Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa
|
|
- Asta Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon joko samanpuoleisesta kaulavaltimosta tai sydämestä. Silmänpohjassa näkyvä kolesterolikide on suora vihje samanpuoleisen kaulavaltimon sairaudesta. Osa potilaista saa myöhemmin aivohalvauksen, mutta tämä vaara on pienempi kuin isoaivojen ohimenevän verenkiertohäiriön jälkeen. Suurin osa potilaista kuoleekin muihin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kaulavaltimokirurgiasta saatava hyöty ei näistä syistä ole yhtä merkittävä kuin isoaivojen verenkiertohäiriöistä kärsivillä potilailla. Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa silmän valtimoverenkierron häiriöstä johtuvaa äkillistä ja nopeasti korjaantuvaa yhden silmän näönmenetystä. Sen aiheuttaa yleensä silmävaltimoon kulkeutunut embolia, joka useimmiten kielii samanpuoleisen sisemmän kaulavaltimon ateroskleroosista: ahtaumasta, haavaumasta tai tukoksesta (Beck 1986, Kovanen ja Kokkonen 1989, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Embolia voi olla lähtöisin myös nousevasta aortasta, sydämensisäisestä trombista tai viallisesta sydänläpästä (Sotaniemi ja Ikäheimo 1989). Nopea korjaantuminen tarkoittaa tässä yhteydessä muutamaa minuuttia. Lyhyempiä, parin sekunnin pituisia ja tyypillisesti tiheästi toistuvia näönhämärtymiskohtauksia aiheuttaa kohonnut kallonsisäinen paine (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Pitemmät, useita kymmeniä minuutteja kestävät näönmenetykset ovat puolestaan joko migreenin tapaisen verisuonispasmin tai pysyvän valtimotukoksen aiheuttamia. Hetkellisen sokeuden voi aiheuttaa myös silmän verenkierron pitkäaikainen vajaus, jos ulompikin kaulavaltimo on ateroskleroosin ahtauttama. Sokeuden saattaa silloin laukaista asennon muutos, ruumiillinen rasitus tai jopa kirkas valo (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Verenkierron vajavuudesta kielivät silmänpohjan laajat laskimot, täpläverenvuodot ja mikroaneurysmat, joita usein erehdytään pitämään laskimotukoksen aiheuttamina. Verenkierron vaikea vajaus voi aiheuttaa iskeemisen silmäsäryn ja värikalvon uudissuonittumisen (Carter 1985). Hetkellisestä sokeudesta kärsivistä kaksi kolmasosaa on miehiä (Hurwitz ym. 1985). Pohjoismaisen arvion mukaan oireen ilmaantuvuus on 13.7 tapausta vuodessa sataatuhatta miestä kohti (Andersen ym. 1988). Hetkellinen sokeus on harvinainen 45:tä vuotta nuoremmilla, ja tämän iän jälkeen se yleistyy nopeasti: vuotiailla miehillä ilmaantuvuus oli Andersenin ym. (1988) aineistossa 38/ Hollenhorstin kide Hetkellinen sokeus aiheutuu yleisimmin kolesterolikiteestä, joka on irronnut sairaasta valti- 280 Duodecim 114: , 1998 T. Kivelä
2 K u v a 1. Todennäköisesti kaulavaltimosta irronnut vaaleankeltainen Hollenhorstin kolesterolikide on takertunut tyypilliseen paikkaan verkkokalvon valtimohaaraan (nuoli). Veri pääsee virtaamaan sen ohi, ja potilas on jo oireeton. mosta. Se on nimetty yhdysvaltalaisen silmälääkäri Hollenhorstin (1961) mukaan. Se on litteä, vaaleankeltainen ja heijastaa valoa peilimäisesti (kuva 1). Kide pyörii hitaasti eteenpäin häiriten veren virtausta ja takertuu sitten valtimon haarakohtaan, jolloin veri virtaa taas tasaisesti ja oireet katoavat. Hollenhorstin kiteen liukeneminen vie useita viikkoja, joten silmänpohjassa voi näkyä vanhojakin kiteitä. Osa niistä saapuu silmään nukkuessa, jolloin oireita ei huomata. Sattumalta nähty kolesterolikide on yhtä lailla merkki kaulavaltimotaudista kuin hetkellinen sokeuskin (Beck 1986). Embolia voi olla muutakin kuin kolesterolia. Verihiutaleista koostuva tulppa hajoaa nopeasti, eikä sitä yleensä ehditä nähdä silmänpohjassa. Kalkkiemboliat puolestaan ovat siksi kookkaita, että ne aiheuttavat useimmiten verkkokalvon