Finres-tietojärjestelmän kuvaus 2011
|
|
- Heli Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Finres-tietojärjestelmän kuvaus 2011 Mikä on Finres-tietojärjestelmä? Finres-tietojärjestelmä on atk-ohjelmisto, jolla yhdistetään laboratorioiden lähettämät mikrobilääkeresistenssitiedot kansalliseksi tiedostoksi. Raporteissa mikrobilääkkeet voidaan määrittää sekä raporttityypin että organismin mukaan. Tulevaisuudessa pystytään tuottamaan vieläkin dynaamisemmin yksinkertaisia raportteja, joille annetaan vain alku- ja loppupäivämäärä. Tällöin voidaan päästä lähelle reaaliaikaisuutta. Laboratorioiden lähettämien tietojen lataus Finres-tietojärjestelmään ladataan laboratorioiden lähettämistä WHONET-tiedostoista raportoitavien mikrobien näyte- ja löydöstiedot sekä raportoitavien mikrobilääkkeiden herkkyysmääritystulokset (liite 1). Finres-tiedosto koostuu yksinomaan kliinisistä löydöksistä (liite 2). Jotta kontrolli-, laaduntarkkailu- ja kantajuuslöydöksiä ei tulisi mukaan, olisi laboratorion estettävä niiden siirtyminen WHONET-tiedostoonsa (laaduntarkkailukannat) tai määriteltävä niiden näytetyyppi asianmukaisesti (Liite 3). Finres-tietokantaan ei tallenneta löydöksiä, joiden näytetyyppi on 'mr','vr','sc' tai 'qc. Löydöstä ei myöskään tallenneta, jos mikrobin nimi tai (kryptattu) henkilötunnus puuttuu tai on muotoa PUUTTUU tai PUUI. Herkkyysmäärityksien tulokset kirjataan siinä muodossa, kun ne tulevat WHONET-tiedostosta. Tämän lisäksi tuloksille lisätään tulkinta (R, I tai S) voimassa olevien tulkintasääntöjen (2010-asti Fire standardi, 2011-alkaen EUCAST) mukaan. Jos tulos on valmiiksi R, I tai S, niin se siirretään suoraan tulkinta-kenttään. Muutoin, jos kyseessä on E- tai MIC-testin tulos, niin muokataan merkkijono oikean muotoiseksi (pilkku => piste, turhat alku- ja loppunollat pois jne.) ja tulokselle etsitään pyöristystaulukosta vastaava standardin mukainen arvo (liite 4). Kiekkotestin tuloksesta poistetaan mahdolliset ylimääräiset alkunollat. Tämän jälkeen saatua numeerista arvoa verrataan kyseisen testin raja-arvoihin. Jos mikrobilääkeherkkyys on sellainen, että sen tulos määräytyy jonkin toisen mikrobilääkkeen mukaan, niin etsitään lääkkeelle vielä johdettu tulos ja kirjataan johdetuksi arvoksi S, R tai I (Liite 5). Jos johdettu tulos löytyy, niin se korvaa muun tuloksen. Tavoite on, että kaikki laboratoriot poimisivat omaan WHONET-tiedostoonsa myös potilastunnisteet (nimi ja henkilötunnus) ja käyttäisivät WHONETin kryptaustoimintoa Finrestiedostoa muodostaessaan, jolloin saman henkilötunnuksen pitäisi kryptautua aina samoin. Tällöin voitaisiin huomata, jos sama potilas on käynyt eri laboratorioissa. Toistaiseksi laboratoriot käyttävät kuitenkin erilaisia henkilötunnuksen kryptausmenetelmiä, eikä potilasta voida tunnistaa valtakunnallisesti. Siksi on päätetty, että potilaan ensimmäiset löydökset huomioidaan toistaiseksi laboratorioittain. Mikäli samalla kryptatulla henkilötunnuksella tietokannasta löytyy jo potilas, niin tarkistetaan, että sukupuoli ja syntymäaika ovat sama, muutoin tulkitaan että kyseessä on eri potilas. Todennäköisesti tällaisia tapauksia ei ole. Jos potilaalla on WHONET-tiedostossa henkilötunnuksen sijasta jokin muu, mahdollisesti vaihtuva tunniste ja samoja tunnisteita kierrätetään eri vuosina, ei tämän laboratorion kohdalla päde potilaan ensimmäinen löydös -periaate vaan mukaan tulevat potilaan kaikki löydökset. Samasta näytteestä löytyvistä, samaa lajia edustavista löydöksistä tallennetaan vain ensimmäinen. 1
