Soili Poijula psykologi, traumapsykoterapeutti VET Oy Synolon Ltd Studia generalia, Jyväskylä
|
|
- Annemari Laakso
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Soili Poijula psykologi, traumapsykoterapeutti VET Oy Synolon Ltd Studia generalia, Jyväskylä
2 Vammaisuuden vakavuus Lapsen riippuvaisuus Sisarukset omaksuvat vanhempien suhtautumisen vammaiseen lapseen 2
3 Vanhemmat menettävät unelmansa terveestä lapsesta: suru Menetysten sarja Surun ulottuvuudet tuskasta henkiseen kasvuun Surun hitaus 3
4 kiintymys on perusta surun ymmärtämiselle suru on erilaisiin menetyksiin tai akuutteihin elämänkriiseihin sopeutumisessa auttavaa reagointia Tausta äiti & lapsi - kiintymyssuhde; läheisyys (biologinen pohja) ja turvallisuus, turva, sisäinen toimintamalli kiintymyssuhdekäyttäytyminen: tarve olla lähellä kiintymyskohdetta, aktivoituu uhasta, turvattomuus 4 4
5 Kriisi Kriisi on tapahtuman tai tilanteen havaitsemista kestämättömän vaikeaksi niin, että se ylittää yksilön voimavarat ja selviytymismekanismit. Jos yksilö ei saa helpotusta, kriisi voi aiheuttaa vakavia tunne-elämän, ajattelun ja käyttäytymisen toimintahäiriöitä (Gilliland & James). Jokaista kriisiä seuraa epätasapainoisuus tai hajaannus. Kriisi on universaali, koska kukaan ei ole immuuni luhistumiselle. Kriisi on ainutlaatuinen, koska se mistä yksi selviytyy, on toiselle ylivoimaista, vaikka olosuhteet olisivat samat. Kriisit ovat aikarajaisia ja kestävät tavallisesti maksimissaan kuudesta kahdeksaan viikkoon, jolloin lopussa subjektiivinen kärsimys vähenee (Janosik, 1984). 5 copyright reserved@ Poijula soili poijula
6 Kriiseihin ei ole yhtä reseptiä tai pikahoitoa. Esim. lääkehoito voi hillitä pelottavia reaktioita, mutta ei vaikuta oireiden syyhyn, jolloin kriisi syvenee ja vaikeutuu. Kriisistä selviytyminen edellyttää yleensä toiminnan valitsemista, on tehtävä jotakin ongelman ratkaisemiseksi. Avusta hyötyvälle interventio voi saattaa alkuun henkistä kasvua ja itsensä toteuttamista. 6
7 Viisi 100:sta lapsesta saa sairaalahoitoa akuutin tai kroonisen sairauden, loukkaantumisen tai vamman vuoksi TRAUMAATTINEN STRESSI LÄÄKETIETEELLISIIN TAPAHTUMIIN LIITTYEN: Lasten ja vanhempien tietyt psykologiset ja fysiologiset responssit kipuun, vammautumiseen, vakavaan sairauteen, lääketieteellisin toimenpiteisiin ja kajoaviin tai uhkaaviin hoitotoimenpiteisiin - National Child Traumatic Stress Network,
8 Henkilö on joutunut traumaattiseen tilanteeseen, jossa tapahtui kumpikin seuraavista: henkilö koki, näki tai joutui vastakkain sellaisen tapahtuman tai tapahtumien kanssa, joihin liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. OIREET: Uudelleenkokeminen, välttely ja ylivireisyys 8
9 STRESSI Minulla on huono päivä. Tämä on todella vaikeaa minulle. Minun on vietävä lapseni ensimmäiseen hammaslääkärin tarkastukseen. Olemme molemmat ahdistuneita. TRAUMAATTINEN STRESSI Auto on juuri ajanut lapseni päälle. Pelkään hänen kuolevan. Minun on vietävä lapseni hänen ensimmäisen sytostaattihoitoon. Hän on kauhuissaan. 9
10 Uudelleenkokeminen Se ponnahtaa mieleeni Tuntuu kuin se tapahtuisi uudelleen Menen pois tolaltani, kun jokin muistuttaa minua siitä Välttely Suljen sen pois mielestäni yritän olla ajattelematta sitä Yritän välttää asioita, jotka muistuttavat minua siitä Lisääntynyt ylivireisyys Pelkään aina, että jotakin pahaa tapahtuu Säpsähdän jokaista kovaa ääntä En pysty keskittymään, en pysty nukkumaan. Dissosiaatio Minusta tuntuu epätodelliselta kuin näkisin unta En pysty edes muistamaan osia siitä 10