keskusvaltimon pysyvän tukoksen. Hetkellinen sokeus, TIA ja aivohalvausvaara Koska hetkellinen sokeus johtuu sairaasta kaulavaltimosta tai sydämestä, kohtauksia voi tulla toistuvasti, jopa kymmeniä viikossa. Seuraava embolia saattaa tietenkin aiheuttaa verkkokalvon keskusvaltimon tukoksen ja pysyvän sokeuden tai aivohalvauksen ja kuoleman. Arviot näiden vakavien seurausten yleisyydestä ovat vaihdelleet huomattavasti, mikä on aiheuttanut epävarmuutta hoitosuosituksiin (Beck 1986, The Amaurosis Fugax Study Group 1990, Trobe 1991). Vaihteluun on monia syitä: aineistoissa on ollut mukana nuoria potilaita, joiden näköhäiriön syy on ollut migreeni eikä kaulavaltimon ateroskleroosi, kaulavaltimoita ei ole järjestelmällisesti tutkittu kaikilta, tai osa potilaista on leikattu ja osaa vain seurattu erottelematta ryhmiä tuloksia tarkasteltaessa (Poole ja Ross Russel 1985, Trobe 1991). Äskettäin on kuitenkin julkaistu kaksi hyvin suunniteltua epidemiologista tutkimusta hetkellisen sokeuden ja sattumalta havaitun kolesterolikiteen aiheuttamasta aivohalvauksen ja kuoleman vaarasta (Bruno ym. 1995, Streifler ym. 1995). Ensimmäinen selvitys oli osa pohjoisamerikkalaista monikeskustutkimusta, jossa tutkitaan kaulavaltimokirurgian etuja silmän ja aivojen ohimenevistä verenkiertohäiriöistä (TIA) kärsivillä potilailla, joilla on todettu vähintään 70 %:n ahtauma kaulavaltimossa (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Taudin luonnollista kulkua seurattiin 129 potilaalla, jotka oli satunnaistettu konservatiiviseen hoitoon (Streifler ym. 1995). Heistä 59:llä oli esiintynyt hetkellinen sokeus, lopuilla 70:llä ohimenevä aivoverenkierron häiriö. Hetkellisestä sokeudesta kärsineet olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia kuin aivoverenkierron häiriötä poteneet ryhmät mutta eivät poikenneet toisistaan sukupuolijakauman tai muiden aivohalvauksen vaaratekijöiden kuten verenpainetaudin, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, hyperlipidemian ja tupakoinnin suhteen (Streifler ym. 1995). Mainittu ero saattaa johtua siitä, että hetkellinen sokeus on helpommin havaittava ja siksi kenties varhaisempi oire kaulavaltimotaudista kuin vastaavan suuruisen aivoverisuonen ohimenevän tukoksen oireisto (Poole ja Ross Russel 1985, Trobe 1991, Streifler ym. 1995). Aivohalvauksen vaara arvioitiin toteutumataulukkomenetelmällä (kuva 2A). Vaara saada aivosairaus kahden vuoden kuluessa aivojen ohimenevästä verenkiertohäiriöstä oli 43.5±6.7 %. Hetkellisen sokeuden jälkeen riski oli 16.6±5.6 % Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 281
3 (kuva 2A). Vaarasuhde oli 3.2 (95 %:n luottamusväli ). Lähes puolet halvauksista ilmaantui kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Aivohalvausvaara riippui kaulavaltimon ahtauman asteesta, mutta vaarasuhde ei muuttunut sen mukaan (taulukko 1). Kun ahtauman aste oli 95 %, lähes joka kolmas hetkellisestä sokeudesta kärsinyt sai aivohalvauksen kahden vuoden kuluessa. Hetkellisen sokeuden jälkeen ilmaantuneet halvaukset olivat lieviä: kenelläkään ei ollut pysyvää vajaatoimintaa kolmen kuukauden kuluttua halvauksesta, kun taas kolmasosalla aivoverenkierron ohimenevää häiriötä sairastaneista aivohalvauspotilaista oli tällainen vajaatoiminta (Streifler ym. 1995). Ainoat kaksi kuolemantapausta osuivat aivoverenkierron ohimenevästä häiriöstä kärsineiden ryhmään. Tutkimusta arvioitaessa on huomattava, että kaikilla potilailla oli merkittävä kaulavaltimon ahtauma, joten havaittu aivohalvausvaara todennäköisesti on keskimääräistä suurempi. Aikaisemmin on arvioitu aivohalvausvaaran olevan vain % vuodessa hetkellisen sokeuden jälkeen, jos kaulavaltimo ei ole ollut merkittävästi ahtautunut tai ahtauman aste on ollut tuntematon (Poole ja Ross Russel 1985, Torem