2 Näytetyypit ja ikäryhmät Finres-tiedostossa löydökset jaetaan veri-, nielu-, virtsa-, uloste- ja märkä -löydösryhmiin. Joillekin näytetyyppiryhmille on WHONET-tiedostossa useita näytetyyppikoodeja, ja joistain tyypeistä ollaan kiinnostuneita vain ryhmänä muut. Tämän vuoksi raporttien tekemistä varten näytetyyppi muutetaan näyteryhmäksi seuraavien sääntöjen mukaan (lyhenteet WHONETnäytetyyppejä): bl => bl, th => th, ur, ua, uc => ur st => st (ei toistaiseksi mukana raporteissa) kaikki loput => o Raporteissa käytetään myös ikäryhmitystä 0-4, 5-75 ja 75-. Alle yksivuotiaiden ikä on WHONETtiedostoissa yleensä annettu kuukausina (m) tai alle kuukauden ikäisten päivinä (d). Finrestiedostossa kaikki iät, jotka eivät ole lukuja vaan niissä on d- tai m pääte, muutetaan nollaksi (0). Muutoin ikäryhmä määräytyy suoraan laboratorion WHONET-tiedostossa olevasta iästä. Tässä tosin on poikkeavuuksia laboratorioittain (pyöristys ylöspäin/alaspäin/lähimpään) ja joidenkin yli 100-vuotiaiden iästä on 100 jäänyt pois joillain käyntikerroilla. Alkuperäiset ja tarkat iät tallennetaan myös. Raporttien lukujen laskenta Kantamääriin lasketaan kaikki kyseisen bakteerilajin potilaiden ensimmäiset löydökset tarkasteltavalla aikajaksolla näytteenottopäivämäärän mukaan. Jos samalta päivältä ja samasta näyteryhmästä löytyy kaksi tai useampia saman lajin löydöksiä, otetaan näistä mukaan vain ensimmäinen (järjestys voi olla eri kuin WHONETillä tiedostoa analysoitaessa?). Joukkoon, josta lasketaan testattujen määrä, valitaan potilaan ensimmäinen löydös, jolle on tehty vähintään yksi raportoitavan mikrobilääkkeen herkkyysmääritystesti. Varsinainen testattujen määrä on laskettu potilaiden ensimmäisistä löydöksistä (joista siis tehty testejä WHONET: first isolate with antibiotic result), joille on tehty kyseessä olevalle mikrobilääkkeelle herkkyysmääritys. Näistä tuloksista otetaan mukaan yksi per löydös siten, että ensisijaisesti mukaan otetaan E-testin tulos, jos tätä ei ole tehty niin sitten MIC ja jos sitäkään ei ole, niin DISK. Jos tulos on virheellinen eli DISKtestin ollessa kyseessä se ei ole luku tai muotoa <luku, >luku, R, I tai S tai MIC/E-testin kohdalla pyöristystaulukosta (Liite 3) löytyvä luku (tai <luku tai >luku) tai R, S tai I niin silloin tulosta ei lasketa testattujen määrään. Jos raporttissa käsitellään bakteerisukua lajien sijasta, (esim. Acinetobacter sisältää lajit A. baumannii (aba) ja A. sp. (ac-)), niin raporttiin lasketaan potilaan ensimmäiset löydökset per laji (ja per laboratorio, raportointijakso ja näyteryhmä). Samalta potilaalta voi tulla löydös eri laboratorioiden raportteihin ja sen myötä myös valtakunnalliseen raporttiin useampi löydös (valtakunnalliset määrä lasketaan suoraan summaamalla laboratorioiden luvut). Koska ensimmäinen löydös on aina raporttikohtainen, niin lyhyempien raporttijaksojen luvut eivät täsmää pitemmän raportointijakson lukuihin. Toisin sanoen jos lasketaan alku- ja loppuvuoden raporttien luvut yhteen, niin voidaan saada suuremmat luvut kuin koko vuoden raportissa. 2
3 Raporttien lukujen näyttäminen Raportissa näytetään testattujen kantojen kokonaismäärä, resistenttien määrä, resistenssiprosentti ja sen 95 %:n luottamusväli. Laboratorion tulos otetaan mukaan vain, jos testattuja on vähintään puolet kantojen kokonaismäärästä. Laboratoriot järjestetään raporteissa aakkosjärjestykseen. Laboratoriokohtaisissa ja valtakunnallisissa raporteissa mikrobilääkkeet listataan suomenkielisen nimen mukaan aakkosjärjestykseen. Liitteet 1. Finres-tiedoston ja vastaavat WHONET-tiedoston kentät 2. Finres-tiedoston kannat 3. Suositus laboratorio-atk-järjestelmien WHONET-tiedostojen päivityksestä 4. E-testi- ja MIC-tulosten pyöristystaulukko 5. Tulkintojen johtaminen 6. EUCAST-päivitykset 3
4 Liite 1 Finres-tiedoston ja vastaavat WHONET-tiedoston kentät Vastaava WHONET-tiedoston tietue Tietueen nimi Tietueen kuvaus Potilas (patient) - patient_num juokseva numero patient_id patient_id kryptattu date_birth date_birth syntymäpäivä sex sex sukupuoli Näyte (specimen) - spec_id juokseva numero spec_num spec_num kryptattu? spec_date spec_date näytteenottopäivämäärä spec_type spec_type näytteen tyyppi Löydös (isolate) - isolate_id juokseva numero laboratory laboratory laboratorion lyhenne organism organism bakteeri org_type org_type age age merkitty ikä - age_group raporteissa käytetty ikäryhmä age:n mukaan pat_type pat_type ward ward ward_type ward_type institut institut department department beta_lact beta_lact comment comment date_data date_data - period latauksessa annettu esim (ei laskennan kannalta väliä) - spec_group raporttien teon helpottamiseksi (ei mukana toistaiseksi) isolate_number erottelee "duplikaatit", jos yhdessä näytteessä kaksi tai useampia saman bakteerilajin löydöksiä Lääkeherkkyystulos ja sen tulkinta (measurements) sarakkeen otsikko test_code lääkkeen koodi tulos meas_text herkkyystulos suoraan tiedostosta - meas_value pyöristetty taulukon mukaan / muokattu desimaaliluvuksi - derivated johdettu tulkinta (tulos, jos se on S,R tai I eikä ole johdettava) value tulkinta 4
5 Liite 2. Finres-raportin kannat Taulukko 1 Bakteerilajit ja löydösten ryhmittely Laji Kaikki kliiniset Str.pneumoniae spn x Finres jaottelu 2005 alkaen Lisäksi erikseen B Ps Pu U Teho <5 v./ >5 v. WHONETlyhenteet Resistenssi Moni-R, profiili Finresjaottelu 2004 asti kaikki H. influenzae hin, hxb x kaikki M. catarrhalis bca x kaikki Str. pyogenes bsa, spy x-ps x kaikki N. gonorrhoeae ngo x kaikki N. meningitidis nme x E. coli eco x <75v./ >75 v. ESBL, profiili sairaala/tk Kl. pneumoniae kpn x x ESBL, profiili sairaala Kl. oxytoca kox x-u x Ent. cloacae ecl x-u x Serr. marcescens sma x-u A. baumannii aba, ac- x-u E. sp. sairaala Serr. sp. sairaala A. sp. sairaala P. aeruginosa pae x x pan-r sairaala S. aureus sau x x MRSA, profiili sairaala/tk Enterococcus efa, efm, ent x VRE E. faecalis, E. faecium, sairaala SIR-jakauma: first isol. only Rinnalle most resistant : P. aeruginosa 5
6 Taulukko 2. Raporttiin koottavat lääkkeet Raporttiin kootaan alla luetellut bakteerit ja niiden herkkyystiedot mieluiten kaikista luetelluista lääkkeistä (/-merkityt lääkkeet ovat vaihtoehtoisia). Tarvittavat tiedot ovat kullekin lääkkeelle testattujen kantojen kokonaismäärä ja S-, I, ja R-tulosten määrä. Kiekkotulokset 3) MIC-tulokset 3) Bakteerilaji 1. Streptococcus pneumoniae oxa, ery, cli, tet, sxt pen 2) 2. Haemophilus influenzae amp, amc,tet,sxt, bla 1) amp 4) 3. Moraxella catarrhalis amp, amc,tet,sxt,ery, bla 1) 4. Streptococcus pyogenes ery, cli 5 Escherichia coli Veri: amp, tzp, cxm, cta/cro, caz, ESBL-E-testit 6. Klebsiella pneumoniae ipm/mem, tob/net, nor/ofl/cip/lvx ESBL-E-testit 7. Klebsiella oxytoca (mox), sxt 8. Enterobacter cloacae Virtsa: mec, cep/lex, cxm, nor/ofl/cip, nit, tmp, sxt 9. Serratia marcescens cxm, cta/cro, ipm/mem, tob/net, 10. Acinetobacter baumannii nor/ofl/cip/lvx (mox), sxt 11. Pseudomonas aeruginosa tzp, caz, ipm/mem, tob, cip, mox 12. Staphylococcus aureus oxa, ery, cli, tet, sxt, tob/net, van, oxa rif, fus, lvx, cip, mox 13. Enterococcus amp, van, tec, nit, (mox) 14. Neisseria gonorrhoeae cip, cta/cro 15. Neisseria meningitidis pen, cro/cta, cip, rif pen, cro/cta, cip, rif 1) bla, beetalaktamaasi 2) oxa-r-kantojen penisilliini-mic-tulokset 3) Lääkkeiden lyhenteet WHONET-koodin mukaan, mm.: amc, amoksisilliini-klavulaanihappo; mec, mesillinaami; tzp, piperasilliini-tatsobaktaami; cro, keftriaksoni; ipm, imipeneemi; mem, meropeneemi. 4) ampisilliinille resistenttien, beetalaktamaasinegatiivisten (BLNAR) kantojen ampisilliini-mic 6
7 Liite 3. Suositus laboratorio-atk-järjestelmien WHONET-tiedostojen päivityksestä Laboratorioiden toimittamia bakteerien lääkeresistenssitietoja analysoitaessa on metodisen vertautuvuuden ohella tärkeää, että myös potilas- ja näytemateriaali, josta löydökset ovat peräisin, on vertailukelpoista. Lisäksi tietyt resistenssiominaisuudet edellyttävät leimaa, jotta ne oikein tunnistettaisiin. Tämä suositus koskee tutkimusta pyytävään yksikköön ja tutkimuksen tyyppiin liittyviä määrittelyjä laboratorion atk-järjestelmässä 1. Pyytävä yksikkö Laboratoriojärjestelmään päivitettävät koodit jotka siirtyvät Yksikön tyyppi WHONETiin Location 1 Institution 2 Department 3 Location type 4 Terveyskeskus tk:n nimi tk:n nimi mix mix Tk-vuodeosasto osaston nimi tk:n nimi mix in Tk-vastaanotto 5 yksikön nimi tk:n nimi mix out Erikoisalojen pkl:n nimi sairaalan nimi erikoisalan mix poliklinikat koodi Sairaalan osastot osaston nimi sairaalan nimi erikoisalan in koodi Ensiapu eapkl sairaalan nimi eme out Teho-osasto teho sairaalan nimi icu in Vastasyntyneiden osaston nimi sairaalan nimi icu in teho Työterveys yksikön nimi sairaalan nimi mix out Aluesairaala sairaalan nimi sairaalan nimi mix mix Aluesairaalan osaston nimi sairaalan nimi erikoisalan in vuodeosasto koodi Varuskuntasairaala sairaalan nimi sairaalan nimi mix out Vanhainkoti/muu hoitokoti hoitokodin nimi hoitokodin nimi mix nur Kehitysvammalaitos laitoksen nimi laitoksen nimi mix nur 1 Teksti, kentän pituus määriteltävissä 2 Teksti, kentän pituus määriteltävissä 3 WHONET-koodistosta 4 WHONET-koodistosta 5 Sisältäen koulut, palvelutalot, kotisairaanhoidon yms. 7
8 2. Resistenssiominaisuuden leimaaminen Tapauksissa, joissa resistenssi ei yksiselitteisesti käy ilmi kiekko- tai e-testituloksesta, on laboratoriovastauksessa tapana leimata löydös kommentilla MRSA-kanta!, ESBLkanta! jne. Leiman siirtyminen WHONET-tiedostoon on tärkeä tarkennus: Kommentti (esim.) MRSA-kanta! ESBL-kanta! Kanta tuottaa laajakirjoista beetalaktamaasia, jonka vaikutuksesta se on resistentti aminopenisilliineille, kaikille kefalosporiineille ja atstreonaamille. VRE-kanta! Karbapenemaasia tuottava kanta! WHONET-kommenttin siirtyvä leima MRSA ESBL VRE CP, CPE 3. Näytteenlaatu Resistenssin esiintyvyyttä analysoitaessa näytteenlaatu on tärkeä tekijä, jonka suhteen tulee päästä riittävän tarkkaan luokitteluun. Tämä onnistuu varsin hyvin käyttämällä tähän tarkoitukseen Kuntaliiton tutkimuslyhenteitä, joko lyhenteen näytteenlaatua kuvaavaa etuliitettä tai, jos etuliitettä ei ole, lyhenteen vartaloa. Kuntaliiton tutkimuslyhenne WHONET-koodi Näytteenlaatu Etuliite Vartalo koodi numero B veri bl 12 Li likvori sf 13 Pu märkä ps 24 - BaktVi* märkä ps 24 Ex yskös sp 03 Ps nielu th 02 U virtsa ur 11 F uloste st 41 KatVi suonikatetri ca 91 MRSAVi MRSA-kantajuusnäyte mr 71 VREVi VRE-kantajuusnäyte vr 72 ESBL-tms kantajuusnäyte sc 70 * kun BaktVi-tutkimusta ilman etuliitettä käytetään tarkoittamaan erilaisia märkänäyteviljelyitä. 8
9 Liite 4. E-testi- ja MIC-arvojen pyöristys standardin mukaisiksi MICarvoiksi E-testi- tai MICtestiarvo Standardin mukainen MIC-arvo <0,002 0,002 <0,003 0,002 0,002 0,002 <0,004 0,004 <0,006 0,004 0,003 0,004 0,004 0,004 <0,008 0,008 <0,012 0,008 0,006 0,008 0,008 0,008 <0,015 0,016 <0,016 0,016 <0,023 0,016 0,012 0,016 0,015 0,016 0,016 0,016 <0,03 0,032 <0,032 0,032 <0,047 0,032 0,023 0,032 0,03 0,032 0,032 0,032 <0,06 0,064 <0,064 0,064 0,047 0,064 0,06 0,064 0,064 0,064 <0,12 0,125 <0,125 0,125 <0,19 0,125 0,094 0,125 0,12 0,125 0,125 0,125 <0,25 0,25 <0,38 0,25 <10* 0,25 0,19 0,25 0,25 0,25 5* 0.25 <0,5 0,5 <0,75 0,5 <20* 0,5 0,38 0,5 0,5 0,5 <0,094 0,64 <1 1 <1,5 1 <40* 1 0, * 1 <2 2 <3 2 <80* 2 >1 2 >1,5 2 >20* 2 1, * 2 <160* 4 <4 4 <6 4 >2 4 >3 4 >40* * 4 <12 8 <320* 8 <8 8 >4 8 >6 8 >80* 8 160* <16 16 <24 16 >12 16 >160* 16 > * 16 <32 32 <48 32 >16 32 >24 32 >320* <64 64 <96 64 >32 64 > < < > > < < > > < < > > < < > > < > > * Vitek2:n sulfatrimetopriimi-mic-tuloksia, joissa on standardista poiketen komponenttien yhteispitoisuus eikä vain trimetopriimikomponentin pitoisuus (1/20 osa kokonaisuudesta) 9
10 Liite 5. Herkkyystulkintojen johtaminen Bakteerilaji Dominoiva tekijä* Arvo** Dominanssin vaikutus Arvo S. aureus Comment MRSA oksasilliini/oxacillin, R S. aureus Str. pneumoniae Str. pyogenes MLS_DTEST + Erytromysiini, klindamysiini R E. faecalis, E. faecium, Enterococcus E. coli, K. pneumoniae E.coli, K.pneumoniae, K.oxytoca, E.cloacae, S.marcescens H. influenzae, M. catarrhalis H. influenzae AMC_ED3 AMC_EE, AMC_EM * WHONET-tiedoston kenttä ** WHONET-tiedoston kentän sisältö Comment VRE teikoplaniini/teicoplanin, vankomysiini/vancomycin Comment ESBL ampisilliini/ampicillin, kefaleksiini/cefalexin, kefotaksiimi/cefotaxime, keftriaksoni/ceftriaxone, keftatsidiimi/ceftazidime, kefuroksiimi/cefuroxime, kefalotiini/cephalotin, mesillinaami/mecillinam Comment CP Jari, Antti? CPE Betalactamase + ampisilliini/ampicillin R R >4 ampisilliini/ampicillin amoksisilliiniklavulaanihappo/ amoxycillin/clavulinate R I (ellei ole jo valmiiksi R, joka tulkinta tällöin säilyy) Jari, Antti? R 10
11 Liite 6. EUCAST-muutokset. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa vain muutokset. Tulkintarajat on kuitenkin lueteltu kaikki. Finres-antibioottikoodit ja SIR-tulkinnat 2010-asti. Muutokset 2011 (EUCAST) ND => ED HUOM! NE => EE DISK: =< >= < >= MIC: >= =< > =< test_code orga nism r s antibiotic method Huom: test_code orga nism r s antibiotic method AMC_ND2 hin AMC DISK AMC_ND2 hxb AMC DISK AMC_ND20 bca AMC DISK EUCAST AMC_ND20 hxb AMC DISK v AMC_ND20 hin AMC DISK (2011) AMC_NE bca 32 8 AMC ETest 1 1 AMC_NE hin 8 4 AMC ETest 2 2 AMC_NE hxb 8 4 AMC ETest 2 2 AMP_ND10 bca AMP DISK pois AMP_ND10 eco AMP DISK AMP_ND10 efa AMP DISK tilalle AMP_ED AMP_ND10 efm AMP DISK tilalle AMP_ED AMP_ND10 ent AMP DISK tilalle AMP_ED AMP_ND10 hin AMP DISK tilalle AMP_ED AMP_ND10 hxb AMP DISK tilalle AMP_ED AMP_ND2 hin AMP DISK AMP_ND2 hxb AMP DISK AMP_NE bca 32 8 AMP ETest pois AMP_NE eco 32 8 AMP ETest 8 8 AMP_NE efa 16 8 AMP ETest 8 4 AMP_NE efm 16 8 AMP ETest 8 4 AMP_NE ent 16 8 AMP ETest 8 4 AMP_NE hin 4 1 AMP ETest 1 1 AMP_NE hxb 4 1 AMP ETest 1 1 AZM_ND15 hin 0 12 AZM DISK pois AZM_ND15 hxb 0 12 AZM DISK pois AZM_NE hin 0 4 AZM ETest pois AZM_NE hxb 0 4 AZM ETest pois BLA bca 0 0 BLA BLA hin 0 0 BLA BLA hxb 0 0 BLA CAZ_ND30 ecl CAZ DISK tilalle CAZ_ED CAZ_ND30 eco CAZ DISK tilalle CAZ_ED CAZ_ND30 kox CAZ DISK tilalle CAZ_ED CAZ_ND30 kpn CAZ DISK tilalle CAZ_ED CAZ_ND30 pae CAZ DISK tilalle CAZ_ED CAZ_NE ecl 32 8 CAZ ETest 4 1 CAZ_NE eco 32 8 CAZ ETest 4 1 CAZ_NE kox 32 8 CAZ ETest 4 1 CAZ_NE kpn 32 8 CAZ ETest 4 1 CAZ_NE pae 32 8 CAZ ETest 8 8 CEP_ND30 ecl CEP DISK pois CEP_ND30 eco CEP DISK tilalle LEX_ED CEP_ND30 kox CEP DISK tilalle LEX_ED
12 CEP_ND30 kpn CEP DISK tilalle LEX_ED CEP_NE ecl 32 8 CEP ETest pois CEP_NE eco 32 8 CEP ETest LEX_EE CEP_NE kox 32 8 CEP ETest LEX_EE CEP_NE kpn 32 8 CEP ETest LEX_EE CIP_ND5 aba CIP DISK CIP_ND5 ac CIP DISK CIP_ND5 ecl CIP DISK CIP_ND5 eco CIP DISK CIP_ND5 kox CIP DISK CIP_ND5 kpn CIP DISK CIP_ND5 ngo CIP DISK pois CIP_ND5 nmb CIP DISK pois CIP_ND5 nmc CIP DISK pois CIP_ND5 nme CIP DISK pois CIP_ND5 pae CIP DISK CIP_ND5 sma CIP DISK CIP_NE aba 4 1 CIP ETest 1 1 CIP_NE ac- 4 1 CIP ETest 1 1 CIP_NE ecl 4 1 CIP ETest 1 0,5 CIP_NE eco 4 1 CIP ETest 1 0,5 CIP_NE kox 4 1 CIP ETest 1 0,5 CIP_NE kpn 4 1 CIP ETest 1 0,5 CIP_NE ngo CIP ETest 0,064 0,03 CIP_NE nmb 4 1 CIP ETest 0,06 0,03 CIP_NE nmc 4 1 CIP ETest 0,06 0,03 CIP_NE nme CIP ETest 0,06 0,03 CIP_NE pae 4 1 CIP ETest 1 0,5 CIP_NE sma 4 1 CIP ETest 1 0,5 CLI_ND2 bsa CLI DISK CLI_ND2 sau CLI DISK CLI_ND2 spn CLI DISK CLI_ND2 spy CLI DISK CLI_NE bsa CLI ETest 0,5 0,5 CLI_NE sau CLI ETest 0,5 0,25 CLI_NE spn CLI ETest 0,5 0,5 CLI_NE spy CLI ETest 0,5 0,5 CRO_ND30 aba CRO DISK pois CRO_ND30 ac CRO DISK pois CRO_ND30 ecl CRO DISK CRO_ND30 eco CRO DISK CRO_ND30 kox CRO DISK CRO_ND30 kpn CRO DISK CRO_ND30 ngo 0 35 CRO DISK pois CRO_ND30 nmb CRO DISK pois CRO_ND30 nmc CRO DISK pois CRO_ND30 nme 0 34 CRO DISK pois CRO_ND30 sma CRO DISK CRO_NE aba 64 8 CRO ETest pois CRO_NE ac CRO ETest pois CRO_NE ecl 64 8 CRO ETest 2 1 CRO_NE eco 64 8 CRO ETest 2 1 CRO_NE kox 64 8 CRO ETest 2 1 CRO_NE kpn 64 8 CRO ETest 2 1 CRO_NE ngo CRO ETest 0,12 0,12 CRO_NE nmb 64 8 CRO ETest 0,12 0,12 CRO_NE nmc 64 8 CRO ETest 0,12 0,12 CRO_NE nme CRO ETest 0,12 0,12 12
13 CRO_NE sma 64 8 CRO ETest 2 1 CTX_ND30 aba CTX DISK pois CTX_ND30 ac CTX DISK pois CTX_ND30 ecl CTX DISK tilalle CTX_ED CTX_ND30 eco CTX DISK tilalle CTX_ED CTX_ND30 kox CTX DISK tilalle CTX_ED CTX_ND30 kpn CTX DISK tilalle CTX_ED CTX_ND30 ngo 0 31 CTX DISK pois CTX_ND30 nmb CTX DISK pois CTX_ND30 nmc CTX DISK pois CTX_ND30 nme 0 34 CTX DISK pois CTX_ND30 sma CTX DISK tilalle CTX_ED CTX_NE aba 64 8 CTX ETest pois CTX_NE ac CTX ETest pois CTX_NE ecl 64 8 CTX ETest 2 1 CTX_NE eco 64 8 CTX ETest 2 1 CTX_NE kox 64 8 CTX ETest 2 1 CTX_NE kpn 64 8 CTX ETest 2 1 CTX_NE ngo CTX ETest 0,12 0,12 CTX_NE nmb 64 8 CTX ETest 0,12 0,12 CTX_NE nmc 64 8 CTX ETest 0,12 0,12 CTX_NE nme CTX ETest 0,12 0,12 CTX_NE sma 64 8 CTX ETest 2 1 CXM_ND30 aba CXM DISK pois CXM_ND30 ac CXM DISK pois CXM_ND30 ecl CXM DISK CXM_ND30 eco CXM DISK CXM_ND30 kox CXM DISK CXM_ND30 kpn CXM DISK CXM_ND30 sma CXM DISK CXM_NE aba 32 8 CXM ETest pois CXM_NE ac CXM ETest pois CXM_NE ecl 32 8 CXM ETest 8 8 CXM_NE eco 32 8 CXM ETest 8 8 CXM_NE kox 32 8 CXM ETest 8 8 CXM_NE kpn 32 8 CXM ETest 8 8 CXM_NE sma 32 8 CXM ETest 8 8 ERY_ND15 bca ERY DISK ERY_ND15 bsa ERY DISK ERY_ND15 sau ERY DISK ERY_ND15 spn ERY DISK ERY_ND15 spy ERY DISK ERY_NE bca ERY ETest 0,5 0,25 ERY_NE bsa ERY ETest 0,5 0,25 ERY_NE sau ERY ETest 2 1 ERY_NE spn ERY ETest 0,5 0,25 ERY_NE spy ERY ETest 0,5 0,25 ESBL eco 0 0 ESBL ESBL kpn 0 0 ESBL FUS_NE sau FUS ETest 1 1 IPM_ND10 aba IPM DISK IPM_ND10 ac IPM DISK IPM_ND10 ecl IPM DISK IPM_ND10 eco IPM DISK IPM_ND10 kox IPM DISK IPM_ND10 kpn IPM DISK IPM_ND10 pae IPM DISK IPM_ND10 sma IPM DISK
14 IPM_NE aba 16 4 IPM ETest 8 2 IPM_NE ac IPM ETest 8 2 IPM_NE ecl 16 4 IPM ETest 8 2 IPM_NE eco 16 4 IPM ETest 8 2 IPM_NE kox 16 4 IPM ETest 8 2 IPM_NE kpn 16 4 IPM ETest 8 2 IPM_NE pae 16 4 IPM ETest 8 4 IPM_NE sma 16 4 IPM ETest 8 2 LVX_ND5 aba LVX DISK LVX_ND5 ac LVX DISK LVX_ND5 ecl LVX DISK LVX_ND5 eco LVX DISK LVX_ND5 kox LVX DISK LVX_ND5 kpn LVX DISK LVX_ND5 sma LVX DISK LVX_NE aba 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE ac- 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE ecl 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE eco 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE kox 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE kpn 8 2 LVX ETest 2 1 LVX_NE sma 8 2 LVX ETest 2 1 MEC_ND10 ecl MEC DISK pois MEC_ND10 eco MEC DISK MEC_ND10 kox MEC DISK pois MEC_ND10 kpn MEC DISK MEC_NE ecl 32 8 MEC ETest pois MEC_NE eco 32 8 MEC ETest 8 8 MEC_NE kox 32 8 MEC ETest pois MEC_NE kpn 32 8 MEC ETest 8 8 MEM_ND10 aba MEM DISK MEM_ND10 ac MEM DISK MEM_ND10 ecl MEM DISK MEM_ND10 eco MEM DISK MEM_ND10 kox MEM DISK MEM_ND10 kpn MEM DISK MEM_ND10 pae MEM DISK MEM_ND10 sma MEM DISK MEM_NE aba 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE ac MEM ETest 8 2 MEM_NE ecl 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE eco 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE kox 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE kpn 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE pae 16 4 MEM ETest 8 2 MEM_NE sma 16 4 MEM ETest 8 2 MFX_ND5 aba MFX DISK pois MFX_ND5 ac MFX DISK pois MFX_ND5 ecl MFX DISK MFX_ND5 eco MFX DISK MFX_ND5 efa MFX DISK pois MFX_ND5 efm MFX DISK pois MFX_ND5 ent MFX DISK pois MFX_ND5 kox MFX DISK MFX_ND5 kpn MFX DISK MFX_ND5 pae MFX DISK pois MFX_ND5 sma MFX DISK MFX_NE aba MFX ETest pois 14
15 MFX_NE ac MFX ETest pois MFX_NE ecl MFX ETest 1 0,5 MFX_NE eco MFX ETest 1 0,5 MFX_NE efa MFX ETest pois MFX_NE efm MFX ETest pois MFX_NE ent MFX ETest pois MFX_NE kox MFX ETest 1 0,5 MFX_NE kpn MFX ETest 1 0,5 MFX_NE pae MFX ETest pois MFX_NE sma MFX ETest 1 0,5 MRSA sau 0 0 MRSA NET_ND30 aba NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 ac NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 ecl NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 eco NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 kox NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 kpn NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 sau NET DISK tilalle NET_ED NET_ND30 sma NET DISK tilalle NET_ED NET_NE aba 32 8 NET ETest 4 4 NET_NE ac NET ETest 4 4 NET_NE ecl 32 8 NET ETest 4 2 NET_NE eco 32 8 NET ETest 4 2 NET_NE kox 32 8 NET ETest 4 2 NET_NE kpn 32 8 NET ETest 4 2 NET_NE sau 32 8 NET ETest 1 1 NET_NE sma 32 8 NET ETest 4 2 NIT_ND300 ecl NIT DISK pois NIT_ND300 eco NIT DISK tilalle NIT_ED NIT_ND300 efa NIT DISK tilalle NIT_ED NIT_ND300 efm NIT DISK tilalle NIT_ED NIT_ND300 ent NIT DISK tilalle NIT_ED NIT_ND300 kox NIT DISK pois NIT_ND300 kpn NIT DISK pois NIT_NE ecl NIT ETest pois NIT_NE eco NIT ETest NIT_NE efa NIT ETest NIT_NE efm NIT ETest NIT_NE ent NIT ETest NIT_NE kox NIT ETest pois NIT_NE kpn NIT ETest pois NOR_ND10 aba NOR DISK pois NOR_ND10 ac NOR DISK pois NOR_ND10 ecl NOR DISK NOR_ND10 eco NOR DISK NOR_ND10 kox NOR DISK NOR_ND10 kpn NOR DISK NOR_ND10 sma NOR DISK NOR_NE aba 16 4 NOR ETest pois NOR_NE ac NOR ETest pois NOR_NE ecl 16 4 NOR ETest 1 0,5 NOR_NE eco 16 4 NOR ETest 1 0,5 NOR_NE kox 16 4 NOR ETest 1 0,5 NOR_NE kpn 16 4 NOR ETest 1 0,5 NOR_NE sma 16 4 NOR ETest 1 0,5 OXA_ND1 sau OXA DISK vain S tai R OXA_NE sau 4 2 OXA ETest 2 1 PEN_ND10 spn 0 6 PEN DISK tilalle PEN_ED1 vain S, I tai R 15
16 PEN_NE nmb PEN ETest 0,25 0,064 PEN_NE nmc PEN ETest 0,25 0,064 PEN_NE nme PEN ETest 0,25 0,064 PEN_NE spn PEN ETest 2 0,064 RIF_ND5 nmb RIF DISK pois RIF_ND5 nmc RIF DISK pois RIF_ND5 nme RIF DISK pois RIF_ND5 sau RIF DISK RIF_NE nmb 4 1 RIF ETest 0,25 0,25 RIF_NE nmc 4 1 RIF ETest 0,25 0,25 RIF_NE nme RIF ETest 0,25 0,25 RIF_NE sau 4 1 RIF ETest 0,5 0,06 SXT_ND1_2 aba SXT DISK SXT_ND1_2 ac SXT DISK SXT_ND1_2 bca SXT DISK SXT_ND1_2 ecl SXT DISK SXT_ND1_2 eco SXT DISK SXT_ND1_2 hin SXT DISK SXT_ND1_2 hxb SXT DISK SXT_ND1_2 kox SXT DISK SXT_ND1_2 kpn SXT DISK SXT_ND1_2 sau SXT DISK SXT_ND1_2 sma SXT DISK SXT_ND1_2 spn SXT DISK SXT_NE aba 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE ac- 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE bca 4 2 SXT ETest 1 0,5 SXT_NE ecl 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE eco 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE hin SXT ETest 1 0,5 SXT_NE hxb SXT ETest 1 0,5 SXT_NE kox 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE kpn 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE sau 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE sma 4 2 SXT ETest 4 2 SXT_NE spn SXT ETest 2 1 TCY_ND30 bca TCY DISK TCY_ND30 hin TCY DISK TCY_ND30 hxb TCY DISK TCY_ND30 sau TCY DISK TCY_ND30 spn TCY DISK TCY_NE bca 16 4 TCY ETest 2 1 TCY_NE hin 8 2 TCY ETest 1 1 TCY_NE hxb 8 2 TCY ETest 1 1 TCY_NE sau 16 4 TCY ETest 2 1 TCY_NE spn 8 2 TCY ETest 2 1 TEC_ND30 efa TEC DISK TEC_ND30 efm TEC DISK TEC_ND30 ent TEC DISK TEC_NE efa 32 8 TEC ETest 2 2 TEC_NE efm 32 8 TEC ETest 2 2 TEC_NE ent 32 8 TEC ETest 2 2 TMP_ND5 ecl TMP DISK TMP_ND5 eco TMP DISK TMP_ND5 kox TMP DISK TMP_ND5 kpn TMP DISK TMP_NE ecl 16 8 TMP ETest 4 2 TMP_NE eco 16 8 TMP ETest
17 TMP_NE kox 16 8 TMP ETest 4 2 TMP_NE kpn 16 8 TMP ETest 4 2 TOB_ND10 aba TOB DISK TOB_ND10 ac TOB DISK TOB_ND10 ecl TOB DISK TOB_ND10 eco TOB DISK TOB_ND10 kox TOB DISK TOB_ND10 kpn TOB DISK TOB_ND10 pae TOB DISK TOB_ND10 sau TOB DISK TOB_ND10 sma TOB DISK TOB_NE aba 16 4 TOB ETest 4 4 TOB_NE ac TOB ETest 4 4 TOB_NE ecl 16 4 TOB ETest 4 2 TOB_NE eco 16 4 TOB ETest 4 2 TOB_NE kox 16 4 TOB ETest 4 2 TOB_NE kpn 16 4 TOB ETest 4 2 TOB_NE pae 16 4 TOB ETest 4 4 TOB_NE sau 16 4 TOB ETest 1 1 TOB_NE sma 16 4 TOB ETest 4 2 TZP_ND100 ecl TZP DISK tilalle TZP_ED TZP_ND100 eco TZP DISK tilalle TZP_ED TZP_ND100 kox TZP DISK tilalle TZP_ED TZP_ND100 kpn TZP DISK tilalle TZP_ED TZP_ND100 pae TZP DISK tilalle TZP_ED TZP_NE ecl TZP ETest 16 8 TZP_NE eco TZP ETest 16 8 TZP_NE kox TZP ETest 16 8 TZP_NE kpn TZP ETest 16 8 TZP_NE pae TZP ETest VAN_ND30 sau 0 15 VAN DISK pois VAN_ND30 efa VAN DISK tilalle VAN_ED VAN_ND30 efm VAN DISK tilalle VAN_ED VAN_ND30 ent VAN DISK tilalle VAN_ED VAN_NE ent 32 4 VAN ETest 4 4 VAN_NE sau 16 2 VAN ETest 2 2 VAN_NE efm 32 4 VAN ETest 4 4 VAN_NE efa 32 4 VAN ETest 4 4 VRE ent 0 0 VRE VRE efa 0 0 VRE VRE efm 0 0 VRE uusi AMC_ED2 bca AMC DISK uusi CIP_ED5 sau CIP DISK uusi CIP_EE sau 1 1 CIP Etest uusi FUS_ED10 sau FUS DISK uusi LVX_ED5 sau LVX DISK uusi LVX_EE sau 2 1 LVX Etest uusi MFX_ED5 sau MFX DISK uusi MFX_EE sau 1 0,5 MFX Etest uusi CAZ_ED10 sma CAZ DISK uusi CAZ_EE sma 4 1 CAZ Etest uusi TZP_ED30 sma TZP DISK uusi TZP_EE sma 16 8 TZP Etest 17
Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
Mikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
TYÖPAPERI TYÖPAPERI Jari Jalava Jari Jalava Suomessa Finres 215 Koko Suomen kattava, laajasti eri mikrobilääkkeet ja bakteerilajit huomioiva resistenssiseuranta perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 31 218 Työpaperi 31/218 Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 217 Kirjoittajat ja Terveyden
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Jari Jalava Kati Räisänen (Toim.) TYÖPAPERI Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Finres 2016 42 2017 TYÖPAPERI 42/2017 Suomessa Finres 2016 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
Mikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)
Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
Resistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011
1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
gramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
Moniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
VITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB
Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna
Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna Martti Vaara 27.8.212 Therapia Fennica -68 % Miten MRSA yleistyi USA:ssa 4 3 Hospital size 3 2 beds 197 1979 1983 1987 1991 199
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
Gram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus
Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus Markku Koskela Kl mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Oulu Perusedellytykset Sujuva, joustava, hyvän tuloksen raportoinnin mahdollistava mikrobiologian
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
Ajankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
Antibioottien käyttö sairaalassa
Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Antti Hakanen Janne Aittoniemi Jaana Kauppila Kaisu Rantakokko-Jalava Anne-Mari Rissanen Kerttu Saha Martti Vaara Risto Vuento Pentti Huovinen Antti Nissinen Mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Mikrobit hyvässä ja pahassa-seminaari 29.11.2016 Satu Olkkola, erikoistutkija, ELT Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
VALMISTEYHTEENVETO. Vaaleanpunainen pyöreä tabletti, jonka toisella puolella on jakouurre ja toisella merkintä 500.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAMOVET 400 mg/100 mg tabletti koiralle VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: 1 tabletti sisältää amoksisilliinitrihydraattia 459 mg, joka
ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for
VALMISTEYHTEENVETO. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Doxitin 100 mg tabletti
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Doxitin 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää doksisykliiniä 100 mg. Apuaineet: Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.
KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.fi Kirjaudu sisään saamillasi käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla. Käyttäjätunnus: xxxxxxx Salasana: xxxxxxxx Asiakas: esim. VITALA
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista
Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava
VALMISTEYHTEENVETO. Ampicillin Mylan 250 mg: Yksi injektiopullo sisältää 266 mg ampisilliininatriumia (vastaten 250 mg ampisilliinia).
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ampicillin Mylan 250 mg injektio-/infuusiokuiva-aine liuosta varten Ampicillin Mylan 500 mg injektio-/infuusiokuiva-aine liuosta varten Ampicillin Mylan 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
Uutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet
ONGELMAMIKROBIT PENTTI KUUSELA, dosentti, va osastonylilääkäri HUSLAB Kliiininen mikrobiologia Bakteriologia 17.9.2014 Luennon tavoitteet käydä läpi pääasiassa laboratoriodiagnostiikan ja osittain potilashoidon
Sisältää natriumia yhdessä injektiopullossa 33 mg (A-Pen 500 mg) ja 66 mg (A-Pen 1 g).
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI A-Pen 500 mg injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten A-Pen 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Injektio-/infuusiokuiva-aine,
Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit