjuntti: Ei sidonnaisuuksia. Hanna Jokinen: Apuraha (Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö). 1174

5 tieteessä Taudin kliininen esiintyvyys on kuin jäävuoren huippu, koska oireiden ilmaantuessa vaurio on usein jo edennyt pitkälle. Pienten suonten tautiin liittyvää sanastoa LAKUUNAINFARKTI Pieni infarkti, joka ei ulotu aivojen kuorikerrokseen, läpimitaltaan alle 15 mm. HILJAINEN INFARKTI Kuvantamisessa sivulöydöksenä löytynyt infarkti, näennäisesti ilman kliinisiä oireita. PERIVASKULAARITILA Nesteen täyttämä tila aivokudosta läpäisevän valtimon tai laskimon ympärillä, osittain normaali ilmiö mutta laajentuneena voi viitata pienten suonten tautiin. Kutsutaan myös nimellä Virchow-Robinin tila tai état criblé. tes (38). Toisaalta sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavilla nuorilla potilailla tärkein aivoinfarktin etiologia näyttääkin olevan pienten suonten tauti (39). Yksittäisissä tutkimuksissa seerumin pienellä B 12 -vitamiinipitoisuudella (40) ja suurella homokysteiinipitoisuudella (41) on nähty yhteys valkean aineen muutoksiin. Tutkiessamme homokysteiinin vaikutusta omassa aivoinfarktipotilaiden aineistossamme (n = 486) emme kuitenkaan ole löytäneet tällaista yhteyttä (julkaisematon havainto). Kaulavaltimoista tai sydämestä peräisin olevien embolioiden merkityksestä pienten suonten taudin syntyyn ei ole täysin yhtenäistä käsitystä. Erään tutkimuksen mukaan lakuunainfarktit ovat muita infarkteja harvemmin näiden embolioiden aiheuttamia (42), mutta toisissa tutkimuksissa on osoitettu embolialähteiden yhteys valkean aineen muutosten syntymiseen (43,44,45). Migreeniä sairastavilla potilailla on todettu enemmän valkean aineen muutoksia kuin verrokeilla (46). Muutosten kliininen merkitys tässä yhteydessä on kuitenkin ollut epävarma, ja migreenin komorbiditeetti on ylipäätään todettu monitekijäiseksi. Äskettäin julkaistussa yhdeksän vuoden seurantatutkimuksessa migreeniä sairastavien naisten valkean aineen muutokset lisääntyivät enemmän kuin migreeniä sairastavien miesten ja migreeniä sairastamattomien verrokkien (47). Valkean aineen muutokset olivat kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäisiä, eikä niillä ollut yhteyttä kognitiiviseen heikentymiseen. Tässä tutkimuksessa ei havaittu migreenin yhteyttä takaverenkierron infarkteihin. Aurallisen migreenin tiedetään lisäävän aivoinfarktiriskiä (48), mutta tämän yhteyden mekanismit ovat yhä epäselvät. Pienten suonten taudin sijasta etiologiaksi on ehdotettu avointa soikeaa aukkoa ja kaulavaltimon dissekaatiota (49). Sekundaarinen ehkäisy ja ennuste Antitromboottinen lääkitys ASA:lla, joko ilman dipyridamolia tai sen kanssa, on osoittautunut tehokkaaksi pienten suonten taudin sekundaariseksi ehkäisyksi, samoin kuin käytettäväksi yleisemminkin aivoinfarktien jälkeen (50). SPS3-tutkimuksessa (secondary prevention of small subcortical strokes) verrattiin klopidogreelin ja ASA:n yhdistelmää pelkkään ASA:aan sekä selvitettiin tavanomaisen ( mmhg) ja intensiivisen (< 130 mmhg) verenpainetavoitteen hyötyä aivoinfarktin uusimisen ja kognitiivisen heikentymän estossa (51). SPS3:n antitromboottiosio keskeytettiin ennenaikaisesti, koska yhdistelmähoitoa saavien kuolleisuus ja merkittävät vuotokomplikaatiot lisääntyivät. Päätetapahtumien suhteen ryhmien välillä ei ollut eroa (52). Eräässä kliinisessä tutkimuksessa antitromboottinen ja vasodilatoiva lääkeaine nimeltä silostatsoli vähensi erityisesti lakunaarisen infarktin sairastaneiden potilaiden aivoinfarktin uusimisen vaaraa (53). Silostatsolilla ei ole myyntilupaa