ym. 1990, Trobe 1991). Hollenhorstin kide ja aivohalvausvaara A Ei aivoveritulppaa HS TIA HS K u v a 2. Aivoveritulppaan sairastumista ennustavia tapahtumataulukkokuvaajia (Mayberg ym. 1989, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1989, Bruno ym. 1995, Streifler ym. 1995). A) Aivohalvausvaara on lähes samansuuruinen potilailla, jotka ovat kokeneet hetkellisen sokeuden (HS), ja potilailla, joiden silmänpohjassa on nähty oireeton Hollenhorstin kide (HK). Molempien potilasryhmien sairastumisvaara on merkitsevästi suurempi kuin oireettomien verrokkipotilaiden (V) ja pienempi kuin aivoverenkierron ohimenevän häiriön kokeneiden (TIA). B) Kummankaan potilasryhmän aivohalvausvaara ei kahden ensimmäisen vuoden aikana juuri eroa niiden potilaiden vaarasta, joille on kahden satunnaistetun tutkimuksen osana tehty aivojen tai silmän verenkiertohäiriön vuoksi kaulavaltimon endarterektomia (EA1 ja EA2). Myöhempää eroa ei ole suljettu pois. Entä sitten ne oireettomat potilaat, joilla lääkäri on todennut silmänpohjaa tutkiessaan kolesterolikiteen? Tästäkään asiasta ei ole ollut yksiselitteistä käsitystä, sillä oireettomia ja oireisia kolesteroliemboliapotilaita ei ole ennen eroteltu eikä kunnollista verrokkiryhmää ole kerätty (Bruno ym. 1995). Nyt tutkijat seurasivat 70:tä perättäistä yhdysvaltalaisen sotaveteraanisairaalan miespotilasta, joilla oli sattumalta todettu kolesterolikide silmänpohjassa, sekä yhtä montaa iän ja kaulavaltimon ahtauman vaaratekijöiden suhteen kaltaistettua verrokkipotilasta (Bruno ym. 1995). Ryhmien välillä ei myöskään ollut eroa veren hyytymiseen vaikuttavassa hoidossa. Kolesterolikidepotilaat saivat aivohalvauksen 9.9 kertaa useammin kuin verrokkipotilaat (95 %:n luottamusväli ). Vuotuinen aivohalvausvaara oli 8.5 % (Bruno ym. 1995). Kolme neljäsosaa halvauksista ilmaantui samalle puolelle kuin mistä oireeton kide oli lähtöisin. Yksikään halvaus ei johtanut kuolemaan. Sydänkuolemissa ei ollut merkittävää eroa ryhmien välillä, joskin kolesterolikidepotilailla vaara V HK Vuotta B Ei aivoveritulppaa 100 EA1 EA HK Vuotta 282 T. Kivelä
4 T a u l u k k o 1. Aivohalvausvaara ja vaarasuhde kahden vuoden kuluessa hetkellisestä sokeudesta ja aivoverenkierron ohimenevästä häiriöstä eriasteista kaulavaltimon ahtaumaa sairastavilla (Streifler ym. 1995). Aivohalvausvaara Kaulavaltimon Hetkellisen Aivoverenkierron Vaaraahtauman sokeuden ohimenevän suhde aste, % jälkeen häiriön jälkeen oli hieman suurempi: vaarasuhde oli 1.4 (95 %:n luottamusväli ). Tulos poikkeaa käsityksestä, jonka mukaan kolesteroliemboliapotilaiden sydänkuolleisuus on huomattavan suuri (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Tämä johtunee siitä, että tapaus-verrokkiasetelman vuoksi molemmilla ryhmillä oli samanasteinen verenpaine- ja sepelvaltimotauti (Bruno ym. 1995). Tutkimustuloksia arvioitaessa on huomattava, että verrokkipotilaiden kaulavaltimon ahtauman astetta ei tutkittu. Tutkijat olettavat, että kaulavaltimon ahtauman vaaratekijöiden kaltaistaminen kaltaistaa myös ahtauman asteen (Bruno ym. 1995). Lisäksi kaikki potilaat olivat miehiä. Erityisen merkittävää on, että näissä huolellisesti suunnitelluissa mutta eri tavoin tehdyissä tutkimuksissa vuotuinen aivohalvausvaara oli yhtä suuri eli 8 9 % oireettoman kolesterolikiteen toteamisen ja hetkellisen sokeuden jälkeen (Streifler ym. 1995, Bruno ym. 1995). Hetkellisen sokeuden hoito Ohi menneen näönmenetyksen syy on selvitettävä viipymättä. Silmän tai aivojen ohimenevän iskemian lisäksi sen takana saattaa olla temporaaliarteriitti. Lasko on siksi mitattava päivystysluonteisesti. Amaurosis fugax -diagnoosi perustuu paljolti esitietoihin kohtauksen tyypillisestä kulusta. Silmätautien erikoislääkärin tutkimus voi silti olla tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Verenkiertoelimistön tila on syytä selvittää huolellisesti, sillä hetkellisen sokeuden kokeneilla on runsaasti muitakin sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia ja heidän sydänkuolleisuutensa on merkittävä (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Tämä koskee myös oireettomia potilaita, joiden silmänpohjassa on havaittu Hollenhorstin kide. Tutkimukset ovat samat kuin ohimenevän aivoiskemian syytä selvitettäessä (Sivenius 1989, Wray 1993). Tiedetään, että kolesterolikiteitä voi irrota sairaasta kaulavaltimosta ilman, että valtimo on merkittävästi ahtautunut (Beck 1986). Kaulavaltimoiden tilan selvittämiseen on suositettu ensisijaisesti dopplertutkimusta ja muita kajoamattomia menetelmiä. Kaulavaltimon varjoainekuvausta on ehdotettu vain niille, joiden otaksutaan hyötyvän endarterektomiasta (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Hetkellisen sokeuden ja oireettoman Hollenhorstin kiteen paras hoito ei ole tiedossa (Beck 1986). Yleensä suositetaan samaa hoitoa kuin aivoverenkierron ohimenevään häiriöön ( mg asetyylisalisyylihappoa vuorokaudessa). Tämä hoito saattaa olla merkittävä enemmänkin sydänkuolleisuuden vähentämisen kannalta (Beck 1986), eikä sen tehoa nimenomaan hetkellistä sokeutta hoidettaessa ole selvitetty (Beck 1986, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Hetkellinen sokeus ja kaulavaltimon endarterektomia Käytettävissä ei ole kontrolloitua tutkimusta, jossa olisi arvioitu kaulavaltimokirurgian vaikutusta hetkellisestä sokeudesta kärsivien ennusteeseen. Hetkellinen sokeus on kyllä ollut isoaivojen verenkiertohäiriön ja lievän aivohalvauksen rinnalla mukaanottoaihe satunnaistetuissa monikeskustutkimuksissa, joissa on arvioitu endarterektomian tehoa kaulavaltimon ahtauman hoidossa (European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group 1991, Mayberg ym. 1991, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Itse asiassa näköhäiriöpotilaiden osuus on ollut jopa kolmannes eli varsin merkittävä (Mayberg ym. 1991). Harmillista on, että tuloksia ei ole ilmoitettu ryhmille erikseen, joten päätelmät mahdollisesta hyödystä on tehtävä epäsuorasti (Beck 1986). Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 283
5 Suurimmassa näistä tutkimuksista pysyvän aivohalvauksen vaara kahden ensimmäisen vuoden aikana väheni keskimäärin 26 %:sta 9 %:iin, eli 17 prosenttiyksikköä, mikäli ahtauman aste oli vähintään 70 % (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Muiden tulokset ovat olleet vastaavat (Goldstein ym. 1995). Näyttöön perustuvan lääketieteen oppien mukaisesti kuusi potilasta oli leikattava (NNT, number needed to treat), jotta estettiin yksi pysyvä aivohalvaus kahden vuoden aikana (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kun hetkellisen sokeuden jälkeinen keskimääräinen aivohalvausvaara kahden vuoden kuluessa on saman tutkijaryhmän edellä esitetyn arvion valossa noin 17 % (Streifler ym. 1995), jäänee kaulavaltimokirurgialla saavutettava hyöty keskimäärin kahdeksan prosenttiyksikön suuruiseksi (kuva 2B). Vasta kun ahtauman aste on 95 % (taulukko 1), alkaa hetkellisen sokeuden jälkeinen aivohalvausvaara (29 %) olla verrattavissa edellämainitun monikeskustutkimuksen potilaiden keskimääräiseen 26 %:n vaaraan. Nämä luvut viittaavat samalla siihen, että aivoverenkierron häiriötä potevien kaulavaltimokirurgiasta saama hyöty voi olla arvioitua suurempi, koska tutkimusaineistoissa on ollut mukana hetkellisestä sokeudesta kärsineitä, joiden ennuste ilman leikkaustakin on keskimääräistä parempi. Kaulavaltimon endarterektomia ei ole vaaraton toimenpide tässä potilasryhmässä. Leikkaus ja sitä edeltävä varjoainekuvaus aiheuttivat aivohermovaurion 5 7 %:lle ja sydäninfarktin 1 2 %:lle potilaista (Mayberg ym. 1991, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuoleman vaara oli noin % ja aivohalvauksen vaara %; ne olivat leikatuilla kaksinkertaiset verrattuna lääkehoitoa saaneisiin verrokkeihin (Rothwell ym. 1996, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kun ahtauman aste on alle 70 %, nämä haitat alkavat ylittää leikkauksella saavutettavan hyödyn (European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group 1991 ja 1996, Mayberg ym. 1991). On arvioitu, että vain joka toisella hetkellisestä sokeudesta kärsineellä ja joka viidennellä oireettomalla kolesterolikidepotilaalla on yli 50 %:n kaulavaltimoahtauma (Hurwitz ym. 1985, Andersen ym. 1988, Bruno ym. 1992). Merkittävän kaulavaltimoahtauman suhteellinen harvinaisuus ja potilaiden muutenkin parempi ennuste näyttävät rajoittavan kaulavaltimokirurgian mahdollisuuksia hetkellisen sokeuden hoidossa. Leikkauspäätöksestä riippumatta kannattaa panostaa tämän potilasryhmän muiden sydän- ja verenkiertosairauksien hoitoon, koska suurin osa heistä kuolee sepelvaltimotautiin eikä aivohalvaukseen (Hurwitz ym. 1985, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Kirjallisuutta The Amaurosis Fugax Study Group. Current management of amaurosis fugax. Stroke 1990; 21: Andersen C U, Marquardsen J, Mikkelsen B, Nehen J H, Pedersen K K, Vesterlund T. Amaurosis fugax in a Danish community: a prospective study. Stroke 1988; 19: Beck R W. Amaurosis fugax: controversies in management. Int Ophthalmol Clin 1986; 26: Bruno A, Russell P W, Jones W L, Austin J K, Weinstein E S, Steel S R. Concomitants of asymptomatic retinal cholesterol emboli. Stroke 1992; 23: Bruno A, Jones W L, Austin J K, Carter S, Qualls C. Vascular outcome in men with asymptomatic retinal cholesterol emboli. A cohort study. Ann Intern Med 1995; 122: Carter J E. Chronic ocular ischemia and carotid vascular disease. Stroke 1985; 16: European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group. MRC European carotid surgery trial: interim results for symptomatic patients with severe (70 99 %) or with mild carotid stenosis. Lancet 1991; 337: European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group. Endarterectomy for moderate symptomatic carotid stenosis: interim results from the MRC European carotid surgery trial. Lancet 1996; 347: Goldstein L B, Hasselblad V, Matchar D B, McCrory D C. Comparison and meta-analysis of randomized trials of endarterectomy for symptomatic carotid stenosis. Neurology 1995; 45: Hollenhorst R W. Significance of bright plaques in the retinal arterioles. J Am Med Assoc 1961; 178: 123. Hurwitz B J, Heyman A, Wilkinson W E, Haynes C S, Utley C M. Comparison of amaurosis fugax and transient cerebral ischemia: a prospective clinical and arteriographic study. Ann Neurol 1985; 18: Kovanen P T, Kokkonen J O. Ateroskleroosi aivoverenkierron iskeemisten häiriöiden tavallisin perussyy. Duodecim 1989; 105: Mayberg M R, Wilson S E, Yatsu F, ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischemia in symptomatic carotid 284 T. Kivelä
6 stenosis. J Am Med Assoc 1991; 266: North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. Beneficial effect of carotid endarterectomy in symptomatic patients with high-grade carotid stenosis. N Engl J Med 1991; 325: Poole C J M, Ross Russell R W. Mortality and stroke after amaurosis fugax. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1985; 48: Rothwell P M, Slattery J, Warlow C P. A systematic review of the risks of stroke and death due to endarterectomy. Stroke 1996; 27: Sivenius J. Ohimenevän aivoiskemian ennuste ja hoito. Duodecim 1989; 105: Sotaniemi K, Ikäheimo M. Sydänsairaudet ja aivoverenkierron häiriöt. Duodecim 1989; 105: Streifler J Y, Eliasziw M, Benavente O R, ym. The risk of stroke in patients with first-ever retinal vs hemispheric transient ischemic attacks and high-grade carotid stenosis. Arch Neurol 1995; 52: Torem S, Rossman M E, Schneider P A, Otis S M, Dilley R B, Bernstein E F. The natural history of amaurosis fugax with minor degrees of internal carotid artery stenosis. Ann Vasc Surg 1990; 4: Trobe J D. Carotid endarterectomy and its alternatives in managing amaurosis fugax. Int Ophthalmol Clin 1991; 31: Wray S H. The management of acute visual failure. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1993; 56: TERO KIVELÄ, dosentti, osastonlääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL 223, HYKS Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 285
Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana
Petra Ijäs, Krista Nuotio, Pirkka Vikatmaa ja Lauri Soinne KATSAUS Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Kaulavaltimoahtaumat
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotAxel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATKS:SSA Syventävien opintojen kirjallinen työ
Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATKS:SSA 2006-2015 Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA 2006-2015
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotHetkellinen toispuoleinen näönmenetys
Katsaus tieteessä Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto jukka.putaala@hus.fi Petra Ijäs LT, neurologian erikoislääkäri
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tehokkuuden ja laadun optimointi
Ellinoora Aro, Petra Ijäs, Lauri Soinne, Leena Vikatmaa, Maarit Venermo ja Pirkka Vikatmaa Kaulavaltimokirurgian tehokkuuden ja laadun optimointi JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja testata
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotKaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito
Kristiina Ikäheimonen, Ritva Vanninen, Pekka Jäkälä, Kimmo Mäkinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito Kallonulkoisen kaulavaltimoahtauman pallolaajennusta
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotOhimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta
Marika Saarela, Jukka Putaala, Päivi Koroknay-Pal, Gerli Sibolt, Pirkka Vikatmaa, Leena Valanne ja Eero Pekkonen TAPAUSSELOSTUS Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta TIA on lyhytkestoinen
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA
TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA Hilkka Liitsola syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto lääketieteen laitos neurologian vastuualue
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018
ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 MIKSI ANTIBIOOTTEJA KÄYTETÄÄN KAIHILEIKKAUSEN YHTEYDESSÄ? JOTTA EI TULISI ENDOFTALMIITTIA, joka usein sokeuttaa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotPRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO
TIETOA ETEISVÄRINÄSTÄ JA SEN HOIDOSTA PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO Sinulla 4. Jos verihyytymä päätyy aivoverisuoneen ja tukkii sen, se aiheuttaa aivoinfarktin eli
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotLIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET
LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotSisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on
Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn?
Aivoinfarkti Mitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn? Markku Kaste, Timo Strandberg, Perttu Lindsberg ja Juhani Sivenius Harvassa sairaudessa on jo nyt yhtä paljon tietoa riskitekijöistä ja ehkäisyn
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotMITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN
MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
Lisätiedot