11 Lapset alttiimpia häiriön kehittymiselle kuin aikuiset Meta-analyysi analyysi (Fletcher 1996) 34 tutkimusta, yht lasta erilaisia traumatisoivia tilanteita 36%:lla lapsista PTSD:n kriteerit täyttyivät (aikuislla 24%) sairauksissa: esim. syöpäpotilaista suuremmalla osalla (30%) kuin väestössä keskimäärin ja esim. palovammapotilaat: 50% 11
12 Lapsen syöpä; vanhemmilla syöpälapsia enemmän PTSD: a. Teini-ikäisiä ikäisiä syövästä selviytyneitä koskeva tutkimus (Kazak ym.,): PTSD Teini-ikäiset 24% Sisarukset 29% Äidit 45% Isät 35% 12
13 lasten terveys ja hyvinvointi on yhteydessä vanhempien fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja lapsenkasvatuskäytäntöihin perheen arvoilla, toiminnalla ja ihmissuhteilla on voimakas vaikutus yksilön terveyteen, sairauteen ja sairauden hallintaan sairaudella ja vammaisuudella on voimakkaita myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia perheen ja perheenjäsenten toimintaan ja hyvinvointiin perhe on keskeisin ja voimakkaimmin vaikuttava lasten elämässä lasten lisääntyvät käytöshäiriöt ja ongelmat osa perheistä ei selviydy lisääntyvistä stresseistä ja ovat avuntarpeessa useimmat vanhemmat uskovat, että nykyisin on vaikeampaa olla vanhempi kuin ennen; eristyneisyys, sosiaaliset ja median paineet, maailman vaarallisuus 13
14 lapsen itsetunto kasvaa huolenpidon, rakkauden ja arvostuksen saamisesta ja sosiaaliseen yksikköön kuulumisen tunteesta, jolla yhteiset arvot, avoin kommunikointi ja kumppanuus 14
15 Lapsen vakavan sairauden vaikutus perheeseen (review, Shudy ym., 2008) Stressorit - vanhempien voimakkain stressori on roolin muuttuminen: avuttomuus, kun rooliin kuuluva turvallisuuden ja asioiden hoidon hallinta ei mahdollista - muutokset lapsen ulkonäössä, koneiden hälytysäänet, sairaanhoitotoiminta, kommunikaatio-ongelmat henkilökunnan kanssa (voimistuu ajan kuluessa) - sairaalaan tulovaiheessa vanhempien ahdistuneisuustaso lähentelee paniikkia - suurtenhoitotoimenpiteiden lkm ja vanhempien ahdistuneisuustaso korreloivat - yllättävä sairaalahoitoon tulo stressaavampi kuin suunniteltu - lapsen käyttäytyminen ja tunteet vanhempien mukaan tärkeä stressinlähde 15
16 Perheen trauma - Figley RISKITEKIJÖITÄ Kasautuminen Kommunikaatio Vaikka kukaan perheenjäsenistä ei täytä PTSD - diagnoosin kriteereitä, voi perhe systeeminä kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä SYSTEEMISET PTSD: n OIREET: univaikeudet itseluottamuksen heikkeneminen pelot kouluongelmat fyysiset vaivat emotionaalinen labiilius unet kanavoitumaton aggressio enteet copyright reserved@ Soili Poijula 16
17 Pediatrisiin sairauksiin ja loukkaantumisiin ja vammaisuuteen liittyvät kokemukset voivat olla traumaattisia - Lapset ja vanhemmat tuntevat usein pelkoa, avuttomuutta ja haavoittuvuutta - Perheen toimintaan aiheutuu häiriö ja selviytymisvoimavarat ovat koetuksella Monet lapset ja heidän perheenjäsenensä kokevat traumaattisen stressin oireita Pieni osa kokee vakavia ja pitkäkestoisia PTSD - oireita Yhdysvalloissa on kehitetty lupaavia malleja seulontaan, ehkäisyyn ja traumaperäisen stressin hoitoon terveydenhuollossa (STEPPED CARE) 17
18 18
19 Resalire: ponnahtaa ylös uudestaan Joustavuus ja kyky palautua voimakkaan tai pitkän puute- tai stressijakson jälkeen 19
20 Myönteisen sopeutumisen prosessi merkittävän elämään kohdistuvan uhan yhteydessä (Masten & Wright, 2010) Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän ja toipuu nopeammin RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA SYDÄN: Hyvät tunteet huuhtovat pahat tunteet pois ja rauhoittavat sydämen sykkeen RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA AIVOT: Ajattelutyyli ja joustava palautuvuus, vähemmän huolestumista; ketteryys Repressiivinen (tukahduttava) copingtyyli; huomio myönteiseen tiedostamatta Näkee itsensä hyvin suotuisassa valossa Resilienssi on voimavara, jota voi kasvattaa 20
21 YKSILÖ temperamentti: rohkea biologiset ominaisuudet: esim. aivojen rakenteen ja toiminnan neuraalinen plastisuus älykkyys, kognitiiviset taidot ja persoonallisuuserot (ekstroversio ekstroversio), jotka liittyvät tehokkaaseen ongelmanratkaisuun, itsesäätelyyn ja stressiin sopeutumiskykyyn PERHE vanhemmuuden laatu ja sosioekonomiset edut rakkautta ja tukea sekä rakennetta ja korkeita odotuksia tarjoavat vanhemmat suojaavat lapsen kehitystä IHMISSUHDESITEET päteviin ja välittäviin aikuisiin kavereihin ja ystäviin, nuorilla seurustelukumppaneihin YHTEISÖ rakenteen, turvallisuutta, kykyjen oppimis- ja kehittämismahdollisuutta tarjoavat yhteydet, aikuiset roolimallit, tuki, joka tulee kulttuurisesta ja uskonnollisista perinteistä ja monista lähteistä 21
22 SOSIAALINEN TUKI 2 sosiaalista selviytymistaitoa: kyky ottaa vastaan tukea ilman että tuntee tulevansa nöyryytetyksi tai riippuvaiseksi taito antaa tukea olematta ylisuojeleva Sosiaalisen tuen muotoja: tunnetuki välineellinen tuki vahvistava tuki tietoa antava tuki läsnä oleva tuki suhdetuki sosiaalisiin toimintoihin liittyvä tuki copyright reserved@ Soili Poijula 22
23 Selviytymistyyli SELVIYTYMISTYYLIT Aktiivinen ongelmien kohtaaminen selviytyminen todennäköisempää Passiivinen välttely selviytymistyylinä ongelmat ja häiriöt todennäköisempiä copyright Soili Poijula 23
24 - Voimakas keskinäinen kiintymys ja suuri joustavuus - Meidän ongelma & ratkaisusuuntautuneisuus - Avoin kommunikaatio - Traumaattinen stressi ja toimintakykyinen perhe 24
25 Lapsen omat tutut aikuiset auttajina suhde tärkeämpi kuin asiantuntijuus lämmin ja jatkuva huolenpito aikuinen, joka on läsnäoleva ja aito kuuluminen johonkin ja resonanssi vs. ulkopuolisuus ja yksinäisyys Tieto Valmistamien ja keskustelut -epätodellisuuden tunteet ja salaiset fantasiat vähemmän tarpeellisia. Tunteiden ilmaiseminen. Aikuiset mallina elämänuskosta ja toivosta - elämänhalun löytäminen elävästä ja lämpimästä vuorovaikutuksesta toisten kanssa 25
26 Viktor Frankl (1963): Kun emme enää kykene muuttamaan tilannetta haasteenamme on muuttaa itseämme surun transformatiivinen voima: kokemus, että suru on muuttanut surevaa ja muovannut heitä myönteiseen kasvuun kärsimys ja kasvu rinnakkaisia Menetyksen jälkeinen kasvu (HOGAN) välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen arvojärjestelmän muutos läheisten arvostamisen lisääntyminen 26
27 kokemus myönteisestä kasvusta seurauksena äärimmäisen vaikean elämänkriisin kanssa kamppailusta Paradoksit: menetyksestä seuraa jotakin arvokastakin haavoittuvampi, mutta vahvempi Piirteitä yleinen elämän lisääntynyt arvostaminen merkityksellisemmät ihmissuhteet oman vahvuuden tunteen lisääntyminen prioriteettien muuttuminen rikkaampi eksistentiaalinen ja spirituaalinen elämä 27
28 Menetetty toivo vs. tulevaisuuden toivo& kasvu Epätoivo Etäyttäminen Kasvu SURU Tunkeutuvuus Sosiaalinen tuki Välttely 2012 copyright Soili Poijula 28 28
29 Myötätunto Toisen kärsimyksen tunnistaminen ja tarkka näkeminen ja kokeminen (ystävällisyyden, välittämisen ja ymmärtämisen tunteet) ja halu auttaa, lievittää kärsimystä Myötätuntoisuus itseä kohtaan: Itseen kohdistuvan arvostelun lopettaminen ja aktiivinen itsensä kohtaaminen ja lohduttaminen Tämä on hyvin vaikeaa juuri nyt. Miten voin pitää huolta ja lohduttaa itseäni juuri nyt. 29
30 Kristin Neffin poika Rowan sai autismi diagnoosin kaksivuotiaana vuonna Myötätuntoisuus on herkkyyttä omalle ja toisten kärsimykselle ja että sitoutuu tekemään sille jotakin. Rowanin autismidiagnoosi; äidin huolien tauottaminen ja oman vihan, pettymyksen ja tuskan hyväksyminen Ihmisenä olemiseen kuuluu kärsimys; en ole ainoa, jonka lapsi on saanut autismidiagnoosin Mindfulness, hyväksyminen, mikä auttaa lasta 30
31 a) ITSEEN KOHDISTUVA rakastava ystävällisyys: ystävällisyyden ja itsensä ymmärtämisen asenne vastakohtana jyrkälle arvostelulle b) Yhteinen HUMAANISUUS:; yhteyden tunne toisiin omien kokemusten havaitseminen osana suurempaa ihmisenä olemista sen sijaan, että tuntisi itsensä erilliseksi ja eristyneeksi c) MINDFULNESS, TIEDOSTAVA TIETOISUUS: on tiedostavasti tietoinen stressaavista, tuskallisista kokemuksista ilman että ylisamaistuu niihin Vähemmän välttelystrategioita, luonnollinen altistumisprosessi mahdollinen yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin 31
32 On lämmin ja ymmärtäväinen itseä kohtaa kärsiessään, epäonnistuessaan tai tuntiessaan itsensä puutteelliseksi sen sijaan, että ruoskisi itseään itsekritiikillä Epätäydellisyys ja elämän vaikeuksien kokeminen on väistämätöntä, joten rauhoitamme ja pidämme huolta itsestämme kohdatessamme kärsimyksemme sen sijaan, että tulisimme vihaisiksi elämän ollessa huonompia kuin ihanteemme. Myönnämme ongelmamme ja puutteemme tuomitsematta, joten voimme tehdä itsemme auttamiseksi sen mikä on tarpeen. Emme voi aina saada mitä haluamme, olla mitä haluamme olla. Kun tämä tosiasia kielletään tai sitä vastustetaan, kärsimys herää stressin, turhautumisen ja itsekritiikin muodossa. Kun tämä tosiasia hyväksytään hyväntahtoisesti, synnytämme ystävällisyyden myönteisiä tunteita ja hoivaa, joka auttaa selviytymään. Kun alat saada yhteyden sydämeesi tai annat koskettaa sydäntäsi, alat saada selville, että se on pohjaton, ettei sillä ole loppua, että tämä sydän on valtava, laaja ja rajaton. Alat saada selville kuinka paljon lämpöä ja hellyyttä siellä on, yhtä lailla kuin kuinka paljon tilaa. - Pema Chödrön, Start where you are 32
33 Eristäytynyt ja yksin: useimmat ihmiset eivät keskity siihen mitä yhteistä heillä on muiden kanssa, varsinkaan tuntiessaan häpeää tai riittämättömyyttä; yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus vs. yhteinen ihmisyys Ihmiset, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, eivät pelkää vaikeita elämäntilanteita ja ovat valmiimpia selviytymään elämän iskuista Suhde itseen sellaiseksi, että tunnustaa luontaisen yhteenkuuluvuuden Tarve kuulua johonkin (olla ihminen ihmisten joukossa) on perustarve, joka on tärkeä sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle Arvottomaksi itsensä kokeminen kulkee käsi kädessä toisista ja elämästä erilliseksi itsensä kokemisen kanssa. Jos olemme vajavaisia, miten voisimme kuulua joukkoon. Se näyttää noidankehältä: mitä puutteellisemmaksi itsemme koemme, sitä erillisemmäksi ja haavoittuvammaksi tunnemme itsemme. Tara Brach 33
34 Arvostelematon, vastaanottava mielentila, jossa ajatuksia ja tunteita havainnoidaan sellaisina kuin ne ovat, tukahduttamatta tai kieltämättä niitä. Et voi olla huomioimatta kärsimystäsi ja tuntea myötätuntoa sitä kohtaan samanaikaisesti. Voit tietysti ajatella, että kärsimys on sokaisevan ilmiselvää. Mutta kuinka moni meistä muistaa katsoessaan peiliin ja kun ei pidä näkemästään, että tämä on se kärsimyksen hetki, joka on myötätuntoisen responssin arvoinen. Samoin silloin kun jokin menee pieleen, me menemme välittömästi ongelmanratkaisutilaan huomaamatta itsemme lohduttamisen tarvetta kohtaamamme vaikeuden vuoksi. Mindfulness edellyttää, ettemme täysin samaistu kielteisiin ajatuksiin ja tunteisiin niin, että juutumme vastenmielisiin reaktioihin ja olemme niiden vietävissä. (Bishop ym., 2004). Henkinen tila, jonka tietoisen tarkkaavuuden lähestymistavan ottaminen tarjoaa vaikeisiin tunteisiin, mahdollistaa paremman selkeyden, perspektiivin ja emotionaalisen mielentyyneyden (Baer, 2003; Shapiro, Carlson, Astin & Freedman, 2006). Et voi lopettaa aaltoja, mutta voit oppia surffaamaan. John Kabat-Zinn, Minne tahansa menet, siellä olet 34
35 Jos kärsimys ohitetaan, stressin tunteet ja huoli kasautuvat, vaarana on uupuminen, loppuun palaminen ja tilanteen ylivoimaiseksi kokeminen, koska kulutamme kaiken energiamme ulkoisen ongelman ratkaisuun muistamatta virkistää itseämme sisäisesti Jätämme usein tuskan huomiotta, koska fysiologisesti meidät on ohjelmoitu välttämään kipua (kipu laukaisee taistele tai pakene -responssin) 35
36 36
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014
ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi
KUOLEMA JA TARKOITUS Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 KUOLEMA JA TARKOITUS ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALISESSA PROSESSISSA Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi.
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotLASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotPerhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotSoili Poijula. psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Surukonferenssi, Tampere
Soili Poijula psykologi, kouluttajapsykoterapeutti 19.4.2018 Surukonferenssi, Tampere Joustavuus ja kyky vastustaa tai palautua voimakkaan tai pitkän puute- tai stressijakson jälkeen (Masten) Muuten normaaleissa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotMaatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotIhminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl
Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl rakkaus JA PARISUHDE ONNELLISEN ELÄMÄN RAKENNUSPALIKOINA Elina Tanskanen, YTM, logoterapeutti,toimintaterapeutti erityistason seksuaaliterapeutti
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE. Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus
MITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus 8.11.2018 OULUN KRIISIKESKUS Tuhannen ja yhden tarinan talo Kattojärjestönä Suomen
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotKIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry
KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa? Jos arki on koko ajan
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
Lisätiedot