Suomessa. PROGRESS-tutkimuksen (perindopril protection against recurrent stroke study) ja sen osatutkimuksen PROGRESS MRI:n tuloksissa on painotettu verenpainetta alentavan hoidon merkitystä pienten suonten taudin ehkäisemisessä (54,55). PROGRESS-tutkimuksessa keskeinen mekanismi on kuitenkin todennäköisesti ollut ACE:n estäjän endoteelivaikutus eikä niinkään verenpaineen alentaminen. Suuriannoksisella statiinilla (atorvastatiini 80 mg) näyttää olevan edullinen vaikutus sekä pienten suonten taudin että suurten suonten ateroskleroosin ehkäisyssä (56). SPS3-tutkimuksen avoimesta verenpaineosiosta ei ole vielä käytettävissä tuloksia päätetapahtumien suhteen. Neuroradiologista valkean aineen muutosten seurantaa voidaan käyttää pienten suonten taudin hoidon tuloksellisuuden mittarina (57). PROGRESS MRI -osatutkimuksessa ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmä hidasti aivoinfarktipotilaiden valkean aineen muutosten etenemistä (54). Hoitamattomana pienten suonten taudin ennuste on tuhoisa. Kansainvälisen LADIS-tutkimuksen mukaan laaja-alaiset valkean aineen muutokset vähintään kaksinkertaistavat vaaran, että potilas menettää itsenäisen toimintakykynsä kolmen vuoden seurannassa. Toimintakyvyn heikentyminen liittyy kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan, masennukseen, virtsainkontinenssiin ja kävelyhäiriöihin (58). Laaja-alaisten valkean aineen muutosten on myös todettu lisäävän kuolleisuutta ja aivoinfarktin uusimista pitkäaikaisseurannassa (33,59). Samalla on todettu, että pienten suonten taudin aiheuttaman aivoinfarktin jälkeen kuolemanvaara on suurempi kuin muusta syys 1175

6 katsaus Hoitamattomana pienten suonten taudin ennuste on tuhoisa. Lakuunainfarktin tyypilliset kliiniset oireet Lakunaariset oireyhtymät Puhdas motorinen halvaus Puhdas sensorinen halvaus Sensomotorinen halvaus Ataktinen hemipareesi (esim. dysartria ja kömpelö käsi -oireyhtymä) Kävelyn epävarmuus Virtsainkontinenssi Kognitiivinen heikentymä tai dementia Masennus tä aiheutuneen aivoinfarktin jälkeen, vaikka tämä etiologia on aiemmin yhdistetty suhteellisesti parempaan ennusteeseen alle kolmen vuoden seurannoissa (60,61). Omassa aineistossamme yleisin kuolinsyy pienten suonten taudin aiheuttaman aivoinfarktin sairastaneilla oli sydänperäinen kuolema. Ehkäisyn merkitys korostuu pienten suonten taudissa. Alkavillakin radiologisilla löydöksillä on merkitystä, ja niiden avulla voi potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan. Muuta hoidossa muistettavaa Aivoinfarktin liuotushoito Lakunaarisen oireyhtymän oireisto voi hyvin täyttää liuotushoidon kriteerit, ja liuotushoidosta saattaa olla jopa enemmän hyötyä pienten suonten tautiin liittyvässä kuin muusta syystä johtuvassa aivoinfarktissa (62). Pienten suonten taudin ja erityisesti valkean aineen muutosten on nähty kuitenkin olevan yhteydessä suurentuneeseen verenvuotokomplikaation vaaraan liuotushoidon yhteydessä (63,64). Pienten suonten taudin merkit aivojen kuvantamistutkimuksissa eivät sinällään nykytiedon valossa ole liuotushoidon vasta-aihe, vaan hoidon hyödyt ja haitat jäävät punnittaviksi yksilöllisesti kunkin potilaan kohdalla (4). Pienten suonten tautia kuvaavat ICD-10-koodit PIENTEN SUONTEN TAUTIIN LIITTYVÄ AIVOINFARKTI I63.3 Aivovaltimoiden tukosten aiheuttama infarkti (Infarctus cerebri e thrombosi arteriarum cerebralium) I63.5 Aivovaltimoiden määrittämättömän tukkeuman tai ahtauman aiheuttama aivoinfarkti (infarctus cerebri ex occlusione sive stenosi non specificata arteriarum cerebralium), eli mikroangiopatian aiheuttama aivoinfarkti AIVOJEN VALKEAN AINEEN SAIRAUS, VERISUONI- PERÄINEN, ETENEVÄ I67.3 Progressiivinen vaskulaarinen leukoenkefalopatia (leucoencephalopathia vascularis progressiva) VASKULAARISET DEMENTIAT F01.xx, esim. F01.2 Subkortikaalinen verisuoniperäinen dementia (dementia vascularis subcorticalis).x0 ilman lisäoiretta.x1 liittyy muita oireita, pääasiassa harhaluuloisuutta.x2 liittyy muita oireita, pääasiassa aistiharhaisuutta.x3 liittyy muita oireita, pääasiassa masennusoiretta.x4 liittyy muita sekamuotoisia oireita Kaulavaltimostenoosin hoito Laaja-alaista pienten suonten tautia sairastaville ei ole katsottu olevan yhtä paljon hyötyä kaulavaltimon endarterektomiasta kuin muille aivoinfarktipotilaille (65). Toisaalta laaja-alaiset valkean aineen muutokset ovat yhteydessä tiukkaan kaulavaltimoahtaumaan (43) ja epävakaisiin karotisplakkeihin (44). Sen vuoksi voisi ajatella, että konservatiivisen hoidon sijaan tarvitaan leikkaushoitoa. On myös viitettä siitä, että kaulavaltimon endarterektomian jälkeen valkean aineen muutokset voivat vähentyä (66). Valkean aineen muutokset kuitenkin lisäävät perioperatiivisten komplikaatioiden vaaraa (67), mahdollisesti veri-aivoesteen permeabiliteetin muutosten kautta (68). Ne voivat myös vähentää leikkauksesta saatavaa hyötyä, koska muutokset ovat sinällään yhteydessä aivoinfarktin uusimisvaaraan kaulavaltimostenoosin olemassaolosta riippumatta. Omassa aineistossamme laaja-alaiset valkean aineen muutokset olivat vuotiaiden potilaiden aivoinfarktin uusimisen itsenäinen vaaratekijä viiden vuoden seurannassa (33), ja aiemmin vastaava tulos on saatu lyhyemmissä seurannoissa. Pienten suonten taudin merkitystä kaulavaltimostenoosia sairastavalle potilaalle voi siis tarkastella useasta eri näkökulmasta. Miten paljon pienten suonten tauti vaikeuttaa leikkausta perioperatiivisten komplikaatioiden kautta, ja huonontaako se joka tapauksessa leikkauksen jälkeistä ennustetta ja siten leikkauksesta saatavaa hyötyä. Ja toisaalta: kuinka paljon leikkauksella voitaisiin vaikuttaa myös pienten suonten tilanteeseen silloin, kun vaurio ei ole vielä liian pitkälle edennyt. Jos potilaalla on sekä suurten suonten ateroskleroosi että pienten suonten tauti, on aivoinfarktin vaara huomattavan suuri. Molempia sairauksia on tällöin hoidettava aktiivisesti ja ajoissa vaaran vähentämiseksi. Tarkempaa tietoa valkean aineen muutosten eri asteiden vaikutuksesta kaulavaltimostenoosipotilaan ennusteeseen on tulossa käynnissä olevista tutkimuksista. Antikoagulaatio Joissakin yhteyksissä on suositeltu rajoitetumpaa antikoagulaatiota, eli pienempiä INR-tavoitearvoja pienten suonten tautia sairastaville po 1176

7 tieteessä English summary > in english Cerebral small-vessel disease tilaille (69). Tätä perustellaan mikrovuotojen ja veri-aivoesteen toimintahäiriön aiheuttamalla vuotovaaralla. Joidenkin lähteiden mukaan tähän ei kuitenkaan ole syytä, koska haitta-hyötysuhdetta esimerkiksi eteisvärinäpotilaiden hoidossa ei toistaiseksi ole tarkasti määritelty (70). Muistisairauden hoito Pienten suonten taudista johtuvan muistisairauden, kuten muunkin aivoverenkiertosairaudesta johtuvan muistisairauden, hoidossa keskitytään vaaratekijöihin ja hoidetaan jo taustalla olevia sairauksia (verenpainetauti, sydämen rytmihäiriöt, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt). Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) eikä Yhdysvalloissa (FDA). Tutkimuksia on tehty asetyylikoliiniesteraasin estäjillä do nepetsiililla, galantamiinilla ja rivastigmiinilla, sekä glutamaattivaikutusta vähentävällä memantiinilla. Näillä voi olla kognitiota kohentava vaikutus, mutta ne eivät vaikuta lievästä tai keskivaikeasta aivoverenkiertosairaudesta johtuvaa muistisairautta potevan yleistilaan (4). Lopuksi Pienten suonten tauti on vähemmälle huomiolle jäänyt aivoverenkiertosairaus, jonka merkitys on kansantaudin luokkaa. Tauti on usein jo pitkälle edennyt kliinisten merkkien ilmaantuessa, sen spesifiset hoitomuodot puuttuvat ja tauti lisää merkittävästi kuolleisuutta ja sairastavuutta. Kuten muiden verisuonisairauksien kohdalla, pienten suonten taudissakin korostuu ennaltaehkäisyn merkitys eli vaaratekijöiden tehokas hoito ja tarvittaessa elintapamuutokset. n LUOTTAMUKSEN PALUU Daxas_SLL_puolisivu_oikea_v3_ol.indd :19:

8 Kirjallisuutta 1 Lammie GA, Wardlaw JM. Small centrum ovale infarcts--a pathological study. Cerebrovasc Dis 1999;9: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59: Roman GC, Erkinjuntti T, Wallin A ym. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1: Pantoni L. Cerebral small vessel disease: from pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Erkinjuntti T, Gao F, Lee DH ym. Lack of difference in brain hyperintensities between patients with early Alzheimer s disease and control subjects. Arch Neurol 1994;51: Wardlaw JM, Dennis MS, Warlow CP ym. Imaging appearance of the symptomatic perforating artery in patients with lacunar infarction: occlusion or other vascular pathology? Ann Neurol 2001;50: O Brien JT, Erkinjuntti T, Reisberg B ym. Vascular cognitive impairment. Lancet Neurol 2003;2: Black S, Gao F, Bilbao J. Understanding white matter disease: imagingpathological correlations in vascular cognitive impairment. Stroke 2009;40(S3): Smith EE. Leukoaraiosis and stroke. Stroke 2010;41(S10): Brown WR, Thore CR. Review: cerebral microvascular pathology in ageing and neurodegeneration. Neuropathol Appl Neurobiol 2011;37: Wardlaw JM, Doubal F, Armitage P ym. Lacunar stroke is associated with diffuse blood-brain barrier dysfunction. Ann Neurol 2009;65: Knottnerus IL, Ten Cate H, Lodder J ym. Endothelial dysfunction in lacunar stroke: a systematic review. Cerebrovasc Dis 2009;27: Pantoni L, Simoni M, Pracucci G ym. Visual rating scales for agerelated white matter changes (leukoaraiosis): can the heterogeneity be reduced? Stroke 2002;33: Robbins J, Redline S, Ervin A ym. Associations of sleep-disordered breathing and cerebral changes on MRI. J Clinl Sleep Med 2005;1: Baezner H, Blahak C, Poggesi A ym. Association of gait and balance disorders with age-related white matter changes: the LADIS study. Neurology 2008;70: van Straaten EC, Fazekas F, Rostrup E ym. Impact of white matter hyperintensities scoring method on correlations with clinical data: the LADIS study. Stroke 2006;37: Prins ND, van Dijk EJ, den Heijer T ym. Cerebral white matter lesions and the risk of dementia. Arch Neurol 2004;61: Inzitari D, Pracucci G, Poggesi A ym. Changes in white matter as determinant of global functional decline in older independent outpatients: three year follow-up of LADIS (leukoaraiosis and disability) study cohort. BMJ 2009;339: Verdelho A, Madureira S, Moleiro C ym. White matter changes and diabetes predict cognitive decline in the elderly: the LADIS study. Neurology 2010;75: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS Study. Cerebrovasc Dis 2009;27: Teodorczuk A, Firbank MJ, Pantoni L ym. Relationship between baseline white-matter changes and development of late-life depressive symptoms: 3-year results from the LADIS study. Psychol Med 2010;40: Fisher CM. Lacunar strokes and infarcts: a review. Neurology 1982;32: Bonelli RM, Cummings JL. Frontal-subcortical circuitry and behavior. Dialogues Clin Neurosci 2007;9: Oksala NK, Salonen T, Strandberg T ym. Cerebral small vessel disease and kidney function predict long-term survival in patients with acute stroke. Stroke 2010;41: Steinicke R, Gaertner B, Grittner U ym. Kidney function and white matter disease in young stroke patients: analysis of the stroke in young fabry patients study population. Stroke 2012;43: Cheung N, Mosley T, Islam A ym. Retinal microvascular abnormalities and subclinical magnetic resonance imaging brain infarct: a prospective study. Brain 2010;133: Jokinen H, Lipsanen J, Schmidt R ym. Brain atrophy accelerates cognitive decline in cerebral small vessel disease: the LADIS study. Neurology 2012;78: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Scheltens P, Erkinjuntti T, Leys D ym. White matter changes on CT and MRI: an overview of visual rating scales. European Task Force on Age-Related White Matter Changes. Eur Neurol 1998;39: Ropele S, Seewann A, Gouw AA ym. Quantitation of brain tissue changes associated with white matter hyperintensities by diffusionweighted and magnetization transfer imaging: the LADIS (Leukoaraiosis and Disability in the Elderly) study. J Magn Reson Imaging 2009;29: Schmidt R, Ropele S, Ferro J ym. Diffusion-weighted imaging and cognition in the leukoariosis and disability in the elderly study. Stroke 2010;41: Wen W, Sachdev PS. Extent and distribution of white matter hyperintensities in stroke patients: the Sydney Stroke Study. Stroke 2004;35: Melkas S, Sibolt G, Oksala NK ym. Extensive white matter changes predict stroke recurrence up to 5 years after a first-ever ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 2012;34: Ylikoski A, Erkinjuntti T, Raininko R ym. White matter hyperintensities on MRI in the neurologically nondiseased elderly. Analysis of cohorts of consecutive subjects aged 55 to 85 years living at home. Stroke 1995;26: Bastos-Leite AJ, van der Flier WM, van Straaten EC ym. The contribution of medial temporal lobe atrophy and vascular pathology to cognitive impairment in vascular dementia. Stroke 2007;38: Wiszniewska M, Devuyst G, Bogousslavsky J ym. What is the significance of leukoaraiosis in patients with acute ischemic stroke? Arch Neurol 2000;57: Basile AM, Pantoni L, Pracucci G ym. Age, hypertension, and lacunar stroke are the major determinants of the severity of age-related white matter changes. The LADIS (Leukoaraiosis and Disability in the Elderly) study. Cerebrovasc Dis 2006;21: Putaala J, Kurkinen M, Tarvos V ym. Silent brain infarcts and leukoaraiosis in young adults with first-ever ischemic stroke. Neurology 2009;72: Putaala J, Liebkind R, Gordin D ym. Diabetes mellitus and ischemic stroke in the young: clinical features and long-term prognosis. Neurology 2011;76: Pieters B, Staals J, Knottnerus I ym. Periventricular white matter lucencies relate to low vitamin B12 levels in patients with small vessel stroke. Stroke 2009;40: Hassan A, Hunt BJ, O Sullivan M ym. Homocysteine is a risk factor for cerebral small vessel disease, acting via endothelial dysfunction. Brain 2004;127: Jackson CA, Hutchison A, Dennis MS ym. Differing risk factor profiles of ischemic stroke subtypes: evidence for a distinct lacunar arteriopathy? Stroke 2010;41: Patankar T, Widjaja E, Chant H ym. Relationship of deep white matter hyperintensities and cerebral blood flow in severe carotid artery stenosis. Eur J Neurol 2006;13: Altaf N, Daniels L, Morgan PS ym. Cerebral white matter hyperintense lesions are associated with unstable carotid plaques. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31: van Dijk EJ, Prins ND, Vrooman HA ym. Progression of cerebral small vessel disease in relation to risk factors and cognitive consequences: Rotterdam Scan study. Stroke 2008;39: Friedman DI, Dodick DW. White matter hyperintensities in migraine: reason for optimism. JAMA 2012;308: Palm-Meinders IH, Koppen H, Terwindt GM ym. Structural brain changes in migraine. JAMA 2012;308: Etminan M, Takkouche B, Isorna FC ym. Risk of ischaemic stroke in people with migraine: systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ 2005;330: Artto V, Metso TM, Metso AJ ym. Migraine with aura is a risk factor for cervical artery dissection: a case-control study. Cerebrovasc Dis 2010;30: CAST: randomised placebo-controlled trial of early aspirin use in 20,000 patients with acute ischaemic stroke. CAST (Chinese Acute Stroke Trial) Collaborative Group. Lancet 1997;349: Pergola PE, White CL, Graves JW ym. Reliability and validity of blood pressure measurement in the Secondary Prevention of Small Subcortical Strokes study. Blood Press Monit 2007;12: SPS3 Investigators, Benavente OR, Hart RG ym. Effects of clopidogrel added to aspirin in patients with recent lacunar stroke. N Engl J Med 2012;367: Gotoh F, Tohgi H, Hirai S ym. Cilostazol stroke prevention study: a placebo-controlled double-blind trial for secondary prevention of cerebral infarction. J Stroke Cerebrovasc Dis 2000;9: Dufouil C, Chalmers J, Coskun O ym. Effects of blood pressure lowering on cerebral white matter hyperintensities in patients with stroke: the PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) magnetic resonance imaging substudy. Circulation 2005;112: Schiffrin EL. Blood pressure lowering in PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) and white matter hyperintensities: should this progress matter to patients? Circulation 2005;112: a

9 tieteessä 56 Amarenco P, Benavente O, Goldstein LB ym. Results of the Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) trial by stroke subtypes. Stroke 2009;40: Schmidt R, Scheltens P, Erkinjuntti T ym. White matter lesion progression: a surrogate endpoint for trials in cerebral small-vessel disease. Neurology 2004;63: LADIS Study G : a decade of the LADIS (Leukoaraiosis And DISability) Study: what have we learned about white matter changes and small-vessel disease? Cerebrovasc Dis 2011;32: Oksala NK, Oksala A, Pohjasvaara T ym. Age related white matter changes predict stroke death in long term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Melkas S, Putaala J, Oksala NK ym. Small-vessel disease relates to poor poststroke survival in a 12-year follow-up. Neurology 2011;76: Putaala J, Haapaniemi E, Kurkinen M ym. Silent brain infarcts, leukoaraiosis, and long-term prognosis in young ischemic stroke patients. Neurology 2011;76: Mustanoja S, Meretoja A, Putaala J ym. Outcome by stroke etiology in patients receiving thrombolytic treatment: descriptive subtype analysis. Stroke 2011;42: Neumann-Haefelin T, Hoelig S ym. Leukoaraiosis is a risk factor for symptomatic intracerebral hemorrhage after thrombolysis for acute stroke. Stroke 2006;37: Palumbo V, Boulanger JM, Hill MD ym. Leukoaraiosis and intracerebral hemorrhage after thrombolysis in acute stroke. Neurology 2007;68: Streifler JY, Eliasziw M, Benavente OR ym. Prognostic importance of leukoaraiosis in patients with symptomatic internal carotid artery stenosis. Stroke 2002;33: Soinne L, Helenius J, Saimanen E ym. Brain diffusion changes in carotid occlusive disease treated with endarterectomy. Neurology 2003;61: Arshad A, Altaf N, Goode S ym. Leukoaraiosis predicts the need for intraoperative shunt placement during carotid endarterectomy. Perspect Vasc Surg Endovasc Ther 2009;21: Topakian R, Barrick TR, Howe FA ym. Blood-brain barrier permeability is increased in normal-appearing white matter in patients with lacunar stroke and leucoaraiosis. J Neurol, Neurosurg Psychiatry 2010;81: Smith EE, Rosand J, Knudsen KA ym. Leukoaraiosis is associated with warfarin-related hemorrhage following ischemic stroke. Neurology 2002;59: Norrving B. Leucoaraiosis and silent subcortical infarcts. Rev Neurol (Paris) 2008;164: b

10 english summary Susanna Melkas M.D., Ph.D., Specialist in Neurology Helsinki and Uusimaa Hospital District, Lohja Hospital University of Helsinki, Department of Neurology Hanna Jokinen Niku K.J. Oksala Jukka Putaala Timo Erkinjuntti Cerebral small-vessel disease The core imaging features of small-vessel disease (SVD) are confluent and extensive white matter changes (WMC) and lacunar infarcts. These changes may appear relatively harmless but they are often associated with a major negative influence on cognition, mood, and functioning in daily life, resulting from small-vessel lesions in the fronto-subcortical brain network. In many cases, brain lesions are accompanied by other end-organ manifestations indicating that SVD has a systemic nature, and that the brain is one of the SVD end-organs along with the heart, the kidneys, the musculature and the retina. The aetiology of SVD is heterogeneous, probably multifactorial and not completely known. SVD of the long perforators seems to be caused mainly by arteriolosclerosis and lipohyalinosis, whereas SVD of the deep perforators appears to be mainly of atherosclerotic origin. The most important risk factors seem to be hypertension and diabetes, while the data concerning cardiac and carotid embolic sources are conflicting. Cerebral SVD presents clinically either as lacunar stroke with an acute and focal neurological deficit, or as more diffuse conditions such as gait instability, urinary incontinence, cognitive decline and dementia, and mood disorders. The four main clinical lacunar stroke syndromes are pure motor stroke, pure sensory stroke, sensorimotor stroke, and ataxic hemiparesis, followed by some other less common syndromes. Different manifestations of cerebral SVD are associated with increased long-term mortality and ischaemic stroke recurrence. It seems that estimated glomerular filtration rate (egfr) could be used as a practical marker of SVD. The presence of cerebral SVD can also be investigated as a prognostic factor for example with regard to the benefits of carotid endarterectomy. To date, the primary and secondary prevention of stroke have been directed mainly at large-vessel pathology, but ongoing and future research may reveal specific therapies for SVD. In summary, the presence of cerebral SVD is an important determinant of poststroke mortality and ischaemic stroke recurrence, regardless of whether SVD is the cause of the index stroke or a condition concurrent to some other aetiology. As in other vascular diseases, the importance of primary prophylaxis and control of vascular risk factors is of utmost importance. 1177c

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka minna.rusanen@pkssk.fi Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017

Lisätiedot

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot