Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Transkriptio

1 Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa Mikrobit hyvässä ja pahassa-seminaari Satu Olkkola, erikoistutkija, ELT Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Antibioottijaosto

2 1.Taustaa

3 Zoonoosidirektiivi (2003/99/EY) EU lainsäädäntö Komission täytäntöönpanopäätös zoonoottisten ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssin seurannasta (2013/652/EU) Jäsenvaltioiden on kerättävä edustava otos isolaatteja resistenssin seurantaa varten eläimistä ja elintarvikkeista a) Salmonella spp. Kanat, broilerit, teuraskalkkunat (populaatiot) kansallisen valvontaohjelman mukaan Siipikarjan sekä sikojen ja juottovasikoiden ruhot (EY N:o 2073/2005) b) C. jejuni Umpisuolinäytteet teurastuksen yhteydessä broilereista ja kalkkunoista c) Indikaattori E. coli Umpisuolinäytteet teurastuksen yhteydessä broilereista ja kalkkunoista, sioista ja juottovasikoista d) ESBL- tai AmpC-entsyymejä (tai karbapenemaasia) tuottava E. coli Umpisuolinäytteet teurastuksen yhteydessä broilereista ja kalkkunoista, sioista ja juottovasikoista Vähittäismyyty broilerin-, sian- ja naudanliha Lisäksi vapaaehtoisena voi tutkia: C. coli teurastuksen yhteydessä broilerien ja sikojen umpisuolesta E. faecalis ja E. faecium teurastuksen yhteydessä broilereiden ja kalkkunoiden, sikojen ja juottovasikoiden umpisuolesta

4 EU lainsäädäntö Vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2020 broilerit ja niiden liha sekä teuraskalkkunat ja munivat kanat Vuosina 2015, 2017 ja 2019 siat, juottovasikat, sian- ja naudanliha Testattavien isolaattien määrä/bakteerilaji ja eläinlaji: 170 jos > t. siipikarjan tai sianlihaa teurastetaan vuodessa 85 isolaattia jos < t. ESBL/AmpC E. coli 300 tai 150 näytettä

5 Suomessa: FINRES-Vet resistenssiseuranta FINRES-Vet monitorointiohjelma, vuodesta Käsittää tällä hetkellä: Indikaattoribakteereita (E. coli) Zoonoottisia bakteereita (Salmonella, kampylobakteerit) Tietyt eläinpatogeenit ESBL- ja MRSA-monitorointi Resistenssitilanne ja kehitys Resistenssimekanismit -Nestelaimennosmenetelmä: VetMIC tai Sensititre EUCAST ECOFF-raja-arvot kansanterveydelle tai epidemiologisesti relevantit antibiootit

6 Zoonoottiset ja indikaattoribakteerit 1) Indikaattoribakteerit Indikaattoreita antibioottien aiheuttamasta valintapaineesta Isolaatit peräisin teurastamolla otetuista uloste- ja umpisuolinäytteistä E. coli broilereista, naudoista ja sioista ( : kukin eläinlaji joka kolmas vuosi, /652/EU mukaan pääasiassa joka toinen vuosi) Enterococcus faecalis ja Enterococcus faecium mukana vuosina ) Salmonella Kansallinen salmonellavalvontaohjelman puitteissa eristetyt sekä toimijoiden omavalvonnassa eristämät isolaatit Siipikarja, naudat, siat, näiden liha ja munat (vuosittain) 1 kanta/serotyyppi/uusi tartunta/nauta- tai sikatila, siipikarjaparvi tai elintarvikenäyte 3) Kampylobakteerit Kansallinen kampylobakteeri-valvontaohjelma Kampylobakteerit broilereista (eristetään osana teurastamojen omavalvontaa (10/EEO/2007) - Evirassa herkkyysmääritys) C. jejuni naudoista sekä C. coli sioista (eristetään samoista näytteistä kuin indikaattoribakteerit)

7 Eläinpatogeenit Kantoja kliinisesti sairaista tuotantoeläimistä E. coli sikojen enteriittitapauksista vuosittain Lisäksi tällä hetkellä: Pasteurella spp. (ja muita patogeeneja) nautojen hengitystieinfektioista S. aureus broilereiden tenosynoviittitapauksista Mastiittipatogeenien herkkyydet noin joka kymmenes vuosi

8 1) MRSA sioissa ja sianlihassa MRSA/ESBL Kansallisia/EU-kartoituksia vuosina Sianlihan monitorointi mukana ensimmäistä kertaa FINRES-Vetseurantaohjelmassa vuonna 2015 (Suomen oma kansallinen päätös) 2) ESBL/AmpC- (ja karbapenemaasi-) entsyymejä tuottavien E. colibakteerien monitorointi tuotantoeläimissä ja lihassa Selektiivinen monitorointi (kefotaksiimimaljat) alkoi vuonna 2011, tutkitaan samoista näytteistä kuin indikaattoribakteerit 2011,2014: broilerit 2012: naudat 2013, 2015: siat (2015 myös sian- ja naudanliha) 2016: broilerit, broilerinliha, naudat ESBL/AmpC E. coli-bakteerin esiintymistä seurataan myös maahantuoduista siipikarjaparvista AmpC E. coli havaittiin ensimmäistä kertaa maahantuodussa untuvikossa Suomessa vuonna > maahantuotujen siipikarjaparvien vapaaehtoinen monitorointi alkoi vuonna 2013

9 2. Tuloksia (resistenssitilanne Suomessa)

10 Campylobacter jejuni broilereista Kansallinen kampylobakteeri-valvontaohjelma; umpisuolinäytteet teurastamoista, 1 isolaatti/parvi

11 C. coli sioista, C. jejuni naudoista, *Vuonna 2004 testattiin enrofloksasiini

12 Salmonella enterica tuotantoeläimet, kansallinen salmonellavalvontaohjelma (1 kanta/serotyyppi/uusi tartunta/tila tai parvi) Mikrobilääke Resistenssi % N= Ampisilliini Kefotaksiimi * Kloramfenikoli Siprofloksasiini Florfenikoli Gentamisiini Meropeneemi Nalidiksiinihappo Streptomysiini Sulfametoksatsoli Tetrasykliini Tigesykliini Trimetopriimi

13 Indikaattori-E. coli uloste-/umpisuolinäytteet teurastamolta, 1 isolaatti/parvi tai tila Broileri Resistenssi (%) n= Ampisilliini Asitromysiini Gentamisiini Kefotaksiimi Kloramfenikoli Kolistiini Meropeneemi Nalidiksiinihappo Siprofloksasiini Streptomysiini Sulfametoksatsoli Tetrasykliini Tigesykliini Trimetopriimi Sika Resistenssi (%) n= Ampisilliini Asitromysiini Gentamisiini Kefotaksiimi Kloramfenikoli Kolistiini Meropeneemi Nalidiksiinihappo Siprofloksasiini Streptomysiini Sulfametoksatsoli Tetrasykliini Tigesykliini - 0 Trimetopriimi

14 Sikojen suolistotulehduksia aiheuttava E. coli Resistenssitilannetta seurataan vuosittain: Eviraan tulleet tautiepäilynäytteet Herkkyysmääritys: E. coli, joilla todettu virulenssitekijöitä Vuosittain näytteitä noin sikatilalta Resistenssitasot vaihdelleet eri vuosina, mutta näytteiden vähäinen määrä voi vaikuttaa yksittäiseen vuoteen paljon Sikojen lääkitystilanne ennen näytteen lähettämistä ei pääsääntöisesti tiedossa vaikutusta resistenssitulokseen ei tiedetä

15 Sikojen suolistotulehduksia aiheuttava E. coli

16 ESBL/AmpC E. coli - broileriteurasparvista vuonna % positiivisia (umpisuolinäytteet teurastamolta, 1 isolaatti/parvi) - teurassioista vuonna % positiivisia (umpisuolinäytteet teurastamolta, 1 isolaatti/tila) - maahantuodut siipikarjaparvet (kaikki jotka lähetetty testattaviksi) Kalkkunanlihantuotanto Broilerinlihantuotanto Munantuotanto Parvia n ESBL/ AmpC pos. parvet n (%) Parvia n ESBL/ AmpC pos. parvet n (%) Parvia n ESBL/ AmpC pos. parvet n (%) (75 %) 3 1 (33 %) (11 %) 6 4 (67 %) (19 %) 4 3 (75 %)

17 ESBL/AmpC E. coli ja MRSA lihassa ESBL/AmpC: Naudanliha (2015, n=300): 0 kpl Sianliha (2015, n=303): 1 kpl 2016 saadaan tuloksia broilerin lihasta FINRES-Vet:in puitteissa MRSA: Sianliha: 3 % (2015, n=303) Kotimaista alkuperää oleva: 2.4 % ESBL E. coli McConkey+CTX-maljalla MRSA-kanta veri- ja S.aureus-selektiivimaljalla

18 MRSA sioissa 2008 tutkimus porsastuotantiloilla: mukana 207 tilaa, yksi positiivinen ympäristönäyte (0.5 %), esiintyvyydeksi arvioitiin % kartoitus suomalaisissa sioissa: arvioitu prevalenssi 15 % tutkituista tiloista (sisälsi teurastamolta otettuja näytteitä, yliarvioi luultavasti todellista prevalenssia) : MRSA-kantoja ei löytynyt erityistason sikaloista (n=68 sikalaa) MRSA tutkimusprojekti vuosina ongelmatiloilla (n=50); 22 % MRSA-positiivisia tiloja Uusi MRSA-kartoitus teurassioista alkanut tänä syksynä Yhteensä 300 sierainlimanäytettä teurassioista suurimmilta teurastamoilta, sikoja noin 60 tilalta todellinen tilatason esiintyvyys Suomessa edelleen tuntematon

19 -Seuraava FINRES-Vet raportti ( ) työn alla -Ajantasaista tietoa:

20 Kiitos! Anna-Liisa Myllyniemi Suvi Nykäsenoja Katariina Pekkanen Maria Nummela Merja Outavaara Paula Laitinen Anna-Kaisa Keskinen Kaija Tornberg Noora Harju + Eviran Seinäjoen ja Kuopion toimipisteet + Eviran Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö + Kaikki mukana olleet jo eläköityneet + Teurastamot ja tarkastuseläinlääkärit